Mieheni parittajana

Hieman erilaisempaa tarinaa naisnäkökulmasta vuodelta 2017. Pitäisikö tälle kirjoittaa jatkoa?

Moi!

 Oon Sanna, kolmeekymppiä hätyyttelevä naisihminen. Päätin kirjottaa seikkailuistani joita ollaan harrasteltu mieheni Artun kanssa. Me ollaan asuttu Artun kanssa jo jokusen vuoden yhessä ja musta alkaa tuntua et häneen vois sitoutua pidemmäksikin aikaa. Nää mitä seuraavaks kerron vaan vahvisti mun tuntemuksia.

 En enää muista kummalta idea lähti. Sen kuitenki muistan et molemmat tykättiin siitä alusta asti. Ajateltiin siis että mä ikään kuin parittasin Arttua miehille jotka sit panis sitä. Maattiin sillon sängyssä vierekkäin ja huomasin kun sillä alko housuissa vähän pullottaa. Ja kyllä mäkin tunsin lämmön pakkaantuvan alapäähän. Panemisekshan se taas meni mut myöhemmin Arttu kerto olevansa täysillä mukana eikä vaan kyrpänsä vietävänä. Se oli joskus aiemmin jo kertonu olevansa kiinnostunu myös miehistä mut ei ollu uskaltanu vielä livenä kokeilla mitään.

 Ei sit muuta kun ilmotusta kaikille mahollisille seuranhakupalstoille. Liitin mukaan kuvan Artun kropasta ja selitin tarkkaan millanen mies ois tarjolla pantavaksi. Arttu kun ei oo mikään vinkuheinä vaan raavas mies karvoineen päivineen joten aattelin ettei ihan jokanen ois valmis sitä paneen. Tähdensin myös sitä että Arttu on koko ajan alistujan roolissa ja tekee niin kuin käsketään tiettyjen rajojen puitteissa toki. Mielessäni kyllä aattelin et kuinkahan moni malttaa pitää ohjaksia käsissään Artun kanssa peuhatessaan. En lähtenyt rajaamaan ikää mut kerroin Artun olevan reilu kolmikymppinen. Siinä kirjotellessani tunsin väristyksiä pitkin kroppaa. Mieli lähti laukkaan mielikuvissa joissa mies vaihtu toiseen mut Arttu pysy mukana. Mun nännit sojotti kovina rintsikoiden niitä ahdistamatta ja pikkareissa tuntu kosteelta. Hekumoin siinä hetkisen ennen kun lähetin ilmot netin syövereihin. Odottelin iltaan et Arttu pääsi töistä. Heti kun se pääs sisälle kävin sen kimppuun ja otin sen siinä eteisessä. Meillä on aina ollut tosi hyvä seksielämä eikä pelätä tehä alotetta. Arttu jäi mun alle kun mä ratsastin sen päällä. Kerroin et syötit oli nyt laskettu. Kerroin myös miten pelkkä ajatus oli saanut mut valtavaan kiimaan jota se sai nyt todistaa. Sekin sano tunteneensa painetta aisassaan koko pitkän työpäivän ajan mut sekään ei ollut halunnut helpottaa oloaan yksin. Jossain siinä kohti mä jo tulin ja annoin Artun lopuksi tyhjentää ittensä muhun.

 Meni pari päivää ilman vastauksia. Ei silti unohdettu asiaa vaan juteltiin siitä aina sopivassa välissä. Arttu mietti miten se sais pidettyä roolit oikeina tosipaikan tullen. Ehotin ekaks et jos sille laitettas meidän omissa leikeissä käytetyt käsiraudat käteen mut Arttu epäili voiko melkeen tuntemattomaan tyyppiin luottaa niin paljon. Ne kun oli ihan oikeet raudat joissa ei ollu mitään hätäavaussysteemiä kuten pornokauppojen leluraudoissa. Mietittiin kans sitä pitäskö mun tavata tää tyyppi ennen äksöniä mut hylättiin sekin idea. Lopulta päädyttiin siihen et painotetaan tälle panijalle et sen ainoo tehtävä on tyhjentää pussinsa Arttuun eikä sen tai etenkään Artun tarvitse välittää mistään muusta. Annoin Artulle tehtäväksi opetella sopivan alistuvaa asennetta tätä miestä kohtaan ja mietin jo mielessäni pitäskö sitä testata näin kahden kesken.

 Ei mennyt onneks viikkoakaan kun saatiin eka (järkevä) vastaus. Kyseessä oli aika nuori jamppa, 23v, mut jotenkin mä sytyin siitä vielä enemmän. Jotta homma pysyis kasassa sovittiin Artun kanssa ettei se saa nähä ilmotusta eikä vastauksia. Mä siis hoidin yksinään sen puolen. Tää vastauksen laittanu nuori mies oli nohevana poikana pistäny kroppakuvankin mukaan. Kerto meisselinsäkin olevan kookkaan puoleinen. Laitoin sille pari tarkentavaa kysymystä ja lähdin tekeen ruokaa. Hetkisen puuhailtuani puhelin piippasi viestin merkiksi. Yllätyin miten nopeeta vastaus tuli ja lisäks kuinka asialliselta tää tyyppi vaikutti. Se kerto pystyvänsä näkemään vaikka heti tänään. Mun mielikuvitus alko taas laukkaan omia latujaan. Mietin jo miten lähettäsin Artun suoraan iltavuorosta tän miehen luo pelkkä osote mukanaan. En heti vastannut takas mut laitoin Artulle viestiä asiasta. Se oli into piukeena viestiensä perusteella joten kielsin varmuuden vuoksi sitä runkkaamasta et se pysys kiimasena loppuillan.

 Lopulta tein päätöksen et Arttu menis suoraan pantavaksi vuoronsa päätteeksi. Hyörin kotona täpinöissäni tietämättä miten päin oikeen olla. En voinut seurata toimitusta eikä ainakaan vielä haluttu kuvata touhuja. Ootin sit sängyllä makoillen ja vähän väliä itteäni tyydyttäen Arttua kotiin. Kun kuulin oven käyvän, pomppasin välittömästi ylös. Suudeltiin ja kähmittiin taas pitkään eteisessä kunnes Arttu puotti pommin. Homma ei ollut todellakaan menny suunnitelmien mukaan. Aluksi kaikki oli mennyt hyvin, Arttu oli imeny tätä nuorempaa jamppaa ahnaasti samalla riisuen itteään. Pian olikin aika ryhtyä tositoimiin ja molemmilla oli lupaavat seisokit päällä. Paitsi no Artun ei pitänyt tehdä mitään omallaan. Toisin kävi kun selvis että ne ei ollut päässy edes panoihin asti. Tää toinen kaveri oli halunnut imeä myös Arttua joka ei voinut hillitä itteensä ja niinpä nämä kaks vaan otti suihin puolin ja toisin ja välillä runkkaili toisiaan. Arttu oli ollut niin kiimanen että oli tullu aika lailla reisille heti alkuun. Kuuntelin tätä selostusta inhon ja vitutuksen vallassa. Arttu kysy vielä varovasti tekiskö mulla vielä mieli mut mun fiilikset oli kaikonnu jo aikaa sitten. Toista se ois ollu jos kaikki ois menny niin kuin suunniteltiin.

 Siinä kun pyöriskelin sängyssä koittaen saada unen päästä kiinni aloin miettiin mikä mua tässä hommassa oikeen kiihotti. Olin jo kauan aikaa ollut kiinnostunut miesten välisistä touhuista ja homopornoa vilkuilin aina silloin tällöin mutta oma mies on kuitenkin aivan eri juttu. Ja kun muuten meidän seksielämä on jo mahtavaa niin miksi pilata se? Ehkä mussa on jotain dominan vikaa kun koko kropassa kihelmöi kun pääsen käskyttään mua kaks kertaa isompaa körilästä joka vois helposti heitellä mua pitkin seiniä.

 Meni varmaan viikko ennen kuin otettiin asia taas puheeksi. Seuranhakuilmot oli jääny avoimiksi ja kun avasin tätä varten tehdyn sähköpostin niin vastassa oli liuta vastauksia jos jonkinlaisilta miehiltä. Varmaan puolet meni roskiin surkean kirjotusasun tai lyhyyden takia mut yks ilmo herätti mun mielenkiinnon. Kyseessä oli nelikymppinen mies joka kerto olevansa rehellisesti täyshomo jossa oli vähän sadistinkin vikaa. Mieleen pomppas ne pari bdsm-pätkää joita olin katellu yks ilta. Ne oli vähintäänkin outoja vaikka jossain määrin vähän kinky olinkin. En silti halunnu heittää Arttua mihinkään kidutusluolaan joten kun päätin lopulta vastata viestiin kerroin tarkkaan mitä tuleman piti ja millä ehdoilla.

 Mainitsin varovaisesti asiasta Artulle joka innostu uudemman kerran. Sano olevansa vaikka heti valmis tosihommiin. Toppuuttelin vähän sen intoa ja muistutin mihin edelliskerran kiimasekoilut päätty. Se ymmärsi yskän mut sano olevansa aika voimaton kiimansa edessä. Jäin pohdiskelemaan tätä dilemmaa kunnes illalla sängyssä maatessa kerroin sille että huomenna se saa luvan hankkia itelleen siveysvyön. Arttu tiesi mistä oli kyse mut epäröi. Kertasin sille jälleen kerran faktat ja ettei sitominen tai kahleet sopineet ainakaan ekalle kerralle uuden tyypin kanssa. Sain sen vakuutettua aika nopeesti. Se jopa kysy joutuisko se pitään sitä vyötä ennakkoon ennen tapaamista johon en osannut vielä vastata. Oikeestaan ennen tuota hetkeä en ollu ees ajatellu tota mahollisuutta. Tunsin taas tutun tunteen valtaavan kehoni joten käskin Arttua antamaan mulle kunnon kielikylvyn. Se painu alas virne huulillaan. Viime päivien aikana kertyny kiima ja siitä johtuva turhautuminen purkautu nyt kertaheitolla. Otin tukevan otteen Artun päästä eka yhellä kädellä mut lopulta molemmilla ja painoin sitä mun haaroväliä vasten. Huohotin varmaan aika kovaa kun Arttu henkäisi jossain välissä olinko valmis panemaan. Vastasin tiukasti että panohommat on jäissä siihen asti kunnes Arttu on saanu parrua sisäänsä. Se tajus asian laidan viimestään sillon kun puristin sen poskia mun reisillä. Se voimisti vaan otettaan niistä ja alko hoiteleen klitorista. Se oli ehkä parasta suuseksiä tai ylipäätään seksiä mitä olin koskaan saanu. Vavahtelin kauttaaltaan kun tunsn orgasmin olevan lähellä. Ja ne huudot kuulu varmaan naapuriin asti mutta ne nyt on kuullu jo vaikka ja mitä. Kun Arttu viimein nousi seisomaan näin sen kyrvän täysseisonnassa. Se katto mua kysyvästi eikä ees uskaltanu koskee aisaansa ennen kuin myönnyin antamaan luvan. Melkein ehdin kiihottua uudestaan siinä katellessani sen raivosaa runkkausta mut se ei taaskaan kestäny kauaa. Tosin nää lastit oli poikkeuksellisen isot ja tuli niin paineella että ensilaukaukset lensi vastapäisen lipaston päälle. Naurettiin tolle varmaan viis minuuttia ennen kuin käytiin nukkumaan.

  Seuraava päivä meni kutkuttavan odotuksen vallassa. Arttu kuittasi viestillä hakeneensa siveysvyön ennen töiden alkua. Oli kuulemma ollu ‘’vähän’’ noloa kysellä myyjältä oikeankokoista mallia kun sitä ei hyllystä heti ollut löytynyt. Hykertelin viestille töissä ja muutama työkaveri ihmetteli mun ylitsepursuavaa hyväntuulisuutta. Mutisin jotain liibalaabaa vastaukseksi ajatukset jo illassa.

 Kotona sain tuttuun tapaan ootella muutaman tunnin Arttua joten päätin käyttää nuo tunnit hyödyksi. Googlailin tarkempaa tietoa näistä vöistä ja miten niitä edes käytettiinkään. Muutaman videon katottuani aloin pääsemään jyvälle. Arttu tuli vähän etuajassa kotiin kun halusi kuulemma päästä kokeilemaan uutta ostostaan mahollisimman äkkiä. Se passas mulle oikein hyvin ja niinpä passitin Artun heti ekana suihkuun. Se tepasteli sieltä ulos rehvakkaasti munasillaan jolloin huomasin sen puoliheijarissa heiluvan vehkeen. Mittailin väliin vyötä ja väliin Artun kalleuksia ja totesin ettei vyö voinut mitenkään mahtua sen päälle. Arttu selitti nolona että vyö asennetaan täysin löysän munan päälle. Jäin ihmettelemään ettenkö muista miltä Artun löysä kalu näytti. Todettiin sen olevan välillä liiankin innokas paisumaan seurassani.

 Samainen ongelma johti nyt siihen että jouduin olemaan hetkisen erossa Artusta kun tämä ähersi vyön kanssa. Kirosanat viuhuivat ilmassa makuuhuoneen ohuen oven läpi samalla kun selailin tylsistyneenä puhelinta. Kului varmaan puolisen tuntia ennen kuin kaikki oli valmista ja lukko napsahtanut kiinni. Nappasin avaimen Artulta ja piilotin sen pomminvarmaan piiloon.

 Jotta kaikki sujuis ongelmitta sovin Artun ja Jaakon (sen nelikymppisen äijän) treffit viikonlopulle kun meillä kummallakin oli vapaata. Tälleen pystyin saatteleen Artun matkaan eikä työstressit painais päälle. Jännitystä oli silti ilmassa koko lauantaipäivä kun ooteltiin kello kuutta. Mullakaan ei tehny mieli vaikka Arttu pari kertaa ehdotti että hän vois mut tyydyttää. Sanoin oottavani mieluummin iltaan kun Arttukin pääsis kenties pukille. Olin pitänyt sen siveysvyössä sen pari päivää mitä vyön asentamisesta oli kulunut pikaisia pesuja lukuun ottamatta.

 Kellon lähetessä kuutta käskin Artun pesulle. Varmistin vieressä seisoen että paikat olis taatusti puhtaat Jaakkoa varten. Arttu valitteli kovasti vyön kiristävän sen palleja mutta totesin kylmästi sen aukeevan vasta illalla panojen jälkeen. Se murisi jotain vastaukseksi mut tiesin sen vaan tykkäävän tästä härnäämisestä ja kiusaamisesta. Olin kyllä sanonut sille että jos se alkaa tulla toisiin aatoksiin jossain vaiheessa niin sanoo rohkeesti niin tiedän lopettaa mutta koskaan se ei ollut vielä viheltänyt peliä poikki.

 Suihkuttelun jälkeen Arttu puki mun valkkaamat vaatteet päälleen. Alkkarit oli harmaat pikkarimalliset, mahdollisimman poikamaiset ja helposti päältä revittävät siis. Salaa jo tosin harkittin paljastavampien alusvaatteiden hankintaa. Sit vielä rento t-paita ja farkut niin mun äijä oli valmis astuttavaksi. Arttu heitti vielä nahkarotsinsa niskaansa ennen kuin huikkas heipat.

 Tällä kertaa jännitys oli vielä pahempi ku viimeksi vaikka edelliskerran mokiin oli nyt varauduttu. Yritin keskittyä telkkarissa pyörivään leffaan mutta ajatukset herpaantuivat koko ajan. Säpsähdin kun puhelin piippasi viestin merkiksi. Arttu ilmotti tulevansa kotia kohti. Ei mitään muuta. Nyt mua alko todellakin jännittää. Arttu lampsi sisälle reippaasti moikaten mikä anto jo mulle vähän suuntaa siitä miten hommat oli sujunu. Ja hyvinhän ne oli menneet.

 Kun oltiin päästy alkukähminnöistä makkarin puolelle Arttu alko kertoon mitä ne oli tehny. Ihan alkuun Jaakko oli pistäny Artun riisuuntumaan alkkarisilleen minkä jälkeen se oli kopeloinu Artun läpikotaisin. Jaakko oli ollu todella tyytyväinen siveysvyöhön ja muutenkin kuvat oli pitänyt kuulemma hyvin paikkaansa. Pian se oli pistäny Artun töihin avaamalla sepaluksensa ja käskemällä mun miestä saamaan sille seisokin. Arttu oli aluksi hapuillut käsillään Jaakon elintä ja vähän runkannut sitä mutta pian Jaakko oli jämerästi tarttunut Arttua takaraivosta ja pakottanut sen ottaan suihin. Sitä oli kestänyt jopa puuduttavan kauan mut Arttu kerto sen oman kyrvän olleen koko ajan puristuksissa muovisessa vankilassaan.

 Tää oli ollut vasta alkusoittoa. Seuraavaks oli lähteny Artun alkkarit ja mun mies seiso nyt nakuna vieraan miehen edessä. Jaakko vähenteli itekkin vaatteitaan mut käski Arttua esittelemään kroppaansa samanaikasesti. Arttu ei tohtinut sanoa haluavansa jo kyrpää suoleensa minkä aika tosin koitti heti seuraavaksi. Jaakko ponnahti ylös sängyltä ja käskytti Arttua nojaamaan sänkyä vasten perse tyrkyllä. Liukkari tuntu viileeltä reikää vasten jota Jaakko kommentoi tiukaksi. Välillä toinen käsi hapuili Artun kiimassa kärvisteleviä palleja mikä vaan lisäs Artun tuskaa. Aluks Jaakon aika kookas vehje ei ollut päästä sisälle mutta kun tarpeeks kauan rentouduttiin ja availtiin niin lopulta se sujahti helposti Artun sisälle. Arttu kerto sen olleen väliin raastavankin kivuliasta kun melkeen sen ittensä kokonen äijä paino lihanuijaansa sen perseeseen samalla kun paino ruhoaan selkää vasten. Mutta tokihan mun mies kesti sen niin ku tosimiehen kuuluukin mitä nyt vähän ärähteli ja kirosikin välillä. Rynkytystä kesti kuulemma varsin kauan eli Jaakko ei todellakaan ollut mikään ensikertalainen näissä hommissa. Ja toki Arttu ei halunnut leikkiä kumien kanssa vaan Jaakon kuumat lastit valu suoraan sen suoleen.

 Mitään hempeilyjä ei lopussa ollut vaan pikaisten putsausten jälkeen Jaakko lähetti Artun matkoihinsa. Läpsäs se vielä sitä perseelle ja toivo sen tulevan toistekin. Olin kiimasta sekaisin tän kaiken kuulemisen jälkeen ja käskytin Artun pesulle välittömästi. Seurasin itsekin pian perässä siveysvyön avain mukanani. Napsautin lukon auki niin että Arttu sai pestä kaikki paikkansa puhtaaksi. Alotettiin suutelot heti tietty suihkussa enkä pystynyt pitämään näppejäni erossa Artun jälleen vapaana seisovasta kyrvästä. Annoin sille myös hellää suuhoitoa palkaksi kärsivällisyydestä. Arttu huokaisi olevansa lähellä niin päätettiin siirtyä sängyn puolelle.

 Artun selostus illan tapahtumista riitti esileikiksi. Sen vehjekin kiilteli kiimatipoista joita tippu terskan päästä lakanoille asti. Kun se survas sen voimalla syvälle muhun huusin nautinnon kourissa varmaan tien toiselle puolelle asti. Sit alko raivoisa rynkytys kun Arttu alko purkaan viime päivien paineita. Kassit hakkas rytmikkäästi mun sileää ihoa vasten ja voimakkaat kädet piteli mua paikoillaan kun kiemurtelin sen alla. Supistelin Artun kivikovan stondiksen ympärillä kovempaa kuin koskaan. Arttu vaikersi olevansa lähellä samoin kuin mäkin. Melkeen samalla sekunnilla kun tunsin sen tulikuumat lastit mun sisällä sain orgasmin jollasta en tällä vuosikymmenellä oo vielä koskaan kokenut. Haukoin henkeä ja hapuilin otetta Artusta joka otti mut lämpimään karhuhalaukseen. Siinä hetkessä en muuta tarvinnu.

Terveisin

Sanna

Janin viikonloppu

Jani pääsee vihdoin ulos mystisestä Laitoksesta, mutta ei ehkä sillä tavalla kuin hän olisi toivonut.

 Jani avasi silmänsä, muttei nähnyt mitään. Hän tunsi makaavansa jollain kovalla alustalla tyyny päänsä alla. Sydämen takomisen ja hengityksen tasaannuttua Jani tunsi pientä heijausta aivan kuin makaisi auton kyydissä. Jani yritti liikuttaa käsiään ja jalkojaan, mutta huomasi niiden olevan tiukasti sidotut alustaan.

 Matka tuntui jatkuvan pitkän tovin tasaista tietä pitkin. Kylmä ilmavirta hiveli Janin paljasta kehoa ja puolivelttoa kalua. Jomottava kipu sukukalleuksissa oli helpottanut, mutta jäljelle oli jäänyt jäätävä panetus, joka ei antanut kyrvän veltostua edes kylmän ilman vaikutuksesta.

 Tasainen tie vaihtui tärinän perusteella soratieksi. Ulkopuolelta Jani ei tahtonut kuulla juuri mitään, joten tämäkin koppero oli luultavasti äänieristetty. Vauhti hidastui ja tie mutkitteli paljon enemmän.

 Lopulta Jani ei osannut sanoa oliko auto pysähtynyt vai yhä liikkeessä. Tovin odoteltuaan hänen sydämensä hyppäsi hetkeksi kurkkuun, kun ovi kolahti auki päästäen kirkkaan auringonpaisteen tulvimaan sisään.

 Jani erotti hämärästi silmiään siristellen kaksi tummaa hahmoa, jotka kumartuivat häntä kohti. Toinen tarttui kiinni hänen hartioistaan samalla kun toinen päästi kädet vapaiksi. Lopuksi vapautettiin jalat.

 Nuorukaista kiinni pidellyt mies kiskaisi hänet ylös ja talutti ulos autosta. Ulkona miehet tarttuivat kumpikin Jania käsivarsista talutusotteella.

 Jani yritti hahmottaa mihin hänet oikein oli tuotu. Paljaita jalkapohjia raapi hienojakoinen sorakerros ja lempeä kesätuuli piti hien loitolla. Miehet taluttivat häntä edessä kohoavaa hirsimökkiä kohti, joka näytti enemmänkin linnalta kuin mökiltä. Sekametsän ympäröimältä mökiltä johtivat puutikkaat alas järven rantaan.

 Toinen miehistä pimpotti ovikelloa paksulla ja jäntevällä sormellaan toisen tiukentaessa otettaan ihan niin kuin luulisi Janin johonkin täältä karkaavan.

 Raskas ovi loksahti auki pahaenteisen raskaasti. Oven takana seisova hahmo paljastui Janille vähä vähältä oven auetessa piinaavan hitaasti.

  • Tässäkö se poika on? möreä miesääni kysyi.
  • Kyllä, kohde numero 725-97, toinen saattajista vastasi.
  • Mainiota, mies sanoi ja kuittasi saattajan lomakkeen nimikirjoituksellaan. – Voin jatkaa tästä.

 Miehet päästivät irti Janista. Oven takaa paljastunut mies oli kunnioitusta herättävä näky: pituutta oli taatusti 190 senttiä, hartiat olivat kuin karhulla, valtavaa kaljamahaa ei löytynyt vaikka pehmeyttäkin hänestä tuntui löytyvän. Koko komeuden kruunasi muhkea parta ja miehinen kalju.

  • Pysy paikoillas, mies käski ja paljasti nyrkissään pitelemänsä nahkapannan. Varmoilla otteilla hän kiersi pannan Janin kaulan ympärille saaden tämän talutushihnaansa. – Ja nyt sisälle, hän jatkoi ja riuhtaisi hihnasta.

 Avarassa eteisessä mies jätti Janin seisomaan oven eteen ote silti tiukasti kiinni hihnassa.

  • Kutsut minua koko ajan herraksesi. Onko selvä?
  • Kyllä herra, Jani vastasi niin varmasti kuin jännitykseltään pystyi.
  • Hyvä. Katotaanpas millanen paketti sitä ollaan saatu, mies jatkoi astuen Janin viereen.

 Hän asetti valtavan kouransa Janin harteille hieroen sitä oikean karhun elkein. Janin yllätykseksi tämä karhu jatkoi matkaansa selän kautta pepulle, jonka tämä ahmaisi kouransa sisään kokonaisuudessaan.

  • Ei huono, mies huohotti Janin korvaan.

 Yhtäkkiä toinen koura oli kiinni Janin sheivatussa etumuksessa. Ote oli tiukka, muttei kivulias.

  • Tällä nysälläkö sä oot muijas tyydyttäny? karhu kommentoi Janin velttoa kalua.
  • K-kyllä herra, Jani pinnisteli saadakseen sanat ulos suustansa.
  • Paitsi että eihän tämä oo vielä seisokissa, karhu virnisti samalla tehden pitkiä vetoja Janin esinahalla.

 Yhä Janissa vaikuttava aine esti häntä saavuttamasta orgasmia, mutta erektiota se ei estänyt. Viikkojen selibaatista johtuen nuorukaisen aisa seisoi hetkessä täydessä valmiudessaan terska punaisena.

  • No tulihan siihen pituutta, mies naurahti tutkaillen kämmenellään joka sopukan kasseja myöten. – Toimii näköjään se ainekin kun et tuossa ajassa ehtinyt jo tulla. Eikä tipan tippaa kiimatippojakaan, karhu jatkoi hieroen peukalollaan kuivaa terskanpäätä.

 Jani näki silmäkulmastaan vuokraajansa silmien kiiluvan, kun tämä jatkoi hänen elimensä tyydyttämistä. Kuin salaa sama kivistävä kipu valtasi aluksi kassit kiiveten sieltä kalunvartta pitkin ylös terskaan. Tuskaiset ärähtelyt purkautuivat hänen huuliltaan tahtomattaan.

  • No mikä on kun et tule? karhu nauroi suoraan Janin punoittavaan korvaan. – Setä tekisi sinulle palveluksen mutta ei näytä nuoren miehen kyrpä toimivan.

 Karhu lopetti liikkeensä ja tarttui Janin kasseihin. Yhdellä nopealla kiskaisulla hän sai Janin karjumaan kuin muinaishirviö. Jalat tärisivät, mutta vuokraajansa tukemana Jani pysyi pystyssä. Voimakas koura olisi pelkällä tiukalla otteellaan saanut Janin karjumaan, mutta yhdistettynä kiskovaan liikkeeseen se oli moninkertaisesti kivuliaampaa. Tukalaa tilannetta ei helpottanut selibaatista johtuva kassien turvotus.

 Mies päästi Janin elimet vapaiksi antaen vielä loppuhuipennukseksi parit iskut avokämmenellä. Janin kroppa tärisi vielä tämän jälkeenkin ja hengitys oli puuskittaista.

  • Liikettä poika, karhu murahti kiskaisten Jania talutushihnasta.

 Jani kiskottiin mökin toiseen päähän tupakeittiön ja saunaosaston ohi. Kaikki näytti uudelta ja tuoksuikin siltä. Olohuoneen korkeista ikkunoista avautui loppukesäinen maisema järvelle. Jani arveli vuoden olevan elokuun paikkeilla tai ehkä jo syyskuunkin, koska näin perisuomalaisesta maisemasta ei voinut päätellä ollenkaan missä he oikein olivat.

 Saunan takana oli vielä kodinhoitohuone, jonka Jani ehti jo kuvitella tyrmäkseen. Hänen vuokraajansa kaivoi taskustaan avaimen, jolla hän aukaisi yhden kaapin oven. Oven takaa paljastui muutaman neliön kokoinen pimeä koppero, johon Jani paiskattiin.

 Karhu irrotti talutushihnan Janin kaulalta ja kytki tämän kaulapannan seinästä roikkuvaan paksuun teräsketjuun. Lopuksi hän lukitsi oven jättäen Janin pimeyteen.

 Janin sydän pamppaili ja hiki tuntui nihkeältä paljaalla iholla. Hän olisi paljon mieluummin ollut lukittuna kotiosastollaan. Jos hänellä sellaista edes enää oli kaiken koetun jälkeen.

 Tunnit matelivat Janin koittaessa löytää mukavaa asentoa kovalta ja kylmältä lattialta. Vaikka se olisi löytynytkin, ei kaulaa puristava panta antanut hänelle rauhaa.

 Jossain vaiheessa etäältä alkoi kuulua epämääräisiä ääniä. Aivan kuin joku lähestyisi häntä. Jani oli oikeassa kuullessaan avaimen rapinan lukossa, ja kirkkaan valon hyökyessä pimeään kopperoon.

  • Ylös, hänen vuokraajansa komensi.

 Jani kömpi seisomaan huterasti. Kädet hakeutuivat kuin itsestään sukukalleuksien eteen, mutta ärhäkällä murahduksella karhu sai ne pysymään sivussa.

 Asennettuaan talutushihnan jälleen paikoilleen karhu kiskoi Jania samaa reittiä takaisin. Päästyään ulos saunaosastolta Jani kuuli muitakin miesääniä. Mahanpohjaa kouraisi.

  • No niin Pekka, näytähän se poikas meille, yksi äänistä hoilotti.
  • Tässähän se, Pekaksi kutsuttu vuokraaja totesi työntäen Janin keskelle olohuonetta.

 Sohvalla loikoili kaksi Pekan ikäistä miestä, joilla toisella oli lyhyt sänki päänsä päällä ja toisella varsin tuuheat, punertavat hiukset.

  • Ei huono, sänkipäinen totesi kömpien ylös sohvalta.

 Tarttuen Janista molemmilla käsillään mies kävi läpi joka sopukan tämän kropasta. Kasseille päästyään Jani kavahti taaksepäin paikkojen ollessa vielä arkoja edellisestä käsittelystä.

  • Pysy paikoillas! Pekka karjaisi vetäen vielä hihnasta sanojaan vahvistaakseen.
  • Et kai oo vielä rikkonut tätä? sänkipää naurahti Janin reaktiolle.
  • En nyt suinkaan, Pekka vakuutteli läimäisten samalla kouransa Janin pakaroille. – Vähän vaan tutustellut.
  • Oliko tää saanu sitä uutta ainetta? sohvalla löhöävä mies kysyi. – Sitä mikä estää tätä tulemasta?
  • No miten on? Pekka kysyi Janilta puristaen yhtä aikaa tämän persettä.
  • Kyllä olen, herra, Jani vastasi pinnistellen sanoja suustaan. Tuntui siltä kuin koko huone pyörisi silmissä.
  • Sen haluaisin kyllä nähdä, mies jatkoi luoden samalla merkitsevän katseen Pekkaan.

 Pekka nyökkäsi punahiuksiselle ja käski kahden muun miehen vahtia Jania sillä aikaa kun hän käy noutamassa ‘’rekvisiittaa’’. He eivät suinkaan ehtineet kyllästyä sänkipään kiusoitellen Janin kalun juhlakuntoon. Nimenomaan vähitellen kiusoitellen, mutta korventavassa kiimassaan Janin elin ei tarvinnut juuri ollenkaan huomiota noustakseen.

  • Täällähän ollaan jo hyvin valmiudessa, Pekka totesi musta kassi olallaan. Hän polvistui Janin selän taakse hääräillen hetken ennen kuin antoi seurueelleen luvan katsoa.

 Pekka oli asentanut kokonaisen tekoperän, johon oli muotoiltu naisen pakarat, anus ja pillu. Ylpeänä tuotoksestaan hän kysyi:

  • Kai poika tietää mihin tätä käytetään?

 Jani nyökkäsi, mikä yllättäen riitti vastaukseksi.

  • Ei kun hommiin vaan, Pekka käski ja heitti vielä liukkarituubin vuokrakohteelleen.

 Sänkipää ja karhu vetäytyivät sohvalle kolmannen miehen seuraksi katselemaan tulevaa näytöstä. Jani oli polvistuneena kohti ikkunaa, joten miehillä oli aitiopaikat hänen komealle sivuprofiililleen.

 Kädet hieman täristen Jani tursotti liukkaria kuivalle kalulleen. Jos jo pelkkä aineen vaikutus tulemiseen oli outoa, vielä oudompaa oli touhutippojen täysi puuttuminen. Liukkari tuli siis todella tarpeeseen.

 Jani hieroi loput voiteesta tekopilluun, veti syvään henkeä ja asetti punaisena helottavan terskansa reiälle. Koko kalu vavahteli sydämen lyöntien tahdissa suonet pullistellen. Jani oli vieläkin varma siitä että hänen lemmenvaltikkansa laukeaisi jossain vaiheessa. Kyllähän nyt lyhyelläkin matikalla pystyi sen päättelemään.

 Rohkaistuaan itseään tarpeeksi Jani survaisi kyrpänsä kerralla sisään. Ja se tuntui hyvältä. Jani pystyi melkein kuvittelemaan tyttöystävänsä eteensä poistamaan nämä viikkoja kertyneet paineet.

  • Pane jo poika! Pekka huusi.

 Jani säpsähti haaveilun loppuessa kuin seinään. Hetken tauon jälkeen hän alkoi tekemään lyhyitä työntöjä terskanpään hipaistessa lelun takaseinää joka työnnöllä.

  • No miltä tuntuu? punahiuksinen kysyi.
  • Ihan hyvältä herra, Jani vastasi hiukan huohottaen hento puna kasvoillaan.
  • Oot tainnu tehä tätä ennenkin? sänkipää vihjaili.
  • Kyllä herra.
  • Näytähän nyt mihin todella pystyt, Pekka lisäsi ripaus turhautumista äänessään.

 Jani hengitti syvään ennen kuin aloitti raivokkaan tykityksen muoviseen reikään. Ainoastaan toive laukeamisesta sai hänet jatkamaan. Ja ehkä tuntemattoman vuokraajan ennalta-arvaamattomat rangaistukset.

 Nuorukaisen kiihtyvä huohotus täytti pienen olohuoneen lattiasta kattoon. Miesten katseet olivat nauliintuneet työntöjen tahdissa liikkuvaan kroppaan: komeaan peppuun, meheviin reisiin ja lihaksikkaisiin käsiin, jotka olivat puristuneet lelun ympärille.

 Työnnöt jatkuivat ja jatkuivat ja jopa kiihtyivät. Joku olisi jo voinut luulla muovisen härpäkkeen menevän rikki moisesta rynkytyksestä. Mutta loppuhuipennusta ei tullut. Sen sijaan Jani sai kassinsa kipeiksi pahemmin kuin koskaan ennen.

  • Sattuu herra, Jani vaikeroi huohotuksensa lomasta.
  • Mitä sanoit? Pekka ivaili virne kasvoillaan.
  • Sattuu herra! Jani kailotti.
  • Mihin sattuu?
  • Kasseihin herra…ja kyrpään, Jani kertoi häpeä kaikuen äänessään.
  • Vai niin…, Pekka tuumi nojaten rennosti sohvan perälle. – Etkö saa kutia lentämään?
  • En herra, Jani ähkäisi.
  • No lopeta sitten kerta siitä ei mitään tule, Pekka komensi huokaisten.

 Jani veti elimensä ulos reiästä. Tummanpunaisena helottava meisseli kiinnitti miesten katseet kuin kadulta löytynyt seteli.

  • Joo-o, on kyllä tehokasta ainetta, punahiuksinen kommentoi. – Ei käy kateeks.
  • Eipä mutta on sitä hauska seurata sivusta, sänkipää naurahti.
  • On, Pekka sanoi lopuksi. – Ja vielä hauskempaa on näyttää miten hommat hoidetaan loppuun kuin mies.

 Tämän sanottuaan Pekka nousi seisomaan, avasi farkkujen sepaluksensa ja kaivoi esiin lekansa, joka ulos päästyään paisui komeaksi parruksi.

  • Väistähän poika vähäsen, Pekka käski ja asettui polvilleen Janin paikalle.

 Pari tippaa liukkaria riitti Pekan jo valmiiksi liukastetulle kalulle, joka sujahti sekunnissa sisään reikään. Tämä sonni ei kauaa aikaillut, vaan siirtyi suoraan kiihkeään nussimiseen asiaankuuluvan huohotuksen säestämänä.

  • Ei vittu, kohta lentää, Pekka huokaisi.

 Jostain kurkun perältä kaikuvan korahduksen jälkimainingeissa Pekan kyrpä sykki lastinsa ensin syvälle leluun ja myöhemmin parketille Pekan vedettyä elimensä ulos reiästä. Jani ja kaksi muuta miestä seurasivat esitystä mykkinä sivusta.

  • Siinä vähän mallia sullekin poika, Pekka sanoi ja läpsäisi kivuliaasti Janin yhä tanassa seisovaa kalua. – Ja nyt kieli ulos ja nuolet nämä sotkut pois.

 Jani totteli sillä sekunnilla kieli lipoen ahnaasti parkettia. Paksuhkot spermaklöntit oli varsin helppo nuolla talteen, mutta nieleminen tuotti pientä kakomista. Pekan pari jämäkkää kämmeneniskua perseelle antoi tarvittavaa potkua tähänkin hommaan.

  • Älä unohda pillua, Pekka kommentoi ylhäältä Janin työskentelyä.

 Kieli venytettynä äärimmilleen Jani nuoli lelun liukasta sisäpintaa niin syvältä kuin vain pystyi. Muovinen haju tunkeutui inhottavasti hänen nenäänsä, mutta hän jatkoi urheasti loppuun asti kunnes oli varma, että ainakin isoimmat satsit olivat turvallisesti hänen suussaan.

  • Loistavaa työtä poika, Pekka kehaisi ja kiskaisi Janin hihnastaan ylös seisomaan. – Eiköhän tästä vielä tule vallan mainio viikonloppu meille kaikille.

Jani näytillä

Janin ja Ollin tarina jatkuu, mutta kuinka pitkään?

 Jani tunsi olevansa takaisin lähtöruudussa. Erona aikaisempaan oli vain se, että tällä kertaa hänellä oli seuraa.

 Hänen kohtalotoverinsa, jonka perseneitsyyden hän oli pakotettuna ottanut, oli jossain vaiheessa päästetty vapaaksi köysistä, mutta saanut samalla vyötärölleen saman siveysvyön kuin kaikki muutkin kohteet. Sotilaspoliisi, jonka nimeksi paljastui Olli, ei ollut kovinkaan huonoa seuraa. Ollikin oli 19-vuotias ja viettänyt suurin piirtein saman ajan tässä laitoksessa kuin Janikin.

  • Aika jännä miten kaukana me ollaan asuttu toisistamme mut silti meidät on kaapattu samoihin aikoihin, Jani puhui kuiskaten varmuuden vuoksi. He eivät olleet varmoja saivatko he keskustella keskenään.
  • Mm, tää on joku valtakunnallinen järjestö, Olli jatkoi.
  • Tai maailmanlaajunen, Jani totesi.

 Seurasi lyhyt hiljaisuus. Tämäkin selli oli äänieristetty, joten hiljaisuuden vallitessa he kuulivat ainoastaan oman sydämensä lyönnit ja toisen hengityksen.

  • Miksköhän ne jätti sulle tuon sp-nauhan? Jani kummasteli Ollin hauista koristavaa asustetta.
  • Joku pervo nauttii siitä, Olli virnisti melkein kuin olisi oikeasti huvittunut.
  • Miten?
  • Kameroiden kautta, Olli sanoi ja heilautti päätään nurkkaan päin. – Niitä on joka puolella mut ne on hyvin piilotettu. Ne jakaa kuvaa nettiin luultavasti 24/7.

 Jani naurahti epäuskoisesti.

  • Eikö tuo oo vähän kaukaa haettua.
  • Musta se on ihan loogista. Tuskin ne uskaltaa päästää meitä pois täältä joten ne tyytyy kuvaamaan meitä ja asiakkaat saa tyydytyksen sitä kautta.

 Jani kohautti hartioitaan hiljaisuuden laskeutuessa jälleen heidän yllensä. Ei kestänyt kauaa, kun se rikottiin oven narahtaessa auki.

  Sisään astuneet kaksi vartijaa käskivät Janin ja Ollin seisomaan jonoon.

  • Selkä suoraksi! toinen heistä karjaisi Ollille ja mäjäytti tätä nyrkillä vatsalihaksille.

 Olli päästi matalan murahduksen, mutta suoristi selkänsä mutinoitta.

 Toinen vartijoista oli sillä aikaa kaivanut esiin kahleet, jotka kiinnitettiin Janin ja Ollin kaulan ympärille. Lopuksi heidät yhdistettiin lyhyellä metalliketjulla toisiinsa.

 Parivaljakko ohjattiin käytäväsokkeloa pitkin tyhjään huoneeseen, joka muistutti erehdyttävästi sitä huonetta, josta Jani ensimmäistä kertaa heräsi. Mitään sanomatta vartijat lukitsivat heidät sisään.

  • No mitäs nyt? Olli kysyi pälyillen ympäriinsä.
  • Hmm…onko tuolla joku lappunen? Jani osoitti yhtä seinistä.

 Nuorukaiset kävelivät seinälle, johon kiinnitetyllä lapulla oli teksti:

’’Olette molemmat lupaavia kohteita. Haluamme seuraavaksi testata teidän kykyjänne lisää. Aluksi pääskää ulos tästä huoneesta.’’

  • Siinäkö kaikki? Olli parahti. Hän koitti tunnustelemalla löytää lisäohjeita lapun ympäriltä tuloksetta.
  • Tuo olis jo liian helppoa, Jani virnuili. – Tää on taas joku älykkyystesti.
  • Olis tää huomattavasti helpompaa ilman tätä perkeleen ketjua, Olli manasi koittaen löysentää puristusta kaulallaan.

 Enempiä pohtimatta Jani ja Olli päättivät ryhtyä etsimään vihjeitä huoneen metallisen kylmiltä seiniltä. Etsintä oli kuitenkin yhtä tuloksellista kuin sen kuuluisan neulan löytäminen heinäsuovasta.

  • Ois tää tosiaan liian ilmeinen paikka, Olli totesi jonkin ajan kuluttua.

 Pojat istahtivat seinää vasten syvän huokauksen saattelemina.

  • Täähän on tasasta metallia koko huone. Miten ihmeessä täältä pääsis pois? Jani huokaisi.
  • On täällä tuo yks ovi, Olli osoitti ovea, josta he olivat huoneeseen tulleet.

 Jani ponnahti jo ylös, mutta Ollin parahdus sai hänet pysähtymään.

  • Ai vittu, varo vähän tätä vitun ketjua, tämä ärähti ja nousi ylös.

 Ovi oli samanlainen kuin jokainen heidän näkemänsä ovi tässä labyrintissa. Paksusta metallikahvasta vääntäminen ei tuottanut tulosta – ovi oli ja pysyi tiukasti lukittuna.

  • Mutta miks ne haluis meidän menevän tästä ovesta? Jani ihmetteli. – Sillonhan me tultas käytävälle.
  • Ei näistä ota selvää, Olli vastasi samalla tunnustellen oven reunoja. – Hei, täällä on jotain!

 Olli veti oven raosta esiin pienen, usean kertaan taitellun lappusen. Avattuaan sen hän luki sen ääneen:

  • ’’Kolme sanaa.’’
  • Kolme sanaa? Jani toisti hämillään.

 Hetken hiljaisuus. Ulkoa käytävältä ei kuulunut äänen ääntä.

  • Eli siis kolme sanaa, joilla oven saa auki, Olli sanoi silmät kirkastuen.
  • Tuskin sentään: ’’Minä rakastan sinua.’’, Jani naurahti.
  • Ei nähtävästi, Olli totesi oven pysyessä yhä lukittuna.
  • Jos ne haluaa meidän alistuvan lopullisesti. Koska jos me ei tehdä niin, me jäädään tänne ikiajoiksi.
  • Voi olla, Olli kommentoi. – Mutta mikä se olisi kolmen sanan muodossa?
  • Hmm…vaikkapa ’’Me alistumme teille.’’

 Piinaava jännitys. Ei mitään.

  • Entäs ’’Kohteet alistuvat tahtoonne.’’, Olli julisti.

 Samalla sekunnilla ovi narahti auki. Vilkaisten toisiinsa Jani ja Olli sen enempää empimättä astuivat ulos.

 Käytävä oli tyhjä ja hiljainen. Se jatkui kymmenisen metriä kumpaankin suuntaan haarautuen muutaman kerran.

  • Mihis nyt? Jani kysyi hieroen kananlihalla olevia käsivarsiaan – viileyteen ei tahtonut tottua koskaan.
  • Parasta tutkia kaikki ovet.

 Pääkäytävän ovista yksikään ei auennut. Sivukäytävät olivat kaikki umpikujia eivätkä niidenkään varrella olevat ovet auenneet. Jokainen näistäkin ovista muistutti täysin toisiaan.

  • No nyt meni hankalaksi, Olli huokaisi.
  • Älä vielä sano mitään, Jani rohkaisi. – Tällä kertaa me ei luultavasti mennä ovesta, vaan…lattiasta.
  • Miks?
  • Tuntuu vaan siltä.

 Janin opastamana parivaljakko alkoi tutkimaan lattiaa metri metriltä. Jokainen pieni kohouma tai painauma tutkittiin. Silmien harjaannuttua työ oli varsin helppoa, mutta mitään ei tahtonut löytyä.

  • Taisit olla väärässä, Olli totesi Janin takaa. – Lopetetaan jo, selkää särkee.
  • Mitäs se sotilas siellä valittelee, Jani piruili. – Käydään nyt loppuun asti läpi, kun kerran alotettiin, Jani sanoi jämäkästi ja kiskoi Ollia eteenpäin.

 Hetken päästä Jani pysähtyi äkisti saaden Ollin törmäämään häneen.

  • Tässä! Jani hihkaisi äskeisestä välittämättä.
  • Mitä siinä on? Olli murahti takaa.

 Jani näpersi lattiaa, kunnes sai nostettua sitä muutaman sentin. Sitten hän varoen siirsi lattialaatan sivuun. Alta paljastui luukku, jonka kahvaan hän tarttui.

  • Katopas, Jani kommentoi luukun alta paljastuvaa näkymää.
  • Mitäs helvettiä? Olli henkäisi Janin niskaan.
  • Ei kun alas vaan.

 He laskeutuivat alas paljastuneita portaita keskelle täydellistä pimeyttä. Vasta päästyään pois viimeiseltä askelmalta valot rävähtivät päälle.

 Silmiään siristellen nuorukaiset huomasivat seisovansa ikään kuin jalustalla keskellä suurta hallia. Tältä korkealta jalustalta johti vain yksi kapea sillan tapainen, juuri ja juuri jalan levyinen palkki toiselle puolelle, jossa heitä odotti suljettu ovi. Alla putoamista odotti verkko.

 Pitkän aikaa näkyä tuijotettuaan Olli parahti silmät suurina:

  • Miten helvetissä me tuota pitkin päästään?
  • Ei ainakaan seisoen, Jani vastasi.
  • Miten sitten? Roikkuenko? Olli ihmetteli.
  • Jep, Jani vastasi tyynesti.
  • Ei oo todellista…
  • Pakko se on olla. Tuuhan nyt, Jani sanoi ja kiskoi Ollin jalustan reunalle.

 Molemmat kumartuivat Janin mennessä ensimmäisenä. Jäntevä käsivarsi tarttui kylmään metallipalkkiin ja heti sen perään toinen. Viimein hän heittäytyi käsiensä varaan Ollin seuratessa tiiviisti perässä kahleen pakottaessa etenemään.

 Käsivarret jännittyneinä nuoret miehet etenivät varmoin ottein. Ollin hauista koristava SP-nauha oli kestokykynsä äärirajoilla lihaksien pullistellessa sen alla.

 Puoleenväliin päästyään molemmat ähkivät ja huohottivat kuuluvasti. Lyhyeltä vaikuttanut matka osoittautuikin hengästyttäväksi urakaksi urheilijanuorukaisillekin.

  • Ei vittu et on raskasta, Jani puuskutti.
  • Eteenpäin vaan! Olli huudahti. – Ei me tähän voida jäähä!

 Murahdellen Jani hivuttautui eteenpäin. Ähkien ja puhkien he viimein pääsivät loppumetreille. Käsivarret vapisten Jani hapuili jotain kiinteää mille astua.

  • Miten helvetissä me päästään tuonne ovelle? hän hätäili ääni vavisten.
  • Kato sinne alas, Olli neuvoi.

 Tason alapuolella olikin astinlauta, jolta Jani sai jalansijan. Samaan syssyyn Olli astui hänen vierelleen ja yhdessä toisiaan auttaen he kipusivat ylös oven eteen.

 Tasattuaan hengityksensä he kokeilivat ovea. Loksahdus vain ja se aukesi.

  • Sieltä he saapuvat! miesääni julisti.

 Samassa kaksi vartijaa ilmestyi kuin tyhjästä irrottaen Janin ja Ollin kahleistaan. Heidät ohjattiin vastakkaisiin suuntiin kirkkaasti valaistussa huoneessa.

 Huoneen päissä oli molemmille omat telineet, joihin heidät sidottiin x-asentoon. Janilta aukaistiin tämän lisäksi hänen siveysvyönsä. Katosta laskeutui lypsykone, jollaisella Jania oli jo aikaisemmin käsitelty. Putki asennettiin levossa olevalle kalulle, mutta itse laitetta ei vielä käynnistetty.

  • Nyt, hyvä yleisö, saatte nähdä jotain täysin uutta, miesääni julisti. – Kohde 725-97 on saanut viime viikkojen ajan uutta ainettamme, joka tekee hänen laukeamisensa mahdottomaksi seuraavien viikkojen ajaksi, jos nyt lopettaisimme annostelun. Jos taas jatkaisimme annostelua, vaikutukset jatkuisivat. Voimme myös nostaa annostelua, mikä arvioidemme mukaan johtaa vuosien mittaiseen tai peräti elinikäiseen laukeamattomuuteen. Seuraavaksi esittelemme aineen vaikutuksia käytännössä.

 Janiin liitetty lypsykone käynnistettiin. Hitaat pumppailut saivat paineen kasvamaan viikkojen selibaatin jälkeen. Tahti kiihtyi kuitenkin nopeasti aivan kuin laite tietäisi tarkalleen milloin pumpata kovempaa. Jani tunsi suunnatonta mielihyvää saadessaan pitkän tauon jälkeen tuntea kyrpänsä sykkivän terhakkaana, vaikkakin siitä oli kiittäminen tätä erikoista konetta eikä hänen rakasta kättään.

 Mutta kuten mies oli selittänyt, Jani ei päässyt kliimaksiin. Hänen nuoruuden intoa puhkuva kalunsa näytti siltä kuin se olisi minä hetkenä vain sylkäissyt nesteet pihalle, ja sen alla paisuneet kassit odottivat laukausta toisiaan vasten jännittyneinä. Laukeamisen sijaan Jania alkoi kalvamaan tuskastus niin lähellä odottavasta helpotuksesta ja suoranainen kipu turvonneissa kasseissa. Sieltä se levisi pikkuhiljaa kalun vartta pitkin terskaan, joka helotti tulipunaisena.

 Janin äänekäs vaikerointi ei saanut miestä lopettamaan. Kone lypsi Jania armottomasti ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Viimein vaikeroinnin muuttuessa karjunnaksi kasseja korventavan kivun takia laite pysäytettiin.

  • Kuten huomasitte, aineen vaikutuksesta kohde ei lauennut, vaikka kuinka stimuloimme penistä. Sen sijaan se sai aikaan tuskaisen tilan, jossa kipu sukuelimissä muuttui lopulta sietämättömäksi. Aine on jopa niin tehokas, ettei edes kiimaliimaa erittynyt.

 Jani oli tällä värin irrotettu laitteesta, jotta yleisö näkisi hänen sykkivän kyrpänsä kaikessa komeudessaan. Hän ei voinut vastustaa kiusausta olla katsomatta alas haaroihinsa. Ja toden totta: kalu oli täysin kuiva terskaa myöten.

  • Emme voi korostaa liikaa aineen potentiaalia, mies jatkoi. – Tämä tuo täysin uuden ulottuvuuden kohteiden kurinpidosta huolehtimiseen. Ja onhan tämä toki nautinnollista seurattavaa. Mutta mikä tärkeintä, kohde ei voi laueta ilman lupaa, vaikkei hän olisikaan lukittuna siveysvyöhön.

 Puheen loputtua Jani irrotettiin kahleista ja lukittiin pieneen häkkiin. Heti tämän jälkeen häkki alkoi nousemaan kohti kattoa lopulta jääden heilumaan ilmaan muutaman metrin korkeuteen. 

  • Otamme tarjouksia vastaan seuraavan kahden tunnin ajan. Pitäkää mielessänne, että tekemänne tarjous on sitova eikä sitä näin ollen voi peruuttaa. Vuokra-aikaa ei voi myöskään pidentää, vaan aikaa on vain tämä yksi ja ainoa viikonloppu, mies selosti.

 Jani jähmettyi niille sijoilleen. Puheet vuokrauksesta eivät jättäneet epäselväksi mistä oli kyse. Jopa hänen kovana kipuileva kyrpänsä veltostui hiukan.

  • Julistan täten tarjouskilpailun alkaneeksi!

Roolileikkimme menee maalle

Laurin ja Mikan tarina saa kesäistä jatkoa. Eräs vanha tuttukin esiintyy vierailevana tähtenä.

Heinäkuu oli kuumimmillaan, kun saimme Laurin kanssa yhteishaun tulokset. Olimme molemmat päässeet haluamillemme aloille ammattikorkeaan kotikaupungissamme.

Isänmaallinen velvollisuus puolustaa kotimaata ei sekään painanut niskoihimme. Omalta osaltani sain vapautuksen, kun taas Lauri sai lykkäystä omaan palvelukseensa. Lauri itse asiassa odotti omaa palvelustaan varsin innokkaasti, mikä kai vain todisti hänen alistuvan luonteensa puolesta.


Olin kesän alussa muuttanut Laurin luokse. Kyllä, myös Laurin isä Mika asui kanssamme. Olin käytännössä asunut Laurin luona muutenkin, joten muutos ei ollut käytännössä kovin suuri. Omalle perheelleni selitin, että Laurin isä oli paljon työmatkoilla, joten saimme Laurin kanssa asua edullisesti ja miltei täysin kahdestaan. Ja oli se tavallaan totta, että Mika oli välillä työmatkoilla, mutta ei läheskään joka viikko.


En ihan osaa selittää millainen meidän kolmen suhteemme oikein on. Mitään isompaa keskustelua aiheesta ei ole vielä käyty. Sen verran tositarkoituksella Mika on mukana, että olen saanut täyden hallinnan hänen siveysvyöhönsä. Availen sitä aika harvakseltaan, koska tykkään siltikin leikkiä enemmän Laurin kiimalla. Lisäksi Mika tyytyy kohtaloonsa helpommin eikä ole heti kinuamassa lukon aukaisua. Pystyn myös sanelemaan kodin säännöt aika lailla yksipuolisesti. Yksi säännöistä on se, että Lauri ja Mika riisuuntuvat täysin alastomiksi tullessaan kotiin. Siellä he sitten tekevät arkisia askareitaan munalukot heiluen.


Vähän aikaa sitten heitin puoliksi vitsillä, että minun pitäisi hankkia kamerat kämppään, jotta voisin tarkkailla pojujani, vaikka en olisi itse kotona. Mika otti tämän jostain syystä tosissaan, ja seuraavana päivänä oli asunnon jokaiseen huoneeseen asennettu pieni, huomaamaton kamera. Toki myös kylpyhuoneessa oli oltava sellainen. Mika asensi puhelimeeni kameroiden hallintasovelluksen ja luovutti pääsyoikeudet minulle.


Olin lyhyessä ajassa havainnut sovelluksen oikein näppäräksi. Olin saanut kesäksi osa-aikaista työtä, joten työpäivän lomassa oli kiva saada pientä piristystä seuraamalla Laurin puuhasteluja kotona. Lauri ei ollut löytänyt itselleen töitä, mutta näin ollen pojullani jäi enemmän aikaa kasvattaa lihaksiaan ja huolehtia kotitöistä. Liikunnan seurantaan oli toki oma sovelluksensa, mutta housuissani pullotti aina, kun näin Laurin livenä pumppaavan rautaa paljas iho kiiltäen.


Yhtenä päivänä käskin Lauria juomaan vettä litran tunnissa ja pysymään visusti kotona. Kielsin menemästä vessaan. Eipä mennyt kauaa, kun puhelimeeni alkoi tippua viestejä, joissa Lauri aneli päästä vessaan. Kuulemma rakko räjähtäisi hetkenä minä hyvänsä. Minun oli pakko mennä työpaikan vessaan seuraamaan, kun pojuni vääntelehti ympäri kämppää tuskissaan. Lopulta Lauri pyöri vessan edustan ja keittiön väliä ikään kuin sillä olisi minuun jotain vaikutusta. Saatuani tarpeekseni Laurin tuskailun seuraamisesta annoin luvan mennä kusemaan suihkuun nelinkontin yhtä jalkaa nostaen katse tiukasti kamerassa. Tallensin puhelimeeni videopätkän, jossa Laurin lukitusta elimestä suihkuaa keltaista nestettä sellaisella paineella, että luulisi koko häkin räjähtävän. Laurin naama helotti punaisena tuskasta ja luultavasti myös häpeästä. Lauri näytti suurelta, vaalealta koiralta kustessaan toinen jalka ylhäällä. Lopetettuaan Lauri sai tehtäväkseen puunata kylpyhuone puhtaaksi lattiasta kattoon.


Heinäkuun lopulla olin saanut viikon vapaata töistä. Tiesin, että myös Mikan kesäloma alkaisi samaan aikaan. Odotin Laurin kanssa Mikan saapuvan kotiin. Makoilin minun ja Laurin sängyllä selaten puhelintani. Lauri pumppasi rautaa edessäni hauikset pingottuneina. Eilen illalla olin ripustanut Laurin kaulaan ohuen metalliketjun, jonka lukitsin etupuolelta pienellä munalukolla. Siveysvyön lisäksi Lauri kantoi nyt toistakin merkkiä minun omistajuudestani. Ennen ketjun asettamista Laurin kaulalle olimme allekirjoittaneet kirjallisen sopimuksen Laurin orjuudesta. Sopimus kuului näin:

’’Yhteisymmärryksessä laadittu sopimus orjuudesta orjan ja Herran välillä


Tämä sopimus on laadittu kahden yksilön välillä, joita kutsutaan tästä lähtien orjaksi ja Herraksi. Sopimuksen tarkoituksena on luoda reunaehdot molempia osapuolia tyydyttävälle loppuelämän suhteelle. Tämä sopimus on laadittu vapaaehtoisesti eikä sitä voida purkaa muuten kuin erityisissä tilanteissa, jotka esitetään myöhemmin.


Herran henkilötiedot 
Orjan henkilötiedot


1. Osapuolten ymmärrys sopimuksesta


Molemmat sopimuksen osapuolet ovat oikeustoimikelpoisia ja sellaisissa ruumiin ja sielun voimissa, että he voivat allekirjoittaa tämän sopimuksen ymmärtäen sen tarkoituksen kokonaisuudessaan. Molemmat sopimuksen osapuolet hyväksyvät sopimuksen vapaasta tahdostaan ilman, että kukaan tai mikään on siihen voinut vaikuttaa.


2. Orjan tehtävät


Orjan ensisijaisena ja ainoana tehtävänä on tuottaa mielihyvää Herralleen kaikissa tilanteissa. Orja ei mieti omaa parastaan, nautintoaan tai etuaan, vaan asettaa Herran nautinnon ja edun kaiken muun edelle. Orja ymmärtää sen, että pienikin lipsuminen tai erehdys koskien edellä mainittuja voi johtaa rangaistukseen, josta Herra yksin päättää. Orja ei voi kieltäytyä rangaistuksesta paitsi, jos on perusteltua syytä olettaa, että rangaistus on kulloisenkin lain vastainen tai rangaistus voi aiheuttaa pysyvän ruumiillisen vamman orjalle tai muulle henkilölle. Orjan keho ja mieli kokonaisuudessaan ovat Herran omaisuutta, jota Herra voi käyttää kuten parhaaksi näkee. Lisäksi orja luovuttaa kaiken omaisuutensa, mukaan lukien tavarat, rahavarat sekä mahdolliset arvopaperit Herralleen. Orjan tehtävä on palvella Herraansa ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki orjalla oleva aika ja taidot ovat Herran vapaasti käytettävissä. Orjan tulee vastata kaikkiin Herran esittämiin kysymyksiin totuudenmukaisesti ja parhaan kykynsä mukaisesti. Orjan tulee hyväksyä hänelle tarjottu ravinto, asunto ja asusteet. Orja hyväksyy sen, että edellä mainittujen hyödykkeiden laadun määrittää yksinomaan Herra.


3. Herran tehtävät


Herra lupaa ottaa täyden vastuun orjan kehosta, mielestä ja omaisuudesta. Herra lupaa pitää huolta orjasta parhaan kykynsä mukaan. Herra tarjoaa orjalle fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen. Herra lupaa kehittää orjan kehoa ja mieltä omien mieltymystensä mukaisesti.


4. Rangaistukset ja turvasana


Orja suostuu alistumaan kaikkiin rangaistuksiin, jotka Herra näkee tarpeellisiksi. Rangaistukset eivät aina perustu orjan toimintaan, vaan Herra voi antaa niitä ilman selkeää syytä. Herran ei tarvitse perustella rangaistustaan orjalle. Orja voi käyttää ennalta sovittua turvasanaa, jonka lausuminen keskeyttää rangaistuksen toteuttamisen välittömästi. Herralla on oikeus päättää miten ja milloin rangaistuksen toimeenpanoa jatketaan. Orja ei voi käyttää turvasanaa päästäkseen kokonaan eroon rangaistuksestaan. Jos orja ei jossain tilanteessa voi suorittaa tiettyä rangaistusta kohtuullisessa ajassa, on Herran tehtävä asettaa orjalle korvaava rangaistus.


5. Kontaktit muiden ihmisten kanssa


Orja ei saa muodostaa seksuaalisia suhteita muiden ihmisten kanssa. Orja ei saa alistua toisille Herroille ilman oman Herransa nimenomaista lupaa. Kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen (mukaan lukien digitaalinen) muiden ihmisten kanssa katsotaan tämän sopimuksen rikkomiseksi ja johtaa vakavaan rangaistukseen. Herra saa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Herra saa myös antaa orjansa muiden ihmisten käytettäväksi, kunhan tämän sopimuksen ehtoja noudatetaan.


6. Sopimuksen ulkopuoliset aktiviteetit


Orja ei saa tehdä minkäänlaisia sopimuksia, vaikka niitä ei olisi nimenomaisesti kielletty tässä sopimuksessa. Herra hoitaa ja antaa luvan kaikkiin sopimuksiin, jotka koskevat orjaa.


7. Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus on voimassa vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena tuntina kunnes toinen sopimuksen osapuolista menehtyy tai sopimus katsotaan muuten päättyneeksi.


8. Sopimuksen muuttaminen


Sopimuksen sisältöä tai ehtoja ei voi muuttaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus täytyy ensin purkaa molempien osapuolten kirjallisella suostumuksella, minkä jälkeen osapuolet voivat laatia ja allekirjoittaa uuden sopimuksen.


9. Sopimuksen purkaminen


Herra voi purkaa tämän sopimuksen yksipuolisella ilmoituksellaan minä hetkenä hyvänsä. Herran ei tarvitse perustella sopimuksen purkamistaan. Orja voi purkaa sopimuksen vain, jos Herra on toistuvasti laiminlyönyt Herralle kuuluvan tehtävän pitää huolta orjan turvallisuudesta. Orja hyväksyy sen, että orjan asemassa ei voi vaatia samoja olosuhteita keskivertokansalaiseen verrattuna.

Aika ja paikka
Herran allekirjoitus
Orjan allekirjoitus
Todistajan allekirjoitus’’

Todistajana toimi tietysti Laurin isä. Vaikka sopimus kuulostaa minun yksipuoliselta sanelultani, olimme Laurin kanssa työstäneet sitä usean päivän ajan. Sanamuotoja viilailtiin ja otsikoita muokattiin. Lopputulos on aidosti meidän molempien käsialaa.


Kuulin oven kolahtavan. Näin Laurin huoneen avonaisesta ovesta, kuinka Mikan yläruumis jo heilui paljaana eteisessä. Astelin eteiseen, jossa Mika odotti minua mustissa alushousuissaan.


– Ei tarvitse tuon enempää riisua, komensin körmyä. – Lähdetään pikku reissulle sun lomasi kunniaksi.
– Ai niin vai, Mika vaikutti hilpeältä.
– Joo, tai no ei se mikään lomamatka varsinaisesti ole, ainakaan sinulle ja Laurille, viitoin Laurinkin eteiseen. – Simo tuntee erään maanviljelijän, joka asuu tässä suht lähellä. Sen nimi on Tuomo ja perusmaatilan lisäksi se pitää sellaista kurinpalautus -palvelua kapinoiville teinipojille. No kuitenkin, Simo kertoi mulle, että siellä tilalla tarvittaisiin vähän apukäsiä, joten ilmoitin teidät molemmat sinne hommiin viikoksi. Hommat alkaa huomenna. Ja totta kai minä tulen mukaan.
– Maksetaanko niistä hommista sitten mitään? Mika kysyi.
– Maksetaan niistä jonkin verran, olikohan noin vitosen tunnilta. Mutta minä toki otan teidän molempien palkan haltuuni. Laurilla ei oo nyt minkäänlaisia töitä täällä kaupungissa ja sullahan Mika alkaa loma, joten ei sun rahan eteen tarvi töitä tehdä.
– Mjaa, Mika hieroi partaansa, joka oli kasvanut kesän aikana. – Ei kai se auta muuta kuin pakata sitten. Viikoksiko se oli?
– Ainakin alustavasti. Alahan sinäkin pakkailla, käskin Lauria.


Pakkasin omaan laukkuuni valikoiman erilaisia välineitä, koska en ollut varma millainen varustus Tuomolla on niiden suhteen. Mikan käskin pukemaan päälleen mustan hihattoman, kun taas Lauri puki valkoisen vastaavan. Maastokuvioiset shortsit kuuluivat molempien varustukseen.


Hyppäsimme Mikan autoon ja huristelimme poispäin kaupungista. Aurinko levitti kultaisia säteitä pelloille ja metsiin. Matkaa oli sen verran pitkästi, että päätimme pysähtyä tauolle huoltoasemalle. Käskin Mikaa pysäköimään parkkipaikan syrjäisimpään kohtaan ja hakemaan jokaiselle kahvit. Siirryin etupenkiltä takapenkille Laurin seuraksi, avasin sepalukseni ja käskin pojun imeä puolikovaa kankeani.


– Ai hitto kun on panettanut koko päivän, huokaisin Laurin käydessä kaluni kimppuun.


Laurin sängeksi leikattu päälaki heilui tasaisesti imemisen tahdissa. Silmäni olivat puoliksi kiinni, kun kuulin auton moottorin äänen. Aivan meidän automme viereen kurvasi parhaat päivänsä nähnyt lava-auto, josta nousi pihalle ruskettunut ja osin jo harmaantunut ukko. En käskenyt Lauria lopettamaan. Lauri, jonka selkä oli tulijaan päin, ei tiennyt ukosta mitään. Nyt tuo äijä huomasi mitä autossa tapahtui. Naama levisi typerän näköiseen virneeseen. En jaksanut provosoitua tuollaisesta, vaan tyydyin hymähtämään vastaukseksi. Ukko taisi huomata Mikan lähestyvän, koska äijän poistuttua näköpiiristä, kuulin Mikan istahtavan kuskin paikalle.


– Ai täällä on hommat kesken, Mika kommentoi, kun Lauri imi kaluani kiihtyvällä tahdilla.


Virnistin Mikalle taustapeilin kautta. Samassa korahdin vaistomaisesti, kun kyrpäni syöksi satsit Laurin kurkun perälle. Pojuni nieli kaiken niin kuin pitääkin ja kiitti oikeudestaan palvella minua.


Kapusin takaisin etupenkille ja matka saattoi jatkua. Loppumatka sujui rennosti kahvia hörppien. Tie vaihtui aina vain kapeampaan ja huonokuntoisempaan. Lopulta hiivimme soratiellä, jonka viimeisen mutkan takana levittäytyivät peltoaukeat ja jonkin matkan päässä näkyi kasa rakennuksia.


Heti kun Mika sai pysäytettyä auton päärakennuksen eteen, astui Tuomo ulos ovesta.


– Sieltähän ne työmiehet saapuvat, Tuomo kailotti pitäen toista kättään farkkujensa taskussa. Tiukka t-paita paljasti kiinteän ylävartalon kaikki muodot.
– Täältähän ne. Menkäähän pojat tuohon riviin nätisti niin Tuomo voi teidät tarkistaa. Ja ottakaa paidat pois.
Mika ja Lauri ottivat tutut asentonsa minun ja Tuomon eteen ylävartalot paljaina. Tuomo aloitti Laurista, jonka paisuneet hauikset ja valtavat reidet Tuomo kävi läpi ronskein ottein.
– Oikein kelpo nuori mies. Varmasti vahva kaveri.
– On tämä kyllä. On koko kesän treenannut, kehuin vieressä.
Seuraavaksi Tuomo siirtyi Mikaan. Tuomo taputteli Mikan vatsaa, puristeli käsivarsia ja kopeloi jalat.
– Vähän on tuota mahaa tällä sonnilla, Tuomo mittaili Mikaa päästä varpaisiin. – Mutta vahva tuntuu tämäkin olevan. Pitää laittaa kunnon testiin.
– No joo, tämä on vähän pehmeämpi kaveri siinä mielessä. Mutta et taatusti tule pettymään.


Alkutarkastuksen jälkeen Tuomo käski apupoikiaan ottamaan tavaransa kantoon. Miehet kävelivät Tuomon perässä alas pellon reunaan, jossa nökötti jokin parakin tapainen rakennus.


– Täällä on työmiesten asumus. Ei mikään hieno, mutta menettelee, Tuomo selitti.
Tuomo avasi raskaan näköisen munalukon ja tyrkkäsi oven auki. Sisällä odotti pieni eteinen, jonka kummallakin puolella oli suljettu ovi.
– Normaalisti laittaisin kaks työukkoa eri huoneisiin, mutta te kun ootte tavallaan samaa porukkaa niin meette ihan hyvin samassa.


Tuomo avasi toisella avaimella oven yhteen huoneista. Huoneen lattiat ja seinät olivat laastipinnalla. Lattialla oli kerros olkia. Huoneen molemmilla reunoilla nökötti yksinkertaisen näköiset metallisängyt ohuilla patjoilla varustettuina. Tyynyt ja viltit näyttivät kuluneilta.


– Tässäpä tämä oli, Tuomo totesi tyynesti. – Ai niin, ja nuo teidän vaatteenne joudutte jättämään tähän kaappiin, Tuomo osoitti huoneen nurkassa seisovaa metallikaappia.


Lauri ja Mika riisuuntuivat ilkosen alasti sanaakaan sanomatta. Lauri alkoi vetämään kenkiä takaisin jalkoihinsa, kun Tuomo keskeytti:
– Täällä ei teidän tarvitse kenkiä käyttää. Minä kyllä tarjoan ne jos on tarvis.
– Kyllä herra, Lauri vastasi ja ojensi kengät Tuomolle.


Meidän edessämme seisoi nyt kaksi jykevää, alastonta hahmoa, jotka tekisivät taatusti kaiken mitä vain keksisimme käskeä. Ainostaan Laurin metallinen siveysvyö ja Mikan muovinen munakotelo verhosivat osan noiden körmyjen sukukalleuksista.


Pihalta kuului etäinen moottorin murina. Tuomo meni tulijaa vastaan jättäen meidät kolme keskenämme.


– Herra, jos saan kysyä, Mika aloitti. Nyökkäsin vastaukseksi. – Aikookohan Tuomo -herra lukita meidät tänne yöksi?
– Se voi hyvin olla, tyydyin vastaamaan.
– Aikooko herra sallia sen? Mikan silmissä pilkahti jokin.
– Minusta se on oikein hyvää omaisuudesta huolehtimista. Kyllä me pidämme teistä huolen, sanoin sellaisella äänenpainolla, joka hiljensi Mikan.


Kuulin useiden askeleiden lähestyvän parakkia. Ensin oviaukosta pilkahti esiin Tuomo ja häntä seurasi kaksi poliisia virkapuvuissaan.


– Unohdin ihan, että tänään on meidän paikallisten poliisien virkistysilta, Tuomo selosti eikä voinut piilottaa hymynkarettaan. – Olen sopinut paikallisen virkavallan kanssa, että he pitävät minun tilani hyvässä turvassa. Siitä vastineeksi he saavat käydä kerran viikossa testaamassa uusia kokelaita.


Tuomon esittelemät poliisit eivät olleet mitään donitsin syöjiä. Poliisien löysät haalaritkaan eivät peittäneet näiden kahden kehonmuotoja. Nuorempi poliiseista oli ehkä kolmenkymmenen, vaaleahkot hiukset oli leikattu siiliksi, käsivarret pullistelivat haalareiden alla ja ihan niin kuin etumuksessa olisi ollut jo kohouma. Vanhempi työpari oli tummempi, sänkinaamainen, aavistuksen lyhyempi, mutta sitäkin jykevämpi. Sinisissä silmissä oli uskomatonta tiukkuutta.


Tuomo antoi vapaat kädet poliiseille. He käskivät Lauria ja Mikaa kääntymään ja miltei samalla sekunnilla olivat molemmat käsiraudoitettu.


– Olihan sulla vielä se leikkihuone? vanhempi työpari kysyi.
– Onhan se tuolla ylempänä. Seuratkaa minua, Tuomo viittoi.


Siinä me kävelimme ylös loivaa rinnettä, Tuomo edellä, sitten Lauri nuoremman poliisin kanssa kannoillaan Mika ja vanhempi poliisi. Minä seurasin perästä tätä näytöstä. En todellakaan ollut sitä vastaan, että oikeat poliisit näyttäisivät kuria näille äijille.


Tuomo avasi oven, joka näytti normaalilta varaston ovelta. Sen takaa paljastuikin kokonainen BDSM- luola. Huoneen seinät olivat täynnä erilaista välineistöä. Keskellä huonetta oli niin monenlaista erilaista häkkyrää, johon sitoa porukkaa, että menin jo laskuissani sekaisin.


– Ai niin muuten, Tuomo sanoi ennen kuin kukaan ehti sanomaan mitään väliin. – Nämä kaks on sitten isä ja poika ihan oikeassa elämässä.


Poliisit katsahtivat toisiaan silmiin. Nuorempi varmisti vielä asian Tuomolta, joka nyökkäsi kuin kyseessä olisi ollut jokin aivan arkipäiväinen asia.


– Mites nämä lukot sitten, vanhempi poliiseista kysyi ja osoitti munista roikkuvia siveysvöitä.
– Minä vastaan niistä, ehdin vastata ennen Tuomoa. Ja jos haluatte ne auki, saatte luvata että ette laukaise näitä kahta. Tämä isukki Mika on ollut jo kohta kuukauden laukeamatta ja tämä poitsu Laurikin jo kolmisen viikkoa. Eli kassit on herkillä ja tuleminen lähellä.
– Joo ei me sellaista suunnitellakaan, nuorempi katsoi minua suoraan silmiin.
– Pitäiskö laittaa tää Lauri tuohon piinapenkkiin ja iskä seuraamaan sivusta? vanhempi poliiseista ehdotti.


Nuorempi ei ollut ehdotusta vastaan, joten Lauri sai nousta polvilleen pöydälle, johon oli kiinnitetty ruuvipenkki. Kädet edelleen raudoissa Lauri tarvitsi hieman apua ylös kapuamisessa. Mika sai aitiopaikan metallisesta penkistä, jonka käsinojiin hänen kätensä lukittiin.


Vanhempi poliiseista nyökkäsi Laurin siveysvyötä kohti. Tajusin merkin ja syöksyin avaimen kanssa pojuni elinten kimppuun. Sormeni hieman tärisivät, kun poliisit seurasivat vierestä lukon avausta. Lopulta sen pois saatuani pompahti Laurin kalu puoliseisokkiin.


Mikan häkki oli taas tiukasti kiinni paksussa patukassa. Sekin tervehti minua pompahtamalla jo melkein täyteen seisokkiin. Ilme Mikan kasvoilla oli sen sijaan vakava.


Poliisit eivät aikailleet, vaan nuorempi heistä asetteli Laurin turpeat kassit ruuvipenkin väliin ja pyöritti vipua niin, että kassit olivat tiukasti kiinni. Lauri murahti vastaukseksi. Nuorempi poliiseista oli selkeästi kärsimättömämpi, kun hän melkein heti kiristi ruuvipenkkiä Laurin avuttomien kivesten ympärillä.


– Ei tarvi ihan noin nopea olla, vanhempi poliiseista kommentoi. – Muista että nää kassit on täynnä kiimaa.
– Kyllä mä uskon, että nää killuttimet kestää mitä vaan, nuorempi virkavallan edustaja vastasi virne kasvoillaan.


Lauri ynähteli ruuvipenkin metallin iskeytyessä koko ajan syvemmälle sukukalleuksiin. Kasvot helottivat punaisena ja hiki virtasi noroina pitkin vaaleaa ja karvaista vartaloa. Huoneessa oli varmaankin 30 astetta lämmintä. Olin antanut Laurin karvoituksen kasvaa vapaana koko kesän ajan. Sitä oli tullutkin enemmän kuin osasin etukäteen aavistaa. Rintakehä oli tiheän karvoituksen peitossa, joka jatkui paksuna vanana alakertaan. Jalat olivat nekin karvoja täynnä. Pojuni näytti jo nyt parikymppisenä kunnon mieheltä, joka vain komistuisi entisestään vuosien saatossa.


Katsahdin Mikaan, joka ei voinut tehdä muuta kuin katsoa sivusta poikansa ahdinkoa. Mikan puutteessa virunut elin kuitenkin sykki kovana jalkojen välissä. Tuo paatunut pervo ei voinut mitään sille, että jopa hänen oman poikansa munien kidutus sai hänet kiiman valtaan.


Nuorempi poliiseista kiristi ruuvipenkkiä tasaiseen tahtiin. Nyt Lauri ei enää ynähdellyt, vaan karjui täyttä kurkkua. Kassit olivat puristuneina tummanpunaisiksi ja niin pinkeiksi, että ne saisi varmaan puhkottua yhdellä sormen kynnellä. Laurin naama oli vääntynyt luonnottomaksi hien peittämäksi mössöksi. Saatoin jo melkein nähdä Laurin kehosta höyrystyvän lämmön.


Nuoremman poliisin haalareiden etumuksessa oli komea teltta. Hän alkoi riisumaan itseään, mikä aiheutti ketjureaktion meissä muissa. Pian olimme kaikki joko munasillaan tai pelkät bokserit jalassa. Poliisit olivat riisuneet itsensä ilkosilleen. Nuorempi olisi mennyt aivan hyvin kehonrakentajasta vatsalihaksineen päivineen. Miltei karvaton keho kiilsi hiestä. Vanhempi työpari oli selkeästi jykevämpi, mutta missään kohtaa ei ollut liikaa rasvaa. Karvoitusta oli tasaisesti ympäri kehoa.


Nuorempi poliisi runkkasi suurehkoa kaluaan samalla, kun väänsi ruuvipenkkiä vielä asteen verran tiukemmalle. Lauri ulvoi kuin viimeistä päivää taatusti pelästyttäen koko tilan eläimet. Vahvat käsivarret yrittivät päästä turhaan vapaiksi. Pojuni piina loppui vasta, kun vanhempi poliiseista väänsi ruuvipenkin auki. Lauri lysähti kasaan pää painuen lattiaa kohti. Kassit roikkuivat matalina ja kipeän näköisinä. Ilman tuota puuttumista Laurin munat saattaisivat olla nyt historiaa.


Kauaa ei Laurin lepohetki kestänyt. Seuraavaksi Laurin hikinen vartalo kiinnitettiin nelinkontin metalliseen häkkyrään, joka pakotti Laurin jalat ja kädet erilleen toisistaan. Keskellä oli metallinen putki, joka pakotti Laurin selän suoraksi. Suukapula viimeisteli kokonaisuuden.


Vanhempi poliiseista otti nyt estradin haltuun. Hän haki haalareistaan pampun, jonka vuorasi kondomilla ja liukuvoiteella. Nuorempi työpari hoiti Laurin reiän liukastamisen. Vanhempi kaveri ei aikaillut, vaan tyrkkäsi hyvän matkaa pamppua Laurin sisälle. Lauri murahti suukapulaansa. Pamppu katosi yllättävän nopeasti pojuni reikään. Laurin voimistuvat murahdukset kielivät siitä, että pojuni ei ollut osannut odottaa ihan tällaista iltaa.


– Laitetaanko vielä toinen, vanhempi poliiseista kysyi nuoremmalta.


Nuorempi ei vastannut, vaan haki heti oman pamppunsa. Esivalmistelujen jälkeen sitäkin alettiin työntämään Laurin sisuksiin. Nyt orjapoika alkoikin vasta äännellä. Naama punaisena Lauri yritti saada ääntänsä kuuluviin, mutta suukapula esti sen tehokkaasti. Paksut reidet vapisivat, kun pamppu repi reikää uuteen uskoon.


Satuin katsomaan Mikaan päin, jonka kasvoilla oli hämmentynyt ilme. Kalun sykintä ei tietenkään ollut lakannut.


– Herrat, saanko kysyä? Mikan suusta kuului.
– Et saa, vastasin, kun puolet toisesta pampusta oli Laurin sisällä.
– Herrat-
Mikan lause päättyi Tuomon tiukkaan läpsäisyyn, joka jätti näkyvän jäljen isukin kasvoille.
– Orjalle on jo kerran vastattu, Tuomo totesi sellaisella tiukkuudella, joka pelästytti minutkin.
Vanhempi poliiseista jätti työparinsa vastaamaan Laurin reiän tuhoamisesta ja siirtyi Mikan eteen.
– Vai haluaa se iskäkin mukaan hauskanpitoon?
Mika ei vastannut mitään, vaan tuijotti edessään vuoren lailla seisovaa poliisimiestä.
– Nousehan ylös, poliisi totesi, kun avasi Mikan kädet vapaiksi.
Mika talutettiin huoneen nurkkaan, jossa oli muovisanko.
– Kuse siihen, poliisi jatkoi tyyntä linjaansa.
– Minua ei kuseta, herra, Mika vastasi katse sangossa.
– Kyllä sua pitäis kusettaa sen kahvinjuonnin jälkeen, totesin väliin. – Voin toki näyttää mallia.


Heitin nyt omat bokserini lattialle ja astelin sangon viereen. Vapautin rakkoni sisällön miesten edessä. Käskin Mikaa seuraamaan esimerkkiäni. Otin otteen Mikan kalun juuresta, joka alkoikin lorottaa virtsaa ohuena norona. Kohta kalun päästä ryöpsähti aimo annos keltaista tavaraa. Osa siitä lennähti poliisin karvaiselle reidelle. Mikan saatua viimeisetkin tipat ulos elimestään käskettiin Mika polvilleen nuolemaan roiskimansa tipat poliisimiehen päältä. Mika ei tehnyt enää minkäänlaista vastarintaa, vaan varmisti vielä lopuksi, että hänen työhönsä oltiin tyytyväisiä.


Taustalla kuului Laurin vaimennettu ulvonta. Nuorempi poliiseista kehotti meitä muita tulemaan katsomaan lopputulosta. Pääsimme ihastelemaan Laurin äärimmilleen venynyttä reikää, joka oli ottanut vastaan kaksi poliisipamppua juuriaan myöten. Laurin reikä näytti luonnottoman isolta. Tuomo otti tukevan otteen Mikan päästä ja työnsi sitä Laurin reikää kohti.


– Katos nyt miltä poikas perse näyttää, Tuomo sai sanotuksi yhteen purtujen hampaidensa välistä.
Mika ei vastannut mitään, mutta sitä Tuomo ei odottanutkaan. Mika istutettiin takaisin tuoliinsa.


Muiden käydessä virtsalla sangon luona oli minun tehtäväni lukita Lauri uuteen asentoon tällä kertaa selälleen pöydälle jalat kohti kattoa. Kädet sidottiin tukevasti pöydän alle.


Tuomo oli kätevänä isäntänä kerännyt kaikkien kuset yhteen muovipussiin, jota hän jo asetteli Laurin yläpuolelle. Pussista roikkui naru, jonka pään Tuomo kiinnitti Laurin kovan terskan ympärille. Keltaisena hohkaava pussi roikkui nyt suoraan Laurin kasvojen päällä.


– No niin, sitten kun näette parhaaksi tai jos pojan lerssi lerpahtaa niin kuset tulee naamalle, Tuomo selitti tyytyväisenä. – Haluaako vieraat ensin korkata tämän jätkän?


Vanhempi poliiseista piteli kiinni meisselistään ja tarjoutui ottamaan ensimmäisen korkkaajan paikan. Poliisimiehen kalu ei ollut suurimmasta päästä, mutta paksuutta sillä näytti olevan kivasti. Laurin reikä oli jo niin venynyt, että paksunkaan kalun sujahdus ei aiheuttanut sen kummempia reaktioita pojussani. Vanhempi poliiseista työnteli elintään kuin vanha tekijä. Raskaat ja tasaiset huohotukset kielivät hänen nauttivan pojuni kehosta.


– Tuuhan säkin tänne, poliisi kehotti nuorempaa työpariaan.


Nuorempi poliiseista oli runkannut omaa kaluaan hitaasti vierelläni. Aistin hänen olemuksestaan, että laukeaminen alkoi olla lähellä. Nyt vanhempi työpari ohjasi nuoremman kivikovaa tykkiä oman aisansa viereen. Tarvittiin muutama kunnon työntö, että Laurin ahnas reikä antoi periksi kahdelle kalulle. Lauri ulvahti, kun nuoremman poliisin meisseli syöksyi hänen sisäänsä.


Vierekkäin paneminen näytti hankalalta ja hitaalta, mutta tilannetta oli erittäin miellyttävää seurata sivusta. Minä ja Tuomo runkkailimme omia kalujamme tasaiseen tahtiin, kun taas Lauri ynähteli kohtaloonsa tyytyneenä edessämme.


– Aah, kohta tulee, nuorempi poliisi henkäisi.


Vanhempi heistä veti nyt mörssärinsä ulos Laurista ja käveli Laurin pään viereen. Parilla vedolla hän sai laukaistua mahtavat satsit Laurin punoittaville kasvoille. Suusta pääsi kumeita urahduksia, kun tuo uros vapautti kiimansa.


Samassa nuorempi työpari tyhjensi oman lekansa Laurin sisälle huohottaen raskaasti. Laurin yhä kovana sykkivä kyrpä heilui tyhjennyksen tahdissa ja hetken näytti jo siltä, että kasvojen yläpuolella roikkuva kusipussi tyhjenisi pojuni päälle.


Tämän jälkeen Tuomo otti tukevan otteen Laurin jaloista ja alkoi tikkaamaan vanhan miehen jykevää kaluaan tuon körmyn sisälle. Kusipussi hytkyi uhkaavasti, kun Tuomo kiihdytti tahtiaan. Lauri murahteli tuttuun tapaansa. Pojuni kasvoilta tipahteli mällitippoja lattialle. Tuomon huohotukset tihenivät ja ruskettuneet kämmenet tarttuivat entistä tiukemmin kiinni Laurin vaaleisiin jalkoihin. Matalan urahduksen saattelemana sai Tuomokin tyhjentää itsensä meidän yhteiseen mälliämpäriimme.


Sain kunnian panna Lauria kunnon jälkiliukkailla. Työntäessäni oman kivikovan kaluni orjapojuni reikään tunsin lämpimän ja liukkaan vastaanoton tervehtivän minua. Katsahdin Lauriin, joka oli sulkenut silmänsä, jotta kasvoilla vellova mälli ei olisi joutunut niihin. Näky oli niin uskomattoman kiimantäyteinen, etten voinut enää pidättää laukeamista. Pari työntöä enää ja pojuni sai vielä yhdet liemet sisäänsä.


Katsahdin Laurin raskaana roikkuviin kasseihin. Otin kunnon otteen niistä ja puristin niin lujaa kuin vain pystyin. Lauri parkaisi korvia särkevästi. Pojuni yritti turhaan rimpuilla irti köysistään. Rimpuilu aiheutti kuitenkin sen, että Laurin päällä roikkuva kusipussi läsähti suoraan pojuni kasvoille. Ilmaan lehahti tymäkkä kusen katku. Laurin punoittavia kasvoja koristi nyt mällin valkoisen sävyn lisäksi kusen kultainen silaus.


– Voitteko jo lopettaa! Käsitelkää mieluummin minua!


Mikan epätoivoinen huudahdus sai meidät kaikki kääntämään päämme häntä kohti. Olin jo ihan unohtanut koko äijän olemassaolon.


Tuomo harppoi taas Mikan eteen ja läimäisi nyt kaksi kertaa tätä kasvoille. Poliisimiehet asettuivat Mikan molemmille puolille, joten minäkin päätin astella tuon körmyn eteen.


– Nyt tämä kaveri tarvitsee vähän tiukempaa kurinpalautusta. Kyllä minulta keinot löytyy sitä varten, Tuomo selosti katse koko ajan Mikassa.
– Anteeksi herrat, en tarkoittanut pistää vastaan, Mika sai soperrettua naama punoittaen.
– Anteeksipyytelyt eivät enää tässä vaiheessa auta, Tuomo totesi.


Olimme kaikki samaa mieltä Mikan rangaistuksen tarpeellisuudesta. Tuomo sai vapaat kädet sen toteuttamisen suhteen. Laurin osalta päästin hänet irti köysistä sen jälkeen, kun olin lukinnut hänen kalunsa turvallisesti takaisin siveysvyöhön. Tuomo pyysi nuorempaa poliisia hakemaan pyyhkeen Lauria varten ja lukitsemaan pojuni sen jälkeen parakkiin.


Tuomo käski taluttaa Mikan perässään saunaa kohti. Mika totteli sanaakaan sanomatta. Ilta alkoi jo hämärtymään. Saunan edustalla oli pieni lampi, jonka rannalla kasvoi pieni metsikkö tai oikeastaan ryteikkö. Tuomo viittoi viemään Mikan kahden koivun väliin. Tottunein ottein Tuomo sitoi Mikan kädet ja jalat puihin kiinni. Saunalta Tuomo haki suihkepullon, jonka sisältöä hän suihkutti reilulla kädellä Mikan karvaiselle vartalolle unohtamatta ainoatakaan sopukkaa.


– Tämä on tällaista minun omalla reseptillä tekemää seosta, joka houkuttelee paikalle jokaisen lähiseudun öttiäisen. Mennäänhän tuonne saunaan seuraamaan esitystä.


Tuomo alkoi saman tien saunan lämmityshommiin. Olimme kaikki kyllä sen tarpeessa. Saunan leveästä ikkunasta näkyi Mikan alaston vartalo, jonka pinnalla alkoi näkymään mustia pisteitä. Tuomo selitti meille miten aluksi sääsket löytävät hikisen äijän, jonka ihoon ne käyvät ahnaasti kiinni. Seurasimme, miten Mika yritti väännellä käsiä ja jalkojaan, mutta se ei estänyt itikoita kutittelemasta häntä joka puolelta. Seuraavaksi tulivat kärpäset, jotka kutittelivat kahta kauheammin Mikan riutunutta kroppaa. Mikan matala murahtelu kuului pikku hiljaa saunaankin asti.


– Jos teitä kiinnostaa, niin tuolla notkossa kasvaa nokkosta. Ottakaa hanskat käteen eteisestä niin voitte silläkin opettaa orjaa tavoille.


Nuorempi poliisimies pinkaisi saman tien ylös ja tepasteli pian Mikan selän takana. Katsoimme ikkunasta, kuinka Mika antoi täydellisen huomionsa poliisille, joka siveli polttavia nokkosen lehtiä Mikan leveää selkää vasten. Mika karjui karhun lailla. Pyristelyt köysiä vastaan olivat turhia ja väsyttivät karjua entisestään. Nuorukainen tunki lehtiä Mikan pakaroiden väliin ja käsitteli reidet huolellisesti. Etupuolelta erityisesti Mikan nännit saivat huomiota. Loppusilauksena Mikan kalu vuorattiin tuoreilla lehdillä ja valtaviin kiveksiin sidottiin kokonainen varsi. Mikan suusta valui enää kuolaa, kun ääni oli kulunut loppuun kaikesta karjumisesta. Paksut kädet roikkuivat kaikkensa antaneina köysien varassa.


Sauna oli lämmennyt, joten aloitimme löylyttelemään. Mika sai nyt hetkeksi jäädä omiin oloihinsa. Ohimennen joku meistä aina vilkaisi tuota sonnia kohti ikään kuin varmistaakseen, että hän oli vielä siellä. Keskustelimme aivan arkisista asioista aivan kuin kyseessä olisi kuin mikä tahansa saunailta. Jäähyllä siemailimme olutta ja katsoimme Mikan punoittavaa ja hikistä kroppaa. Mikan katse oli lukittunut maata kohti. Sääsket imivät vielä viimeisiä tippoja sisuksiinsa. Minua melkein kävi Mikaa sääliksi. Toisaalta hän oli kyllä ollut poikkeuksellisen uhmakas tänä iltana. Yleensä se oli Lauri, joka tarvitsi enemmän patistamista.


Saunoimme loppuun. Pesua varten Tuomo käski tuoda Mikan saunaan. Poliisipartio toteutti tämän käskyn mukisematta ja pian kaikkensa antanut köriläs seisoi edessämme, tällä kertaa ilman nokkosia tai muutakaan ylimääräistä. Tuomo käski Mikaa pesemään poliisimiehet perusteellisesti. Mika totteli ilme värähtämättä. Mikan touhutessa huomasin miehen selän helottavan punaisena. Pakaroiden väli näytti vielä pahemmalta.


Pesujen jälkeen Mika sai luvan huuhdella itsensä jäljelle jääneillä vesillä, jotka olivat korkeintaankin haaleita. Siltikin Mikan kasvoilla käväisi helpotuksen aalto, kun vesi huuhtoi pahimman ärsytyksen pois.


Poliisimiehet pukeutuivat, kiittivät Tuomoa ja lähtivät talsimaan autoaan kohti. Minä saattelin Mikan Tuomon kanssa tyrmään. Välissä piti tehdä pysähdys leikkihuoneessa ja lukita Mikan kovia kokenut kalu takaisin sinne minne se kuului. Ähertäessäni siveysvyön osien kanssa mieleeni tuli ajatus metallisen siveysvyön hommaamisesta, ehkäpä jopa mittatilaustyönä tehtynä. Sisällä parakissa meitä odotti Lauri yhä hereillä. Ilmassa tuoksui jo nyt miehinen vivahde. Tyrkkäsimme Mikan sisään ja lukitsimme miehet kahden lukon taakse.


Tuomo opasti minut päärakennukseen ja siellä pienehköön toimistohuoneeseen. Tuomo istahti tietokoneelle ja veti seinustalta tuolin viereensä, johon kehotti minua istuutumaan. Tietokoneen näytöllä näkyi nyt kirkkaana Laurin ja Mikan hahmot. Tuomo napsautti vielä kaiuttimet päälle, jolloin kuulimme heidän välisen keskustelunsa.


– Et arvaa mitä ne teki mulle, Mika aloitti. – Ne sito mut puiden väliin ja suihkutti jotain ainetta, joka sai kaikki vitun hyttyset iskemään muhun kiinni. Ja lopuksi se hemmetin nuori poliisijätkä tunki nokkosia joka puolelle, Mika kertoi ja hieroi samalla varovasti punoittavia nännejään.
– Aika hurjan kuulosta, Lauri tyytyi kommentoimaan. – Mun nenässä haisee vieläkin se kusi.
– Ne ei antanut sun peseytyä?
– Ei, antoivat vaan tuollasen virttyneen pyyhkeen.
– No hemmetti, Mika tuijotti Lauria. – Onko paikat vielä hellinä?
– Ei pahemmin. Oli se aika kiimasta tulla niin monen äijän panemaksi.
– No varmasti, huomasin Mikan huulilla pienen virneen. – Hitto kun jäi kauhee kiima päälle.
– No sanopa muuta. Kai se on silti pakko vaan käydä nukkumaan. Öitä.
– Öitä.

Poikarakkautta

Vähemmän seksiä, enemmän ihastumista!

Niilo oli juuri noussut portaat ylös toiseen kerrokseen, kun hän tajusi jonkun olevan hänen huoneessaan. Portaille saakka saattoi kuulla esineiden kolahdukset vasten parkettia, lyhyiden askelten innostuneen töminän sekä korvia riipivän kirskunnan, kun jotain raskasta laahataan vasten lattiaa.

Niilon kehon valtasi raajoja kutkutteleva ärtymys. Hän harppoi huoneensa avoimeen oviaukkoon tietäen jo valmiiksi kuka huoneessa temmelsi.

Niilon pikkusisko Katri makasi poikittain hänen sängyllään kaivaen jotain sängyn ja seinän välistä. Niilon sydän pomppasi kurkkuun ja jalat olivat pettää alta. Häntä piinaava kuumotuskin nousi uusiin sfääreihin.

  • Mitä sä idiootti teet? Niilo huusi ovelta ja harppoi sängylleen.

Katri nosti päänsä kääntäen sen Niilon punoittaville kasvoille. Hänen huulensa yrittivät tovin muodostaa sanoja kuitenkaan onnistumatta siinä.

  • Sä et sais olla ees täällä, Niilo jatkoi hieman rauhoittuneena.
  • Mä tulin ettiin Penaa…, Katri ilmoitti kuiskaten.

Niilo oli hetken hiljaa ennen kuin sai palautettua mieleensä tuon muotopuolen pehmokoiran irvokkaan ulkomuodon. Jos hän saisi päättää, olisi koira jo aikaa sitten lopetettu. Se olisi kaikille paras ratkaisu.

  • Miten se täällä olis? Niilo tiuskaisi.
  • No ku mä ja Lotta leikittiin täällä eilen ja-

Katrin lause jäi kesken, kun Niilo huudahti syyttävä katse tiukasti Katrissa:

  • Mitä te täällä leikitte? Ette te sais leik-
  • Meillä oli lupa äidiltä. Kysy vaikka. Ei me voitu leikkiä mun huoneessa ku äiti siivos sitä, Katri valisti

Niiloa voitonriemuinen sointi äänessään.

  • Jaahas, vai niin, Niilo huokaisi ja nousi istumaan sängynreunalle.

Hän oli jo unohtanut, mistä oli alun perin niin kovasti kiihtynyt, että oli pitkästä aikaa huutanut suoraan päin naamaa seitsenvuotiaalle pikkusiskolleen. Tämä kampesi itsensä istualleen Niilon kylkeen eikä ollut moksiskaan Niilon sanoista. Ei tämä koskaan ollut, huusi Niilo miten paljon tahansa.

Hetken he istuivat hiljaa, Niilon näpertäessä farkuissa olevaa reikäänsä ja Katrin hypistellessä sormiaan.

Sormiaan? Mutta missä Pena oli?

  • Eikö Pena löytynykään? Niilo kysyi tarhatäti-äänellään.
  • Ei…, Katri vastasi, muttei kuulostanut ollenkaan pettyneeltä. – Mut mä kyllä löysin yhen toisen jutun…

Sydän pomppasi jälleen Niilon rinnassa. Tätä menoa hän kyllä saisi ennemmin tai myöhemmin sydärin.

  • Mitä…mitä sä oikeen sit löysit?
  • Kuvia…yhestä pojasta, Katri kertoili samalla heilutellen jalkojaan ilmassa, ääni korkealla leijaillen ikään kuin hän kertoisi jotain hauskaakin juttua.

Hitto, Niilo ajatteli mielessään. Katri oli löytänyt hänen kaikista salaisimman kuvakätkönsä. Kuvat Peetusta, eräästä tutusta pojasta, jonka hän tunsi juuri ja juuri. No, FB-kamuja he nyt sentään olivat.

  • Ethän pliis kerro kellekkään, Niilo maanitteli pikkusiskoaan pitäen tätä hellästi kämmenestä. – Sori se huutaminen, mua vaan ärsytti ku sä olit mun huoneessa ilman lupaa, kylhän sä nyt ymmärrät…

Katri laski katseensa laiskasti kämmeneensä, joka oli jossain Niilon valtavien käsien sisällä. Hän nosti katseensa Niilon epätoivoisille kasvoille, jotka rukoilivat anteeksiantoa joka solullaan.

  • Ooksä niinku Elias ja Lare Salkkareissa? Katri kysyi totinen ilme kasvoillaan.
  • Joo…, Niilo vastasi epäröiden.
  • Aika söpöä…mut joo, en mä kerro kellekään, mutta…, Katri vetäisi kätensä irti Niilon otteesta.
  • Mutta mitä? Niilon ääni oli palautunut jälleen normaaliksi.
  • Mutta sun pitää auttaa Penan ettimisessä, Katri sanoi ja hymyili perään suupielet korvissa.

Niilo huokaisi ja mutisi suostuvansa. Hänellä ei ollut aavistustakaan, missä pehmolelu voisi olla, joten aloitti käymään huonettaan läpi järjestelmällisesti aloittaen huoneen ovelta.

Ovelle päästyään hän kuuli äitinsä äänen. Tämä puhui puhelimeen jonkun kanssa.

  • Ei ku se on vaan hyvä juttu…Totta kai Niilo pääsee, ei sillä kesätöitäkään oo…Mä meen just sen huoneeseen, mä kysyn siltä sopiiks tää.

Niilon äiti säpsähti ja silmät levähtivät auki, kun hän nosti katseensa kännykästään ovella seisovaan Niiloon. Ilme tämän kasvoilla oli tumma, mutta samaan aikaan kysyvä.

  • Pertti, mun setä, muistathan sä sen? No, kuitenkin, se on saanu myytyä sen vanhan huvilan siellä Kainuussa päin, lähellä Kuhmoa, mut ne ostajat ei pääse sinne vielä tänä kesänä ja ne haluaiski et joku pitää huolta siitä huvilasta. Pertti on tietysti koko kesän omalla mökillään toisella puolella Suomea, joten se pyys sua sinne.

Niilon jalat olivat pettää hänen altaan jo toiseen kertaan tälle päivälle. Hänkö lähtisi jonnekin Kuhmoon vartioimaan jotain kuppasta rötisköä koko kesäksi?

  • Een mä kyllä…mitä mä siellä?
  • No otat jonku kaverin mukaan, äidin ilme oli päättäväinen; hän oli selvästikin päättänyt asian jo aikaa sitten eikä kestäisi, jos hänen yli käveltäisiin tällä tavalla. – Te saisitte ruokarahat sekä useamman satasen vielä kesän lopuksi. Eikä sinne tarvi mennä ku vasta juhannuksen jälkeen. Ja se paikka on kuule hieno…löytyy kaikki nykyajan mukavuudet viienkymmenen tuuman telkkarista aina poreammeeseen.

Niilon ilme oli sulanut jo äidin tuiman katseen alla, mutta nyt se kirkastui kasvoja reunustavaan hymyyn saakka. Eihän se olisikaan paskempi tapa viettää kesäloma. Ja jos vielä saisi oikeanlaisen kaverin pyydettyä mukaan, niin…

  • Mä löysin Penan! Katri kiljahti aivan Niilon korvan juuressa.
  • No kiva! Niilo huusi takaisin, mutta hymyssä suin – hänen kesänsä olisi täysin Katri-vapaa.

Maatessaan illalla sängyssään Niilo ehti jo katua koko juttua. Kenet hän muka ottaisi mukaansa?

Suurimmalla osalla hänen kavereistaan oli jokin kesätyö, monet olivat lomalla ties missä ja loput olivat vain rasittavaa seuraa pidemmän päälle. Ei hän yksin sinne lähtisi, hänestähän tulisi mökkihöperö muutamassa päivässä!

Käydessään läpi kavereidensa naamatauluja mielensä perukoilla iskoutuivat yhdet kasvot hänen mieleensä epäilyttävän pitkäksi aikaa.

Patrik. Tuo hoikka, mutta jäntevä, varmaan ”salalihaksikas”, ainakaan mitään ei päällepäin huomannut, rinnakkaisluokkalainen Niilon lukiosta. Tummat silmät, ruskea tukka…

Niilon yrittäessä päästä eroon häneen iskeneestä korvamadosta liikahteli hänen vehkeensä hermostuneesti boksereissa. Niinpä tietysti; hän ei pystynyt ajattelemaankaan Patrikia ilman kivenkovaa stondista.

No, jos luonto kutsuu, niin minkä sille yksi ihminen voi. Niilo vei oikean kätensä boksereilleen, jotka veti pikaisesti alas nilkkoihin. Vasemmalla kädellään hän hieroi pehmeää rintakehäänsä ja näin makuuasennossa sileää vatsaansa. Hän nimittäin oli hieman pyöreä – jos niin voi sanoa – hän ei siis ollut mikään ihannepainoinen, muttei myöskään mikään satakiloinenkaan.

Kämmen täyttyi nopeasti täydessä tanassa olevasta kalusta, jonka päätä Niilo alkoi hieromaan ensin hitaasti, mutta liike voimistui sekunti sekunnilta, kunnes se siirtyi esinahkaan, jota Niilo veteli edestakaisin edelleen kiihtyvällä tahdilla. Vasen käsi oli jämähtänyt oikeanpuoleiseen nänniin, jota se puristi lisäten näin ennestään suurta nautintoa.

Mielessään Niilon ei tarvinnut kuin riisua Patrik vähitellen edeten ylhäältä alas. He tosin eivät koskaan olleet olleet samalla liikuntakurssilla, joten Niilon vilkas mielikuvitus sai kuvittaa suuren osan Patrikin alastomasta kehosta.

Se onnistui paremmin kuin hyvin. Mielessään Niilo kuvitteli Patrikin niin pehmeän näköisille huulille

nousevan tuon söpön hymyn, jonka hän silloin tällöin suo koulun käytävillä, milloin kenellekin. Kerran jopa Niilolle itselleenkin.

Se oli eräs maanantaiaamu kevättalvella. Niilo oli tapansa mukaan myöhässä, muttei viitsinyt kiirehtiä askeleitaan. Koulunportin jo häämöttäessä huomasi hän sivusilmällään tutun vihreän takin lähestyvän portteja. Vatsassa kouraisi samalla tavalla kuin silloin kun hän oli jäänyt vuosia sitten kiinni pornoselailuistaan.

Yhtäkkiä vihreä takki oli kadonnut Niilon näköpiiristä. Hän katsahti sinne missä takki oli äsken vilkkunut löytäen takinkantajan rähmällään jäiseltä asfaltilta. Niilo saattoi kuulla Patrikin hiljaisen kiroamisen, mutta tämä ei kaikesta päätellen ollut vieläkään ollut huomannut häntä.

Pää edelleen hieman pyörällä tapahtuneesta Niilo harppoi Patrikin luo kysyen takellellen oliko tällä kaikki kunnossa. Patrik nosti tumman katseensa vierelle ilmestyneeseen Niiloon ja änkytti olevansa ihan kunnossa.

  • Pääseks sä ylös? Niilo kysyi tuntien itsensä vähintäänkin hölmöksi seistessään siinä ja kysellessään typeriä kysymyksiä.
  • Enköhän mä, Patrik hymähti ja kampesi itsensä jaloilleen. – Kiitti.
  • Kiitti mistä? Niilo katui kysymystään välittömästi.
  • Ettet vaan kävelly ohi. Oot hyvä tyyppi, Patrikin katse oli vilpitön.

Ja silloin hän hymyili Niilolle. Nyt oli Niilolta pettää jalat alta. Varovaisin askelin he kävelivät yhdessä sisään koulurakennukseen, mutta erkanivat heti ala-aulassa. Niilon päivän tuo pieni sattumus kuitenkin pelasti.

Nyt muistellessaan tuota tapahtumaa sai hänen vehkeensä uutta pontta tauosta veltostuneeseen olemukseensa. ”Oot hyvä tyyppi.” Niinkö Patrik todellakin sanoi? Mitä se sillä tarkoitti? Tykkääköhän se musta?

Niilo oli riisunut Patrikin yläosattomaksi, kun hän tunsi kuuman sperman valuvan verkkaalleen käteensä.

Hän ei koskaan päässyt alushousuille asti.

Nyt hän tiesi kenet kutsua mukaansa viettämään kesän kauneinta aikaa.

Niilon käsi ei ollut totella hänen aivojensa välittämiä viestejä, vaan sen sijaan kapinoivat röyhkeästi

saaden käden vapisemaan vimmatusti. Niilolla oli todellisia vaikeuksia saada hiiren osoitinta osumaan punaiseen viestikuplaan, joka vilkkui punaisena hänen Facebook-sivullaan.

Klikkauksen jälkeen hänen kätensä vapina päättyi kuin seinään. Viesti meni näin:

”No moro!

Kuulostaa vitun siistiltä tavalta viettää kesäloma! Itellekään kun ei oo mitään kesäduunia tiedossa, eikä viittis himaankaan jäädä. Tekis mieli lähtä jo huomenna. 😉

T. Patrik”

Niilo tavasi viestiä uudelleen ja uudelleen läpi ja viimein hänen oli se uskottava: Patrik todella halusi

viettää kesänsä hänen kanssaan keskellä korpea, tosin huippuluokan huvilassa, täydellisellä ylöspidolla varustettuna, ja vielä palkan kera. Mutta silti. Eikö yksissään jo tämä kertonut jotain ratkaisevaa Patrikin tunteista Niiloa kohtaan?

Niilon mielestä kertoi. Se kertoi kaiken. Se antoi myöskin aihetta reilun viikon runkkailuihin, jotka hänen piti viettää ainoastaan oma käsi seuranaan, unelmoiden Patrikista ja tämän miehisen vahvasta, mutta samaan aikaan hellästä kosketuksesta.

Lähtöpäivä koitti. Farmari-Volvoon oli ahdettu puolet Niilon vaatekaapin sisällöstä sekä valtava kasa

muuta ”tarpeellista” roinaa. Tosiasiassa hänellä ei ollut aavistustakaan mitä hän tarvitsisi – hän ei ollut

ollut koskaan kahta viikkoa pitempää aikaa poissa kotoaan ja yhtäkkiä hänen pitäisi pakata varusteet yli kuukauden poissaoloa varten.

Niilon äiti oli kuskina, Katrin ja isän jäädessä pitämään taloa pystyssä. Niilo tiesi suunnilleen, missä päin vajaan sadantuhannen asukkaan kaupunkia Patrik asui, mutta saapuminen Patrikin antaman tarkan osoitteen osoittamalle talolle sai Niilon valmistautumattoman kehon värähtämään kaikesta jännityksestä ja unelmoinnista. Mitä oikeasti tapahtuisikaan vai tapahtuisiko mitään?

Patrik seisoi jo pihalla odottelemassa heitä. Välittömästi Niilon äidin saatua parkkeerattua auto, Niilo hyppäsi ulos huikaten moro:n ja sännäten sitten nappaamaan Patrikin kädestä roikkuvan urheilukassin.

Patrik vastasi Niilon tervehdykseen ja hymyili perään pienesti, mutta tuike silmäkulmassa. Hän ojensi kassin Niilolle ja astui sisään autoon. Niilon asetellessa kassia takakonttiin, saattoi hän samalla tutkata Patrikia salaa takaapäin.

Tämä oli pukeutunut tapansa mukaan värikkäästi, mutta näin kesän kunniaksi myös varsin tiukasti. Punaisten shortsien alta kuulsi houkuttelevana pakaroiden sulavat linjat sekä jäntevät reidet. Vihreä, lyhythihainen paita sen sijaan näytti olevan repeämäisillään hartioista johtuen ehkä myös pykälää liian pienestä koosta, mutta Niilon oli pakko myöntää hartioiden saaneen ihan tietoistakin treeniä.

Reilun neljänsadan kilometrin matka kohti Kuhmon vaaroja saattoi alkaa. Alun kiusallisen tervehdystenvaihdon ja kohteliaisuuksien jälkeen autoon laskeutui odottava hiljaisuus. Niilo tunsi hikipisaroiden kihoavan otsalleen hänen tajutessaan tilanteen outouden: hän ja Patrik olivat käytännössä

toisilleen tuntemattomat, he istuivat nyt autossa useamman tunnin matkalla kuskinaan Niilon äiti, matkalla kaitsemaan ventovieraiden omistamaa ökyhuvilaa. Jotain täytyi sanoa – ja pian!

  • Noo, mitäs puuhailit juhannuksena? Niilo kysäisi kääntäen katseensa vierellään istuvaan Patrikiin.
  • En mitään ihmeempiä, Patrik virnisti vastaukseksi. Entä sä?
  • Mökillä oltiin, Niilo hymähti. Häntä sisältä korventava kuumotus laski hieman Patrikin leikikkään virnistyksen myötä; Patrik taisi todella pitää hänestä.

Patrik nyökkäili Niilon vastaukselle katse suuntautuen pian ikkunan takana viliseviin maisemiin. Tuttu hiljaisuus laskeutui jälleen auton takapenkille.

Matkan varrella he pysähtyivät useita kertoja huoltoasemilla wc-käyntejä ja jalkojen verryttelyä varten, kerran syömään. Viimeisellä pysähdyspaikalla Niilo sai suunsa avatuksi huoltamon nurkalla hänen ja Patrikin kävellessä kohti autoa.

  • Mutsi ei oo vielä autolla. Jäähään tähän oottaan, mitä me tuonne aurinkoon mennään, Niilo ehdotti takanaan tulevalle Patrikille.

Patrik nyökkäsi ja nojautui vaaleaa seinää vasten nenällään pinkkisankaiset muoviläpyskät, joita hän kutsui aurinkolaseiksi ja jotka hän osti – Niilon mielestä – tuntuvalla ylihinnalla kyseiseltä huoltamolta.

Niilokin nojautui vasemmalla kyljellään vasten huoltoaseman seinää katse seilaten Patrikin poikamaisen profiilin ja huoltamon parkkipaikan vilinän välillä. Hän hapuili sanoja suullaan ennen kuin uskalsi kysyä:

  • Minkä takii sä lähit mun kaa tänne korpeen?

Patrik tuntui vasta nyt huomaavan Niilon katseen ja vastasi tyynenä, pienoinen hymy ohuilla huulillaan:

  • Koska sä oot hyvä tyyppi.
  • Hyvä tyyppi? Niilo naurahti ”sattumalle”, joka palautti hänen muistonsa kevättalven yhteen autuaaseen päivään.
  • Niin. Huomaavainen, ystävällinen, hellä…, Patrik kääntyi itsekin vasten Niilon hämmästyksen ja ilon sekaisia kasvoja. -…ja söpö.

Niilo naurahti typerästi. Tai ainakin hän niin itse luuli. Söpö? Niinkö Patrik juuri sanoi? Hänkö?

  • En kai mä nyt…, Niilon kenkä ruopi kuivaa asfalttia.
  • Ootpas…, Patrik hymähti ja kosketti Niilon paljasta käsivartta.
  • No niin pojat! Niilon äidin ääni nosti molempien poikien pulssin huippuunsa. – Lähetään!

Niilo ja Patrik katsahtivat toisiinsa lukien toistensa kasvoilta omat tismalleen samankaltaiset ilmeensä.

  • Ei kai se nähny mitään? Niilon ääni kieli suoranaisesta pelosta.
  • Mitä jos näkikin? Patrik virnuili ja tökkäsi Niiloa pehmeään vatsaan.

Kävi ilmi, ettei Niilon äiti ollut nähnytkään mitään. Tämä selitti kasvot kirkkaina huvilasta, jonne he saapuisivat millä hetkellä hyvänsä. Neljä makuuhuonetta, kaksi kerrosta, takkahuone, sauna kymmenelle hengelle, poreamme tilavalla terassilla, kaasugrilli, järvenrantatontti, laituri, venepaikka…

Niilo ei jaksanut keskittyä loppumattomaan litaniaan puolenvälin kohdalla, vaan antoi äitinsä äänen soljua puron lailla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Patrik näytti samoin kyllästyneeltä, mutta samalla innokkaalta. Tämän kasvoilla oli hehku, jollaista Niilo ei ollut koskaan tällä nähnyt – sitä ei voinut tallentaa millään olemassa olevalla kameralla.

Oli jo ilta yhdeksän, kun he saapuivat huvilalle. Ilmassa oli runsaasti kosteutta ja satunnaisten lintujen lyhyet sävelmät kaikuivat huvilaa ympäröivässä sekametsikössä. Kaikki kolme hyppäsivät ulos päivän aikana ahtaaksi käyneestä Volvosta ja imivät sisäänsä kesäkuun yön raikasta ja hieman maagistakin tuoksua.

Niilon äidin piti luonnollisesti jäädä yöksi huvilalle ennen kuin hän ajaisi takaisin Etelä-Suomeen ja jatkaisi kiireistä uraansa nousujohtoisessa lakimiesyrityksessä. Jokainen majoittui omaan huoneeseensa eikä mennyt kauaa ennen kuin he olivat sikeässä unessa.

Pieni huone oli kauttaaltaan valoisa, ja täysin valkoiset seinätkin vain heijastivat ikkunasta tulvivan valon entistä kirkkaampana Niilon silmille, jotka aukesivat vaivalloisen hitaasti. Ne rävähtivät apposen auki, kun hänen huoneensa puinen ovi avattiin, ensin vain raolleen, mutta vähitellen se aukesi kokonaan.

Niilo repi peittoaan ylemmäs peittääkseen laskeutumattoman aamuseisokin, mutta jätti peiton niille sijoilleen, kun viimein nosti katseensa tulijaan. Patrikhan se siellä oli sinisissä boksereissaan. Tämä hymähti ilkikurisesti hämmästyneen oloiselle Niilolle ja astui sisään.

Hän sulki oven erityisen varovasti, vaikka tiesi Niilon äidin nukkuvan toisella puolen taloa. Tämän jälkeen hänellä ei enää kärsivällisyys kestänyt, vaan hän loikki Niilon sängyn viereen ja läjähti suurieleisesti tämän viereen.

Niilokin hymyili nyt kun tiesi mitä tuleman pitää. Ilman sen kummempia signaaleja Patrikilta hän laski lämpimän kätensä pienemmän pojan olkapäälle ja silitti sen hieman viileämpää ihoa peukalollaan.

Patrik käänsi katseensa katosta hymyilevään Niiloon, kääntyi kyljelleen ja ohjasi Niilon käden hänen etumukselleen. Lyhyen suudelman jälkeen hän sanoi:

  • Mä oon oottanu tätä niin kauan…sä kyllä tiiät, mitä tehä…

Niilo hymähti, mutta hänen hymynsä hyytyi lyhyeen, kun hän tajusi, mitä hänen oli oikein tehtävä. Hän hieroi Patrikin etumusta hetken, mikä aiheutti välittömän kovettumisen ja nautinnon henkäisyn Patrikilta, mutta homman jäädessä junnaamaan paikoilleen repi Patrik itse bokserit jaloistaan paljastaen keskimääräistä pitemmän kalunsa ja sen alla terhakkaana roikkuvat pallit.

Niilonkin katse kirkastui jälleen ja mahassa kihelmöi ihanasti – hän ei ollut osannut kuvitella tällaisen tapahtuvan hänelle ennen Patrikin myöntävää vastausta hänen kutsuunsa, mutta että näin nopeasti! Ensimmäisenä varsinaisena päivänä huvilalla ja vieläpä kun hänen äitinsä ei nuku kuin kymmenen metrin päässä heistä!

Niilo tarttui haparoiden Patrikin kalunpäähän, mutta Patrik pysyi tyynenä eikä halunnut hermostuttaa Niiloa liikaa. Tällekin kyseessä oli kauan kaivattu hetki ja myöskin ensimmäinen mieskokemus.

Niilon alkaessa vedellä Patrikin esinahkaa edestakaisin alkoi hänen omakin kullinsa saavuttaa huippumittojaan. Patrik ymmärsi yskän ja tarttui hän vastavuoroisesti Niilon etumukseen.

Pian molemmat makasivat ilkosillaan Niilon huoneen leveällä parisängyllä kyljetysten antaen toisilleen parhaimmat runkut, jotka he ovat elämässään siihen mennessä saaneet. Patrikin astetta korkeampaan huohotukseen yhdistyi Niilon sitä vastoin hiukan matalampi äänimaailma.

Molemmat laukesivat aika lailla samoihin aikoihin toistensa kämmenille. Katseet nousivat ja kohtasivat puolivälissä. Virnistys nousi ensin Patrikin sileille kasvoille, joilta se sitten peilautui Niilonkin kasvoille.

Autuas varttitunti päättyi molempien huulilta hersyvään nauruun.

Janin uudet kaverit

Monenlaista hahmoa pyörii Janin ympärillä, mutta tuleeko kenestäkään pidempiaikaista tuttavuutta?

Päivät etenivät samalla puuduttavalla kaavalla osastolla G-3. Jani koitti parhaansa mukaan pitää lukua osastolla viettämistään päivistä, mutta oli mennyt sekaisin laskuissaan jo jokin aika sitten. Aikaa oli saattanut kulua pari viikkoa tai pari kuukautta.

Uusia kohteita tuli ja vanhoja meni tasaiseen tahtiin. Janin entinen työpari Markuskin oli viety jo pois ties minne. Jani ei saanut lopetettua pohdintoja hänen jossain tulevaisuudessa koittavasta siirrostaan.

Janin uudeksi työpariksi määrätty Ilkka oli tullut osastolle samoihin aikoihin hänen kanssaan. Jania aavistuksen lyhyempi Ilkka oli 24-vuotiaana osastonsa vanhimpia, mutta treenattu yläkroppa veti vertoja nuoremmille.

Työparina Ilkka ei ollut ehkä se kaikkein paras. Hänen jatkuva vastaanhangoittelu ajoi hänet ikäviin tilanteisiin. Joskus meni päiviä, ettei hänestä kuulunut mitään, mutta yhtäkkiä hän palasikin Janin rinnalle puunaamaan lattioita. Katoamisten aikana Janin kontolle jäivät Ilkankin työt. Yhtälö oli mahdoton, joten Janikin sai tuntea munissaan Ilkan rangaistuksen.

Tänäkin päivänä kellon osoittaen ehkä jotain iltapäivän tuntia kaksikko oli työn touhussa. Nytkin heidän työtään vartioi sama tatuoitu vartija kuin usein aiemminkin. Jani oli nimennyt tämän körmyn ”omavartijakseen”.

  • Annatko sen sangon, Ilkka murahti Janille.
  • Etkö tiedä etteivät kohteet puhu työn aikana! vartija karjaisi.
  • En! Ilkka huusi takaisin kasvot vihasta rypyillä.

Jani seurasi tilannetta hiljaa sivusta kuitenkin jatkaen siivoamistaan.

  • Jatka siivoamista! vartija jatkoi.

Ilkka vaikeni. Vartija kaivoi esiin tutun säätimen, jolla hän annosteli tujaukset sähkövirtaa Ilkan elimille. Kohde pysyi hiljaa paikoillaan tästä huolimatta – ainoastaan jalat nytkähtelivät hieman. Jani näki tuskanhuutojen odottavan aivan Ilkan yhteenpuristettujen huulten takana, mutta tämä ei antautunut.

  • Vai alat hankalaksi? vartija tuhahti ja työnsi säätimen taskuunsa. – Ylös siitä, hän jatkoi ja repi lyyhistyneen Ilkan pystyyn.

Vartija käänsi katseensa työnsä lopettaneeseen Janiin:

  • Seuraa meitä.

Vartija johdatti heidät takaisin kotiosastolle. Kolmikko pysähtyi ovivahdin kopille.

  • Kutsu koko osasto koolle, vartija käski kaapinkokoista vahtia.

Jani ja Ilkka vietiin ruokalaan. Jani käskettiin istumaan yhdelle pöydistä, kun taas Ilkka talutettiin tyhjän linjaston eteen.

  • Mene x- asentoon, vartija käski.

Tällä kertaa Ilkka ei hangoitellut vastaan. Kasvot olivat tyynen neutraalit.

Vartija paineli jälleen kerran säätimen nappeja. Jani ei pystynyt käsittämään miten noin pienellä vekottimella pystyi tekemään niin paljon.

Samassa katosta alkoi laskeutua metalliset kahleet Ilkan käsien kohdalle. Samanlaiset kahleet nousivat myös lattiasta jaloille.

Jani tunsi kylmän väreen lävistävän koko kehonsa. Tämä ei tietäisi hyvää.

Vartija lukitsi Ilkan kädet ja jalat kahleisiin samalla kun ruokalaan alkoi marssia loput osaston kohteista. Nämä täyttivät paikat Janin ympärillä kummastelevat katseet heidän eteensä kahlitussa Ilkassa.

Osaston loput vartijat asettuivat ruokalan seinille vartioon tatuoidun körmyn ottaessa estradin haltuun. Hän kaiveli taskustaan vekottimen, jota Jani ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt.

  • Nyt näette mitä jatkuva niskoittelu saa aikaan, körmy julisti samalla vetäen vekottimen täyteen mittaansa. Nyt se muistutti taikasauvaa, johon Janin katse oli tiukasti lukkiutunut.

Ilkka säilytti ihailtavan hyvin tyyneytensä – tai siltä se ulkopuolisen silmin ainakin näytti. Vartijan avatessa napin painalluksella Ilkan siveysvyön auki nuorukainen yritti pyristellä vaistomaisesti irti kahleistaan. Janin katse laskeutui magneetin tavoin Ilkan paljastuneelle elimelle, jonka alla selibaatista turvonneet kivekset roikkuivat velttoina.

Vartija naurahti kuuluvasti:

  • Tästä pinteestä et pääsekään enää niin helpolla!

Hän nosti sauvan Ilkan jännittyneelle rintakehälle. Kuului napsahdus, ja heti perään Ilkan karjaisu. Jani oli ollut näkevinään pienen kipinän sauvan päässä.

  • Tällä vehkeellä on kaksi kertaa enemmän tehoja kuin niillä jotka on teidän munissanne kiinni, vartija rehenteli hiljaiselle yleisölle.

Sauva laskeutui alas Ilkan hyvin muodostuneille vatsalihaksille, joille se antoi parit tujaukset. Ilkka vaikeroi ja rimpuili. Kasvot helottivat tulipunaisina, ja hänen huohotuksensa kaikui pitkin salia.

 Jani päätteli seuraavan kohteen olevan Ilkan sukukalleudet, mikä ei-niin-yllättäen osoittautuikin oikeaksi. Jännitys salissa oli noussut huippuunsa. Kaikki olivat hiljaa Ilkan huohotusta lukuun ottamatta.

 Sadistinen virne huulillaan vartija jakeli sähköiskuja ensin Ilkan levossa olevalle kalulle, joka hetken päästä helotti omenanpunaisena. Ilkan karjunta oli lievimmin sanottuna korvia riipivää. Siltikään kukaan yleisöstä ei ulkoisesti reagoinut siihen – toki kaikkien oli jatkuvasti pinnisteltävä tämän pokerinaaman ylläpitämiseksi.

 Ilkan voimakkaiden käsivarsien ja paksujen jalkojen pyristely kahleita vastaan oli yhtä tuloksetonta kuin hänen karjuntansakin. Janista vaikutti siltä kuin tämä vain yllyttäisi vartijaa kiihdyttämään tahtiaan.

 Eturivissä istuneet saattoivat hyvin nähdä Ilkan kassien tuskaisen tilan, mikä tulisi iskujen myötä vain pahenemaan. Kenties jopa viikkojen selibaatti oli saanut ne turpoamaan silminnähtävästi ja punoittamaan epäterveellä tavalla. Syitä selibaatille saattoi olla monia. Ehkä vain harva oli kiinnostunut saamaan hänen mälliään tai sitten selibaatti oli osa hänen rangaistustaan. Saattoihan joku johtohahmo myös puhtaasta mielihyvästä pitää Ilkan kaltaisen atleetin tällaisessa turhauttavassa tilassa.

 Oli miten oli, mutta seuraava sähköiskujen sarja sai yleisön vavahtamaan kauhusta. Osa ei kyennyt peittelemään järkytystään, vaan se paistoi selvänä heidän kasvoiltaan. Janin kehon lävisti kylmä väre, joka oli kuin heijastuma Ilkan kasseja polttavasta sähköstä.

 Ilkan karjunta kuulosti joltain b-luokan kauhuelokuvan ääniraidalta miehisen matalalla äänellä höystettynä. Tämä ei ollut vielä mitään lihaksikkaan kehon raivokkaan rimpuilun rinnalla. Teräs ei kuitenkaan antanut periksi. Punoitus Ilkan palleissa alkoi sinertyä kidutuksen yhä jatkuessa.

 Pienen ikuisuuden jälkeen vartija lopetti iskujen antamisen. Ilkan jännittynyt kroppa valahti veltoksi jääden roikkumaan kahleiden varaan.

  • Ehkä seuraavalla kerralla mietit kaks kertaa ennen kuin väität vastaan, vartija totesi.

 Ilkka ei huohotukseltaan pystynyt vastaamaan, mutta silmien kipunoinnista saattoi yhä aistia syvään uurtuneen vihan vartijaa kohtaan.

 Vartija viittoi kollegansa paikalle. Pari isointa järkälettä tarttui Ilkkaa käsivarsista ja talutti hänet ulos salista, vaikka kestokykynsä rajoille uuvutettu Ilkka ei kyllä olisi tuottanut vastusta kellekään.

 Ilkasta ei tämän episodin jälkeen kuultu. Luultavasti hänet oli alennettu jonnekin alemmalle tasolle tässä jättimäisessä sokkelossa.

 Kului parisen viikkoa ilman mainittavia sattumuksia. Jani alkoi olla osastonsa pitkäaikaisimpia asukkeja. Henkisen jaksamisen kannalta samat rutiinit ja tuttu ympäristö olivat hyviä, mutta jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta jäyti koko ajan takaraivossa.

 Yhtenä aamuna ennen aamuherätystä Janin sellin ovi avattiin. Ovesta astui sisään kaksi mustiin pukeutunutta miestä kommandopipoilla varustettuina. He raahasivat Janin ulos osastolta ilman vastarintaa. Jani oli puolet matkasta sokaistunut kirkkaista valoista ja yhä tokkuraisena äkkiherätyksestä.

 Pitkän kävelyn jälkeen Jani puskettiin tällä kertaa pimeään huoneeseen. Ovi hänen takanaan kolahti pahaenteisesti kiinni.

  • Seuraava vaihe koulutuksestasi alkaa, tuttu konemainen ääni ilmoitti kaiuttimista.

 Keskelle huonetta syttyi kirkas valokeila. Keskellä sitä oli nelinkontin alastomana sidottuna pellavapäinen nuori mies paljaalla hauiksellaan musta SP-nauha. Tämän vartalo piirtyi terävästi vasten pimeää taustaa. Silmät oli peitetty, ja suu tukittu.

  • Tehtävänäsi on poistaa edessäsi olevan kohteen perseneitsyys. Liukuvoidetta löydät kohteen viereltä. Aikaa on viisi minuuttia siveysvyön avaamisesta.

 Kuin taikaiskusta Janin vyö aukesi paljastaen tarkalleen vain hänen sukukalleutensa muun vyön jäädessä kiinni. Hän ei tuhlannut aikaa, vaan riensi kohteen luo. Ajattelulle – saati tunteilulle – ei ollut sijaa.

 Nuori varusmies – luultavasti Janin ikiä – oli perse tyrkyllä Janin viikkoja selibaatissa viettäneen kyrvän edessä. Vähemmästäkin Janilla olisi ottanut eteen. Tyttöystävän ollessa pelkkä häilyvä muisto häntä ympäröivien miesten keskellä tällainen tilaisuus oli mittaamattoman arvokas.

 Reilu loraus liukkaria kyrvälle ja hieman myös sotilaan tiukalle reiälle olivat ainoat Janin tarvitsemat valmistelut. Nyt täydessä seisokissa sykkivä kalu odotti terska punaisena hetken päästä koittavaa helpotusta.

 Terävä työntö kivenkovalla terskalla sai sotilaan reiän avautumaan riittävästi. Jani sai puskettua keskikokoisen kyrpänsä miltei tyveä myöten sisään. Kohde hänen allaan koitti vaikeroida minkä suuntukkeeltaan pystyi. Vaalean karvoituksen peittämät reidet tärisivät Janin melan porautuessa nuorukaisen sisään. Jani ei edes kuullut näitä hiljaisia valituksia, vaan painoi konemaisesti tiukkaa reikää mielessään ainoastaan laukeaminen.

 Minuutit kuluivat vilistäen. Vielä viimeiset työnnöt ja hän olisi valmis.

 Kuului korkea piippaus.

  • Aika on ohi. Keskeytä tehtävä, kaiuttimista kaikui.

 Jani jähmettyi. Kliimaksiin valmiina oleva kyrpä jäi avuttomana seisomaan sotilaspoliisin reikään.

  • Irrottaudu kohteesta!

 Jani hätkähti ja veti kalunsa ulos. Se heilui sykkimisen tahdissa aivan kuin se huutaisi siemensyöksyä.

 Kuului oven aukaisu. Janin luo käveli taas yksi naamioitunut körmy mustissa. Tämä kumartui hänen vierelleen, nappasi kiinni Janin kyrvästä karhunkämmenellään ja painoi kylmäainetta sisältävän pussin vasten kalua.

 Jani parahti kivusta, mutta körmy ei hetkahtanut. Tuskaa kesti siihen asti, kunnes Janin kyrpä oli jälleen löysänä. Tämän jälkeen vartija lukitsi siveysvyön takaisin paikoilleen.

 Kassit edelleen pakottaen Jani jätettiin virumaan yhdessä kovia kokeneen varusmiehen kanssa. Kattovalon sammuttua he jäivät odottamaan pimeyteen ja hiljaisuuteen ympäröityinä uusia koettelemuksia.

Roolileikkimme kolmas pyörä osa III

Laurin ja Mikan viikonloppu saa loppuhuipennuksensa. Vanhat tutut tulevat vierailulle.

 Siirsimme Mikan kanssa olohuoneen huonekalut takaisin paikoilleen ja rojahdimme istumaan sohvalle. Mikan käskin pysyä täysin alastomana, mutta itse vetäisin vielä bokserit jalkaan. Ilmassa tuoksui miehiseltä.

  • No, mitäs tykkäsit tästä illasta? Voidaan puhua ihan normaalisti mies miehelle, kysyin.
  • Tykkäsin kyllä, Mika vastasi katsoen minua suoraan silmiin. – Oli ne kassipainot aika ilkeät, mutta muuten oli hemmetin kuumaa. Etenkin tuo painimatsi oli oikein tervetullutta vaihtelua.

 Katsoin sivusilmällä, miten Mikan kalu kurkotteli vinosti kohti kattoa. Tuo vehje ei ainakaan valehdellut.

  • Oikein kiva kuulla. Mä tykkäsin myös, mutta se lienee aika itsestään selvää, hymähdin. – Ei kai me oltu liian ilkeitä Laurille, kun jätettiin se yksin tuonne?
  • Ei ollenkaan, Lauri on sitkeä poika, Mika vastasi pilke silmäkulmassaan. – Ja olihan se ansaittu, kun meni tuolla tavalla häviämään.

 Myönsin Mikan olevan oikeassa. Kysyin lopuksi, miten Mika toivoisi saavansa laueta.

  • Oon aina halunnut testata miltä tuntuu olla pantavana. Eli jos haluat, saat korkata mun reiän.

 Olin kieltämättä yllättynyt tästä vastauksesta. Mikan täytyi todella pitää minusta ja minun otteistani. Vastasin tietysti myöntävästi. Halusin ryhtyä heti hommiin, joten aluksi käskin Mikan imemään kaluni kovaksi. Siinä ei mennyt kauaa, kun kyrpäni souti kovana Mikan ahnaassa suussa. Käskin Mikaa antamaan huomiota kasseilleni, mikä ei sekään ollut ongelma. Suuhoito alkoi tuntumaan jo liian hyvältä, joten käskin Mikan mennä nelinkontin sohvalle. Hain liukuvoiteen ja aloin levittämään sitä tottunein ottein Mikan reiälle. Näytti siltä kuin reikä sykkisi valmiina ottamaan tavaraa vastaan.

 Vielä sipaisu voidetta omalle kalulle ja olin valmis. Mikan jykevät ja karvaiset reidet edessäni saivat mieleni pyörryksiin. Enää ei tarvinnut tyytyä yhteen pojuun, vaan sai välillä hieman vanhempaakin. Mitä sitä enempää voisi toivoa?

 Hain terskallani oikeaa kohtaa, mikä tuotti Mikassa matalaa hyminää. Löydettyäni kohdan, aloin työntämään terskaa sisään. Reikä oli todellakin tiukka. Jo pelkkä terskan saaminen sisään oli työn takana. Pikkuhiljaa sain varttakin ujutettua sisään. Mika huohotti allani kuin olisi laukeamassa minä hetkenä hyvänsä. Käskin Mikan pitämään vielä näppinsä irti kalustaan. Kun olin saanut koko elimeni tuon körmyn sisään, aloitin maltillisen tikkaamisen. Mikan huohotukset alkoivat olla niin voimakkaita, että Laurin oli pakko kuulla ne tyrmäänsä. Nautin tämän myötä vielä enemmän tilanteesta. Kiihdytin liikettä tasaisesti, kunnes olin sopivassa panotahdissa. Mikan tiukka reikä puristi kaiken voiman erektiostani. Jos olisin vähemmän kiihottunut, voisivat panohommat tyssätä tähän.

 Vedin kivikovan kaluni ulos Mikasta ja käskin miestä kääntymään selälleen. Mikan kalu paljastui olevan samassa kunnossa omani kanssa. Työnnyin jälleen sisään ja jatkoin siitä, mihin olin jäänyt. Tunsin laukeamisen olevan varsin lähellä, joten annoin Mikalle luvan runkata omaa kaluaan. Pian Mika henkäisi olevansa lähellä laukeamista. Hauikset olivat pingottuneet äärimmilleen ja rintalihakset vavahtelivat tikkaamiseni tahdissa. Annoin Mikalle luvan laueta. Pian tuon uroksen elimestä sinkosi paksuja mällipaakkuja pitkin karvaista vartaloa. Mika urahteli niin, että koko kämppä raikasi. Samalla sekunnilla laukaisin omat lastini syvälle Mikaan huohotuksen saattelemana.  

 Kävimme yhdessä suihkussa niin, että Laurin päälle valui kaikki se vesi, joka kuljetti hien ja kiiman pois vartaloiltamme. Pojuni otti kaiken tämän vastaan ilmekään värähtämättä.

  • Joudut nyt odottamaan aamuun asti, totesin Laurille. – Ja otat mukisematta vastaan kaiken kusen, joka minulta ja Mikalta irtoaa.

 Lauri nyökkäsi ja jäi istumaan pimeyteen. Kuivateltuani puin itselleni bokserit ja t-paidan. Mikan käskin olla alasti loppuillan. Rojahdimme taas sohvalle. Mika halusi nähdä kuvaamani painivideon. Lupaa kyselemättä Mika kahmaisi minut suureen ja lämpimään kainaloonsa. Minulla ei ollut mitään syytä pistää vastaan.

 Videolla näkyi, kuinka matsin alussa kaksi miehekästä kehoa litistyivät toisiaan vasten. Mika murahteli tasaista tahtia, kun taas Lauri oli tuttuun tapaan hiljaisempi osapuoli.

  • Laurin jalat on liian lähellä toisiaan, Mika kommentoi, kun Lauri jo seuraavaksi mätkähti vasten lattiaa.
  • Pitäiskö teidän harjoitella ihan säännöllisesti keskenään? virnuilin Mikalle.

 Mika hymähti vastaukseksi. Huomasin pieniä sykäyksiä Mikan paksussa kalussa. Tässä kohtaa videota Lauri oli saamassa yliotteen Mikasta.

  • Tuossa kohti oli itse asiassa lähellä, että olisin joutunut maahan.
  • Sepä oliskin mielenkiintoista, että se olisit sinä nyt tuolla vessassa.
  • Eipä siinä olis muuta kuin ottaa vastaan se mitä tulee, Mika vastasi tyynesti.

 Video loppui ja heti sen jälkeen ruudulle ilmestyi Simon nimi. Sydän hypähti rinnassa, kun vastasin puhelimeen.

  • No moro, mitä mies?
  • Terve terve, eipä tässä ihmeempiä, Simon ääni oli tutun tiukka. – Minun ja Teron reissu peruuntui, kun leikkikaverit tulivat kipeiksi. Ei olis sulla ja Laurilla vapaata nyt viikonloppuna?
  • Itse asiassa ollaan täällä Laurin luona viikonloppua viettämässä oikein mukavissa merkeissä. Ja on meillä kolmaskin täällä mukana, vastasin ja vinkkasin Mikalle silmää.
  • Ai joku kolmaskin? Kukas se on?
  • Tällainen yllätyskaveri, joka selviää kun tuutte tänne.
  • Vai että sellainen kaveri, kuulin Simon äänestä, että hänen suunsa kääntyi pieneen hymyyn. – Otanko Rikun vielä mukaan?

 Mielessäni käväisi Simon uljas sakemanniuros.

  • Ei tällä kertaa tarvitse. Pärjätään ihan hyvin tällä porukalla.

 Lopetimme puhelun. Mikan kasvoilla oli kysyvä ilme. Selitin Mikalle, miten minä ja Lauri olimme tutustuneet Simoon ja hänen orjapoikaansa. Mika halusi ehdottomasti tietää jokaisen yksityiskohdan.

  • No on teillä ollut aikamoiset leikit Laurin kanssa, Mika sanoi lopulta hieroen leukaansa. – Enpä olis koskaan arvannut.

 Kauaa ei meidän tarvinnut seuraa odotella. Ovikellon soidessa käskin Mikan avaamaan oven munasillaan.

  • Terve taloon! Simo kailotti siihen ääneen, että Laurinkin oli pakko hänet kuulla. – Tämä taitaa olla se yllätysvieras.

 Mikalta meni hetken aikaa miettiä sopivaa vastausta.

  • Kyllä, herra. Mukava tutustua, herra.
  • Kuin myös, kuin myös. No kerrohan miten sinä tunnet tämän hienon nuoren miehen? Simo vastasi nyökäten minua kohti.
  • Olen Laurin isä ja halusin kokeilla näitä juttuja, Mika kertoili katse hapuillen lattiaa.
  • Ohhoh, vai että isäukko on laitettu ruotuun! Tämähän on oikein mainiota.

 Simo alkoi samassa kopeloida Mikaa joka puolelta. Käskin Mikaa ojentamaan ryhtiään ja nostamaan katseensa lattiasta. Simo puristeli Mikan terhakoita nännejä, kouri muhkeita kasseja ja läpsi karvaista takapuolta.

  • Oikein hyvän oloinen kaveri, Simo kehaisi minulle. – Mutta varmasti tässä on vielä paljon koulutettavaa.
  • On varmasti. Mutta sehän tästä tekeekin hauskaa.
  • Nimenomaan, kyllähän sinä nämä jutut ymmärrät, Simon kasvoilla oli ennennäkemättömän leveä virne. – No mutta Tero, riisupa ittes niin voidaan vertailla teitä kahta.

 Tero totteli kuuliaisesti ja paljasti entisestään kiristyneen vartalonsa. Vatsalihakset alkoivat pullistella ihon alta lupaavasti. Käsivarret olivat jänteikkäät. Kiinnitin ääneen huomiota Teron kroppaa koristavaan karvoitukseen, joka oli tihentynyt viime näkemästä.

  • No joo, ajattelin vaihtelun vuoksi pitää vähän karvoja tällä, Simo mittaili katseellaan Teroa. – Mutta voi olla että ne lähtee jossain vaiheessa taas veks. Tälle sun uudelle körmylle karvat kyllä sopii kuin nenä päähän.
  • Ehdottomasti. Se on varmasti itekin ylpee niistä. Toisaalta jos se alkaa kovin hankalaksi niin aina on vaihtoehtona ajaa se täysin karvattomaksi.

 Mikan ilme värähti kuultuaan lauseeni lopun.

  • No mutta, et kai oo unohtanut sun vanhaa pojua ihan kokonaan? Simo kysyi.
  • En tosiaan, täällähän se on.

 Ohjasin Simon kylpyhuoneeseen ja läväytin valot päälle. Laurin silmät kipristelivät aluksi kirkkaassa valossa. Simon huomattuaan ne laajenivat silminnähden.

  • Katos, katos. Mitäs tuhmaa se sinä oot tehnyt?
  • Se vaan hävisi tuossa äsken Mikalle, vastasin odottamatta Laurin vastausta. – Jos kusettaa, niin tuossa on siihen tarkoitukseen paikka.
  • No itse asiassa nyt kun mainitsit niin painaa tuo rakko jo hieman.

 Simo veti sepaluksensa auki ja kaivoi esiin tykkinsä. Ei mennyt kauaa, kun keltainen neste virtasi jälleen Laurin vartalolla. Laurin ilme säilyi yhä muuttumattomana.

  • Kätevää, kun tätä vessaa ei tarvi vetää, Simo virnisti minulle.

 Siirryimme kaikki olohuoneeseen. Minä ja Simo istuimme sohvalle, kun taas Tero ja Mika käskettiin polvistumaan meidän eteemme. Näytin Simolle Mikasta ja Laurista ottamani kuvat ja videot. Simo katsoi ne läpi katse herkeämättä ruudusta.

  • Oikein mallikelpoista työskentelyä. Pitää joskus ottaa uusiksi nämä kisat isommalla porukalla, Simo kommentoi. – Nyt meinaa vaan toisenlaista kiimaa pukata.

 Simo kaivoi puolikovan kalunsa ulos housuistaan ja vinkkasi Mikan eteensä. Mika totteli kuuliaisesti ja tulkitsi Simon eleistä tämän halut. Sen enempää empimättä Mika ahmaisi Simon terskan suuhunsa. Mikan suu alkoi nopeasti täyttymään Simon kookkaasta elimestä. Kalun koko taisi tulla yllätyksenä Mikalle, joka kakoi muutaman kerran posket täynnä sykkivää kalua. Simo otti tiukan otteen Mikan takaraivosta ja tunki kyrpänsä voimalla syvälle Mikan suuhun. Mikan korahdukset saivat Simon vain huohottamaan entistä kovemmin.

  • Ai vittu, kun tekee hyvää. Täähän on imenyt munaa jo aiemminkin, Simo henkäisi.
  • Aivan varmasti on käynyt salaa vaimoltaan imuilla, hekumoin vieressä.

 Aikansa nautittuaan Mikan suuhoidosta käski Simo Mikaa lopettamaan. Kommentoimme molemmat huvittuneesti Mikan reisien välissä sykkivää kalua.

  • Meinaa vähän nälkä olla. Osaisko tämä meidän uusin poju tehdä meille jotain purtavaa? Simo kysyi.
  • Vallan mainiosti osaa, kehaisin ja käskin Mikan keittiöön.

 Mikan häärätessä keittiössä saimme oikein hyvää suuhoitoa Terolta. Simon poju imi tasaiseen tahtiin vuorotellen kahden kalun välillä. Emme halunneet vielä laueta, joten Mikan kehotus tulla syömään tuli juuri oikeaan aikaan.

 Siirryimme kaikki keittiöön, jonne oli levinnyt herkullinen ruoan tuoksu. Istuimme Simon kanssa pöydän ääreen Teron jäädessä seisomaan seinää vasten kädet selän takana. Mika tarjoili ruoan lautasille ja siirtyi itsekin seinäruusuksi.

 Nautimme Simon kanssa ruoasta ja mahtavista näkymistä. Kommentoin ääneen Teron sukukalleuksiin ilmestynyttä muovista siveysvyötä, jota koristi vihreäsävyinen maastokuvio. Simo kehui Teron olleen lukittuna siveysvyöhön jo viikon ajan, mikä oli tälle ennätys.

  • Piti saada jatkuva runkkaaminen kuriin, Simo selitti. – Ei auttaneet mitkään rangaistukset, joten tässä sitä ollaan. En ole mikään noiden härveleiden suurin fani, mutta joskus pitää tehdä vaikeitakin ratkaisuja, Simo virnisti loppuun.

 Lopetettuamme syömisen Mika keräsi lautaset tiskikoneeseen.

  • Mitäs me näille kahelle tarjotaan? kysyin Simolta.
  • Hmm, Simo mietti ja hieroi leukansa sänkeä. – Kyllähän meidän jotain pitää tarjota.

 Samassa Simo vetäisi housunsa nilkkoihin ja asettui nelinkontin ruokapöydän tuoleille.

  • Näytähän Tero tälle uudelle poitsulle, miten isännän persettä nuollaan.

 Tero ei aikaillut, vaan pudottautui polvilleen, asetti kämmenensä vasten Simon pakaroita ja nojasi päänsä Simon reikää kohti. Pian alkoi kuulumaan Simon äänekästä voihkintaa, kun Teron kieli teki taikojaan. Simon voihkinnat voimistuivat ja laskivat aaltomaisesti. Teron asento pysyi ihailtavan tasaisena. Mika seurasi toimitusta silmät tuikkien. Katsahdin hänen alapäähänsä, joka oli hyvässä vauhdissa kohti täyttä seisokkia.

 Aikansa nautiskeltuaan käski Simo Teroa lopettamaan ja siirtymään seinän viereen. Seuraavaksi oli Mikan vuoro. Tunsin pienen jännityksen tapaisen käväisevän mahanpohjassani. Kuvittelin mielessäni, ettei Mika ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

  • Laskehan sinäkin housut alas ja nauti Teron kielestä, Simo kehotti. – Oon kouluttanut sen hyvin tätä varten.

 En nähnyt syytä pistää vastaan, joten asettauduin toiselle puolen ruokapöytää. Tero pudottautui takaisin polvilleen ja aloitti työskentelynsä. Tunsin kuuman ja kostean kielen pyörivän ensin reikäni ympärillä, kunnes se alkoi työntymään sisään asteittain. Simo oli oikeassa sen suhteen, ettei Tero ollut vasta-alkaja tässä hommassa. Tarkkailin sivusilmällä, kun Mika oli Simon kimpussa. Mikan liikkeet eivät näyttäneet yhtä varmoilta ja tasaisilta kuin Teron vastaavat.

  • Kyllä tästäkin vielä hyvä perseennuolija koulutetaan, Simo kommentoi väliin. – Vähän voisit syvemmälle mennä.

 Mikan pää painui silminnähden syvemmälle Simon peräsintä kohti. Simo suorastaan ulvoi nautinnosta. Tunsin kuinka oma kaluni sykki valtoimenaan, kun Teron kieli jyskytti reikääni. Lopulta minun oli pakko käskeä Teroa lopettamaan, koska muuten olisin varmaan lauennut niille sijoilleni.

 Simokin oli saanut tarpeeksi Mikan suuta, joten siirryimme olohuoneen puolelle. Simo käski Teron ja Mikan nelinkontin sohvalle. Edessämme avautui upea näky, kun Mikan karvainen, karhu-ukon perse komeili Teron kiinteän ja miltei karvattoman pepun vierellä. Annoin Simolle luvan korkata Mikan reikä omalta osaltaan. Tällä välin siirryin itse Teron taakse.

 Teron reikää ei tarvinnut juuri avata, vaan kyrpäni upposi miltei sekunnissa sisälle. Helposta sisäänpääsystä huolimatta Teron paneminen tuntui yhtä hyvältä kuin Laurinkin. Sen sijaan Mikaan verrattuna reikä tuntui aavistuksen löysemmältä.

 Seurasin sivusta, kun Simo yritti saada valtikkaansa Mikan sisälle. Vaikka terska oli kivikova, joutui Simo ähertämään jonkin aikaa ennen kuin Mikan reikä antoi periksi. Päästyään sisälle aloitti Simo armottoman tikkauksen, mikä sai Mikassa aikaan matalaa murahtelua.

 Vaikka olin lauennut jo kerran tänään, oli Teron tiukka reikä ja Simon panemisen seuraaminen liikaa. Tunsin kuinka kaluni syöksi kuumaa mahlaa syvälle Teron sisälle. Jätin elimeni veltostumaan Teroon ja seurasin, miten Simo käsitteli Mikaa. Simo läpsi nyt Mikan pakaroita niin, että koko huone raikasi. Mikan murahtelut olivat muuttuneet jo huudoiksi, kun samaan aikaan Simo veteli kaluaan Mikan melkein neitsytperseessä. Mikan paksut reidet vavahtelivat, kun hän yritti pitää asentonsa kasassa. Loputtomiin ei Simonkaan kalu kestänyt, vaan kaikki huipentui Simon karjaisuun. Simo veti sykkivän kyrpänsä ulos Mikasta ja roiski spermat tämän perseelle ja alaselälle. Ilmassa tuoksui miehinen hiki.

 Loppuilta meni saunoessa ja rennosti jutustellessa. Mika halusi tutustua paremmin Simoon ja Teroon. Kysymyksiä riitti laidasta laitaan. Itse tyydyin lähinnä seuraamaan keskustelua sivusta ja hörppimään olutta. Oluen kittaaminen aiheutti jokaisessa meissä sen, että Lauri sai illan ja yön aikana usean rakollisen virtsaa päällensä. Minulla melkein kävi pojuani sääliksi.

 Mika oli hyvä isäntä ja tarjosi oman huoneensa ja parisänkynsä vieraille. Minä ja Mika taasen nukuimme Laurin 120 senttiä leveässä sängyssä. Juuri ennen nukkumaan menoa Mika kävi hakemassa jotain huoneestaan.

  • Halusin esitellä tämän aluksi ihan kahden kesken, Mikan katse hieman harhaili.
  • Ai minkä?

 Mika veti selkänsä takaa pienen pahvilaatikon, josta tunnistin välittömästi erään siveysvöiden valmistajan merkin. Tunsin lämpimän läikähdyksen rinnassani.

  • Haluatko, että laitan tämän heti päälle? Mika kysyi ennen kuin ehdin sanoa mitään.
  • No ehdottomasti, vastasin hiljaa.

 Mika asetteli isoimman renkaan kassiensa taakse. Sormet hieman haparoiden hän sai loput osat paikoilleen. Lopuksi Mika tarjosi minulle pienen munalukon avaimen kanssa. Liu’utin lukon koko komeuden päälle ja napsautin sen kiinni. Avaimen talletin lompakkooni.

  • Siellä on ja pysyy, sanoin pienen virneen kera ja tartuin kiinni Mikan valtavista kasseista.

 Yö sujui makoisasti Mikan kainalossa. Käväistessäni hereillä minun oli pakko aina kouraista Mikaa alakerran paketista. Mika päästi aina pienen murahduksen, mutta ei missään vaiheessa vienyt kättäni pois tai sanonut vastaan.

 Aamulla herätessäni oli Mika jo noussut ylös. Keittiöstä kantautui pekonin houkutteleva tuoksu. Nousin ylös ja harpoin keittiöön, missä Simo ja Tero jo nauttivat Mikan tarjoamista antimista. Liityin kaksikon seuraan ja pian sain eteeni lautasen täynnä herkkuja. Kehotin alastonta Mikaa istumaan myös alas ja syömään.

  • Vielä on pitkä päivä edessä, sanoin luoden merkitsevän katseen Simoon.

 Aamupalan jälkeen vapautin Laurin kahleistaan ja käskin pojun peseytyä perusteellisesti. Käskin Mikaa siivoamaan keittiön ja tekemään Laurille maustamatonta puuroa. Laurin saatua kuivattua itsensä lukitsin siveysvyön takaisin paikoilleen. Lukitsin kaulassa roikkuvaan metalliketjuun talutushihnan ja käskin Laurin nelinkontin. Hihnasta vetäen talutin Laurin keittiöön. Simo seurasi näytöstä olohuoneesta käsin. Mika oli keittiössä vastassa puurolautasen kanssa.   

  • Turhaan sitä pöydälle laittaa, sanoin Mikalle, joka oli jo asettamassa lautasta pöydälle. – Tuo lattia tuossa on aivan hyvä.

 Mika katsahti lattialla könyävään alastomaan Lauriin, sitten minuun ja seuraavaksi lautanen oli jo löytänyt tiensä lattialle. Mika ei jäänyt tämän jälkeen toimettomaksi, vaan Simo käski hänet imemään aamuseisokkiaan.

 Jäin Laurin kanssa kahdestaan keittiöön. Seurasin mielenkiinnolla ja hieman kiihottuneena, kun pojuni lipoi puuroa sisuksiinsa.

  • Herra, saanko puhua? Lauri kysyi yllättäen.
  • Saat tämän kerran.
  • Ehdotitko sinä siveysvyötä Mikalle? Laurin katse nousi varovasti ylös.
  • En ollenkaan, kyllä se sun isäs ehdotti sitä ihan ite, hymähdin vastaukseksi.

 Lauri tyytyi tähän vastaukseen ja jatkoi puuron lappaamista sisäänsä. Ruokailun jälkeen talutin Laurin ylpeänä olohuoneeseen, jossa suihinottaja oli tällä välin vaihtunut Teroon.

  • Katos, katos…täällähän on oikea omegaorja elementissään, Simo naurahti Laurin totaalisen alistetulle olemukselle.
  • Joo tällainen tää on, vastasin mittaillen Lauria katseellani. – Aina tahtoo ottaa sen altavastaajan paikan. Mutta sehän on hyvä, että eri asiat kiihottaa eri ihmisiä.
  • No näinhän se on, Simo totesi ja puski Teron pois kalunsa kimpusta. – Tuuhan poju tänne, hän viittoi Lauria.

 Lauri tallusti Simon eteen ja ahmaisi tämän kyrvän suuhunsa. Tottunein ottein Lauri sai Simon huokailemaan mielihyvästä hetkessä. Oma etumukseni alkoi pullottaa uhkaavasti tuota näkyä katsellessa, joten istahdin Simon viereen ja käskin Mikan oman kaluni kimppuun. Äijä teki työtä käskettyä, siirsi bokserit syrjään ja aloitti imemisen. Katseeni seilasi Laurin ja Mikan väliä. En voinut uskoa todeksi, että olin saanut tällaisen isä-poika-kaksikon alistumaan eteeni näinkin helposti.

 Pojujen nostettua minun ja Simon kiima äärimmilleen päätti Simo ottaa ohjat käsiinsä. Simo kävi ensin laukullaan ja kehotti minua sillä välin avaamaan jokaisen siveysvyön. Teron häkin avaimen Simo kaiveli farkkujensa taskusta. Teron vehje olikin helpoin päästää vapauteen, koska häkki istui täydellisesti kalun ympärille. Seuraavaksi oli vuorossa Mika, jonka mörssäri tursui ulos muovisen kotelon pienimmästäkin reiästä. Saatuani lopulta kassitkin vapaiksi Mika huokaisi kuuluvasti. Laurinkin kotelo oli tiukasti kiinni elimessä, mutta tiesin juuri ne oikeat väännöt, joilla häkki liukui irti.

 Simo palasi olohuoneeseen mukanaan kasa erinäisiä välineitä. Homma aloitettiin sillä, että Mika käskettiin istumaan lattialle sohvaa vasten jalat ojennettuina suoriksi. Mikan kädet lukittiin käsiraudoilla selän taakse. Seuraavaksi Tero istutettiin Mikan syliin kasvot Mikaan päin. Teron puolikovana heiluva vehje osui nyt Mikan pehmeään vatsaan. Mikan kalunpää sen sijaan kutitteli Teron ahnasta reikää. Teron kädet sidottiin köydellä tiukasti selän taakse. Lopuksi Lauri käskettiin nelinkontin perse Mikaa ja Teroa kohti lattialle. Laurin kasseihin asennettiin kisailuista tuttu kassivarjo, johon kiinnitetty naru solmittiin toisesta päästä Mikan kassien ympärille. Laurin päähän naurua Simo pani lisäksi roikkumaan kasan painoja.

  • No niin, nyt alkaa näyttää hyvältä, Simo perääntyi pari askelta taaksepäin. – Ai niin, vielä nämä.

 Simo nappasi kaksi pientä kiekkoa, jotka näyttivät nappiparistoilta. Hän asetti ne Teron otsaa vasten ja käski Mikan asettaa oma otsansa vasten kiekkoja, jotta ne pysyisivät paikoillaan.

  • Elikkäs, homman nimi on se, että Lauri yrittää vetää isäukkonsa kassit irti samalla kun iskä yrittää pitää nämä kaks nappia paikoillaan. Se kumpi luovuttaa ensin, häviää. Ja palkintona ei ole sen kummempaa kuin saada laueta tänään, Simo virnisti.
  • Eikö Laurilla oo vähän liian helpot oltavat? kysyin väliin.
  • No kieltämättä, ei nuo painot ehkä paina tarpeeksi.

 Simo palasi kassilleen ja käveli takaisin mukanaan paksu anaaliplugi. Loraus liukkaria ja tuo järkäle oli jo Laurin sisällä.

  • Tämä jööti paisuu viidentoista sekunnin välein. Luulis tuovan hieman haastetta tähän hommaan. Eiköhän aloteta.

 Simo pumppasi ensimmäisen erän ilmaa plugin sisään. Lauri henkäisi eikä ensin meinannut saada kassivarjoa liikkeelle. Huomasin Laurin kurtistuneista kasvoista, että kassipainot todella kurittivat selibaatissa viruneita nyyttejä. Naru lepäsi löysänä Mikan ja Laurin sukukalleuksien välillä. Simo pumppasi lisää ilmaa Laurin reikään.

  • Ei taida tämä ori olla juoksutuulella, kommentoin näkyä.

 Toisessa päässä Mika ja Tero istuivat tyynenä kasvot vastakkain. Tyyneys kuitenkin kaikkosi, kun Lauri sai narun kiristymään. Mikan ilme terästäytyi kassien pingottuessa narun tahdissa. Laurin matala murahtelu sai oman kaluni jälleen kovettumaan.

 Laurin vetäessä narua milli milliltä eteenpäin pumppasi Simo lisää ilmaa plugiin. Laurin murahtelu muuttui pikkuhiljaa ähinäksi ja lopulta eläimelliseksi karjunnaksi. Kassipainot olivat valuneet vasten turpeita kiveksiä ja painoivat ne lyttyyn. Mikan otsa oli uurteilla ja hikikarpalot valuivat pitkin kasvoja tippuen Teron kalulle ja kasseille. Mika ohitti murahtelun kokonaan ja siirtyi suoranaiseen ulvontaan. Laurin isän sonnin kivekset olivat pingottuneet äärimmilleen, kun poika veti niitä irti vartalosta laukeamisen toivossa. Oma kaluni valutti kiimalimaa solkenaan.

 Teronkin vartalo alkoi täristä, kun hän tunsi Mikan järkälemäisen kehon vavahtelut allaan. Teron huomattavasti lyhyempi varsi heilui uhkaavasti Mikan ulvonnan tahdissa. Pienet kiekot näyttivät putoavan hetkenä minä hyvänsä. Katsahdin Laurin reikään, joka näytti levinneen luonnottoman näköiseksi plugin vaikutuksesta. Tästä huolimatta Lauri jatkoi määrätietoista kulkuaan silmät kiinni supistuneina ja kulmakarvat kurtussa. Viimein kuului korvia huumaava karjaisu:

  • Ai vittu lopettakaa!

 Mika oli luovuttanut. Simo irrotti narun yhdellä käden liikkeellä, jolloin Mikan punaisena helottavat kassit valahtivat reisien väliin. Mikan kroppa oli hiestä märkä. Tero kierähti lattialle Mikan päältä ja huohotti raskaasti. Laurikin lysähti lattiaa vasten kaikki lihakset silminnähden supistellen.  

  • Aikamoisen näytöksen meille järjestit, kehuin.
  • No kiitos, kiitos, Simo virnuili tyytyväisenä. – Mites me edetään palkinnon suhteen?
  • Lukitaanhan ensin tämän häviäjän vehkeet, sanoin ja keräsin Mikan siveysvyön osat yhteen.

 Kumarruin Mikan viereen. Iso mies hengitti raskaasti silmät puoliksi kiinni.

  • Anteeksi herra, kun en pärjännyt kisassa, Mika sai sanottua henkäisyjen lomassa.
  • Älä nyt anteeksi pyytele, voittihan toinen minun pojuista tänään.

 Olin oikeastikin tyytyväinen tulokseen. Lauri oli ansainnut voittonsa reilun kisan ja pitkän selibaatin jälkeen. Lukitsin Mikan sukukalleudet varmoin ottein.

  • Tuupa Lauri tähän, viitoin nuoremman pojuni luokseni.

 Lauri konttasi isänsä viereen. Käskin hänet polvilleen.

  • Nyt on sun palkinnon aika. Saat runkata kalus loppuun asti, kunhan laukeat sun isäs päälle.

 Laurin ilme oli tutun ilmeetön. Ehkä pieni hämmennys käväisi hetken aikaa silmissä. Kauaa se ei kestänyt, kun Laurin iso koura jo hakeutui kalun ympärille. Silmät suljettuina pojuni veteli esinahkaa edestakaisin. Melkein pystyin omin silmin näkemään ne mielihyvän aallot, jotka tällä hetkellä vyöryivät Laurin kehon lävitse. Kassit alkoivat nousta ylös kyrvän juureen. Huulten välistä purkautuvat lyhyet huohotukset kielivät loppuhuipennuksen olevan lähellä. Ja sitten Lauri jo purkautui kuin tykki konsanaan pitkin Mikan hikistä ja karvaista ylävartaloa. Viikkoja tavaraa pantanneet kassit eivät säästelleet Mikalta tippaakaan. Toinen nänni peittyi komeasti paksuun mälliin. Nopeimmat ja ohuimmat tipat lensivät Mikan kasvoille. Tavaraa tuntui tulevan niin paljon, että Mika saisi pestä sitä irti karvoistaan vielä viikon ajan. Mikan ilme oli sekoitus hämmennystä ja inhoa. Huomasin kuitenkin siveysvyön kotelon olevan täynnä kalua.   

  • Mainiota poju! hihkaisin, kun Laurin vehje oli valuttanut viimeisetkin tipat pihalle.
  • Mielestäni Teronkin pitää saada palkinto hyvästä suorituksestaan, Simo totesi.

 Niinpä Mika käskettiin nelinkontin lattialle ja Teron kyrpä liukastettiin kiiltäväksi. Mikasta huokui nyt miehisen hien lisäksi nuoren uroksen sperma. Simon käskystä Tero upotti valtikkansa Mikaan. Teron elin ei ollut sieltä isoimmasta päästä, joten tällä kertaa Mikan ääntely oli hillitympää. Mikalle ja Laurille ominainen matala murahtelu oli silti läsnä. Juuri tuo ääni sai minussa aikaan kotoisan kiiman tunteen. Myös Teron kassit olivat täynnä nuoren miehen kiimaa, joka purkautui muutaman minuutin tikkaamisen jälkeen. Tämä tyhjennys oli visuaalisesti paljon hillitympi, mutta Mikan kehon vavahtelu kertoi siitä, että sisäinen siemennys oli ollut runsas.

 Simo ei voinut enää vastustaa, vaan iski Mikan kimppuun heti, kun oli irrottanut Teron Mikan reiästä. Simon valtava kanki sai Mikassa aikaan kunnon ulvahduksen. Mikan tuskaiset huudot saivat Simon kiiman nousemaan entisestään. Katsoin silmät ja kalu kovana, miten Mikan karvainen reikä laajeni ja sykki Simon panemisen tahdissa. Liukuvoiteeseen alkoi sekoittua Teron paksua mälliä. Lisäliukastus ei ollut pahitteeksi, sillä Mikalla oli selkeästi hankaluuksia ottaa Simon lekaa vastaan. Mutta toisaalta eipä Mika sanonut turvasanaa tai pyrkinyt karkuun tilanteesta, sillä molemmat hän olisi taatusti voinut toteuttaa.

 Simon loppuhuipennus tuli ehkä noin kahdenkymmenen minuutin raivokkaan panemisen jälkeen. Mika urahteli, kun Simon kalu sylki mällejään syvälle tuohon sonniin. Simo rojahti selälleen lattialle sykkivä kanki leväten vasten kiinteää vatsaa. Ajatus Mikan jälkiliukkaista oli liian houkutteleva, joten tartuin tilaisuuteen ja painoin oman kaluni Mikaan. Körilään ääni tuntui olevan lopussa, koska sain reaktioksi lähinnä reisien vavahtelua ja huohotusta. Tämä ei kuitenkaan heikentänyt kiimaani, vaan laukesin omasta mielestäni liian aikaisin Mikan märkään ja hieman jo venyneeseen reikään.

 Siinä me huohotimme kaikki viisi miestä voipuneina päivän koitoksista. Kävimme kaikki pesulla ja söimme hieman. Sallin Laurin olla loppuillan normaalisti kuitenkin sillä ehdolla, että kaulaketju pysyy paikoillaan. Mika sen sijaan otti Laurin roolin ja toimitti välillä hierojan ja välillä pöydän virkaa. Huonekaluille ei Mikalla ollut asiaa, vaan tämän piti olla aina vähintään polvillaan lattialla. Televisiota katsellessamme Simo tunsi jalkansa voipuneiksi ja käski Mikan rahiksi hänen jaloilleen. Homma eskaloitui siihen, että Mika hieroi Simon varpaat ja jalat perusteellisesti. Seuraavaksi olikin vuorossa suuhoidon antaminen kalulle. Mika nieli kuuliaisesti lopputuotoksen ja kiitti vielä lopuksi.

 Sunnuntai-illan lipuessa yötä kohti oli Simon ja Teron aika lähteä. Teron kerättyä tavarat kasaan oli hyvästelyjen aika. Mika pyysi lopuksi puheenvuoron:

  • Kiitos herrat teille molemmille, hän katsahti ensin Simoa ja sitten minua kohti. – Tämä oli kyllä paras viikonloppu vuosikausiin. Nautin aivan kaikesta, vaikka siinä hetkessä ei saattanut siltä tuntua.
  • Ai jopa siitä, kun Lauri laukesi sun päälle? Simo kysyi.
  • Jopa siitäkin, omalla tavallaan, Mika vastasi kasvoillaan ilme, joka ei valehdellut.

 Lupasimme sessioida porukalla pian uudestaan. Kaksikon lähdettyä oli meidän kolmen aika siirtyä yöpuulle. Mika palasi omaan sänkyynsä, kun minä ja Lauri vetäydyimme Laurin huoneeseen. Totta tosiaan, tämän viikonlopun tulisin muistamaan vielä pitkään.    

Työmatkalla

Hieman perinteisempää tarinaa vuodelta 2015 tähän väliin.

Viittäkymmentä hätyyttelevällä Jounilla oli ollut jälleen yksi helvetinmoinen päivä. Kokouksia kokousten perään. Hän oli kolmen päivän työmatkalla Helsingissä. Nyt oli menossa toinen päivä, jonka iltaa hän vietti istumalla hotellin ala-aulan baarissa oluella.

Turhaan hän ei siellä istunut. Normaalisti hän kuluttaisi aikaansa huoneessaan katsoen televisiota tai lukien kirjaa. Mutta nyt tuo uuvuttava rutiini loppuisi.

Hän oli nimittäin rohkaissut mielensä viikkojen pohdinnan jälkeen ja vastannut peräti kahteen seuranhakuilmoitukseen. Molemmat miehiä.

Kyllä, hän oli homo. Sen hän pystyi itselleen myöntämään, vaikka hänellä odottikin perhe Jyväskylässä.

Häntä jännitti paljon. Mahaa kipristeli kuin se olisi ollut kipeä. Olut kuitenkin auttoi ja vähitellen maha turtui miltei tunnottomaksi.

Miehet joiden kanssa hän oli sopinut tapaamisen olivat tuskin kolmeakymmentä, joten he olivat täydellisiä pieneen isä-poika roolileikkiin. Molemmat totta kai tiesivät että heitä odottaisi kimppakivasessio, jossa Jouni olisi oikeutetusti pääosassa. Pääosassa siten, että hän saisi laukoja lastejaan pojujen timmeille pepuille ja sileille kasvoille.

Hänen lyhyt, mutta paksu vehje hieman kovettui, kun hän ajatteli tulevaa iltaa. Mustat farkut alkoivat käydä ahtaiksi, ei niinkään kalun kovettuessa, vaan muhkeiden kassien tultua enemmän esiin.

Kassit olivat hänen suurin ylpeytensä. Hänellä ei ollut enää nuoruusvuosien jatkuvaa himoa runkata, joten nämä persikan kokoiset häränkivekset olivat tehtailleet valkoista mahlaa jo viikon ajan, joten oli jo aikakin syöstä se ulos.

Jouni oli koko ajan tarkkaillut baarin kirjavaa asiakaskuntaa sekä varsinkin niitä jotka astuivat sisään, koska heidän joukossaan hänenkin ”pojut” olisivat.

Muutama potentiaalinen nuori mies oli kävellyt hänen ohitseen ilman rintamerkkiä pinkin, pitkähihaisen suoran paidan vasemmalla puolella: sen avulla Jouni saattoi tunnistaa miehet. Hänen merkkinsä sen sijaan oli sinivalkoraitainen, lyhythihainen suora paita, sekä kaljut hiukset.

”Siinä on yksi!”, Jouni äkkäsi nopeasti baarin tiskiltä hieman yli kolmikymppisen ”Daddy’s boy”:n. ”On siinä kyllä komea poju.”, hän jatkoi ajattelemistaan.

Totisesti komea: Jouni istui pöydässään juuri sellaisessa kulmassa, josta saattoi nähdä nuorukaisen kiinteän pepun vasten kireitä farkkuja. Ruskeat hiukset oli kammattu nuorekkaasti hieman sekaisin.

Nyt hän kääntyi ympäri suoraan Jounia kohti kädessään täysinäinen oluttuoppi. Hänen lyhyen sängen peittämät kasvonsa levesivät hymyyn, jonka saattelemana hän asteli Jounin luo.

  • ’Big daddy’? nuorukainen kysyi jääden odottamaan vastausta pöydän viereen.
  • ’Daddy’s boy’? Jouni kysyi ja niin molemmat tiesivät osuneensa oikeaan.
  • Sebastian, terve, nuori mies jatkoi ja istui alas nahkaiselle penkille.
  • Jouni, tervepä terve.
  • Ei oo toinen poju vielä tullu?
  • Ei oo ei.

Seurasi lyhyt hiljaisuus, jonka aikana molemmat salaa mielessään mittailivat toisiaan. Jounilla oli jo aikaa sitten käyneet olot ahtaaksi alakerrassa, kun hän oli ihaillut Sebastianin nuorta vartta baaritiskillä.

Sebastian taasen sai vasta nyt tilaisuuden tutkia miestä, jonka kanssa hän viettäisi tulevan illan ja yön. Hän ei ollut pettynyt: Jouni oli juuri sellainen ”isukki”, jonka pehmeään kainaloon sai käpertyä rajun eroottisen illan jälkeen.

Hörpittyään muutaman kulauksen juomistaan, osui miesten näkökenttään heidän iltansa viimeinen petikaveri. Jo päältä päin näki, että hän oli reilusti pumpatumpi kuin Sebastian: koholla olevat rintalihakset paistoivat läpi kireästä paidasta ja hartiat olivat hyvin muodostuneet.

Pitkin harppauksin hän asteli pöydän luo, tervehti ja istui alas, käsissään hänelläkin täysinäinen oluttuoppi.

Aika kului leppoisasti tutustuessa ja olutta hörppiessä. Sitä mukaa kun lasit tyhjenivät ja illan kohokohta lähestyi yritti Jouni hillitä pullotusta housuissaan onnistuen siinä vaihtelevasti. Hän kun ei voinut uskoa saavansa viettää ilta tällaisten silopeppujen kanssa.

  • Eiköhän lähetä pojat mun huoneeseen, Jouni ehdotti, kun jokaisen oluttuoppi lähenteli pohjaa.
  • Lähetään vaan, viimeisenä pöytään istuutunut Ossi virnisti.

Miehet poistuivat baarista hissiin, joka vei heidät viidenteen kerrokseen ja sieltä Jounin huoneeseen.

  • Mä käyn vielä vessassa. Ottakaa te pojat ihan rennosti, Jouni kehotti ja sulkeutui vaalealaattaiseen kylpyhuoneeseen.

Pojat nyökkäsivät ja heittäytyivät leveälle parisängylle. Jouni sen sijaan vetaisi sepaluksensa auki kuseakseen, mutta juuri kun hän oli aikeissa laskea lastinsa posliinille, tuli hänelle parempi idea. Hän avasi oven raolleen ja huikkasi pojat kylpyhuoneeseen. Pojat tottelivat häntä kuuliaisesti, kuten kunnon poikien kuuluukin ja pian pieni kylpyhuone oli täysi kolmesta aikuisesta miehestä.

Pojat kiinnittivät katseensa pakostakin Jounin tukevaan kaluun, joka oli täydessä erektiossaan Jounin miehekkään kouran sisällä.

  • Nyt riisuutukaa, Jouni käski samalla alkaen itsekin avaamaan paitansa nappeja.

Pojat tekivät työtä käskettyä. Sebastianin runsas karvoitus jatkui yläruumiissakin: rinta oli karvainen, mutta selvästi väliin sheivattukin, karvoitus laski sitten varsin leveänä kaistaleena navan yli aina jalkoväliin asti. Yläruumis oli timmi, muttei erityisen lihaksikas, lukuunottamatta hiukan koholla olevia rintalihaksia.

Ossi sen sijaan oli täysin karvaton yläruumiistaan. Hän taisi olla sitä myös luonnostaan, koska ainakaan Jounin silmiin ei osunut ainuttakaan sänkikarvaa. Jos Sebastian oli pettymys lihastensa osalta, niin Ossi korvasi hänet täydellisesti: rintalihakset olivat koholla, hauikset olivat selvästi lihaksikkaat, vaikkakaan Sebastianin vastaavat eivät olleet mitkään rimpulat nekään, mutta Ossin todellinen plussa oli hänen sixpackinsa. Hän olisi aivan hyvin voinut olla malli vatsalihastensa perusteella.

Jounin yläruumis taasen oli normaalin jo keski-iän ylittäneen miehen yläruumis: paljon karvoja, vahvat hauikset, mutta poikien yllätykseksi maha oli miltei tasainen.

Mutta Jounin ulkomuoto ei ollut tänä iltana tärkeä, vaan poikien. Jouni kävi molemmat pojat läpi huolellisesti, kehui heitä, erityisesti Ossia, mikä sai Sebastianin ilmeen synkkenemään joka kerta, mutta se kirkastui aina kun Jouni kehui tätä hitusenkin verran.

  • Nyt loputkin vaatteet, Jouni käski käsi hakeutuen välittömästi hänen kyrvälleen.

Pojat olivat kuuliaisia ja pian Jounin käsi pääsi tunnustelemaan muitakin kyrpiä kuin omaansa.

Sebastianin karvoitus jatkui reiluna aina pepulle asti, mutta toisin kuin muut karvansa, hän oli sheivannut kaikki sukupuolielimiensä lähistöltä jättäen tasaisen, silitettävän sängen.

Sebastianin kalu oli puolitanassa hänen riisuessaan mustat Björn Borginsa. Jounin tartuttua siihen se nousi välittömästi ylvääseen erektioon, jonka pituus lähenteli viittätoista senttiä. Kassit olivat normaalin kokoiset, mikä tuotti Jounille pienen pettymyksen.

  • Ei se haittaa, hän totesi. – Mulla näitä kasseja riittää, hän virnisti taputellen samalla Sebastianin timmin pepun ylhäältä alas.

Sebastian virnisti nolona katse kaakelissa, mille vieressä seisova alaston Ossi virnisti ilkeästi, mutta tämän hymy hyytyi lyhyeen kun Jouni julisti tuomionsa atleetin varustuksesta:

  • Ei oo sulla pitkä kyrpä…oiskohan kolme-, neljätoista senttinen, Jouni mittaili kasvot kurtistuneina mietteliääseen ilmeeseen. – Ja näin ohutkin vielä.

Nyt sai Sebastian vuoron virnistellä vahingoniloisesti, mutta hänenkin virneensä koki tylyn lopun, kun Jouni käski heidät molemmat heidän takaa löytyvään kylpyammeeseen.

Jouni riisui loputkin vaatteet yltään sillä aikaa kun kaksi hänen nuorta pojuaan ahtautui kylpyammeeseen jalkapohjat vastakkain.

  • Kusettaa niin vitusti, olivat ainoat sanat, jotka Sebastian kuuli ennen kuin hänen päällensä ryöpsähti aimo lastillinen lemuavaa virtsaa.

Se kasteli ensin hänen hiuksensa, sitten se valui inhasti ruumista pitkin aina haaroväliin saakka, jossa se tappoi hänen ylvään erektionsa sekunneissa.

Pian saman käsittelyn sai Ossi, jonka ruskealla sänkitukalla virtsa tuntui entistä kuumempana ja iljettävämpänä kuin Sebastianilla. Jouni ei kuitenkaan kauaa aikaillut, vaan laski pääosan virtsastaan Ossin jännittyneille vatsalihaksille, joiden väleistä se sitten valui aina tämän urheilijanuorukaisen säälittävälle tumpille, jollaiseksi Ossin kyrpä oli muuttunut ensimmäisten virtsapisaroiden osuessa tämän päälaelle.

Viimeiset tipat valuivat pitkin Sebastianin persvakoa ja karvaisia jalkoja, kun Jouni vielä veteli muutaman kerran esinahkaansa eteen ja taakse varmistuakseen siitä, etteivät hänen pojunsa jäisi mistään paitsi.

Kun Jouni oli hoitanut tarpeensa hän tarttui suihkupäähän, väänsi lämpötilan jääkylmälle ja avasi hanan. Pojat olivat yhtä tyrmistyneen näköisiä kuin viimeksikin. Kai he sentään osoittaisivat kiitollisuutta häntä kohtaan, kun hän pesisi heidät kusesta eikä jättäisi heitä virumaan siihen?

Hän hieroi molemmat pojut läpi kunnolla hyytävän kylmän veden kanssa. Pojujen viriilit sukukalleudetkin pysyivät aisoissa, kun ne suihkutteli kylmällä vedellä.

Hampaat kalisten, iho kananlihalla ja nännit kovina pojut nousivat ylös seisomaan Jounin heitä käskiessä.

Jounin kalu sojotti pystyssä, kun pojujen omat kyrvät olivat vetäytyneet sykkyrälle lähelle heidän kehojaan.

  • Kuivatkaa nyt ittenne ja tulkaa sitten sänkyyn, Jouni käski tallustellen itse sängylle.

Hän heittäytyi valkoisille peitoille, joiden päältä hänen pojunsa olivat jo poistaneet päiväpeitteen. Hän oli keskellä sänkyä, jotta saisi molemmat pojut kainaloihinsa samaan aikaan.

Pojut saapuivat pian kylpyhuoneesta hiukan paremmassa kunnossa kuin missä Jouni oli heidät sinne jättänyt. Molempien kasvoilla oli totinen ilme, eikä kumpikaan ollut aikeissakaan ilveillä toiselle tai vähemmän Jounille.

  • Tulkaahan pojat tänne, Jouni kehotti ystävällisempään sävyyn taputellen paikkoja molemmilta sivuiltaan.

Ossi hyppäsi ensin sänkyyn vallaten Jounin vasemman kainalon Sebastianin löntystellessä oikealle puolelle sänkyä. Jouni kiersi käsivartensa tiukasti molempien pojujensa hartioiden ympäri ja rutisti lujaa.

  • Tuo oli pojat opiksi teille. Täällä ei virnuilla kenellekkään, Jouni torui pojujaan katse viipyen tasaisesti molemmissa.

Pojut nyökyttelivät päitään vaisusti, katse tiukkana Jounin totisissa silmissä. Kumpikaan ei sanonut sanaakaan ja katse oli edelleen vakava.

  • No se siitä sitten, Jouni oli ottanut monta pykälää hilpeämmän äänensävyn. – Kumpi haluu alottaa? hän kysyi laskien katseensa merkitsevästi täydessä erektiossaan komeilevaan kaluunsa.

Pojut vilkuilivat toisiaan epäröiden Jounin odotellessa tyynenä tämän mieltentaiston lopputulosta. Lopulta Ossi otti pioneerin paikan vastaan täynnä salaista ylpeyttä. Hän halusi kaikesta huolimatta jollain tavalla ”päihittää” Sebastianin. Kaiken lisäksi Jounin lämpimän kusen valuminen pitkin hänen kehoaan oli näin jälkikäteen ajateltuna ollut aivan helvetin kiihottavaa.

Ossi kumartui ulos Jounin kainalosta eikä aikaakaan kun hän oli jo ahmaissut sisäänsä Jounin terskan ja vähitellen koko kalun. Se sykki hänen posken sisäpintaansa vasten hullun lailla ja joka sekunti tuntui kuin se ampuisi mahlansa hänen kitalakeensa.

Mutta niin ei käynyt. Pian Jounin voimakas käsi tarttui hänen vasempaan hartiaansa ja Jouni veti hänet takaisin kainaloonsa.

  • Älähän innostu liikaa poju, Jouni torui häntä. – Annetaanhan Sebunkin yrittää.

Sebastian tajusi aikansa tulleen ja oli vähintäänkin yhtä innokkaana kuin Ossi ”iskänsä” kyrvän kimpussa. Hänestä tuntui kuin Jouni huokailisi hänen käsittelyssään syvemmin ja äänekkäämin kuin Ossin vastaavassa, mutta se saattoi olla pelkkää kuvitelmaakin.

Sebastiankin sai tasan saman ajan Jounin tyydyttämiseen kuin Ossikin. Ilme Jounin kasvoilla kertoi suuhoitojen olleen tarpeeseen.

  • Kiitos pojut, hyvin veditte molemmat, Jouni kiitteli ja taputteli pojujaan selälle.

Jouni katsahti vaistomaisesti pojujen omiin varustuksiin, jotka olivat heränneet jälleen eloon. Tästä Jouni sai idean.

  • Ootte ansainneet pikku palkinnon, Jouni sanoi pikku virne huulillaan. – Menkää kuusysiin niin saatte tekin tyydytyksenne.

Pojujen ilmeet selkeästi kirkastuivat tämän uutisen johdosta. Jouni kömpi heidän välistään pois jääden istumaan sängyn päätyyn. Automaattisesti Ossi asettui Sebastianin päälle luoden näin hyvät näkymät tilannetta sivusta seuraavalle Jounille.

Pojut aloittivat hommat välittömästi. Pelkät imemisen äänet saivat Jounin kyrvän sykkimään kuin viimeistä päivää. Puhumattakaan Ossin herkkupepun hienoisesta värähtelystä imemisen tahtiin.

Jouni ei pystynyt enää hillitsemään itseään. Hän nappasi laukustaan liukkarin ja kortsupaketin. Valmistelujen jälkeen hän asettui Ossin pepun taakse polvet Sebastianin pään vierellä.

Jo pelkkä liukastetun etusormen työntäminen Ossin tiukkaan reikään sai Jounin kalun valuttamaan kiimatippoja lakanoille. Ossin lutkutukseen ilmestyi sinne tänne matalia huohotuksia.

Kun Ossin reikä oli lämmitelty, oli aika siirtyä varsinaisiin hommiin. Ossin timmi reikä odotti liukkarista kiillellen Jounin sykkivää, paksua kyrpää sisäänsä. Ja sinne se upposikin, hitaasti, vähitellen, kutitellen ja kihelmöiden.

Ensityöntöjen jälkeen homma alkoi luistamaan niin kuin ennen. Työnnöt olivat varmoja ja tukevia. Ossi sai todellakin miehen kyrpää ja siltä se tuntuikin. Hänellä alkoi olla vaikeuksia imeä Sebastianin kalua.

Jouni murahteli epämääräisesti huomatessaan tämän ja läpsäisi vielä mojovat iskut Ossin pakaroille. Sama meno jatkui silti. Sebastiankin alkoi ähkimään, kun Ossin imu muuttui surkeaksi räpeltämiseksi.

  • No jo on, Jouni ärähti ja keskeytti lykkimisensä.

Sitten hän riuhtaisi Ossin polvilleen hartioista ja ohjasi tämän seisomaan. Jouni pomppasi itsekin ylös ja ryhtyi penkomaan matkalaukkuaan.

Pojujen yllätykseksi esiin nousivat metalliset käsiraudat. Niillä Jouni lukitsi Ossin kädet selän taakse.

  • Seisot nyt siinä ja katot kun miehet nussii, Jouni käski.

Ossi oli jähmettynyt paikalleen. Nuoren miehen kyrpä oli enää puolitanassa, mutta alkoi osoittaa elonmerkkejä heti kun Jouni pääsi Sebastianin kimppuun.

Jouni oli vaihtanut välissä kortsun, mutta kaikki kävi nopeasti kuin kokeneella miehellä pitääkin. Sebastian odotti reikä liukkarissa doggy-asennossa Jounin sykkivää valtikkaa.

Sinne se solahtikin upeasti. Sebastian alkoi voihkimaan välittömästi, mikä vain voimistui kun Jouni pääsi jälleen panemisen makuun. Suuret kivekset hakkasivat Sebastianin pakaroita, kun Jouni painoi aisansa kokonaisena sisään.

Sebastian voihki pää lujasti kiinni patjassa, mutta pientä ähinää kuului Ossinkin suunnalta. Tämän kyrpä oli taas palautunut juhlakuntoon, mutta seisoi nyt orpona ilman stimulaatiota.

  • Sen siitä saa kun ei osaa ottaa kyrpää niin ku mies, Jouni kommentoi Ossin tilaa.
  • Ootko varma et Sebukaan osaa? Ossi pisti yllättäen vastaan.
  • Kokeillaan, Jouni virnisti.

Ossi astui askeleen eteenpäin ja työnsi kalunsa Sebastianin huulille. Tämä katseli hetken terskan päätä, kunnes ahmaisi sen suuhunsa.

Samalla Jouni vain kiihdytti tahtiaan. Silmät eivät meinanneet pysyä auki ja huohotukset tulivat jostain keuhkojen perältä.

Sebastian otti Jounin aisaa taitavasti sisäänsä, mutta samanaikaisesti onnistui ottamaan Ossin kyrpää suuhunsa ongelmitta. Ossi työnsi kaluaan yhä syvemmälle ja syvemmälle ja lopulta pohjaan asti, mutta se ei Sebastianin imemistä haitannut.

Jouni oli äänistä päätellen saavuttamassa kliimaksinsa. Työnnöt olivat nopeita ja lyhyitä. Viimein Jounin kalu alkoi sykkimään valkoista mahlaa Sebastianin tiukkaan reikään. Matalat murahtelut kielivät järisyttävästä orgasmista.

Heti perään Ossin kyrpä laukesi sykäyksittäin ensin Sebastianin suuhun ja loput liemistä roiskuivat pitkin tämän kasvoja.

Jouni nousi seisomaan ja heitti mällistä raskaan kortsun roskikseen. Hän vapautti Ossin käsiraudoistaan kouraisten lopuksi vielä tämän pakaroita.

  • Harmi kun et osaa ottaa kunnolla kyrpää. Nää sun pakaras on aivan mahtavat.

Sebastiankin oli saanut itsensä ylös. Hänen kyrpänsä sykki silminnähden valuttaen kiimatippoja jatkuvalla syötöllä.

  • Otahan nyt Sebulta suihin, Jouni käski Ossia.

Tämä teki työtä käskettyä ja laskeutui polvilleen Sebastianin eteen. Nuoren miehen kyrpä sujahti nopeasti Ossin kitaan ja ei kauaakaan kun lämmin mahla syöksyi Ossin suuhun. Lastit tämä nieli viimeistä pisaraa myöten.

  • Hyvä poika, Jouni taputteli Ossin selkää. – Käydäänhän pojat vielä suihkussa.

Pojut menivät ensinksi ammeeseen Jounin huuhdeltaviksi. Sitten Jouni asettui heidän keskellensä ja käski heidän puhdistaa hänet perusteellisesti. Sen he tekivät saippuoimalla joka sopukan Jounin kropasta ja lopuksi huuhtelemalla. Erityisesti jalkovälin seutu sai perusteellisen käsittelyn.

Kuivauksen jälkeen kaikki kolme rojahtivat sängylle ilkosillaan. Jounin oli helppo nukahtaa nuorten miesten väliin mielessään jo aamun uusintakierros.