Jani saa kauan kaivatun palkintonsa.
Janin korvissa suhisi ja päätä huimasi. Vaikka hän oli poistunut ottelusta voittajana, ei olo tuntunut kovin voitokkaalta. Odotettuaan jälleen hetken areenan ’’eteisessä’’ vartija tuli noutamaan hänet. Jani ei tajunnut kysyä saiko hän nyt palkintonsa tai pääsisikö hän edes suihkuun. Vasta käytävän viileähkössä ilmassa iholle helmeillyt hiki alkoi tuntua vastenmieliseltä.
Kiemurreltuaan vakioajan käytäväsokkelossa kaksikko saapui jälleen yhdelle hissille. Humina alkoi hellittämään Janin päässä. Hän pani merkille että hississä oli pelkästään napit ylös- ja alaspäin nuolilla varustettuina tavanomaisten numeroiden sijaan.
Hissin kilahtaessa perille vartija puski Janin ulos. Huoneessa oli hämärää, mutta Jani erotti pienehkön huoneen ääriviivat sekä keskellä seisovan leveän sängyn. Jani laahusti sängylle samalla vetristellen kipuilevia käsivarsiaan. Istuessaan sängynlaidalle kuului shortsien alta pahaenteinen rasahdus. Jani ponnahti vieterinä ylös. Helpotuksekseen hän oli istahtanut pelkän paperin päälle. Siinä luki:
’’Onnittelut voitosta kohde numero 725-97! Saat palkintosi tuota pikaa. Ota sillä välin ilo irti huoneen antimista.’’
Jani tavasi lapun muutaman kerran uudelleen, mutta viesti pysyi samana. Irrotettuaan katseensa paperinpalasta Jani alkoi käydä huonetta läpi sentti sentiltä. Yhdellä sivuseinällä oli ovi, jonka takaa paljastui pieni kylpyhuone. Toisella puolen huonetta oli pieni keittiönurkkaus, jonka jääkaapista Jani nappasi jonkin sortin palautusjuoman. Hiki oli kuivunut iholle jättäen sen inhan nahkeaksi. Hörpittyään puolet juomasta Jani päätti mennä suihkuun.
Juuri kun hän oli saanut shortsinsa nilkkoihinsa hissin ovi liukui auki. Vartija tyrkkäsi hämmentyneen oloisen Iiron ulos hissistä. Hissin oven sulkeutuessa kaksikko jäi hiljaisuuteen.
- Mahtava ajoitus, Iiro totesi, mutta tunnelma pysyi jännittyneenä.
Iiro oli hapuillut valokatkaisijaa seinältä ja löydettyään sen räväytti valot päälle. Ne eivät olleet kirkkaat, mutta paljastivat munasillaan punastelevan Janin. Nakuna yllätetty nuorukainen peitti kämmenillään arimmat paikkansa, mutta puna kasvoilla vain syventyi.
- Ei sun tarvi nolostella, Iiro rohkaisi.
Hän otti askeleen lähemmäs Jania.
- Me saadaan olla ihan kahestaan. Tässä on tää…
Iiro ojensi kädessään pitelemän pussukan.
- Ai se aine? Jani kuiskasi ja otti pussin käteensä.
- Joo. Nielase se ja voidaan sit jatkaa, Iironkin kasvot alkoivat punastua ja katse painua lattiaan.
- Mitä sä meinaat?
- Sitä et mäkin saan tulla, Iiro nosti katseensa. Silmissä oli lempeä tuike.
- Aijaa, kiva, Jani hymähti hiukan.
Hän avasi pussin, josta löytyi muutama tabletti. Ne hän huuhtoi alas kesken jääneen juomansa rippeillä. Samalla Jani tajusi sukukalleuksiensa roikkuvan ilman näköestettä. Hän katsahti Iiroon narauttaen tämän itse teosta.
- Jätkä ei paljoo häpee, Janin huulille nousi pakostakin pieni virne.
- Himottaa ihan sairaasti, Iiro myönsi ja repi omat shortsinsa jaloistaan.
Jani näki ensi kertaa Iiron vehkeen, joka oli tähän asti ollut siveysvyön suojissa. Se näytti hieman isommalta kuin hänen oma kalunsa, mikä sai tutun kateuden pistoksen nousemaan rintaan. Jani ei oikein vieläkään ollut päässyt yli teiniajan itsetunto-ongelmistaan aisansa suhteen, vaikka hän itsekin tiesi ja hänelle oli lisäksi kerrottu sen olevan normaalipituinen.
- Mä olin just menossa suihkuun, Jani vihjasi nyt kun he molemmat olivat ilkosillaan.
Iiro nyökkäsi ja seurasi Jania pieneen kylpyhuoneeseen. Jännite heidän välillään oli sähköisempi kuin koskaan aiemmin. Jani rohkaistui astumaan suihkun alle. Hän kadotti tilantajunsa heti kun lämmin vesivirta iskeytyi hänen rintaansa vasten.
Jani säpsähti kun Iiro hivuttautui hänen ja suihkun väliin. Nyt vesi osui puoliksi heihin kumpaankin.
- Saitko sä pahastiki pataan? Iiro kysyi.
- En mä oikeestaan, Janin ääni tuskin kantoi veden pauhun yli.
- No hyvä, olin vähä huolissaan susta, Iiro sipaisi kastuneet suortuvansa silmiensä tieltä.
Jani hymähti. Iiron sanat tuntuivat lämpimänä sykähdyksenä jossain rinnan tietämillä.
- Huomasin mäkin kun sä vähä vilkuilit tuolla, Iiro paljasti ja nosti varovasti kättään Jania kohti.
Tämä huomasi Iiron aikeet, mutta nappasi kämmenestä kiinni lukiten sen omansa sisään.
- Eikö se oo aika normaalia, muuallakin…
- Anna kun mä, Iiro sanoi kun oli jo napannut pesusienen seinätelineestä.
Jani päästi irti Iiron kämmenestä. Silminnähden hermostunut nuorukainen ruuttasi siihen saippuaa, mutta jähmettyi sitten paikoilleen. Jani äkkäsi tilanteen ja tarttui taas Iiron käteen. Varovasti ohjaten hän vei sen rinnalleen.
- Vaikuttaako se aine jo? Iiro kysyi kun alkoi hieromaan Janin rintaa.
- Joo, se tuntuu aika jännältä.
Jani otti varovasti kiinni vielä levossa heiluvasta kalustaan. Hetki sitten alkanut hieman pistelevä tunne tuntui vähän samalta kuin silloin kun veri palaa takaisin puutuneeseen raajaan. Hän veteli esinahkaansa aluksi hieman hapuillen.
- Onks taidot ruosteessa? Iiro virnuili aivan kuin lukisi Janin ajatukset.
- Ehkä joo, Jani nosti katsettaan varovasti Iiroa kohti.
Iiro valutti sientä koko ajan alemmas rinnalta pysähtyen mahan seutuville.
- Haluuks kokeilla?
Janin kysymys yllätti Iiron täysin. Jani rohkaisi tätä vielä kerran ennen kuin Iiron vapaana oleva käsi laskeutui Janin kalleuksille. Iiro hiveli ja hipelöi Janin kuumana sykkivää kalua, joka sai aina vain enemmän ja enemmän pituutta.
- Toimii se, Iiro hihkaisi ja uskalsi vahvistaa otettaan.
- Ooksä aiemmin…
- En mä oo kenenkään kans ollu…miehen siis.
- Oota, Jani keskeytti Iiron touhut. – Pestäänkö ittemme ja mennään tonne sänkyyn?
Iiro nyökkäsi ja niin he saippuoivat ja huuhtelivat itsensä vikkelään. Välillä käsivarret kolahtivat yhteen tohinan keskellä eivätkä jalatkaan tahtoneet mahtua sopuisasti pieneen suihkunurkkaukseen. Jani vilkuili kainosti Iiron jalkoväliä, jossa tämän vehje oli saanut muutaman lisäsentin viime näkemästä. Tahtomattaankin hänen rinnassaan käväisi kateuden kolea vihlaisu.
Kaksikko kuivasi itsensä, mutta pyyhkeiden vieressä roikkuvat puhtaat shortsit jäivät paikoilleen. He rojahtivat sängyn vastakkaisille laidoille. Jani tunsi lihastensa lopettavan yhteistyön hänen kanssaan, vaikka hän kuinka halusi lopettaa kassejaan pakottavan paineentunteen. Suihkun lämpökin alkoi pikkuhiljaa vaihtua tuttuun viileyteen.
Jani ei ollut huomannut Iiron touhuja ollenkaan. Tämä oli vaivihkaa runkannut vehkeensä täyteen seisokkiin valtavan terskan pullottaessa sen päässä. Iiro ei malttanut jäädä tähän, vaan lupia kyselemättä laski kämmenensä Janin reidelle. Nuoren miehen vartalo jännittyi entistäkin enemmän, mutta Jani ei halunnut kieltää Iiron kosketusta. Hänen kroppansa ei ollut vielä täysillä mukana, mutta hänen mielensä tiesi mitä hän halusi.
Iiro ymmärsi siis jatkaa ja voimisti otettaan. Samalla hän veteli rauhallisia vetoja omalla esarillaan. Katse oli tiukasti kiinni Janin aisassa. Piinaavan hitaasti hänen kätensä siirtyi Janin kalleuksia kohti. Lopulta se valui hieman alemmas osuen terhakkaisiin kiveksiin, jotka näyttivät luonnottoman suurilta. Iiron oli pakko katsahtaa omiin kiviinsä ja tehdä sama havainto; selibaatilla oli nähtävästi tällainenkin vaikutus.
Iiron kädet siirtyivät yhtä aikaa hänen omille munilleen sekä Janin kasseille. Hän alkoi hieromaan niitä varovasti samaan tapaan kuin hän oli joskus runkatessaan tehnyt. Jani päästi vaimean huokauksen suljettujen huuliensa välistä, mikä sai Iiron jatkamaan hieromistaan.
Kesken kaiken Janin kämmen tarrasi kiinni Iiron hierovasta kädestä. Heti perään poikien katseet kohtasivat parin sekunnin ajan, mutta painuivat nopeasti alas Janin munille. Lyhyen tauon jälkeen Iiro jatkoi, mutta hivutti kättään hitaasti kohti Janin kalua. Se oli paisunut aavistuksen verran, vaikka Iiron silmiin se näytti olevan yhä levossa.
Enää hän ei malttanut itseään. Hetkessä hän oli napannut tukevalla otteella Janin kyrvän nyrkkinsä sisään samalla refleksinomaisesti tarttuen kiinni omaan aisaansa. Molemmissa tuntui lämmintä sykintää tosin Janin kyrvässä vielä heikosti.
- Jatka, Jani henkäisi.
Iiro hivuttautui lähemmäksi Jania niin että heidän väliin jäi vain noin etusormen mittainen rako. Hengitys oli kiivasta kun kaksi viriileimmässä iässään olevaa nuorta miestä oli aikeissa päättää selibaattinsa. Siltikin Iiro ei oikein osannut päättää miten päin olisi. Jani makasi liikkumattomana sekä kroppa yhä jännittyneenä eikä hänestä olisi saanut paljon irti vaikka olisi opastusta kysynytkin. Eipä sillä että Iiro olisi kehdannutkaan mitään kysyä.
Niinpä Iiro päätti runkata Jania samaan tahtiin ja samalla tavalla kuin hän oli tottunut itseäänkin runkkaamaan. Aluksi hyvin rauhalliseen tahtiin, melkein kutitellen ja härnäten terskaa. Tämä vaihe oli ehkä parasta itse tulemisen jälkeen kun koko kropassa tuntui varpaita myöten jännittävä kihelmöinti. Ehkä tieto tulevasta pisti kehon valmistautumaan koitokseen.
Iiro ei halunnut kiusata Jania liikaa, joten varsin pian hän liu’utti kätensä tukevasti kiinni tämän aisaan ja aloitti tasaisen runkkauksen. Janin suusta pääsi epämääräinen korina silmien ollessa tiukasti ummessa. Iiro tunsi ylimääräisen sykäyksen omassa kalussaan.
Huomaamattaan hän kiihdytti molempien käsiensä tahtia. Kädet puristuivat punaisina helottavien elinten ympärille aivan kuin hän olisi hengenhädässä ja nuo kaksi kyrpää ainoa keino pelastautumiseen. Katse harhaili katossa ja seinissä, ja hengitys oli puuskittaista. Loppuhuipennus tuli tuttuun tapaan nopeasti. Aluksi laukesi Janin aisa, joka ryöpsäytti pari purkausta ohutta, väritöntä nestettä ennen kuin selibaatin paakkuunnuttama sperma pääsi ulos isohkoina klöntteinä. Heti tämän jälkeen oli Iiron vuoro tulla, mutta hänen vehkeensä laukoi mällinsä sykäyksittäin pitkin lakanoita ja kroppaa.
- Tulipa sitä, Iiro kähisi hetken kuluttua.
- Joo-o, Jani vilkaisi nopeasti Iiroa.
Iiro sopersi hakevansa paperia. Hän nousi kankeasti seisomaan ja oli jo kylppärin ovella kun hissin ovi liukui auki.
Koistinen astui sisään hissistä tavanomaisen tiukka katse silmissään. Nyt tuo katse haravoi pienen huoneen läpikotaisin huulten kääntyessä pieneen virneeseen.
- Seurasin teidän touhujanne kameran kautta. Vaikuttavaa kerrassaan. Saatte jäädä tänne asumaan niin pitkäksi aikaa kuin haluatte kunhan käyttäydytte niin kuin tähänkin asti. Lisäksi saatte käyttää muitakin tiloja jos ette jo huomanneet.
Koistinen käveli keittiönurkkauksen uloimpaan nurkkaan, josta hän esitteli hyvin naamioidun oven. Kahvan saattoi juuri ja juuri erottaa silmillä. Hän kutsui yhä alastomat nuorukaiset luokseen ja näytti ovelta heille pienen kuntosalin.
- Tuolla vastakkaisella seinällä on vielä yksi ovi, Koistinen osoitti salin takaseinää. – josta pääsee pienelle uima-altaalle. Sitäkin saatte käyttää milloin haluatte.
Jani ja Iiro olivat vaisuja ehkä eniten hämmästyksestä, ehkä osittain myös juuri päättyneestä runkkaussessiosta. Tällainen tasonkorotus heillä tuskin oli ollut mielessään lennokkaimmissa haaveissaankaan.
- Miten…, Janin lause jäi kesken. – Miten tota toi aine vaikuttaa?
- Sen vaikutus hälvenee kohta ja pian olet samassa tilassa kuin aiemminkin. Mutta voi olla että jossain vaiheessa saat vasta-ainetta joka kumoaa kokonaan aineen vaikutukset.
Jani nyökkäsi hieman arasti. Iiro huomasi sivusilmällä toverinsa tilanteen ja rohkeni kysyä vaatetuksesta. Koistinen kertoi kylppärissä roikkuvista shortseista sekä erillisistä housuista uintiin ja salille. Molemmat pojat nyökkäilivät ajatukselle.
- No tässäpä tämä. Kohta saatte kaikki entiselle osastolle jääneet tavarat tänne sekä vähän täydennystä jääkaappiin. Ruoka tulee valmiina tai melkein valmiina eli siihen ei teidän tarvitse aikaa kuluttaa. Seuratkaa vain treeniohjelmaanne ja ohjeistuksia meiltä niin hyvä tulee.
Koistinen lampsi nopein askelin takaisin hissille. Päästyään sisälle koriin ja käännyttyään Janiin ja Iiroon päin hän nyökkäsi kevyesti ennen kuin hissin ovi kolahti kiinni.