Tekijä: Novellisti

Roolileikkimme uusivuosi

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Laurin ja Mikan tarina saa jatkoa juhlien muodossa. Tälle juhlinnalle on tulossa vielä jatkoa.

Syksy oli vaihtunut runsaslumiseksi talveksi, mikä tarkoitti pihatöiden lisääntymistä kolaamisen muodossa. Onnekseni minulla oli kaksi jässikkää, jotka hoitivat homman mukisematta. Olin mennyt jopa niin pitkälle, että lisäsin Laurin profiililla kaupunginosamme Facebook -ryhmään ilmoituksen, jossa tarjosin pientä korvausta vastaan lumenkolauspalvelua. Hommia oli tullut ihan kivasti. Yleensä Lauri ehti paremmin paikalle joustavien opiskeluaikojen ansiosta, mutta Mikakin sai kyllä osansa hommista. Korvaukset työstä tulivat totta kai minulle.

Mikan huone oli saanut lisäyksen kalterihäkin muodossa. Yhteen huoneen nurkista Mika rakensi minun käskystäni vajaa kaksi metriä pitkän ja leveän metallihäkin, joka oli sen verran matala, ettei siellä mahtunut kunnolla istumaan. Kulku häkkiin oli pienehköstä ovesta, jonka lukitsin sitten munalukolla ulkoapäin. Häkki oli varustettu ohuella patjalla sekä ’’kusipullolla’’, joka oli käytännössä iso limsapullo, jonka yläosa oli leikattu pois. Käskin Mikan sinne yöksi silloin, kun hän ei ollut mielestäni toteuttanut tarpeeksi hyvin tai nopeasti käskyjäni. Jos olin oikein ilkeä, en antanut hänelle edes vesipulloa, vaan käskin juomaan omaa kusta, jos jano iskisi. Ja sehän yleensä iski, kun kannoin häkin molemmille puolille ylimääräiset lämmittimet, jotka hohkasivat kuumaa ilmaa suoraan häkkiä kohti. Kerran käskin molemmat orjani häkkiin yöksi. Oli huvittavaa seurata, kun kaksi isoa äijää yritti asettua mukavasti tyrmään, joka oli ahdas jo yhdellekin. Aamulla heidät sitten vapauttaessani olivat molemmat hiljaista poikaa eikä uutta kuritusta hetkeen tarvittukaan.  

Vietimme joulun kolmistaan kotona. Vanhempani olivat lähteneet perinteisesti ulkomaille joulun viettoon, mutta päätin jättää reissun väliin tällä kertaa. Pidimme hieman taukoa rooleistamme, mutta vaatteita pojuni eivät siltikään saaneet pitää. Söimme ja joimme hyvin muutaman päivän ajan. Sen jälkeen alkoikin pojuillani raskas uurastus.

Halusin järjestää suuret uudenvuoden juhlat uudessa talossamme. Kutsuisin paikalle kaikki tuttavamme, jotka olimme saaneet tavata näiden touhujen parissa. Simo ja hänen pojunsa Tero olisivat ensimmäisinä kutsuvieraslistalla. Toki myös Tuomo, jonka luona vietimme monta hauskaa kesäpäivää. Ajattelin selvittää myös Villen ja Lucaksen yhteystiedot, jotta voisin välittää kutsun myös heille.

Taloa piti valmistella useamman päivän ajan juhlia varten. Olohuone tulisi olemaan juhlien keskus, joten teetätin pojuillani sen keskelle pienen esiintymisareenan. Kattoon asennutin samanlaisen kattokoukun kuin leikkihuoneessa. Sohvat ja nojatuolit sivupöytineen asetettiin areenan reunoille. Loppusilauksena olohuoneen nurkkaan tuli pieni häkki, johon saattoi tarvittaessa sulkea huonosti käyttäytyneen orjan.

Lopuksi Lauri ja Mika saivat puunata koko talon lattiasta kattoon puhtaaksi. Molemmilla oli nykyään käytössä munien taakse asennettu sähköiskujen antaja, joka toimi loistavana motivaation lisääjänä. Minun todellakin piti muistaa kiittää Tuomoa tästä mahtavasta ideasta.

Eivätkä juhlat olisi olleet yhtään mitään ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Pojuni saivat kantaa edellä mainittuja selkä vääränä taloon. Suunnittelin, että Mika saisi toimia pääkokkina, kun taas Lauri voisi tyydyttää vieraita muilla tavoilla. Toki saisin käyttööni myös Teron ja Lucaksen, mutta en uskonut heillä olevan kovin kummoisia keittäjän taitoja Mikaan verrattuna.

Lopulta koitti kylmä ja lumisateinen uuden vuoden aatto. Olin varannut joitakin raketteja h-hetkeä varten, mutta pahoin pelkäsin, että ne jäisivät ensi vuoteen huonon sään vuoksi. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Tuomo sekä Simo ja Tero. Ville oli vastannut tulevansa, jos vain ehtisi. Eiköhän tästä vielä juhlat saisi aikaiseksi.

Olin pukeutunut rentoon kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Mika ja Lauri olivat hekin parhaat päällä. Molemmilla roikkui kaulallaan samanlainen, jykevä kaulaketju munalukolla. Munia koristivat samantyyliset metalliset siveysvyöt, joiden takana oli sähköä kaukosäätimellä annosteleva rengas. Enempää eivät nämä sonnit kaivanneet.

Ovikello soi. Käskin pojuja seuraamaan minua eteiseen.

  • Ja nyt käyttäydytte molemmat niin hyvin kuin osaatte. En halua nolata itseäni vieraiden edessä, sanoin tiukasti katse lipuen kaksikossa.
  • Kyllä herra, kuului vastaus kuin yhdestä suusta.

Hymähdin ja avasin oven. Sisään astui Tuomo paksussa talvitakissa.

  • No iltaa, isäntä tervehti puistellen lumia takkinsa päältä.
  • Iltaa iltaa, vastasin ja kättelin Tuomoa. – Otahan Lauri vieraan takki ja pistä se kuivumaan.

Lauri vei takin naulakkoon ja jäi seisomaan seinän viereen kädet selän takana.

  • Älä nyt sinne jää, vaan tule esittelemään itsesi vieraalle, käskin.

Laurin kasvoilla kävi muutaman sekunnin ajan pieni hämmennys, mutta nopeasti pojuni tajusi talsia luoksemme.

  • Hyvässä lihassa oot sonnia pitänyt, Tuomo kehui, kun tarttui Laurin muhkeaan rintalihakseen.
  • Joo tiukka ruokavalio pitää olla. Ja treenit hoituu kätevästi tuolla meidän kotisalilla, nyökkäsin leikkihuoneen ovea kohti.
  • Niin se pitää. Ja oot näköjään hommannut tämän saman vehkeen, joka on jo tuolla vanhemmalla sonnilla, Tuomo totesi ja vilkuili sähkörenkaaseen päin.
  • Tämä on ollut oikein kätevä, kiitos paljon suosituksesta. Hankin vielä tällaisen monitoimikaukosäätimen, jolla voi ohjata molempien renkaita, vaikka yhtä aikaa.

Vedin pienen säätimen taskustani. Olin teipillä ja tussilla merkannut kirjaimet ’’L’’ ja ’’M’’ säätimen yläreunaan, jotta en sekoittaisi ohjaimia. Väänsin nyt Mikan kohdalta säätimen ykköseen ja annoin iskun. Mika murahti hieman takanamme.

  • Alkaa näköjään jo tottumaan, Tuomo virnisti Mikan reaktiolle. – Toin itse asiassa tuliaisen, joka liittyy aiheeseen.

Tuomo haki takkinsa kätköistä pienen paketin, jonka sisältä paljastui kaukosäätimen kokoinen laite.

  • Tämä on tehty karjanajoon. Tällä saa tarvittaessa vieläkin isompaa virtaa ja juuri sinne, minne haluaa. Saanko näyttää?

Nyökkäsin vastaukseksi. Tuomo ei aikaillut, vaan siirtyi tyynenä seisovan Mikan viereen. Tuomo asetti laitteen vasten Mikan paksua reittä ja painoi nappia. Nyt sonnilta pääsi aiempaa voimakkaampi murahdus samalla kun asento hieman horjahti iskun voimasta.

  • Ja tuo ei ollut kovinkaan iso tujaus, Tuomo virnisti ja ojensi laitteen minulle.

Kiitin vierastani ja pidin seuraavaksi pienen esittelykierroksen talossa. Mika alkoi hääräämään keittiössä Laurin avustamana. Tuomo ihastui erityisesti Mikan huoneen selliin. Hän tosin ehdotti, että Mikan tila typistettäisiin kokonaan sellin sisälle.

  • Muun ajanhan orja on töissä muualla tai sitten kotona, Tuomo perusteli.

Nyökyttelin ajatukselle luvaten harkitsevani sitä. Samassa ovikello soi uudestaan. Siirryimme kaikki eteiseen ottamaan vieraan vastaan. Oven takana oli odotetusti Simo ja hänen oma orjansa Tero. Tervehdimme Simon kanssa kädestä pitäen. Tero auttoi isäntäänsä riisuutumaan. Ei mennyt kauaa, kun Tero oli riisunut itseltään kaikki vaatteet. Jäljelle jäi ainoastaan paksu kaulaketju sekä metallinen siveysvyö.    

  • No osataanko täällä tervehtiä herroja oikeaoppisesti? Simo sanoi tiukasti katse lipuen Laurin ja Mikan välillä.

Pojuni katsahtivat hetken toisiaan ennen kuin tajusivat pudottautua polvilleen.

  • Hyvä aloitus, Simo virnisti. – Tulkaahan nyt haistelemaan miltä miehen muna tuoksuu.

Kaksikko konttasi Simon pullottavan etumuksen eteen. Mika aloitti nuuskimisen ensin Laurin liittyessä pian seuraan. Simon farkkujen etumus paisui entisestään. Ei mennyt kauaa, kun farkut olivat nilkoissa ja orjieni päät syvemmällä tuossa miehisyyden tyyssijassa.

  • Laitoin tällaiset salilla hikoillut bokserit ihan teitä varten päälle.
  • Kiitos herra, Mika sai sanottua palvomisensa lomasta.
  • Tuoksuu oikein hyvältä herra, Lauri komppasi isäänsä.

Seuraavaksi Simo käski molempien pojujen laskea hänen bokserinsa hampaillaan hitaasti alas. Sonnini tarttuivat hanakasti kiinni Simon tiukkojen alushousujen vyötäröön. Näytti hetken siltä, että he ihan kilpailivat siitä kumpi saisi housut ensimmäisenä alas. Tulos oli kuitenkin tasapeli.

  • Ja nyt imekää yhtä aikaa, Simo käski, kun hänen meisselinsä heilui vapaana kaksikon silmien edessä.

Mika aloitti ottamalla terskan kokonaisena suunsa kosteaan syleilyyn. Lauri keskittyi sillä välin alapuolella roikkuviin kasseihin. Kaksikko hoiti hommansa keskittyen ja antaumuksella, vaikka välillä näytti että, huulet kohtaisivat toisensa kaiken imemisen ja nuolemisen huumassa.

  • Ja seuraavaksi molemmat imee mun kyrpää, Simon käsky kuului tiukkana.

Ainakin omat kulmakarvani kohosivat hieman. Nyt orjien oli pakko koskettaa huulilla toisiaan samalla, kun he palvelisivat vierailevan herran kyrpää. Mika ei aikaillut, vaan jatkoi varren imemistä omalta puoleltaan. Lauri sen sijaan jäi tuijottamaan isänsä työskentelyä, mutta ei tehnyt elettäkään liittyäkseen mukaan. Niinpä jouduin käyttämään uutta sähköpiiskaani pojuni leveään selkään, jotta sain jotain liikettä aikaiseksi. Lauri säpsähti murahtaen matalasti ja alkoi varovaisesti imeä Simon kovana sykkivää kalua. Mikan tumman sängen reunustamat huulet hieroivat vasten Laurin sileitä kasvoja. Oli väistämätöntä, että pian myös sonnien huulet kohtasivat, kun ne ympäröivät Simon kalun kauttaaltaan. Suuhoitoa saava vieraani myhäili nautinnosta silmät suljettuina. Me muut seurasimme näytöstä silmät lukittuneina.

En voinut kuin vain kuvitella, miltä tilanne mahtoi sonneistani tuntua. Näin intiimeissä tunnelmissa he eivät vielä kertaakaan ole olleet. Alkujärkytyksestä huolimatta pojuni työskentelivät aivan kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään erikoista. Jospa tämä ilta ja yö sujuisivat ongelmitta, ajattelin.

Simo alkoi myhäillä siihen tahtiin, että purkautuminen olisi kohta lähellä. Vieraani käski Lauria ja Mikaa asemoitumaan ottamaan lastin vastaan. Simo veteli muutaman kerran esinahkaansa edestakaisin, kunnes terskan kärjestä ampaisi lentoon aimo annos lämmintä spermaa. Lasti osui ensimmäisenä orjieni huulille, joista se alkoi valumaan pikku hiljaa kaulalle ja rinnalle.

  • Nielkäähän nyt kaikki mitä vieras teille tarjosi, käskin sivusta.

Lauri ja Mika lipoivat spermat huuliltaan parempiin suihin. Simo auttoi kaapimaan loput lastit sonnien karvaisilta vartaloilta. Näytös oli ohi.

  • Mennäänhän tuonne olohuoneen puolelle, viitoin vierailleni.

Teimme olomme mukavaksi samalla kun Mika ja Lauri häärivät keittiössä. Tero oli polvistunut kuuliaisesti Simon viereen pää painuksissa.

  • Hienosti oot kyllä asiat saanut järjestymään, Simo kehaisi. – Miten on koulutus edennyt?
  • Kiitos kysymästä, ihan hyvin on kaikki edennyt. Molemmat on kasvaneet hyvin uuden kotisalin ansiosta. Mikan kehitystä hieman kyllä haittaa sen reissutyöt, mutta kaiken muun ajan se käyttää kyllä täällä kotona.
  • Tuo rahapuoli on kyllä hankala näissä kuvioissa. Toki sulla on kaks orjaa, jotka voi tehdä töitä sulle, joten tilanne ei oo niin surkea.
  • Ei onneksi tee tiukkaa rahan suhteen. Ajattelin, että laajentaisin noiden sonnien lumenkolaus-palvelua keväämmällä muihinkin piha- ja kotitöihin. Toki kaikki pyörii vielä käteisellä, kun ei oo mitään firmaa perustettu.
  • Voisin kyllä itelle ostaa alastonta siivouspalvelua iskältä ja pojalta, Simo naurahti niin kuuluvasti, että keittiössä kuultiin varmasti jokainen sana.
  • Joo onnistuu, vaikka heti, virnistin. – Ja kaverialennuksella totta kai.

Kävin keittiössä tarkistamassa, miten valmistelut edistyivät. Mika oli hellan edessä muhkea peppu minuun päin samalla kun Lauri valmisteli salaattia.

  • Tuokaahan seuraavaksi ne drinkit sillä tavalla kuin sovittiin, käskin pojuja.

Palasin vieraideni seuraan. Kului hetki, kunnes keittiöstä astui esiin sonnikaksikkoni. Mika oli konttausasennossa kantaen leveän selkänsä päällä drinkkitarjotinta. Lauri seurasi isäänsä polvistuneena siltä varalta, että tarjotin alkaisi valumaan lattiaa kohti. Mika talsi hitaan varmasti kohti minua ja vieraitani. Sänkipää oli painuneena alaviistoon osaksi alistumisen, mutta osaksi tasapainon pitämisen vuoksi. Mika oli juuri pysähtymässä eteemme, kun tarjottimen toinen reuna alkoi liikkua. Laurin nopeiden refleksien ansiosta tarjotin ei päässyt putoamaan, mutta yhdestä drinkistä valui hieman juomaa tarjottimelle.

  • Ai että, melkein täydellinen suoritus, virnistin ja kehotin vieraitani tarttumaan tarjottuihin juomiin.
  • Se on hyvä, kun orjille löytyy monipuolista käyttöä, Tuomo totesi.
  • Joo kaikkea sitä pitää keksiä, ettei ne vaan ala lorvailemaan, vastasin. – Pysyhän vielä siinä.

Tartuin sähköpiiskaan ja annoin siitä tujauksen Mikan paksuun reiteen. Jalka värähti refleksinomaisesti samalla, kun sonnin suusta kuului matala murahdus.

Samassa ovikello soi. Käskin Mikan mennä keittiöön jatkamaan valmisteluja. Laurin käskin kontata perässäni eteiseen vastaanottamaan uusia vieraita. Oven takana meitä odotti Ville ja Lucas hänen takanaan.

  • Iltaa taloon, Ville tervehti rempseästi. – Pahoittelut, kun ollaan myöhässä. Lähtö vähän venähti ja ajomatkassa kesti tuon huonon kelin takia.
  • Ei se mitään. Ollaan juuri aikeissa alkaa syömään.
  • No niin, mainiota. Täällä on näköjään orjapojuille selkeä pukukoodi, Ville virnisti katse vierelleni polvistuneessa Laurissa.
  • Näin se pitää olla niin tietää jokainen oman paikkansa.
  • Siinäs kuulit Lucas. Alahan riisuutua, Ville käski omaa pojuaan.

Lucas oli vikkelä liikkeissään, kun hän repi vaatteita yltään. Niiden alta paljastui vaaleanruskea kroppa, joka oli saanut lisää lihasta sitten viime näkemän. Kaulaa koristi metalliketju, joka oli ohuempaa mallia kuin omilla sonneillani. Metallinen siveysvyö koristi tämänkin pojun sukukalleuksia. Kontrasti vieressä kauluspaitaan ja suoriin housuihin sonnustautuneen Villen kanssa oli syntisen kiihottava.

  • No mutta, siirrytään tuonne keittiön puolelle. Siellä on varmaan kaikki valmista.

Kutsuin myös olohuoneesta Tuomon ja Simon ruokapöydän ääreen. Pöytä oli katettu, ja Mika odotti hellan vieressä valmiina tarjoilemaan herroilleen. Laurin, Teron ja Lucaksen käskin polvistumaan seinän viereen, minkä jälkeen Mika sai käskyn aloittaa tarjoilun.

  • Saako meidän pojut kans jotain murkinaa? Tuomo kysyi.
  • Tottahan toki, hymähdin. – Eihän sitä ilman ruokaa jaksa. Tarjoile Mika pakastimesta kuppeihin annokset noille sonneille. Sinä saat luvan syödä viimeisenä.
  • Kyllä herra, Mika vastasi.

Mika otti esiin metalliset kipot, joihin hän sulatti mikrossa valmiita pakasteannoksia. Selitin vierailleni, kuinka orjani tekevät kerralla ruoat pakastimeen parin viikon ajaksi.

  • Tuohan kuulostaa kätevältä, Simo kommentoi. – Pitää ottaa itelläkin harkintaan.

Syömisemme lomassa saatoimme ihailla kolmen orjapojun leveitä selkiä, kun nämä hotkivat proteiinipitoista sapuskaa kitusiinsa. Lauri ei aluksi ollut meinannut lämmetä tälle yksinkertaiselle, mutta kustannustehokkaalle ravinnolle, mutta kun vaihtoehtona oli treenata maha kurnien, alkoi ruoka lopulta maistumaan.

Ruokailun päätyttyä siirryin vieraideni kanssa takaisin olohuoneeseen. Siemailimme viskiä samalla, kun pojumme siivosivat keittiötä. Koko kropassa vallitsi miellyttävä raukeus. Kun siivoukset oli hoidettu, käskin kaikki neljä orjaa seisomaan riviin eteemme.

  • On siinä komeita poikia, Tuomo kehaisi silmät lipuen rivin päästä päähän.
  • Todellakin on. Kai me saadaan jonkinlainen näytös vielä aikaan? Ja minä kun jäin pois siitä ensimmäisestä, Ville pisti väliin pieni hymy huulillaan.
  • Oli minulla kyllä sellainen mielessä, hymyilin takaisin. – Jos se vaan teille sopii.

Vieraani pyysivät minua selittämään ideani tarkemmin. Olin ideoinut pienen painikisan, joka alkaisi kaksi vastaan kaksi -matsilla, jonka jälkeen mielestämme huonoiten suoriutunut kilpailija pudotettaisiin kisasta. Toinen matsi käytäisiin kolmanneksi ja toiseksi tulleen välillä. Sen voittaja kamppailisi kisan voitosta ensimmäisen matsin voittajan kanssa.

  • Ja kisan lopullinen voittaja saisi laueta tavalla, jonka me tietenkin päätämme.

Viimeinen lause nostatti hieman keskustelua, mutta lopulta olimme kaikki samaa mieltä säännöistä ja palkinnosta. Ensimmäisessä matsissa vastaan asettuisivat Lauri ja Tero vastustajinaan Mika ja Lucas. Halusin tarkoituksella asettaa omat sonnini vastakkain, minkä vuoksi parit syntyivät miltei kuin itsestään.

Painimatoksi levitettiin leikkihuoneessa välillä käytettävä kumilakana. Jotta kisasta tulisi meille katsojille vieläkin hauskempaa, keksi Tuomo öljytä kisaajat hierontaöljyllä sopivan liukkaiksi ja kiiltäviksi.

Siinä meidän edessämme seisoi sitten kaksi testosteronia uhkuvaa paria. Jokaisen kaulaa koristi metalliketju, ja munissa roikkui metallinen siveysvyö. Minun oikealla puolellani patsasteli Lauri ja Tero ja heitä vastassa Mika ja Lucas. Hienoinen myskin tuoksu alkoi jo valtaamaan olohuonetta. Jotta tilaa riittäisi varmasti, arvottiin ensimmäiset ottelijat, jotka vaihtuisivat läpsystä, kun pari niin päätti. Ensimmäisinä matolle pääsivät Lauri ja Lucas. Tuomo otti hieman tuomarin roolia ja julisti ottelun alkaneeksi. Pojut kävivät välittömästi toistensa kimppuun. Kuului mahtava lätsähdys, kun rintakehät iskeytyivät kiinni toisiinsa. Lucaksen ruskeahko ja karvaton iho oli mainio vastakohta Laurin vaalealle, mutta karvaiselle ulkomuodolle. Aluksi orjapojut kamppailivat seisten eikä kumpikaan näyttänyt saavan yliotetta toisesta. Hauikset ja reidet pullistelivat minkä pystyivät, mutta asennot pysyivät kuta kuinkin hallinnassa. Noin viiden minuutin jälkeen Lucas sai jotenkin kammettua toisen jalkansa Laurin toisen nilkan taakse, mikä sai oman pojuni horjahtamaan ensin polvilleen ja lopulta selälleen. Lucas otti nopeasti tilanteen hallintaan ja siirtyi hajareisin Laurin päälle. Pojuni yritti kaikkensa päästäkseen ylös, mutta lopulta hänen oli annettava vuoro Terolle.

Tero ampaisi merkin saatuaan Lucaksen kimppuun, joka horjahti juuri sen verran, että Lauri pääsi livahtamaan alta pois lepäämään. Terolla oli selkeä etu massassa suhteessa Lucaksen, mutta liikkeissä hän ei ollut kovinkaan sulava. Kamppailua käytiin nyt polvien varassa. Tero yritti kääntää Lucaksen kohti mattoa, mutta latinopoika oli ovelampi ja sai käännettyä Teron voimat tätä itseään vastaan. Niinpä Tero mätkähti pian lattialle hölmistyneen näköisenä. Lucas puuskutti rankan alkuottelun jälkeen, joten hän antoi Mikan jatkaa Teron käsittelyä.

Isukki harppoi nopein liikkein Teron päälle ja piteli tätä lattiaa vasten kaikilla voimillaan. Vaikka Tero oli saanut viime kuukausina kiitettävästi lihasta erityisesti käsiinsä ei hänestä ollut vastusta Mikan kaltaiselle körmylle. Laurin piti jo hieman maanitella Teroa luovuttamaan. Lopulta Tero myönsi tappionsa, jolloin Lauri iski säälimättä isänsä kimppuun. Mika osasi jo hieman odottaa selkäänsä kipuavaa Lauria, joka yritti saada isukin selälleen. Aivan kuin Mika lukisi poikansa ajatukset, mikä johti siihen, että Lauri roikkui huvittavan näköisesti Mikan harteilla. Mika punnitsi tarkoin liikkeensä ja sai lopulta kiepautettua Laurin vasten lattiaa. Nuorempi pojuistani oli kuitenkin nopealiikkeinen eikä jäänyt suoraan Mikan valtavan kropan alle. Mika sai kuitenkin otteen Laurin valtavista reisistä, mikä teki Laurin vastustelusta astetta tehottomampaa. Mika kiipesi pikkuhiljaa Laurin vatsan päälle ja sai tiukan otteen poikansa käsivarsista.

  •    Eiköhän se ollut siinä, Tuomo totesi, kun Lauri oli ollut Mikan alla jo jonkin aikaa.

Sonnit erkanivat läähättäen omiin reunoihinsa. Aloitimme sohvalla keskustelun ensimmäisen erän voittajista ja häviäjistä. Häviäjäksi selkein valinta oli Tero. Jopa pojun omistaja Simo oli samaa mieltä muiden kanssa. Kolmanneksi tuli Lauri, joka oli antanut hyvän vastuksen Lucakselle ja Mikalle. Toisesta ja ensimmäisestä sijasta syntyi hieman enemmän keskustelua. Olin itse ajatellut Lucasta voittajaksi, mutta Tuomo ja Ville olivat vaikuttuneita Mikan suorituksesta. Lopulta Simon mielipide ratkaisi. Hetken vilkuiltuaan näiden kahden välillä päätyi Simo julistamaan Mikan ensimmäisen erän voittajaksi.

Toinen erä oteltaisiin siis Laurin ja Lucaksen välillä. Jotta Mika ei saisi liikaa lepoaikaa suhteessa muihin, pistettiin hänet Teron kanssa nostelemaan rautaa kuntosalin puolelle. Sohvalta oli onneksi hyvä näköyhteys sinne, joten pojut eivät päässeet vahingossakaan laiskottelemaan.

Öljyämisten jälkeen Lauri ja Lucas pääsivät painimaan toiseen kertaan. Tällä kertaa Lauri oli totisempi, sen näki jo hänen tiukkoina tuijottavista silmistään. Samoin Lucas tuntui olevan voiton perässä. Aluksi Lucas tuntui saavan yliotteen niin kuin oli käynyt ensimmäisellä kerralla. Laurin vahvat jalat alkoivat vavahdella, kun etelän poika painoi päälle. Murahtelujen saattelemana pojuni kuitenkin puski takaisin ja saikin vastustajansa horjahtamaan polvilleen. Lauri yritti kammeta Lucasta lattiaan, mutta tämä sai sen estettyä. Sen sijaan Lauri tömähti kyljelleen vasten lattiaa. Lucas sai nyt yliotteen ja hän alkoikin hapuilla otetta Laurin käsivarsista. Jollain ilveellä pojuni sai kuitenkin tilanteen haltuunsa ja pääsi livahtamaan takaisin polvilleen. Molemmat sonnit puuskuttivat jo raskaasti. Ilman täytti tuoreen hien tuoksu.

Loin kannustavan katseen Lauriin, joka ampaisikin Lucaksen kimppuun täysin voimin. Lucas ei ilmeisesti odottanut näin kovaa hyökkäystä ja rojahti selälleen. Käsivarsien lihakset pullistuivat molemmilla äärimmilleen, kun molemmat halusivat päästä finaaliin taistelemaan mahdollisuudesta laueta. Lopulta Lauri vaikutti saavan yliotteen. Pojuni sai pideltyä Lucasta lattialla niin kauan, kunnes Tuomo julisti hänet voittajaksi.

  • Tiukka kisa kyllä, Ville kommentoi. – Onnittelut orjasi voitosta.
  • No kiitoksia. Oli kyllä tiukkaa. Ja nyt saan katsella, kun omat orjani painivat voitosta, virnistin muille.

Olin ehkä osannut odottaa, että kisassa kävisi lopulta tällä tavalla. Ainoastaan Lucas olisi voinut yllättää minut taidoillaan. Latinopoju sai nyt siirtyä vuorostaan treenaamaan salille, kun Mika tömisteli hänen tilalleen. Käskin pojujani öljyämään toisensa ennen matsia. Siinä heitä seuratessani pistin merkille, miten Laurilla oli alkanut kerääntyä lihasta samoihin paikkoihin juuri samalla tavalla kuin Mikallakin. Erityisesti käsivarret olivat Laurilla kasvaneet huimasti viime aikoina. Vielä kun selkä ja hartiat saisivat massaa, niin minulla olisi käytännössä samanlaiset orjat, mutta vain eri ikäluokkaa.

Sonnini asettautuivat vastakkain Tuomon toimiessa jälleen tuomarina. Saatuaan luvan syöksyivät pojuni toistensa kimppuun lattiaa tärisyttäen. Onneksi meillä ei ollut alakerran naapureita. Ottelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun Lauri sai jollain ilveellä kammettua isänsä kyljelleen. Lauri yritti pitää Mikan lattiaa vasten, mutta vanhempi sonneistani sai tukevan otteen jaloillaan ja sai kammettua itsensä istumaan. Vahvoilla käsivarsillaan Mika sai lopulta työnnettyä Laurin toiselle puolen mattoa.

  • Pitäiskö sun antaa vähän kannustusta niillä sähköpannoilla? Tuomo kysyi.
  • Ai kummalle?
  • Vaikka kummallekin, Tuomo virnisti.

Kaivoin kaukosäätimen taskustani pyöritellen sitä hetken aikaa kädessäni. Pojuni puuskuttivat mattojen toisissa reunoissa katseet tiiviisti toisissaan. Lopulta päädyin antamaan meitä lähinnä olevalle Mikalle kakkostason iskun. Körmy murahti hieman, mutta ei hellittänyt katsettaan.

  • Alahan Mika liikkua, heitin vielä perään.

Mika otti käskyn vastaan ja konttasi Laurin luo. Varmoin ottein isukki tarttui Lauriin ja alkoi vääntämään tätä lattiaa kohti. Lauri ei juurikaan hievahtanut, mutta sai vastaavasti otteen Mikasta. Oltuaan hetken ajan polvillaan rojahtivat molemmat lattialle, jossa taistelu jatkui yhtä kiivaana. Raskas puuskutus ja sonnien vartaloilta valuvat hikinorot säestivät tätä kamppailua. Arvelin molempien vetävän päätyyn asti, koska palkinto oli liian hyvä hävittäväksi.

Aikansa lattialla oteltuaan pojuni irtautuivat toisistaan selälleen haukkoen happea minkä vain pystyivät. Punoittavat ja hikiset naamat kertoivat, että molemmat olivat antaneet kaikkensa.

  • Eikö ottelu maistu?

En saanut kummaltakaan sonnilta järkevää vastausta. Annoin molemmille kakkostason iskun munille, mikä sai sekin aikaan vain vaisun reaktion.

  • Ei näistä taida olla enää ottelemaan, Tuomo kommentoi hieroen leukaansa.
  • Niin, pitäisikö puhaltaa tasapeli? Ville ehdotti.
  • No ei kai nyt helvetissä! Simo ärähti. – Pidetään vaikka taukoa tai keksitään jokin toinen laji, jossa nää voi otella.

Punnitsin mielessäni kaikkia vaihtoehtoja. Tasapeli kuulostaisi tylsältä ratkaisulta, etenkin kun haluaisin antaa toiselle pojuistani mahdollisuuden laueta pitkän tauon jälkeen. Simon ehdotus alkoi kuulostaa jo varsin hyvältä.

  • Pidetään joo taukoa. Katsotaan sitten mitä keksitään. Mutta tauon ajaksi voidaan keksiä muuta kivaa puuhaa, hymyilin viekkaasti.

Käskin Teron ja Lucaksen liittyä seuraamme. Hain leikkihuoneesta välinekärryn ja aloin selittämään seuraavaa ohjelmanumeroa:

  • Koska Tero ja Lauri tulivat ekassa matsissa viimeisiksi, joutuvat ne nyt seuraavaksi menemään kontilleen. Mika ja Lucas saa puolestaan laittaa nämä päällensä.

Heitin välineet kaksikolle, joka katseli niitä hämmästyneinä.

  • Ettekö oo aiemmin strap-onia nähneet? Laitatte nuo päälle ja pääsette sen jälkeen panemaan.

Nyt orjapojut saivat jutun juonesta kiinni. Alkukankeuden jälkeen valjaat ja niiden edessä roikkuva dildo oli asetettu paikoilleen.

  • Eikö olis sopivaa, että Mika panis Lauria? Simo kommentoi sohvalta.
  • Itse asiassa olis, vastasin. – Meehän Mika Laurin taakse.

Mika katsoi ensin minuun ja sitten pikaisesti Simoon. Näytti siltä kuin isukki haluaisi sanoa jotain, mutta sanat eivät päässeet aivan ulos saakka. Jouduin lopulta antamaan pikku tujauksen sähköä munille, jotta alkaisi tapahtumaan.

Lucas odotti jo kiltisti Teron takana käskyä aloittaa, kun Mika asteli Laurin taakse. Laurin katse oli pysynyt koko ajan kohti vastapäistä seinää. Jälleen tuli todistettua se, että nuorempia pojuja on yleensä helpompi kouluttaa kuin pitkään vapaina hilluneita isukkeja. Toisaalta en koskaan kuvitellut tällaisen parivaljakon kouluttamisen olevan koskaan helppoa.

Saatuaan luvan Lucas ja Mika työntyivät edessä odottaviin reikiin samaa tahtia. Etenkin Mika näytti puskevan dildoa kaikella voimallaan poikansa sisälle. Teron reikä oli koulutettu niin hyvin, että sinne sujahti keskikokoinen dildo vaivatta. Lauri ei silti valittanut, vaan pelkästään murahteli tuttuun tyyliinsä. Käskin sonneja kiihdyttämään tahtia, minkä ne toteuttivat mukisematta. Mika tikkasi dildoa sellaisella voimalla, että olisi voinut kuvitella sen tilalla olevan ihka oikea kalu. Lucas ei voinut vieressä jäädä yhtään huonommaksi, vaan pani menemään omalla nuoruuden innollaan.

Simo ei pystynyt seuraamaan näytöstä pelkästään sivusta, vaan ampaisi Laurin eteen vetäen sepaluksensa auki. Miltei jo kovana sykkivä kalu sai seuraavaksi suuhoitoa pojultani.

  • Miltä tuntuu panna dildolla omaa poikaa perseeseen? Simo kysyi virnuillen Mikalta.
  • Ihan hyvältä, herra. Omalla kalulla se tuntuisi tosin vielä paremmalta, Mika vastasi tyynenä.
  • No ihan varmasti. Harmi kun et voittanut painimatsia vielä.

Villekään ei malttanut mitään himoilleen, vaan päätti testata Teron suun. Minä ja Tuomo jäimme vielä sohvalle seuraamaan esitystä. Meilläkin tosin oli jo kalut ylväänä esillä.

Vaikka Mika ja Lucas kuinka tikkasivat dildojaan, pysyivät heidän omat kalunsa visusti lukkojen takana. Saatoin vain kuvitella millaiset paineet Mikan pusseissa tällä hetkellä oli. Ja samoin Laurinkin kalleuksissa, etenkin kun nuorempi sonneistani sai nyt munaa kumpaankin reikään.

  • Siirrys isukki sivuun, Simo käski Mikaa. – Tai mee ite asiassa tohon alle.

Mika vetäytyi Laurista antaen Simolle tilaa. Simon käskystä sonnini laskeutui seuraamaan Simon panemista suoraan alapuolelle niin, että näkökentässä heiluivat Laurin kiimassa kärvistelevät pussit sekä Simon kivikova kyrpä. Vieraani lykki Lauriin niin kiivaasti, että loppuhuipennus tuli nopeasti. Miehisen korahduksen saattelemana Simo laukaisi lastinsa suoraan vasten Mikan kasvoja.

  • Pysy vielä siinä, Ville kommentoi sivusta ja kampesi itsensä Simon tilalle.

En enää malttanut pysyä sohvalla, vaan käskin Lucaksen asettua samaan asentoon Teron alle. Ennen tätä Lucas sai vielä suullaan auttaa kaluni lopulliseen seisokkiin. Teron reikä tuntui tosiaan siltä, että siellä olisi käytetty muutakin ruumiinosaa kuin kyrpää. Oma keskikokoinen veitikkani souteli vaivatta valmiiksi liukastetussa reiässä. Seurasin sivusilmällä, miten Ville rynkytti omaa meisseliään Laurin sisällä. Laurin suusta kantautui mielihyvästä kertova matala myhinä.

Vaikka Teron reikä olikin hyvin avattu, osasi poju lypsää reiällään juuri oikeista paikoista. Ei mennyt kauaa, kun tunsin tutun kutinan kassieni juuressa. Vedin kaluni juuri oikealla hetkellä ulos Terosta, jotta sain kuorrutettua Lucaksen kasvot mällilläni. Hetken kuluttua Ville toimi samoin, mutta kohteena oli puolestaan Mika.

  • Etkö meinaa liittyä seuraan? kysyin sohvalla löhöävältä Tuomolta, joka runkkaili hiljakseen omaa kaluaan.
  • Taidan säästellä omia kutejani myöhemmäksi, Tuomo hymähti.

Uudenvuodenaatto oli saanut oikein hyvän alun.

Maajussille renki osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Yleisön toiveesta kirjoitin jatkoa tälle tarinalle. Lopetus oli sellainen, että jatkoa on vielä luvassa!

Janne istuskeli saunamökin kuistilla jalassaan yhä maastokuvioiset bokserit. Onneksi Tuomolla oli useampi pari samoja boksereita, joten niitä pystyi pesemään välillä. Lisäksi kesä oli ollut poikkeuksellisen lämmin, joten kylmäkään hänelle ei ollut tullut. Janne oli viettänyt jo kohta kaksi viikkoa Tuomon tilalla. Takaraivossa kaihersi epävarmuus siitä, milloin hän pääsisi takaisin kotiin. Tuomo oli tyytynyt kommentoimaan asiaa epämääräisesti ja hieman vältellen.

Niin ja olihan Jannella boksereiden lisäksi asusteena munia kuristava siveysvyö. Sekin oli irrotettu ainoastaan pesuja varten. Jokaisena pienenäkin vapaahetkenään Janne mietti tekevänsä lähestulkoon mitä tahansa, kunhan hän saisi runkata kunnolla edes yhden kerran. Mutta ei, muovinen vankila pysyi tiukasti paikoillaan. Tuomolta oli turha enää edes anella ulospääsyä.

Janne havahtui ajatuksistaan kuullessaan Tuomon käskyn tulla päärakennukselle. Nuorukainen pomppasi seisomaan ja marssi talolle. Pääoven eteen oli parkkeerattu oudon näköinen auto. Sisällä Jannen hämmennys vain kasvoi, kun vastassa oli Tuomon lisäksi vieras mies sekä suunnilleen hänen ikäisensä poika.

  • Tässä on Janne, Tuomo aloitti esittelyn saman tien. – Hän on ollut täällä kohta pari viikkoa ja on edistynyt oikein hyvin.
  • Päivää, Janne tervehti kädestä pitäen vierasta miestä katse osittain lattiaa kohti.
  • No päivää päivää, minä oon Mikkosen Timo. Ja tässä on Daniel, minun poikani, mies vastasi Jannen kädenpuristukseen ja viittasi vierasta poikaa kohti.
  • Niin tai sijaispoika, Daniel kommentoi kuivasti.
  • Minä en ole koskaan asiaa niin aatellut, mutta se keskustelu ei ehkä kuulu tähän hetkeen.

Daniel nyökkäsi laiskasti Jannea kohti jonkinlaisena tervehdyksenä. Janne aisti, että tälle oli turha tarjota kättä, joten hän jäi syrjään kuuntelemaan Tuomon selostusta.

  • No niin, nyt kun on tervehdykset hoidettu alta pois niin voidaankin jatkaa. Mikä teidät sai tulemaan tänne?
  • Noh, osan toki jo tiedätkin, kun juteltiin silloin aikaisemmin puhelimessa. Mutta pääasia on se, että tämä on viimeinen mahdollisuus Danielille ennen kuin sosiaalityöntekijä siirtää hänet johonkin laitokseen. Sitä me ei vaimon kanssa millään haluttais. Daniel on ollut meillä jo pienestä saakka ja on tärkeä osa meidän perhettä.
  • Sen kyllä huomaa…, Daniel mulkoili kulmiensa alta Timoa.
  • Täällä ei tuollaisia puheita kuunnella! Tuomo sanoi tiukasti katse nauliintuneena uuteen poikaan.

Daniel säpsähti hiukan. Jannekin tunsi pienen poltteen vatsanpohjassa.

  • Ollaan selkeästi oikeassa paikassa, Timo sanoi väliin. – No mutta kirjoitetaan nyt ne paperit kuntoon niin te pääsette jatkamaan.
  • Sopii oikein hyvin. Tulkaa tunne työhuoneeseen. Jää sinä Janne vielä tänne odottelemaan.

Kului vajaa puoli tuntia, kunnes Timo käveli takaisin eteiseen. Hän hyvästeli Jannen ja pyysi tätä samalla menemään Tuomon toimistoon. Janne koputti kuuliaisesti oveen ja odotti Tuomon vastauksen ennen kuin astui sisään.

  • Hyvä kun tulit, Tuomo sanoi. – Saat hieman auttaa minua.
  • Ai miten? Janne oli entistä hämmentyneempi.
  • Odota hetki niin kerron.

Daniel seisoi ikkunan vierellä katse jossain kaukaisuudessa. Tiukat shortsit paljastivat muhkean takapuolen. Jannen katse hakeutui puoliksi vahingossa, puoliksi tarkoituksella ihailemaan noita muotoja. Siveysvyössäkin tuntui pieni värähdys.

Yhtäkkiä Tuomo tarrasi kiinni Danielin käsivarsiin, vei ne tämän selän taakse ja lukitsi ranteet yhteen käsiraudoilla. Daniel huusi jotakin, mutta samassa hän olikin jo lattialla Tuomon alla.

  • Älä luulekaan että tää olis helppoa, Tuomo ähki Danielin korvan juureen. – Isäs kyllä kertoi millainen kriminaali olet.
  • Vitun pervo päästä irti! Daniel riuhtoi, mutta turhaan.

Tuomo tyytyi vain virnistämään ja haki pöydän laatikosta sakset. Sulavilla liikkeillä hän leikkasi t-paidan Danielin päältä. Alta paljastui leveä selkä sekä ikäisekseen lihaksikkaat hartiat. Janne tunsi jopa pientä kateutta Danielin kropan muodoista.

  • Ja nyt kannattaa olla rimpuilematta tai lähtee munatkin samalla irti, Tuomo käski samalla kun käänsi Danielin selälleen.

Daniel jähmettyi paikoilleen, kun Tuomo leikkasi ensin häneltä shortsit ja niiden alta bokserit, joiden alta paljastui tummanruskea patukka. Terhakkaat kivekset roikkuivat houkuttelevasti reisien välissä.

  • Sullahan on ihan miehen vehkeet, Tuomo kommentoi ja tarttui ronskisti kiinni Danielin vehkeisiin.
  • Irti niistä helvetti! Daniel huusi selkeästi tuskissaan.
  • No älähän nyt. Janne tässä auttaa näiden suhteen. Otas Janne sieltä alimmasta laatikosta sellainen L-koon siveysvyö.
  • Mikä vitun siveysvyö? Daniel parahti.

Janne oli seurannut näytöstä silmät suurina, mutta Tuomon käsky palautti hänet tähän hetkeen. Hän toi paketin Tuomolle, joka kuitenkin käski Jannea avaamaan sen.

  • No niin, ja nyt minä pidän tämän kaverin paikoillaan, ja sinä saat asentaa vyön paikoilleen.
  • No jos minä vaan osaan, Janne vastasi ja tuijotti muovisia osia.
  • Kyllä sinä osaat. On jo niin monta kertaa koottu se sunkin vyö.

Jannen ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Hän etsi paketista suurimman kivesten taakse tulevan renkaan ja alkoi asettelemaan sitä Danielin sukukalleuksille. Haparoivin ottein hän kuin ihmeen kaupalla sai renkaan paikoilleen. Renkaan halkaisija riitti juuri ja juuri Danielin isoille kasseille. Seuraavaksi vuorossa oli itse häkkiosan asennus. Heti kun Janne hipaisikaan Danielin patukkaa, kasvoi se sentin tai pari. Hetken sen parissa tuskailtuaan neuvoi Tuomo laittamaan hieman liukuvoidetta putkeen. Tämä auttoikin ja pian kuului Jannelle jo kovin tuttu naksautus, kun munalukko lukitsi koko paketin kiinni.

  • Ja minä ottaisin sen avaimen, Tuomo avasi kämmenensä, jolle Janne tiputti pienen avaimen.
  • Mikä vitun härveli toi on? Vitun reilua hei!

Danielin ruskeat silmät suorastaan paloivat vihasta, kun ne leiskuivat Jannea kohti. Janne tunsi tutun punan leviävän kaulalta ylös kohti kasvoja. Tuomo läimäytti välittömästi avokämmenellä Danielia kasvoihin.

  • Ja nyt loppu tuo kiroilu! Ja alat kunnioittamaan toisia niin kuin tapoihin kuuluu. Tämä tässä on Janne ja sinä tottelet häntä kaiken suhteen. Onko selvä?

Daniel tyytyi vain tuijottamaan Tuomoa tuuheiden kulmiensa alta.

  • Parempi että rauhoitut siinä hetkisen. Mene Janne tekemään ruokaa siksi aikaa.

Janne oli enemmän kuin tyytyväinen saadessaan luvan poistua. Ajatukset pyörivät uudessa pojassa ja mitä kaikkea uutta se toisi hänelle. Kaiken hässäkän keskellä Janne oli ehtinyt kiinnittää huomionsa Danielin orastavaan rintakarvoitukseen, joka jatkui houkuttelevana janana alas munille. Alakerrassa tuntui tuttu puristus, kun oma kalu yritti epätoivoisesti päästä vapaaksi. Janne oli kyllä aiemminkin katsonut välillä homopornoa netissä ja vilkuillut salaa luokkakavereitaan pukukopissa, mutta ei hän koskaan ollut päässyt kopeloimaan toisen pojan munia. Eikä hän oikeastaan tiennyt pitikö hän pojista oikeasti vai johtuiko kaikki teini-iän ylitse vuotavasta kiimasta.

Janne hääräsi keittiössä aikansa, kunnes hän ilmoitti toimiston oven läpi ruoan olevan kohta valmista. Tuomo käski tuomaan ruoan hänelle ja Danielille suoraan toimistoon. Jannen astuessa sisään tarjottimen kanssa hän huomasi Danielin istuvan toimiston pöytää vasten yhä käsiraudoissa ilkosillaan. Pahin palo hänen silmistään oli kuitenkin jo laantunut.

  • Jätä se tarjotin vaan tuohon pöydälle, Tuomo ohjeisti. – Syö ite ihan rauhassa ja sitten voit mennä saunalle.

Janne nyökkäsi ja hipsi takaisin keittiöön. Siivottuaan paikat hän lompsi saunalle lukemaan vanhoja sarjakuvia, jotka Tuomo oli anteliaasti luovuttanut hänen käyttöönsä. Iltapäivä mateli eteenpäin ja vaihtui lopulta illaksi. Janne kuuli epämääräistä kolinaa ulkoa, joten hän nousi ylös sängyltään ja meni ulos, jossa häntä vastassa olivat Tuomo ja Daniel. Uudella tulokkaalla oli päällään samanlaiset bokserit kuin hänelläkin. Käsiraudat olivat ilmeisesti vielä paikoillaan käsien asennosta päätellen.

  • Näytähän Janne vähän paikkoja tälle meidän uudelle tulokkaalle. Mun pitää käydä sisällä hoitamassa yks puhelu.

Janne mutisi jotain vastaukseksi ja samassa Tuomo harppoi jo takaisin kohti taloa.

  • Tosiaan tässä on tää sauna, jossa mä myös nuk-, Janne ehti kertoa ennen kuin Daniel keskeytti hänet.
  • Karataan täältä hei molemmat! Tää ei oo aidattu tai mitään. Sä varmaan tiedät helpoimman reitin pois täältä.

Janne tuijotti Danielia suu auki. Hän ei enää tiennyt mitä ajatella.

  • No, mitä sä vielä mietit? Danielin silmät tuikkivat kohti Jannen avonaista suuta.
  • Seuraa mua.

Janne ohjasi Danielin saunamökin ohi kohti metsänrajaa. Daniel juoksi käsiraudoista huolimatta ripeästi ja pysyi Jannen perässä.  Matkalla Janne sai selville, että Danielin isä oli kotoisin Turkista, kun taas äiti on suomalainen. Isä oli lähtenyt jo varhain takaisin Turkkiin, mikä oli kai johtanut äidin elämän suistumiseen päihteiden pariin. Tämä oli lopulta johtanut Danielin huostaanottoon ja sijoittamiseen sijaisperheeseen.

  • Mitä me sit tehään kun päästään pois täältä? Janne huohotti, kun he olivat päässeet ensimmäisten puiden luo.
  • Kyl me jotain keksitään, Daniel vastasi. Pelkästään hänen katseensa riitti vakuuttamaan Jannen.

Kaksikko jatkoi puiden sekaan. Kuusten tiheät neulaset raapivat ikävästi poikien ihoa. Maahan tippuneet kävyt ja oksat saivat aikaan kirosanojen tulvan molempien huulilta. Hetken pusikossa käveltyään tulivat he jonkinlaiselle metsäautotielle. Pojat lähtivät kävelemään sitä suuntaan, jossa he olettivat isomman kaupungin sijaitsevan. Hyttyset olivat heränneet horroksestaan, kun ne haistoivat kaksi salskeaa nuorta metsän keskellä. Erityisesti Daniel kärsi niiden kutiavista pistoista ilman mahdollisuutta hätistää niitä käsillään.

  • Kohta me päästään pois täältä, Janne yritti lohduttaa toveriaan.

Hyttysten häätäminen oli oiva tekosyy koskettaa Danielin jänteviä käsivarsia ja rintakehää. Daniel sopersi vieläpä kiitoksen tästä hyvästä.

  • Hei tuolla näkyy poliisiauto! Janne hihkaisi.

Daniel seisahtui paikoilleen, kun Janne viittoi poliiseja kohti.

  • Pitäiskö meidän Janne lähtee? Jos ne vaikka etsii meitä.
  • En mä nyt usko, Jannen kasvoilla käväisi kuitenkin epäilyksen varjo.

Poliisiauto kiihdytti vauhtia ja oli pian poikien luona. Matkustajan puolelta astui ulos arviolta nelikymppinen, tummapiirteinen sekä raamikas körmy. Kuskin ovesta kömpi esiin hieman nuorempi vaaleilla piirteillä varustettu poliisimies, joka ei hänkään ollut mikään kukkakeppi.

  • Mitäs pojat täällä tekee? vanhempi poliiseista kysyi tiukasti.
  • Ollaan vaan kävelemässä, Janne sai soperrettua. Jalat tuntuivat aivan spagetilta.

Kuului tömähdys, kun Jannen takana Daniel kaatui kasvot edellä maahan. Kirosanojen saattelemana raudoitettu poika yritti nousta seisomaan tuloksetta.

  • Taidatte olla karkumatkalla, nuorempi poliisi kommentoi pieni virne suupielessä.

Poliisit harppoivat Jannen luo ja laittoivat tämän varmoin ottein käsirautoihin. Danielin he nostivat kevyesti maijan takaosaan. Jannea ei tarvinnut kuin hiukan käskeä niin hänkin oli pian poliisiauton kyydissä.

Auto kaarsi hetken kuluttua takaisin Tuomon pihaan. Talon isäntä odotteli poikia kädet ristissä päärakennuksen kuistilla.

  • Vai semmoinen reissu pojilla. Ja minä kun ajattelin pystyväni luottamaan sinuun Janne.

Tuomon katse porautui suoraan Jannen läpi. Mielessä alkoi jo pyöriä tuleva rangaistus.

  • Joo mutta ei nämä onneksi kauas kerenneet, vanhempi poliiseista kommentoi pitäen samalla Danielia tiukassa otteessaan.
  • Onneksi eivät. Ja kiitos kuuluu kokonaan teille.
  • Joo pitäähän sitä kaveria aina auttaa, nuorempi poliiseista sanoi ja vinkkasi silmää Tuomolle.
  • Varmaan haluatte jäädä seuraamaan poikien rangaistusta? Tai vähän ehkä auttaakin siinä?
  • Oikein mielellään, vanhempi lainvalvoja totesi ja kohensi otettaan Danielista. – Mihin nää viedään?
  • Seuratkaahan minua.

Parivaljakko kuljetettiin huoneeseen, jonka olemassaolosta Janne ei ollut edes tietoinen. Se ei ollut kovin suuri, mutta silti se oli täynnä mitä erikoisempia välineitä. Valoa ikkunattomaan tilaan tuli heikosti yhdestä kattovalaisimesta.

  • Sitokaa pojat nyt alkuun noihin penkkeihin. Käsiraudat voi pysyä paikoillaan, mutta muu kroppa mielellään kiinni, Tuomo ohjeisti.

Janne ja Daniel kiinnitettiin vastapäisiin tuoleihin, joiden alaosa oli poistettu melkein kokonaan. Köydet tarrautuivat inhottavasti kiinni jo valmiiksi herkkään ihoon.

  • Mitä te vitun pervot teette? Ei näin saa tehä! Daniel huusi yrittäen samalla riuhtoa itseään irti.

Vanhempi poliiseista läimäytti Danielia molemmille poskille.

  • Turpa kiinni nyt tai se tukitaan.

Nuorempi virkatoveri oli jo askeleen edellä ja asensi Danielin suuhun löytämänsä suukapulan. Pojan silmät kipinöivät vihasta, mutta suusta valui pelkkää kuolaa hänen yrittäessään huutaa solvauksia miehille.

  • Lupaatko sinä olla hiljaa? vaalea sänkipää kysyi Jannelta.
  • Lupaan herra, Jannen suusta pääsi kuin suoraan automaatista.
  • Hyvä asenne pojalla, mies virnisti.

Tuomo oli sillä aikaa ottanut pari pitkää metalliketjua, joiden päissä oli ikävän näköiset nänninipistimet. Nyt hän asetti nipistimet poikien välille niin, että toinen pää oli kiinni Jannen nännissä ja toinen vastaavasti Danielin.

  • Hyvältä näyttää, vanhempi poliisi kommentoi ja veti toista ketjua alaspäin. Pojat ähkivät kivusta, kun nipistimet porautuivat herkkiin nänneihin.

Tuomo oli jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen vetäessään poikien boksereita nilkkoihin. Poliisikaksikko oli saanut juonesta kiinni heidän liukastaessaan kahta dildoa. Poikien katseet olivat nauliintuneet noihin värikkäisiin vehkeisiin, joiden määränpää oli heille jo harvinaisen hyvin selvillä.

  • Tämän ei pitänyt tapahtua ihan vielä mutta minkäs sille voi, Tuomo totesi kuivasti hänen tarttuessaan toiseen dildoista.

Nuorempi poliiseista siirtyi Danielin luo Tuomon hoidellessa Jannen. He alkoivat yhtä aikaa työntämään tekokaluja nuorten neitseellisiin reikiin. Janne puri huultaan silmät suljettuina, kun dildo työntyi sentti sentiltä hänen sisäänsä. Hän oli luvannut olla hiljaa eikä hän halunnut pettää lupauksiaan uudestaan.

Daniel sen sijaan riuhtoi itseään sen minkä köysiltä vain kykeni. Kuolaa valui pitkin leukaa ja rintaa epämääräisen muminan säestämänä.

  • Turhaan sä pistät vastaan, nuori poliisi virnuili Danielin hikisille kasvoille. – Tää tulee suhun halusit tai et.

Vanhempi poliisi tehosti sanomaa vetämällä nänniketjua alas. Janne ei enää kyennyt hillitsemään itseään, vaan parkaisi korvia särkevästi. Poliisit eivät tästä tykänneet, vaan tukkivat Jannenkin suun kapulalla. Janne laski päänsä alas nöyryytettynä.

  • Sehän meni ihan hyvin, Tuomo kehaisi Jannea ja läimäytti tätä hartioille.
  • Tääkin on kohta perillä, nuorempi poliisi ähkäisi survoessaan dildoa Danielin pyhimpään.

Danielin pää pyöri vimmatusti ja käsivarsien lihakset supistelivat kuin kouristuksessa vasten köysiä. Lopulta hänenkin oli myönnettävä tappionsa, kun dildon pää osui vasten reiän suuta.

  • Hitto kun meinaa kusettaa, nuorempi poliisi tokaisi noustessaan seisomaan. – Mites teitä muita?

Tuomo ja vanhempi poliisimies nyökyttelivät. Yhdessä he päättivät omistaa kaiken säästämänsä nesteen Danielille. Nuorukainen katsoi silmät levällään, kun mieskolmikko ympäröi hänet kullit roikkuen sepaluksista. Ensimmäisen suihkun avasi nuorempi sänkipää, jonka esinahan peittämästä kullista virtasi kirkasta nestettä paineella pitkin Danielin rintakehää ja vatsaa. Seuraavaksi oli vanhemman poliisin vuoro, jonka puoleksi esinahan peittämä paksu patukka suihkutti tummempaa tavaraa suoraan Danielin punoittaville kasvoille. Poika yritti kakoa enimpiä pois siinä juurikaan onnistumatta. Suihkun viimeisteli Tuomon tummahko neste, joka levisi kaulalta aina haaroväliin saakka, jossa sen otti vastaan Danielin muoviseen vankilaan teljetty kalu. Nöyryytyksen huipensi naurunremakka, joka virisi kolmikon huulilta Danielin häpeästä punoittaville kasvoille.

  • Ja toinen saa luvan putsata nää, vanhempi poliiseista kääntyi Jannen puoleen.
  • Hyvä idea, Tuomo totesi ja siirtyi Jannen eteen. – Lupaatko käyttäytyä kuten kiltin pojan kuuluu?

Janne nyökytteli silmät anelevasti kohti Tuomoa. Tilan isäntä riisui suukapulan hitaasti Jannen suusta. Mukana tuli aimo annos kuolaa, joka valahti suoraan Jannen syliin. Tuomo otti ensimmäisen vuoron Jannen suulla. Vanhan miehen ahavoitunut kyrpä sujahti yllättävän helposti Jannen nuoreen suuhun. Janne yritti kuvitella itsensä jonnekin aivan muualle varsin kehnoin tuloksin. Kauaa Tuomo ei kaluaan Jannen suussa uittanut, kun vuorossa oli jo vanhempi poliiseista. Tämä körmy sen sijaan tunki kaluaan Jannen suuhun ronskein ottein.

  • Nuolet sen terskan kunnolla kans. Koko päivän, kun on istunut autossa niin paikat kyllä hautuu.

Janne teki parhaansa, mutta tunsi siitä huolimatta inhan nipistyksen nännissään. Saatuaan tarpeekseen vanhempi miehistä luovutti paikkansa nuoremmalle. Tämä olikin innokkaammalla päällä. Saatuaan pelkän terskan sisäänsä työnsi nuori sänkipää meisselinsä pohjaan saakka. Janne joutui hieman kakomaan, kun kalu kävi paikoissa, joissa ei ollut koskaan käynyt mitään vastaavaa. Poliisin patukka kasvoi koko ajan sekä pituutta että paksuutta Jannen lämpimän kosteassa suussa. Janne oli tuntevinaan jo kiimalimaa kielensä päässä.

  • Ai vittu mä tuun kohta!

Ei aikaakaan, kun Janne tunsi paksun mällin täyttävän hänen suunsa. Hänen piti taistella tosissaan pitääkseen kaiken tuon tavaran sisällään.

  • Nielet nyt kaiken mitä vieras sulle tarjosi, Tuomon tiukka ääni kuului jostain taustalta.

Meisseli vedettiin ulos Jannen suusta. Tippa tai pari mälliä valui hänen huuliltaan alas rinnalle, mutta lopun suolaisen tavaran hän nieli urheasti. Tuomo käski vielä avata suun tarkistusta varten.

  • Ei hemmetti, meidän pitää lopetella vuoro asemalla, vanhempi poliiseista totesi vilkaistuaan kelloaan.
  • Ei se mitään, kyllä pojat täällä teitä oottelee, Tuomo virnisti. – Onko teillä vapaata milloin?
  • Ite asiassa taitaa olla molemmilla huominen vapaata, nuorempi pisti väliin. – Voidaan tulla vielä tänään tänne jatkoille.
  • Tulkaa ihmeessä, minä pidän sillä välin pojille seuraa.

Miehet lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin poikien jäädessä odottamaan tulevaa yötä pelonsekaisin tuntein.  

Roolileikkimme muuttaa

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Siinä se nyt seisoi. Oma koti. Uudehko omakotitalo päättyvän tien päässä. Kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Alakerran makuuhuone oli muutettu kuntosaliksi, joka muuntautui tarpeen tullen myös leikkitilaksi. Yläkerrassa oli omat huoneet minulle ja Laurille sekä Mikalle. Niin, Laurin isästä oli tullut pysyvä osa kuviotamme. Hänen ansiostaan pystyimme Laurin kanssa muuttamaan omakotitaloon jo parikymppisinä. Mika oli nuorempana ennen avioliittoaan Laurin äidin kanssa pyörittänyt omaa yritystoimintaa kaverinsa kanssa, jonka myytyään hän sai pienen pesämunan itselleen. Tuo potti oli kasvanut arvoaan rahastoissa kaikki nämä vuodet ja avioehdon ansiosta jäi se Mikan haltuun myös eron jälkeen. Mika oli pystynyt ostamaan talon miltei kokonaan ilman lainaa. Edellinen Mikan ja Laurin asunto oli ollut vuokra-asunto, koska Mika oli ajatellut ostaa itselleen pienemmän asunnon sen jälkeen, kun Lauri muuttaisi omilleen. Sen sijaan Mika sai kämppäkaverikseen minut.

Tässä vaiheessa minun oli pakko selittää meidän kolmen kuviomme omille vanhemmilleni. Se oli ollut hieman noloa, mutta ei yhtä noloa kuin Mikan ja Laurin avautuminen Laurin äidille. Järkytys oli ollut niin suuri, ettei Laurikaan ollut puheväleissä äitinsä kanssa, vaikka paljastuksesta oli kulunut jo useita kuukausia. Omat vanhempani pystyivät sulattamaan asian lopulta ainakin pintapuolisesti.

Muutto tapahtui alkusyksystä meidän kolmen ja yhden palkatun muuttomiehen voimin. Itse tyydyin lähinnä osoittamaan sopivat paikat tavaroille Mikan ja Laurin hoitaessa raskaimmat nostelut. Mikan edelliseen asuntoon asentama kameravalvonta muutti tietysti mukana ja oli käytössä jo ensimmäisenä iltana. Heti kun muuttoauto oli kaartanut pois pihalta, käskin jässiköitäni riisuutumaan. Mikan sukukalleuksia koristi nyt jykevä metallinen siveysvyö, joka oli tehty tarkasti mittojen mukaan. Mika käytti vanhaa muovista vyötä vain silloin, kun työmatkat vaativat lentokoneella matkustamista.

Samoihin aikoihin Mika sai sopivasti ylennyksen töissä ja päälle muhkean palkankorotuksen, joka tuli tarpeeseen uudessa taloudessamme. Lauri ja minä keskityimme nyt toden teolla opintoihimme eikä aikaa jäänyt töille. Kela ei meitä juuri hellinyt pientä opintorahaa lukuun ottamatta. Mika ei halunnut, että ottaisimme opintolainaa, joten isukki painoi säännöllisesti ylitöitä ja keräili kaikki mahdolliset bonukset, joita irti lähti.

Minun ja Laurin huone oli sisustettu parisängyllä ja kahdella vierekkäisellä työpöydällä. Minun vaatteeni veivät suurimman osan kaappitilasta. Harvojen vieraiden aikana Lauri ja Mika pitivät molemmat päällä hihatonta ja shortseja. Onnekseni molemmat sonnit olivat lämminverisiä, joten talon saattoi pitää normaalissa lämpötilassa huolimatta näiden vähästä vaatetuksesta.

Mikan huone oli pienempi ja huomattavasti askeettisempi. Huonekaluina oli ainoastaan käytetty yhden hengen sänky, lipasto sekä yöpöytä. Mattoa tai verhoja ei ollut eikä oikeastaan edes ovea. Olin käskenyt Mikaa irrottamaan sen muuttopäivänä, koska mielestäni orjilla ei tulisi olla mitään salattavaa isänniltään. Kutsun Mikaa orjakseni, vaikka mitään virallista sopimusta ei oltu tehty. Käytännössä olin kuitenkin ottanut Mikan elämän täydelliseen hallintaani.

Vietimme toki aikaa muutenkin kuin pervoilun merkeissä. Treenasimme kotisalilla ja saunoimme sen jälkeen antaumuksella. Yhden tuollaisen illan aikana vilvoitellessamme takaterassilla Mika yhtäkkiä sanoi:

  • Enpä muista milloin oon viimeksi ollut näin tyytyväinen elämään.

Minä tai Lauri ei heti osattu vastata mitään, joten Mika jatkoi:

  • Vaikka teenkin ihan hulluna töitä eikä materiaa ole liiaksi, niin tuntuu että elämällä on taas tarkoitus.
  • Tuo on kyllä hyvin sanottu, Lauri totesi väliin. – Kiitos siitä herralle.

Nyt Mika ja Lauri nostivat oluensa minua kohti. Vastasin eleeseen nostamalla omani ja kiittämällä heitä palveluksestaan. Ilta jatkui taas normaalisti.

Mika oli nyt enemmän työmatkoillaan, joten minä ja Lauri saimme puuhastella rauhassa omiamme. Vaikka pidin Mikasta todella paljon, oli Lauri silti ykkösenä listallani.

Mikan reissujenkin aikana pärjäsimme taloudellisesti oikein hyvin. Olin saanut käyttöoikeuden Mikan pankkitileihin ja aina palkkapäivänä siirsin suurimman osan Mikan palkasta omalle tililleni. Jätin Mikalle hieman käyttörahaa työpäivän ruokailuihin ja vastaaviin menoihin. Ruoat tilasin pääosin kotiinkuljetuksella tai kävin ostamassa ne Laurin kanssa opiskelupäivän jälkeen.

Eräänä lokakuisena perjantaina olin viettänyt koko päivän puuduttavien tilastotieteiden harjoitusten parissa. En malttanut odottaa kotiin pääsyä. Mika oli jälleen työmatkalla, joten olin pyytänyt tältä yhden kuvan aamulla, yhden lounastauolla ja vielä yhden nyt iltapäivän pitkillä tunneilla. Ensimmäisessä kuvassa pojuni poseeraa hotellihuoneen vessassa hauis pullistuneena äärimmilleen raskaiden kassien roikkuessa reisien välissä. Toisessa kuvassa köriläs on pisuaarilla siveysvyön kanssa. Kolmatta kuvaa en ole vielä saanut, koska Mika ei ole lukenut viestiäni. Laskeskelen päässäni, että orja on lauennut viimeksi ehkä pari kuukautta sitten.

Viisareiden lähestyessä neljää laitoin kotona odottavalle Laurille viestiä, jossa käsken pojua aloittamaan ruoanlaiton. Vastaus tuli miltei samalla sekunnilla. Loppumattomalta vaikuttanut tunti päättyi vihdoin. Kiiruhdin Mikan autolle pienessä vesisateessa. Ilmassa lemusivat kuolleet lehdet. Uuteen kotiimme pääsee helposti bussillakin, mutta aina kun on Mikan töiltä mahdollista, käsken tätä jättämään auton minun käyttööni.

Kurvasin autokatokseen ja miltei juoksin ovelle. Sisällä minua tervehti houkutteleva ruoan tuoksu. Käskin Laurin tulla eteiseen riisumaan minun kastuneet vaatteeni. Laurin patsasmainen hahmo ilmestyi oviaukkoon. Pojuni on loppukesästä asti käyttänyt karvankasvua tehostavaa ainetta kasvoillaan, rinnallaan, mahallaan ja käsillään. Ainoastaan jalat ovat jo valmiiksi tarpeeksi karvaiset makuuni. Aine on ollut hintansa väärti. Tummahkoa karvaa on alkanut puskemaan paikoista, joissa ei aiemmin ollut haituvaakaan. Kasvoillakin oli jo komea sänki.

  • Ruoka on kohta valmista herra, Lauri ilmoitti ja ohjasi minut olohuoneeseen. Pian kädessäni oli lempidrinkkini.

Selasin puhelintani ja siemailin juomaani. Puhelimeeni kilahti viesti Mikalta. Nyt tuo äijä oli alasti polvillaan hotellihuoneessaan suu houkuttelevasti avoinna. Vastaukseni kuului näin: ”Olisitpa tuossa asennossa täällä kotona niin saisit satsit nieluus hetkessä”.

Ajatukseni alkoivat harhailemaan viestittelyn myötä ja pian tunsin tutun kohouman etumuksessani. Kaivoin puolikovan kaluni ulos vapauteen ja käskin Laurin olohuoneeseen. Lauri tömisteli paikalle siveysvyö heiluen rytmikkäästi askelten tahdissa.

  • Mee polvilleen ja hoida tämä, käskin samalla nyökäten kaluani kohti.
  • Kyllä herra, Lauri vastasi empimättä.

Elimeni oli miltei täydessä seisokissa ennen kuin pojuni pääsi sen kimppuun. Laurin kostea ja kuuma suu ensin terskan ja myöhemmin koko kalun ympärillä tuntui huumaavan hyvältä. En olisi alussa uskonut kuinka hyvä munan imijä hänestä vielä tulisi.

Asetin toisen käteni Laurin takaraivolle, jota peitti hyvin pidetty sänki. Ihan kaljuksi en ollut vielä kehdannut pojuani ajella. Huokailin tyytyväisenä, mikä sai Laurin nopeuttamaan hieman tahtia. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, joten käskin Laurin imemään niin lujaa kuin mahdollista. Puristin pojuani takaraivosta, kun terskan päästä alkoi puskemaan mälliä isoissa purkauksissa tämän nieluun. Huokailin raskaasti ja rojahdin sohvan pohjalle. Laurin kasvot hieman punoittivat, kun hän nieli tavarani kuuliaisesti.

  • Siinä olikin sun päivällinen, kommentoin pieni virne kasvoillani.
  • Kiitos herra. Tämä kelpaa oikein hyvin.

Lauri kömpi ylös ja pian hän kutsuikin minut syömään. Söin hyvällä ruokahalulla äskeisen ilottelun jälkeen pojuni seuratessa ateriointiani keittiön nurkasta käsin. Laurin siivottua keittiön käskin hänet leikkihuoneeseen, joka oli eteisen toisella puolella.

Käskin Lauria asentamaan panokeinun kattokoukkuun sekä ottamaan kaapista esiin ’’lelutarjottimen’’, joka oli oikeastaan muokattu tarjoilukärry täynnä mitä erikoisempia seksivälineitä. Pidin itse vielä vaatteet päällä kontrastina Laurin alastoman jykevälle hahmolle. Ei sillä, etten itse olisi hyvässä fyysisessä kunnossa, pitihän kotisalia ehdottomasti minunkin hyödyntää. Siinä on vain jotain erityisen pervoa, kun orjapoju on ilkosen alasti herran patsastellessa samalla täysissä pukeissa.

  • No niin, hyvältä näyttää, totesin, kun kaikki näytti olevan valmista. – Tuuhan nyt tohon eteen ja laita kädet pään taakse.

Lauri totteli tapansa mukaan. Iskin välittömästi käteni pojuni muhkeisiin käsivarsiin, joiden verisuonet pullottivat elinvoimaa uhkuen. Liu’utin ne hiljaa alas kiinteälle rintakehälle, jonka molemmin puolin terhakat nännit sojottivat tiukasti eteenpäin. Hieroin niitä muutaman kierroksen, mikä sai Laurin ynähtämään hiljaa.

  • Hyvältä näyttää, kerta kaikkiaan, virnistin vasten pojuni totisia kasvoja.

Seuraavaksi otin kärrystä pullon hierontaöljyä, jota pursotin tuon järkäleen kropalle aimo annoksen. Myös leveä selkä sai osansa käsittelystä. Hieroin öljyä antaumuksella pojuni jokaiseen koloon ja sopukkaan. Paksut karvat muuttuivat tahmeiksi käsittelyn seurauksena, mikä sai virnistykseni levenemään entisestään.

Astuin askeleen taaksepäin ihaillakseni kätteni tulosta. Lauri seisoi öljystä kiiltävänä kirkkaan kattovalaisimen alla kuin antiikin ajan patsas ikään. Leveä rintakehä kohoili tasaisesti hengityksen tahdissa. Koko komeuden kruunasi metallivankilaan teljetty, kiimassa viruva kalu.

  • No niin, nyt kun oot valmisteltu niin pidetääs sulle pikku treeni. Aloitetaan 30 punnerruksella. Ja lasket ne kuuluvasti ääneen etkä mutise.
  • Kyllä herra.

Lauri heittäytyi alas lattialle eteeni ja aloitti urakkansa. Ensimmäiset viisitoista toistoa sujuivat näppärän näköisesti tasaiseen tahtiin. Paisuneet käsivarret työskentelivät saumattomasti minun mielikseni. Tunsin jo uutta heräämistä omassa alakerrassani.

Orjapojuni sai puuskuttaen tehtyä loppuun sarjansa. Annoin pojulle hetken hengähdystauon ennen kuin annoin käskyn lankuttaa kahden minuutin ajan. Otin aikaa puhelimellani, kun Lauri teki tätä inhoamaansa liikettä. Samalla kun pojuni lihakset olivat virittäytyneet äärimmilleen pistin merkille, miten tummaa karvaa oli alkanut jo leviämään selänkin puolelle. Ainetta ei oltu ainakaan tarkoituksella levitetty selän puolelle, mutta näköjään sen vaikutus oli Laurin kohdalla erityisen voimakas.

Noukin kärrystä tekonahkaisen lätkän, jolla annoin pojuni pepulle kannustavia läimäyksiä. Kerroin puolet ajasta kuluneen. Ilma suljetussa huoneessa alkoi lämmetä ja paksuuntua Laurin raskaan hengityksen vaikutuksesta. Ensimmäiset isot hikipisarat valuivat tasaiseen tahtiin pitkin vaaleita kylkiä. Paksut käsivarret vavahtelivat kaiken niiden kannatteleman painon alla.

  • Ja aika! huudahdin samalla kun puhelimen kello alkoi kilkattaa.

Lauri lysähti alas lattialle tasaten hengitystään. Annoin pepulle muutaman mojovan iskun.

  • Tämä oli vasta alkulämmittelyä. Kai poju vielä jaksaa?
  • Kyllä jaksaa herra, Lauri sai sanottua puuskutuksensa välistä.
  • No hyvä homma. Nousehan sit ylös ja tee 30 kyykkyä. Ja kunnollisia, ei mitään puolivillaisia.

Lauri kömpi seisomaan eteeni hakien hetken sopivaa asentoa. Kädet löysivät jälleen paikkansa takaraivon takaa. Pojuni aloitti urakkansa katse tiukasti kohti vastapäistä seinää. Tällä kertaa minun ei tarvinnut edes käskeä laskemaan toistoja ääneen. Siveysvyö heilui eräänlaisena lisäpainona muhkeiden reisien välissä.

Nämä toistot sujuivat pojultani edellisiä paljon helpommin. Ei ole jalkapäivät jääneet väliin tältä körmyltä. Niinpä käskin pojuani tekemään toiset 30 kyykkyä lisää. Tällä kertaa ujutin lisäksi pienen tapin Laurin reikään.

  • Pidät tuon sitten sisällä. Vähän lisähaastetta, virnistin.

Lauri jatkoi urakkaansa, mutta nyt kasvot olivat astetta enemmän mutrussa. Selkeästi tuo pienikin tappi toi sopivan lisän tähän treeniin. Hikipisarat alkoivat muodostaa selkeitä noroja pojuni vartalolla. Huumaavan miehinen hien tuoksu levisi pitkin huonetta. Kahdeksannentoista kyykyn kohdalla tappi ponnahti ulos Laurin reiästä.

  • Jaahas, eipä onnistunut tällä kertaa. Taitaa olla sun reikäs liian rassattu näin pienille tapeille.
  • Anteeksi herra. Voin yrittää uudestaan, jos herra antaa siihen mahdollisuuden.

Laurin silmät katselivat vilpittömän anelevasti minua kohti. Meinasin jo heltyä niille, mutta lopulta päätin siirtyä eteenpäin. Käskin pojuni makaamaan painonnostopenkille selälleen. Nappasin pätkän köyttä, jolla sidoin Laurin kädet kiinni tankoon. Varmuuden vuoksi sidoin myös jalat nilkoista kiinni penkkiin.

  • No niin, katotaanpas sitten miltä täällä näyttää, sanoin ja tarrasin kiinni siveysvyöhön.

Lauri ynähti hieman. Pojuni katse kuitenkin kirkastui, kun hän näki avaimen, jonka työnsin häkin lukkoon. Muutamalla sulavalla liikkeellä vapautin tuon kiimakalun vankilastaan. Välittömästi vapauteen päästyään se ponnahti iloisesti pystyyn. En rehellisesti sanottuna enää muistanut kuinka kauan olin pitänyt tuota vehjettä telkien takana. Päivät ja viikot kuluivat kuin huomaamatta eikä pojuni enää nurissut lukosta. Siitä oli tullut erottamaton osa orjan kroppaa.

  • Sehän on innokas, kommentoin ja annoin muutaman kunnon läimäyksen kalulle, mikä sai Laurin murahtamaan. – Varmaan haluais jo laueta?
  • Kyllä herra. Jos herra niin päättää.
  • Katsotaan miten käy, hymähdin.

Seuraavaksi otin kärrystä ohuempaa narua, jota sidoin useamman kierroksen Laurin pulleiden kassien ympärille. Narun toisen pään sidoin kahteen kattoon kiinnitetyn koukun kautta, joista se lopulta päättyi suureen metallisankoon.

  • Testataanpa nyt miten noi sun turvonneet kassit kestää painoa, virnistin ja hain kärrystä kasan tätä varten hankittuja painoja.

Laurin tiukka katse seurasi tiiviisti, kuinka nostelin aluksi pienempiä metallipainoja sankoon, joka painui alas tuskin silmin nähtävästi. Kuitenkin naru kivesten ympärillä kiristyi kiristymistään, mikä näkyi lisääntyneinä uurteina Laurin kasvoilla. Hikipisarat alkoivat valua otsalta alas pitkin kasvoja ja lopulta lattialle.

Helpon alun jälkeen siirryin isompiin painoihin, joilla sangon sai painumaan alas huomattavasti nopeammin. Laurin suusta alkoi kuulua tuttu matala murahtelu, joka sai oman kyrpäni pullistelemaan boksereissani. Pojuni katse ei enää ollut painoissa, vaan jossain katon rajassa. Käsivarret pullistelivat, kun kämmenet olivat tarttuneet kaikin voimin kiinni tankoon. Sitten mieleeni juolahti pirullinen idea.

  • Nyt kun oot siinä paikoillaan niin voisit samalla nostella painoja, käskin virnistäen.

Lauri katsahti minuun kuin varmistusta hakien. Yksi tiukka katse ja pojuni totteli mukisematta. Painot alkoivat nousta rinnalta jäntevien käsivarsien varaan huolimatta kasseja kuristavasta narusta. Pidin tauon painojen lisäämisestä ja siirryin härnäämään pojuni kiimassa viruvia sukukalleuksia. Läpsin pinkeinä pullottavia kasseja, mikä sai aikaan voimakasta murinaa. Vetelin muutaman kerran kiimaliman vuoraamaa kalua, kunnes Lauri ähkäisi olevansa lähellä laueta. Vedin välittömästi käteni pois vehkeeltä. Ajoitus oli juuri oikea ja kalu jäi orpona yksin sykkimään.

Päätin nyt lisätä loputkin painot sankoon. Välittömästi painojen pudotessa edellisten seuraksi pääsi Laurin suusta eläimellisin ja voimakkain karjaisu, jonka olen koskaan kuullut. Pieni huone täyttyi ulvonnasta ja murinasta, kun äärimmilleen pingottunut naru veti spermaa tihkuvia kasseja irti kropasta. Hiki virtasi valtoimenaan ympäri lihaksikasta vartaloa. Laurin naama punoitti mansikkana ja silmät olivat puristuneet täysin kiinni. En voinut olla naurahtamatta näylle. Piti siitä pari kuvaakin ottaa. Tankokin oli jäänyt pojulla rinnalle, kun koko keho oli jännittynyt kivun vaikutuksesta.

Kovin kauaa en raaskinut pitää pojuni palleja piinassa ihan niiden terveyttäkin ajatellen. Niistä pitäisi riittää iloa minulle vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Purin narusysteemin ja päästin kassit pois pälkähästä.

  • Sepä oli hauskaa. Yllättävän paljon näinkin herkät kassit kestää painoa. Selkeesti harjottelulla on vaikutusta, naurahdin ja annoin vielä muutaman läpsyn kiveksille. – Meehän nyt tuohon kiikkuun keinumaan.

Pojuni nousi hieman horjuen seisomaan, mutta ei aikaillut käskyni suhteen. Lauri meni tuttuun asentoon panokeinuun jalat kohti kattoa ja ahnas reikä valmiina minuun päin. Liukastin sekä reiän että oman kivikovana sykkivän kaluni. En voinut olla antamatta paria vetoa pojuni koko ajan sykkivälle vehkeelle. Olisin halunnut kiusata sitä enemmänkin, mutta tiesin sen laukeavan hetkenä minä hyvänsä, jos vielä jatkaisin käsittelyä.

Otin tiukan otteen Laurin karvaisista jaloista. Terskani upposi ongelmitta pojuni reikään ja sen myötä loputkin kalusta. Aloitin tutun lykkimisen Laurin myhäillessä nautinnosta. Kiihdytin tahtia pikkuhiljaa, kunnes omat kassini hakkasivat rytmikkäästi Laurin muhkeita pakaroita vasten. En omalta lykkimiseltäni huomannut, miten pojuni kalu alkoi sykkiä kiihtyvään tahtiin samalla valuttaen kiimalimaa valtoimenaan kalun juureen. Juuri kun olin laukaisemassa omat lastini syvälle pojuuni alkoi Laurin kalu sylkeä paksua mälliä pitkin tämän karvaista vartaloa. Eikä kumpikaan meistä ollut hipaissutkaan tuota vehjettä.

Oma kaluni ampui tavarat Laurin sisään kaikesta hämmennyksestä huolimatta. En osannut kommentoida tapahtunutta heti, joten käskin Laurin siistiä paikat ja käydä sen jälkeen pesulla. Vasta näiden toimien jälkeen juttelimme tästä ihmeestä hieman hämmästellen ja naureskellen.

  • En kyllä osaa pitää tuota luvattomana laukeamisena, lohkaisin Laurille. – Tuskin se olis tapahtunut ilman mun panemista.
  • Herra on kyllä oikeassa tuon suhteen. Kiitos siis herralle hyvästä orgasmista.
  • Eipä mitään, hymyilin. – Mutta laitahan se siveysvyö taas päälle ja hae Mika juna-asemalta. Sillä on pitkä viikonloppu tiedossa.

Mieheni parittajana osa II

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoittaa jatkoa tälle tarinalle. Toivottavasti tykkäätte!

Moi taas!

Sanna siis täällä jälleen. Siitä onkin jo jokin aika, kun viimeksi kirjottelin. Vähän on toisaalta hiljaista ollut mutta niin se välillä tahtoo mennä eli joskus on enempi vipinää ja joskus vähemmän. Mut kyllä ihan perusseksiä on ollut kiitettävästi eli ei olla puutteessa kumpikaan jouduttu oleen.

Artulla on pitäny kiirettä töissä eikä se oo maininnu Jaakosta ku ohimennen. Reilu viikko sitten se kuitenki päätti ottaa vapaapäivän ja kysy viestillä josko minäkin voisin että voitaisiin vähän ’’rentoutua’’. Harmikseni en voinut mutta eipä tämä mitään. Sillon Arttu kekkas että minä voisin ottaa Jaakkoon yhteyttä ja kysyä haluaisko se treffata. Itekin hieman sytyin ajatuksesta ja harmitus Artun vapaapäivän missaamisesta kaikkosi. Tässä pätkä meidän viestittelystä:

S: Minun puolesta voit kyllä sinne Jaakolle mennä kunhan muistat meidän säännöt 😉

A: Joutuuko mun pikku kaveri taas lukkojen taakse? 😀

S: Voi kyllä joutuu! Katellaan kotona sit lisää ;D

A: Katellaan 😉 

Laitoin heti perään Jaakolle viestiä ja kysyin, oliko sillä menoa sovittuna tuolle päivälle. Sain hetken päästä vastauksen, ettei sillä ole mitään sovittuna ja vihjasi jo pääsisikö hän taas pukille. Kerroin Jaakolle Artun suunnitelmista ja hän oli niistä todella innostunut. Vielä innostuneempi taisi olla kuitenkin Arttu, kun kerroin hälle ilouutiset.

Olin kotona ennen Arttua. Pänttäsin kalenteria just sillä hetkellä, kun se astu ovesta sisään.

  • Mä just olin tavaamas kuin monta päivää sun pikkunen saa olla lukossa, sanoin sille.

Arttu ei keksiny aluks mitä sanoa. Virnuilin sille ja napsautin kahvinkeittimen päälle.

  • Mut perjantaihinhan on vielä kolme päivää?
  • No kaks täyttä periaattees koska nyt on tiistai.
  • No joo, se mumisi ja lösähti pöydän ääreen istumaan.

Kaadoin kahvia kuppeihin.

  • Mis leivät on?
  • Ota kuule ihan ite, virnuilin vieläkin, vaikka olinkin vakavissani.

Arttu tuhahti. Se kysy saisko se vielä tyhjentää pussinsa ennen lukitusta mutta vastasin kieltävästi.

  • No jos rouva niin määrää.

Sen huulilla oli kans pieni virne.

  • En mä vielä rouva oo ainaskaa siinä mielessä, kihersin. Olin kyllä ootellu jo kosintaa kotvasen mutta halusin Artun tekevän sen ihan ite. – Ja eihän pari hassua päivää oo ees pitkä aika.
  • No ei periaattees mut en oo näiltä kiireiltä ehtiny oikee vemputtaakaan, Arttu hymähti leikkisästi.

Alapäätäni kutkutti ihanasti. Kahvit juotuamme Arttu halus kävästä suihkussa ja samalla vähän siistiä paikkoja ennen vyön asentamista. Aistin jotain outoa sen äänessä ja kysyin suoraan et ei kai se aatellu tehä jotain ylimäärästä siellä. Se takelteli jotain epämäärästä vastaukseksi mikä johti siihen, että lyöttäydyin sen mukaan suihkuun varmistaan että hommat pysys asiallisina.

Siinä alastonta miestäni katellessani alko omatkin himot kunnolla herään. Pikkareissa tuntu jo tuttua kosteutta vaikka pieni ja kulahtanu kylppäri ei ollut se paikoista romanttisin. Hekumoin varmaan liikaa ajatuksissani, kun havahduin siihen miten kauan Arttu oli seissyt selin minuun. Käskin sen heti paikalla kääntyä minuun päin. Ja niinhän se tietty oli että se raukka oli yrittäny ‘’salaa’’ runkata itteään. Sen aisa seiso komeesti juhlakunnossa mikä kyllä sai mun kropan hyrräämään kierroksilla mutta pitäydyin suunnitelmassani. Käskin sen pois suihkusta ja talutin sen vettä valuvana makkariin. Siellä pistin sen kädet selän taakse ja lukittiin ne käsiraudoilla, niillä ihan oikeilla. Sitten ei kun takas suihkuun. Jouduin riisuun ittenikin ilkosilleni ja pesemään Artun omin pikku kätösin. Se oli hauskempaa mitä olin odottanutkaan. Tosin päähän en yltäny omin avuin, joten Artun piti nöyrästi laskeutua polvilleen mun eteen. Kuivasin sen suurpiirteisesti pyyhkeeseen ja taas mentiin makkarin puolelle.

Pistin Artun polvilleen matolle. Kaivelin lipaston laatikoita, kunnes löysin pienen pussukan joka kilisi siveysvyön osasista. Arttu vilkuili sivusilmällä, kun astelin sen viereen. Laskeuduin itekin polvilleen. Alhaalla mua tervehti melkeen juhlakunnossa heiluva vehje. Kysyin kiusotellen mitä me ton kanssa tehtäis.

  • Jos annettas sen päästä kiimastaan eroon, Arttu veisteli vissiin ihan tosissaan.
  • No älä unta näe!

Vahvistaakseni sanojani läimäytin Artun seisokkia kämmenelläni. Oppiipahan olemaan. Arttu ähkäisi mutta sen huulilla lainehti hymynkare. Jätin sen oottaan makkariin, kun kävin keittiöstä kipaseen jääpalapussin. Kun tulin takas huomasin miten otollisesti Arttu oli selin muhun. Hiivin sen taakse ja iskin pussin suoraan sen kyrvälle. Nyt siltä pääsi ihan oikee ulvahdus enkä voinu olla nauramatta. Samaan aikaan oli kiihottavaa ja hauskaa saada iso mies vaikeroimaan etenkin, kun ite oli tällanen varsin sopusuhtanen lady.

Jää tehos niin kun aina ennenkin ja Artun kalu saatiin lopulta turvaan koteloonsa. Huomasin vasta nyt vakavan ilmeen sen kasvoilla. Kysyin mikä sillä on ja sain vastaukseksi huolen siitä miten se kestäis kiimoissaan useat yölliset seisokit tai muut eteen ottamiset, joita tapahtu yllättävän usein. En rehellisesti sanottuna osannut antaa tyhjentävää vastausta muuta kuin että lopussa kiitos seisoo. Se tyydytti kuitenkin Artun ja vakava ilme kaikkosi.

Hymähdin sille vihjailevaan sävyyn ja se tajus tietysti merkin keimaillessani siinä ilkosillani. Se upotti naamansa mun pyhimpään ja nuuhki kuin kiivastunut sonni sieraimillaan. Mielihyvän aallot virtas mun läpi eikä ollut lähellä ettenkö olis valahtanut itsekin polvilleni, niin intensiivinen kokemus se oli. Päätinkin siirtyä sängyn puolelle, jolle rojahdin selälleni varpaiden koskettaessa juuri ja juuri lattiaa. Käskin sitten Artun takaisin alapääni kimppuun hyvin tietäen, ettei sillä raukalla ollut muu kuin suu käytössään. Kädet saivat pysyä vielä lukittuina. Muuta ei tosin tarvitukaan kun Arttu leikitteli klitoriksellani niin että meinasin huutaa seinät kumoon. Ei se kyllä totta puhuen mitään leikittelyä ollut vaan asiaan omistautuneen miehen vuosien harjoittelun tulosta. Suhteemme aikana oli kehitystä tapahtunut tosin huimasti mistä olin salaa itsekin ylpeä. Eikä se ihmekään ole kun muistelen miten Arttu on puhunut entisten kumppaniensa haluttomuudesta suuseksin suhteen. Itse nautin siitä suuresti oikein tehtynä ja onneksemme myös Arttu nauttii sen antamisesta. Huviksemme laskeskelimme parin viikon suuseksisaldon josta selvisi se että keskimäärin Arttu antaa minulle kaksi kertaa enemmän kielihoitoa kuin mitä minä annan hänelle. Tähän asiaan en kyllä tasa-arvoa kaipaa.

Ulvomiseni kiihtyi mutta Arttu veti loppuun asti. Tartuin kaksin käsin kiinni hänen päästään ja kirosin miksi hänen piti pitää tukkansa siilinä, eihän siihen voinut tarttuakaan kunnolla. Puskin itseäni kiinni Artun kasvoihin, kun loppuhuipennus alkoi vavisuttamaan kroppaani. Kuulin vaimeata yninää mutta Arttu ei hangoitellut vastaan. Varsinaisen huipun jälkeen pidin vielä jonkun aikaa hänet vasten alapäätäni jälkihehkuissa.

Puimme vaatteet yllemme, jolloin huomasin Artun vehkeen ahdingon muovihäkissään. Pikkuinen oli puskenut itsensä muovia vasten ja helotti nyt punaisena kuin omena. Hiplailin vähän kasseja, jotka vyön ansiosta olivat kauniisti esillä mikä sai Artun tietysti ynähtelemään. Lopetettuani vetäydyin sohvalle ja samassa Arttu ilmoitti lähtevänsä salille kuulemma viemään ajatuksensa pois lukosta. Ehdin vielä huikata sille, että lähettää mulle kuvan todisteena.

Sainkin sen kuvan kotvasen kuluttua. Arttu seisoi siinä minullekin tutun salin vessan peilin edessä hauiksiaan pullistellen ilman rihman kiertämää. Zoomasin sen haaroihin, joita koristi nuo muutamat muovinpalaset munalukolla höystettynä. Olisin niin otettu, jos se joskus kosis ja perinteisen sormuksen sijaan luovuttais mulle tuon härpäkkeen avaimen.

Artun palattua kotiin mulla oli pälkähtänyt jo uusi idea päähäni.

  • Sit kun näätte taas Jaakon kanssa niin ota vähän videota teidän touhuista.

Arttu tuli ulos vessasta vakava ilme kasvoillaan.

  • No mitä sä sillä?
  • Vai että mitä mä sillä, naurahdin ylidramaattisesti. – No kuule, sitä voit pohtia ihan rauhassa yön yli. Oikeestaan, jos et saa oikeeta vastausta aamuun mennessä ulos suustas, niin tuo vyö pysyy paikoillaan kauemmin kuin mitä alunperin oon aatellu.
  • No perhana, Arttu totesi, mutta kuulin sen äänensävystä sen olevan mukana leikissä. – Nyt pistit kuule pahan.

Se meni koneelle istumaan samalla kun itse katselin sivusilmällä telkkaria. Ilmassa väreili uudenlainen jännite, vähän niin kuin silloin ekoina kuukausina kun tapailtiin. Iltatoimet sujuivat molemmilla rutiinilla ja pian oltiinkin jo vierekkäin sängyssä.

  • Siitä kuvaushommasta vielä, Arttu aloitti. – Se on mulle ihan ok. Ja taisinpa keksiä miksi sitä pyysit, seurasi lyhyt tauko. – Haluat toki ihastella miten miehes saa kunnolla munaa sisäänsä.

Myhäilin tyytyväisenä vieressä ja totesin vastauksen menneen nappiin.

  • Eli pääsen vapaaksi niin kuin oli alunperinkin tarkotus? se vielä kysyi.
  • Jaa-a, pitänee vielä hieman harkita asiaa, vastasin salamyhkäisesti.

Päivät kuluivat samaan arkiseen tapaansa. Töitä ja sopivissa määrin vapaa-ajan puuhasteluja. Artulle maistui erityisesti kaikki liikunnalliset harrasteet, kuntosali enimmäkseen, mutta välillä myös jääkiekko kaveriporukalla. Tunsin jännää poltetta alhaalla miettiessäni miestäni raavaiden äijien keskellä, kun samaan aikaan munia koristi hieman erilainen ‘’munalukko’’.

Torstai-iltana, iltana ennen maagista perjantaita, makoilimme sylikkäin olkkarin sohvalla katsellen jotain tv-hömppää, kun mieleeni pälkähti kysymys:

  • Mitä tekisit, jos sulla olis toi lukko päällä ja sun pitäis mennä jätkien kaa saunailtaan?

Arttu oli aika pitkän aikaa hiljaa. Sen kasvoilta näki sen miettivän ankarasti. Kulmakarvat kurtistuivat juuri tiettyyn kulmaan.

  • No jos sitä ei vois mitenkään välttää, niin varmaan sanoisin et puoliso heitti vitsillä tällaisen haasteen ja että pakkohan siihen oli tarttua. Mut kyl se hävettäis ihan saakelisti.

Myhäilin tyytyväisenä vastaukselle. Uskoisin ettei kovin moni mies pystyis samaan.

Vihdoin koitti pitkään odotettu perjantai ja viikonloppu. Töissä oli kiireistä, joten en ehtinyt juurikaan viestejä vaihtelemaan miesten kanssa. Ainoastaan tapaamisajan ja Artun vaatetuksen sovin Jaakon kanssa. Artun piti saapua paikalle tiukoissa farkuissa ja nahkatakissa, jonka alla olis valkoinen hihaton paita. Kieltämättä ihan kuuma paketti.

Välitin ohjeet Artulle, joka lupasi totella niitä. Olin lopettelemassa työpäivää, kunnes tajusin, etten ollut pyytänyt Jaakolta lupaa touhujen kuvaamiseen. Kysyin välittömästi Jaakolta sopisko tälle, että Arttu kuvaa heidän sessionsa puhelimella. Jaakko vastas melkein välittömästi ja kerto että hänellä on vielä parempi idea. Jaakko selitti, että hänellä on ihan kunnon kuvauskalusto kotonaan jolla voi lähettää live-kuvaa ja tallentaa videota samaan aikaan. Saisin ennen sessiota linkin, jonka kautta seurata miesten puuhia ja myöhemmin editoidut tallenteet arkistoihin. En tietenkään voinut olla suostumatta tähän diiliin.

Arttu lähtis kotoa ennen kuin ehtisin ite sinne. Laskeskelin päässäni, että ehtisin hakemaan jotain noutoruokaa ja ehkä viinipullon Alkosta ennen sessioiden alkamista. Niinpä laitoin työkoneeni kiinni, huikkasin heipat työkavereille ja menin ostarin kautta kotiin.

Kotona asettauduin mukavaan asentoon sohvalle, avasin viinipullon ja asettelin ruokaa lautaselle. Läppäri oli avoinna sohvapöydällä. Samassa sähköpostiini kilahti linkki Jaakolta. Klikkasin sen välittömästi auki. Eteeni avautui kuva siististä olohuoneesta, jota hallitsi arvokkaan näköinen nahkasohva. Aluksi en nähnyt mitään liikettä, kunnes Artun harteikas hahmo käveli kuvan keskelle. Nahkatakki oli näköjään jo heitetty nurkkaan. Hihaton korosti sopivasti koholla olevia rintalihaksia sekä muhkeita käsivarsia. Pian kuvaan astui myös Jaakko kokomustissa. Jaakon kalju pää kiilteli karvattomuuttaan. Tunsin kuinka lämpö alkoi pikku hiljaa pakkautumaan alakertaan.

Jaakko käski Artun polvilleen eteensä. Mun mies totteli mukisematta. Jaakko availi etumustaan korostetun hitaasti samalla kun Arttu seurasi toimitusta katse jähmettyneenä. Jaakon meisseli näytti olevan kokonsa puolesta jo puoliheijarissa, kun Arttu käskyjä sen enempää odottamatta ahmaisi sen suuhunsa. Jaakko antoi tiukkoja ohjeita imemisen suhteen, joita Arttu yritti parhaansa mukaan totella. Jaakko ei tyytynyt pelkkiin sanallisiin neuvoihin, vaan otti kunnon otteen Artun takaraivosta. Pikku hiljaa alkoi näyttämään siltä, että Jaakko nussi mun miehen suuta. Artun posket pullottivat punaisina, kun se yritti ottaa sisään tuota vanhemman miehen aisaa. Tahti vaan kiihty kiihtymistään ja hetken jo luulin, että Jaakko laukeis siihen paikkaan.

Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Jaakko käski Arttua riisumaan loputkin vaatteet. Siinä mun mies nyt seiso alastomana toisen miehen armoilla. Koko kropassa tuntui jännittävää kihelmöintiä. Seuraavaksi Jaakko käski Artun hyppäämään sohvalle perse tyrkyllä. Jaakko haki jotain kuvaruudun ulkopuolelta samalla kun ihailin Artun pyöreää ja sopivan karvaista peräsintä. Jaakko palasi ruutuun mukanaan liukkaria ja jokin anustappi. Aluksi mun miehen reikä liukastettiin oikein perusteellisesti. Sit Jaakko työnsi tapin reikään, mikä onnistuikin suht vaivatta. Vasta nyt huomasin, että tappi oli pumpattavaa mallia. Hymähdin ilkikurisesti ruudulle. Arttu ei ollut vissiin tätä tajunnut, kun se murahti kuuluvasti ensimmäisten pumppausten aikana. Jaakko ei antanut äijälle armoa, kun se pumppasi ilmaa tasaiseen tahtiin. Reikä venyi venymistään ja aloin jo pelätä oliko tää jo liikaa Artulle. Se ei kuitenkaan sanonut turvasanaa, vaan murahteli ja ähki kuin olisi tekemässä maksimeita salilla.

  • Alkaako jo riittää? Jaakko kysyi.
  • Kyllä sinne vielä mahtuu…herra, Arttu vastasi ähkimisen lomassa.

Jaakko puristi vielä pari pumppausta. Artun murahtelu alkoi jo kuulostamaan ulvonnalta. Hetken kuluttua Jaakko päästi ilmat pihalle tapista. Arttu suorastaan lysähti voipuneena sohvalle. Tää oli kuitenkin vasta alkua. Nyt Jaakon täydessä seisokissa heiluva kyrpä kolkutteli mun miehen reiällä.

  • Nyt saat sitten ihan aitoa.

Arttu ei vastannut mitään, vaan tarjosi reikäänsä kohtaloonsa alistuneena. Jaakko ähkäisi kuuluvasti, kun sen kalu sujahti vaivatta sisälle. Artun suusta alkoi kuulua voimistuva myhäily, kun Jaakon elin teki taikojaan sen sisällä. Mun oli pakko vetää omatkin pikkarit sivuun ja hieroa kiimasta hehkuvaa klitorista. Jaakon notkeat liikkeet Artun jykevän kropan vastapainona sai mut hulluun kiimaan. Tää ei ollut mitä tahansa tusinapornoa, vaan tuolla ruudun toisella puolella mun oma mies sai just nyt ihan oikeeta kyrpää sisäänsä. Mun omat kädenliikkeet kiihty Jaakon panemisen tahdissa. Jaakon suusta purkautui miehisen matalaa urahtelua, kun sen kassit hakkas Artun pakaroita. Arttu ei voinut edes hyväillä omaa kaluaan, joka oli tiukasti lukittuna muovihäkkiin.

Loppuhuipennuksen lähentyessä Jaakko käski Artun kääntymään häneen päin. Arttu teki työtä käskettyä ja samassa se sai valtavan spermaryöpyn naamalleen. Jaakon kivikova kyrpä vaan sylki ja sylki tavaraa pihalle niin kuin se olis ollut jokin teinipojan kiimakalu. Arttu otti kaiken vastaan ilmekään värähtämättä.

  • Nyt voit mennä kotiis. Mut älä pese tuota kasvonaamiota pois ennen sitä, Jaakko käski ja vinkkasi silmää kameralle.

Virnuilin kotona ruudun äärellä. Arttu oli kyllä liikkeellä autolla, mutta tulis se silti olemaan nöyryyttävää tulla kotiin vieraan miehet spermat naamalla.

Striimi loppui ja jäin odottamaan Arttua kotiin. Kroppaani oli jäänyt valtava kiima, jonka Arttu sais nyt luvan tyydyttää loppuun. Hetken päästä kuulinkin avaimen rapinaa ovella. Annoin Artun tulla mun luokse olohuoneeseen, jossa makoilin ilkosillani sohvalla.

  • No miten meni? kysyin virne naamalla, kun Arttu ilmestyi näkökenttään.
  • Taisit sä nähdä jo, Arttu vastasi virneeseen.
  • Hyvinpä näinkin. Tuus nyt tänne.

Arttu tiesi miten toimia ja vetäisi hihattoman yltään. Sit se painui polviensa varaan ja vei naamansa mun jalkoväliin. Tunsin kuinka Jaakon jo hieman kuivuneet mällit osu mun pyhintä vasten. Arttu alkoi välittömästi töihin mun kiimasta herkillä olevan klitoriksen parissa. Sen vahvat, miehiset kädet hiplaili mua joka puolelta. Huokailin ja voihkin niin että naapuritkin varmaan kuuli. Arttu ei antanut sen häiritä, vaan työsti mua ammattimiehen tarmolla. Tunsin orgasmin hiipivän nurkan takaa ja ulisin sitä kovempaa. Arttu ei kuitenkaan lopettanut yhteen, vaan anto mulle peräti kolme orkkua putkeen. Se tais olla jopa ennätys.

Lopulta maattiin molemmat raukeina sohvalla. Artulla oli vieläkin ne tiukat farkut jalassa. Tiesin et niiden alla sykki häkissään kiimassa virunut elin. Arttu ei kuitenkaan maininnut sitä sanallakaan.

  • Mitä sanoisit jos pitäisin tota sun kaluas vähän pidempään lukossa?
  • No sit sä varmaan pidät, Arttu vilkaisi muhun sivusilmällä. – Sullahan ne avaimetkin on.
  • Niin onkin, myhäilin tyytyväisenä.

Niinpä me vietettiin viikonloppu mun tyydyttämisen merkeissä. Arttu teki kaikkensa et olisin täysin tyydytetty. Se nousi tekemään aamupalaa, kun mä vielä torkuin sängyssä. Se herätti mut suuseksillä ja myöhemmin tyydytti mut erilaisilla dildoilla ja vibroilla. Omaa kaluaan se ei maininnut koko viikonlopun aikana. Totta puhuen alan jo tottumaan tähän avaimenhaltijan ja parittajan rooliin.

Terveisin

Sanna   

Roolileikkimme menee maalle osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Kesäinen maatilamatkailu tulee päätökseensä. Laurin ja Mikan seikkailut toki jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.

Heräsin aamun kirkkaaseen sarastukseen. Suuta kuivasi viimeöinen kupittelu. Kapusin istumaan silmiäni hieroen. Nousin ylös ja suuntasin ensimmäisenä Tuomon työhuoneeseen. Olin oikeilla jäljillä, sillä näin Tuomon jo istuvan tietokoneensa äärellä. Sanoin huomenet ja kiersin isännän vierelle.

Ruudulla näkyi kuinka Mika seisoi kopissaan pää painuksissa. Ilmeisesti uni oli saanut äijästä yliotteen loppu viimein. Kuva oli sen verran terävä, että saattoi nähdä iholla kimaltavat hikivanat sekä reisiä koristavat raipanjäljet.

  • Ajattelitko vielä jatkaa rääkkiä? kysyin Tuomolta.
  • Kyllä sitä vielä voisi pari juttua kokeilla, Tuomo vastasi arvoituksellisesti.

Annoin Tuomolle vapaat kädet jatkaa Mikan suhteen ja lähdin sillä välin katsomaan miten Lauri ja Lucas voivat. Avatessani vajan lukitun oven lehahti sieraimiini hien ja kiiman sekoitus. Suoraan edessäni näin kuinka Lauri imi ahnaasti Lucaksen pitkää ja tummaa aisaa. Pojuni silmät olivat kiinni eikä hän heti huomannut tuloani. Lucas sen sijaan kääntyi minuun päin ja sanoi ilman minkäänlaista aksenttia:

  • Anteeksi herra, ei ollut tarkoitus.

Lucaksen silmissä paistoi aito huoli ja katumus. Käskin orjia lopettamaan ja ottamaan oikeaoppisen asennon. Lucas kääntyi minuun päin, asetti jalkansa haara-asentoon ja kädet selkänsä taakse. Komea tykki sykki ylväänä koko muun komeuden edessä. Lauri sen sijaan kömpi hitaasti seisomaan eikä asentokaan näyttänyt aivan täydelliseltä.

  • Laitapa jalkas vähän etäämmälle toisistaan, käskin Lauria ja tökkäsin pojua reiden punaiseen viiruun.

Lauri irvisti, mutta korjasi silti asentonsa.

  • Kumpi teistä alotti ton homman?
  • Minä herra, Lucas ilmoitti miltei välittömästi.
  • Ei kun minä herra, Lauri pisti väliin.
  • Jaahas, vai te yritätte suojella toisianne. Kertokaahan totuus niin päästään helpommalla.

Järkäleet seisoivat hievahtamatta edessäni. Karvaiset rinnat kohoilivat hengityksen tahdissa ja käsien lihakset supistelivat aina välillä.

  • No siinä tapauksessa te molemmat saatte rangaistuksen.

Käskin kaksikon ulos ja kävelytin heidät päärakennuksen edustalle, jossa näin Tuomon ja Villen seisovan. Lähempänä näin Mikan makaavan maassa mahallaan.

  • Pistettiin sonni syömään ruohoa, Ville nauroi huomatessani ihmettelevän katseeni.
  • No niin, pitäähän sonnin kasvaa, vastasin. Villehän vaikutti vielä kekseliäämmältä kuin Tuomo. – Tämä sun pojus oli muuten tarjoamassa valtikkaansa mun Laurille.
  • Mitä?
  • Kyllä näin pääsi valitettavasti käymään herrani, Lucas sanoi pää painuksissa.

Ville marssi pojunsa eteen ja antoi kaksi läimäisyä avokämmenellä suoraan naamalle.

  • Kumpi näistä aloitti?
  • Ei ne suostuneet kertomaan.
  • No sit me rangaistaan molempia.
  • Näin olin kans ajatellut.

Tuomo ehdotti, että koko kolmikkoa rangaistaisiin yhtä aikaa tehokkuuden vuoksi. Suostuimme tähän ja kysyimme, oliko Tuomolla jotain erityistä mielessä. Ja olihan hänellä.

Aluksi juotettiin jokaiselle monta litraa vettä. Emmehän halunneet orjillemme sentään nestehukkaa. Sen jälkeen köriläät laitettiin juoksemaan ympyrää sangot roikkuen kiveksistä. Oli hupaisaa seurata miten isot äijät juoksivat kömpelösti muoviset ämpärit jalkojen välissä killuen. Ensimmäisenä kusihätä iski Lucakselle, jonka käskettiin lopettaa juokseminen ja kusta ämpäriin. Suorituksen jälkeen Lucas jatkoi juoksuaan, mutta nyt piti varoa, ettei kusi loiskunut yli. Toisena suoriutui Lauri, jonka siveysvyöhön lukitusta kalusta kusta roiskui hieman ämpärin ulkopuolelle. Viimeiseksi kusemiskilpailussa tullut Mika joutui kusemaan Laurin ja Lucaksen avustamana. Tuomo käski pojuja tarttumaan Mikan paksuun vehkeeseen ja pitelemään siitä kiinni, kunnes viimeinenkin pisara olisi saatu talteen. Mikalta meni yllättävän kauan saada kusisuihku aikaan, mutta sen auettua tuli sankoon oikein tummaa tavaraa. Isukin silmät olivat tiukasti suljettuina, kun oma poika ja pojan ikäinen jätkä pitelivät kiinni hänen kalustaan. Häpäisyn kruunasi se, kun Mikan käskettiin mennä polvilleen ja Tuomo kaatoi kusiämpärin suoraan Mikan päälle naurunremakan saattelemana.

  • Kiitos herrat, Mika tyytyi sanomaan.

Seuraava ohjelmanumero oli sekin hauska. Siinä Mika ja Lauri menivät vierekkäin maahan polvilleen ja kaksikko sidottiin toisiinsa kiinni käsistä ja jaloista. Lucas kapusi heidän yläpuolelleen hommaan erikseen rakennetun tason avulla. Lucaksen vehkeet näkyivät juuri sopivasti alla olevan kaksikon päiden välistä. Lucaksen reidet sidottiin kiinni Lauriin ja Mikaan sekä kädet erikseen selän taakse. Sitten jokaisen pojun kroppaan piirrettiin tussilla eri kokoisia ympyröitä ja niihin pistemääriä, jotka olivat sitä isompia mitä pienempi ympyrä oli kyseessä. Tuomo haki sisältä korillisen kananmunia ja piirsi kengällään maahan viivan, jonka takaa munia heitettäisiin pojuja kohti.

Tuomo näytti ensin mallia. Hän heitti ensimmäisen munansa Mikaa kohti ja se läsähti suoraan toiseen nänneistä rikkoutuen ja levittäen sisälmyksensä pitkin karvaista rintaa ja mahaa.

  • 30 pistettä! Tuomo huudahti.

Laitoin pisteet ylös ja kokeilin itse seuraavaksi. Tähtäsin Lauria kohti ja osuin pojuani reiteen, jolla sain 20 pistettä. Ville tähtäsi myös Lauria kohti osuen suoraan munille. Pojuni murahti hieman, kun muna iskeytyi vasten kiiman korventamia kasseja.

Tätä jatkui hyvän tovin. Lucas sai myös osansa munista, jotka värjäsivät pojun tummahkon ihon vaaleammaksi. Lucaksen päältä munat jatkoivat valumistaan alas Laurin ja Mikan kasvoille ja siitä kroppaa pitkin aina munille saakka. Ei mennyt kauaa, kun alakerran kaksikko oli yltä päältä kananmunan peitossa. Munan niljakas rakenne otti oikein hyvin kiinni karvoihin ja jähmettyi niihin kesäpäivän kuumuudessa.

Munat alkoivat loppumaan, mutta niin näytti pojujen kärsivällisyyskin. Laurin kasvot olivat mutrussa, kun kananmunaa valui pään sängeltä alas poskia pitkin. Vieressä jököttävä Mika näytti erityisen kärsivältä, kun aiemmin kusen korventama kroppa oli nyt yltä päältä munassa. Kumpikaan kaksikosta ei kuitenkaan valittanut, vaan kesti rääkin murahtelemalla aina väliin.

Lopulta heittokisan voittajaksi julistautui Ville, joka sai palkinnoksi päättää kenet astuisi ensimmäisenä. Lauri ja Lucas käskettiin noutamaan Tuomon väsäämä astutusalusta, johon sonni voitiin sitoa tiukasti nelinkontin. Ennen astumisia sonnit piti kuitenkin huuhdella hyvin, joten Tuomo tarttui puutarhaletkuun. Kylmä vesisuihku iskeytyi ensin Mikaan, joka ärähti tuskaisena. Lauri ja Lucas saivat luvan hinkata kananmunan ja kusen irti isukin mahtavista karvoista. Panin merkille, kuinka Mikan tykki oli puoliheijarissa kaikesta rääkistä huolimatta.

Sama pesu tehtiin myös Laurille ja Lucakselle. Latinopojan lerssi heilui komeasti valtavien kassien säestämänä. Se loi huvittavan kontrastin Laurin lukittujen vehkeiden kanssa.

Ville oli valinnut Laurin astuttavaksi. Pojuni kiinnitettiin penkkiin niin, että vaalean karvan peittämä perse oli ahnaasti tyrkyllä. Mika ja Lucas käskettiin polvilleen seuraamaan esitystä.

Villen ei tarvinnut juuri houkutella kaluaan hommaan. Pian oli Laurin reikä liukastettu ja Villen kyrpä jo kolkutteli reiällä. Kuului matala murahdus, kun pojuni reikä laajeni Villen kalun vaikutuksesta. Ville ei aikaillut, vaan aloitti armottoman tikkaamisen välittömästi. Lauri murahteli ja puhkui naama punaisena. Oma kaluni alkoi ottamaan eteen. Vilkuilin Mikaa, jonka oma kyrpä alkoi sekin kurkottelemaan taivasta kohti.

Aurinko porotti kirkkaana Laurin vaalealle selälle, kun Ville souti kyrpänsä kanssa sonnipojuni reikää. Laurin lukittu kalu roikkui raskaan näköisenä metallivankilassaan mällisäkkien seurana. Pojuni murahtelu syventyi ja kiihtyi entisestään. Ville ei vaikuttanut olevan vielä lähellä tulemista, vaan vuoroin kiihdytti ja hidasti tahtiaan nautintoaan pidentääkseen. Laurin siveysvyö näytti räjähtävän kaikesta siihen kerääntyneestä paineesta.

  • Herra nyt tulee! Lauri kerkesi huutaa ennen kuin paksu mälli purkautui siveysvyön raoista.

Koko pojuni kroppa vavahteli laukeamisen tahdissa. Hikipisaroita tipahteli maahan, ja punoittavat kasvot olivat syvillä uurteilla. Ville kiihdytti loppuhuipennukseen ja laukoi omat tavaransa syvälle Laurin reikään.

  • Sehän meni hyvin, vieras tokaisi kömpiessään seisomaan.

Irrotin Laurin penkistä ja autoin pojuni seisomaan. Kopeloin mällin peittämää siveysvyötä ja samassa käskin Mikan ja Lucaksen konttaamaan luokseni.

  • Nuolkaahan tää puhtaaksi.

Kaksikko totteli mukisematta. Molempien kalut heiluivat ylväässä seisokissa. Olin hieman yllättynyt kuinka innokkaasti Mika nuoli poikansa lukittuja sukukalleuksia puhtaaksi. Silmät suljettuina tuo sonni piti huolen siitä, että pojuni kulkuset olivat taas edustuskunnossa.

Juuri kun Ville oli saanut vaatteet takaisin päälleen, soi hänen puhelimensa. Lyhyen puhelun jälkeen Ville kääntyi muiden puoleen:

  • Tuli yllättävä työjuttu. Joudun valitettavasti jättämään teidän mahtavan seuran.
  • No, ei voi mitään. Harmi juttu kyllä, kun just päästiin vauhtiin, Tuomo totesi.
  • Samat sanat, sanoin heti perään. – Oli kyllä oikein kivaa. Käykäähän pojut sanomassa kiitokset vieraalle.

Lauri ja Mika konttasivat Villen eteen ja nousivat polvilleen. Päät olivat kunnioittavasti hieman painuksissa. Mika aloitti:

  • Kiitos herra, että sain palvella teitä. Olisin mielelläni jatkanut palvelusta pidempäänkin. Anteeksi vielä herra siitä eilisestä. Lupaan käyttäytyä jatkossa paremmin.
  • Anteeksipyyntö hyväksytty, Ville virnisti. – Toivotaan, että näemme vielä joskus tulevaisuudessa.
  • Kiitos herra, Mika sanoi ja antoi puheenvuoron Laurille.
  • Kiitos mahdollisuudesta palvella teitä herra. Herran ansiosta sain uusia ja hienoja kokemuksia. Toivottavasti saan palvella herraa jatkossakin.
  • Ilo oli täysin minun puolellani poju, Villen virne vain laajeni, kun hän taputteli Laurin yhä punoittavia poskia.

Villen ja Lucaksen lähdettyä Lauri komennettiin ruoanlaittoon, kun taas Mika joutui jälleen ratsun rooliin. Tuomo satuloi kovia kokeneen körmyn tottunein ottein ja ratsasti tällä ympäri tilaa. Seurasin tätä näytöstä jonkin matkan päästä. Tuomon lyönnit ja Mikan matala murahtelu kantautui satunnaisesti minunkin korviini. Pohdin mielessäni, kuinka kauan Mika jaksaisi tällaista rääkkiä.

Lauri tuli ilmoittamaan ruoan olevan valmista. Käskin pojuani kutsumaan Tuomon ja isukkinsa syömään. Pian kuulin Mikan tömistelyn ja läähätyksen. Kuola valui solkenaan sonniratsun suusta ja karvainen kroppa kiilteli hiestä.

Taivas oli mennyt yllättäen pilveen. Juuri kun olimme kaikki päässeet sisälle, alkoi ulkona sataa. Tuomo kääntyi Laurin ja Mikan puoleen virnistäen:

  • Menkäähän pojat tuonne ulos salin ikkunan alle niin voidaan ihastella teitä samalla kun syödään.

Ilmeet kaksikon kasvoilla olivat väsyneet ja ilottomat, mutta he tiesivät jo oikein hyvin, ettei kannattanut sanoa vastaan. Niinpä he kiersivät kiltisti talon toiselle puolelle patsastelemaan.

Istuimme Tuomon kanssa valmiiksi katettuun pöytään. Katsoin ulos ikkunasta, jota yhä voimistuva sade pieksi. Aivan ikkunan takana seisoivat sonnimme oikeaoppisessa asennossa kädet selän takana ja jalat leveässä haara-asennossa. Päät olivat painuneet alas luultavimmin piiskaavan sateen takia. Mikan leveä rintakehä nousi ja laski huomiota herättävästi, kun hän yritti toipua äskeisestä ratsastuksesta. Lauri seisoi käytännössä hievahtamatta paikallaan, aivan kuin hän olisi oikea patsas. Siveysvyössä viruva kalu oli vetäytynyt kropan lähelle täyttäen vain puolet tyrmästään.

Ruokailun jälkeen Tuomo kävi noutamassa pojut sisälle. Hieman yllättäen Tuomo käski kaksikon oikeaan suihkuun ja lepäämään sen jälkeen yläkerran aulan patjoilla. Nyt tajusin niidenkin tarkoituksen. Ennen lepohetkeä kävin vielä lukitsemassa Mikan kalun siveysvyöhön vahinkojen välttämiseksi.

Loppupäivä oli sateinen ja se kului meillä kaikilla pääasiassa sisätiloissa. Mika kärsi loput rangaistuksestaan hakemalla polttopuita päärakennukseen ja saunalle, alasti totta kai. Lauri puolestaan toimi minun ja Tuomon leikkikaluna, jota kopeloitiin ja härnättiin surutta. Kaikista pahinta olisi, jos orjat maleksisivat toimettomina.

Päivä kääntyi iltaan, joten oli taas aika lukita sonnit karsinaansa. Äänettöminä kaksikko marssi edellämme parakkiin, jossa tuntui leijuvan pysyvä hien ja kiiman tuoksu. Tuomo lukitsi ovet huolella, minkä jälkeen vetäydyimme hänen työhuoneeseensa. Tilan isäntä avasi kuva- ja ääniyhteyden parakkiin, jossa oli aluksi aivan hiljaista. Lauri ja Mika makasivat selällään omissa punkissaan. Lopulta Lauri avasi keskustelun:

  • Ei kyllä toisaalta haittaa, että se Ville joutui lähtemään.
  • No ei, Mika tyytyi vastaamaan.
  • Ne tais kuluttaa sut loppuun sillä ratsastuksella?
  • Kyllä se kävi kunnon päälle. Mutta rangaistus on silti kärsittävä.
  • Niin mutta ihan ymmärrettävä se sun tekos oli siinä tilanteessa, Lauri käänsi kylkensä isäänsä kohti.
  • Ehkä normaalissa tilanteessa, mutta sun pitää ymmärtää, että me ollaan nyt eri asemassa. Me ei olla tasa-arvoisia herrojen kanssa.
  • Niin kai se sitten on.

Kaksikko hiljeni ja vaipui lopulta uneen. Toivotin Tuomolle hyvät yöt ja painuin itsekin pehkuihin. Jäin vielä miettimään Mikan sanomisia, jotka kuulostivat siltä kuin hän olisi ollut jo vuosia orjan asemassa. Selkeästi hänellä oli halu alistua, mutta eilisen kaltaisissa tilanteissa hän saattoi lipsua roolistaan. Se oli kuitenkin varmaa, etten ollut luovuttamassa hänen suhteensa.

Heräsin jo varhain enkä saanut enää unen päästä kiinni. Hetken sängyssä pyörittyäni päätin marssia parakille. Sisällä parakissa kuului ainoastaan Laurin hiljainen tuhina ja Mikan matala hengitys. Hiivin Mikan viereen ja herätin hänet ravistelemalla olkapäätä. Mikan silmät aukenivat vähitellen. Käskin häntä kuiskaten olemaan hiljaa ja seuraamaan minua ulos. Lukitsin Laurin sisälle, minkä jälkeen marssitin Mikan saunalle.

Aamun kosteus oli tarttunut nurmikkoon, jota Mikan järkälemäiset ja alastomat jalat talloivat alleen. Päässäni pyöri miljoona eri ajatusta, mutta keskityin nyt vain olennaiseen eli edessäni askeltavaan isukkiin.

Saunalla käskin Mikan seisomaan eteeni orja-asentoon samalla kun istahdin vastapäiselle penkille. Mittailin katseellani tuota järkälettä. Näytti ihan siltä kuin käsivarret olisivat paisuneet entisestään tämän reissun aikana.

  • Miten tosissaan sä oot tämän alistumisen suhteen? kysyin katse Mikan vielä unisissa silmissä.
  • Täysin tosissaan, herra. Toivottavasti se on näkynyt käytöksessäni.
  • Onhan se näkynyt, sitä ei voi kiistää. Ja oot pitänyt tuota siveysvyötäkin jo viikkokausia, viittasin katseellani muoviseen kaluvankilaan.
  • Kiitos herra. Tätä siveysvyötä on kunnia kantaa.
  • Mahtava kuulla, hymähdin. – No jos oot täysin tosissaan tämän suhteen niin tehtäiskö me sullekin samanlainen sopimus mitä Laurille? Olisit sen jälkeen virallisesti orjan asemassa.

Mika ei aluksi vastannut mitään. Kasvot olivat jähmettyneet paikoilleen. Ainoastaan rintakehä nousi ja laski hengityksen tahdissa.

  • No, miten on?
  • Kyllä se sopii herra, Mika sai ulos suustaan.
  • Mainiota. Minäpä alan heti valmistella sopimusta. Pyydetään Tuomo siihen todistajaksi.

Siirryimme Mikan kanssa päärakennukseen, jossa Tuomo jo aamuvirkkuna puuhaili. Käskin Mikan valmistaa meille aamiaista samalla, kun keskustelin Tuomon kanssa suunnitelmistani. Häntä ei tarvinnut taivutella todistajan rooliin. Kysyin samalla Tuomolta oliko hänellä tarjota jonkinlaista kaulaketjua väliaikaiseksi omistuksen merkiksi. Tuomo vastasi hänellä olevan parempi vaihtoehto, jonka paljastaisi seremonian lopuksi.

Aamiaisen jälkeen kävin noutamassa Laurin parakista. Pojuni oli hiljainen eilisen rääkin jäljiltä enkä itsekään ollut juttutuulella ajatuksieni pyöriessä tulevassa.

Sisällä pirtissä käskin Laurin nurkkaan polvilleen. Keskelle lattiaa Tuomo oli järjestänyt pienen ’’alttarin’’ sohvapöydästä ja tyynystä. Mika istutettiin polvilleen tyynylle. Kävin Tuomon kanssa viimeistelemässä ja tulostamassa sopimuksen. Se oli käytännössä samansisältöinen Laurin sopimuksen kanssa. Asetuimme Tuomon kanssa seisomaan pöydän toiselle puolelle Mikaa vastapäätä. Tuomo aloitti:

  • Olemme kokoontuneet tänne liittämään virallisesti yhteen Herran ja orjan. Tällä sopimuksella vahvistetaan se liitto, joka käytännössä on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Luen nyt seuraavaksi sopimuksen ehdot.

Tuomo luetteli orjan ja Herran tehtävät ja velvollisuudet. Korviani hieman kuumotti mitä pidemmälle listassa päästiin. Ajatella, että pian tuo koko jässikkä olisi virallisesti minun vallassani!

  • Onko kenelläkään tässä huoneessa jotain tätä virallistamista vastaan?

Katsoin nyt Lauriin, jonka katse oli lukittunut isäänsä. Kasvot olivat tutun ilmeettömät, mutta silmissä näkyi sekoitus hämmennystä, iloa ja ylpeyttä. Suu pysyi visusti kiinni.

  • Jos ei, niin julistan teidät Herraksi ja orjaksi! Voitte nyt allekirjoittaa sopimukset.

Heti allekirjoitusten jälkeen Tuomo kaivoi taskuistaan esiin älykellon näköisen vekottimen, jonka hän kiinnitti Mikan lukittujen elinten juureen. Toisessa kädessään hänellä oli pieni kaukosäädin, jota hän nyt painoi. Mika ulvahti korvia huumaavasti ja painui kaksin kerroin.    

  • Tämä vehje antaa sähköiskuja suoraan munille. Tässä kaukosäätimessä on viisi eri voimakkuutta iskuille, tuo oli kakkonen. Akku kestää normikäytöllä noin parisen viikkoa. Tähän saa myös vara-akun, joten iskut ei jää antamatta sen vuoksi, ettei olisi virtaa. Pysyy orja hyvässä nuhteessa, Tuomo selitti ja ojensi säätimen minulle.
  • Vais niin, hymähdin. – No onhan tämä kyllä monikäyttöisempi kuin se kaulaketju. Pitää sekin toki vielä hankkia.

Mika oli päässyt takaisin polvilleen, kun painoin säätimestä uudestaan kakkosta. Karjaisu oli yhtä kova tälläkin kertaa ja ukko painui miltei lattiaa vasten.

  • Kiitos kovasti. Tätähän pitää harkita Laurillekin.
  • Eipä mitään. Minä lähetän sulle linkin, josta noita voi tilata.

Seuraavaksi oli aika syöttää sonnit ja pistää ne työhommiin. Tällä kertaa halusin Mikan ojan kaivuuseen ja Laurin jatkamaan ruohon leikkuuta.

Päivästä oli tulossa kuuma, sen tunsi jo nyt. Mika käveli edelläni pää painuksissa lapio toisessa kädessä. Pitelin kädessäni kaukosäädintä, jolla annoin ilman varoitusta ykkösen verran sähköä. Mika murahti ja hiljensi vauhtia.

  • Ei pysähdytä orja! käskin välittömästi.

Mika keräsi itsensä ja jatkoimme matkaa. Päästyämme ojalle laitoin Mikan rehkimään sellaista vauhtia, että tämä taatusti tietäisi uuden asemansa. Pian Mikan selällä ja rinnalla valui noroina hikeä, joka tipahteli lopulta maahan. Matala ärinä ja puhina säesti tätä komeaa näytöstä.

Päivä oli ehtinyt puoleenväliin, kun Mika rojahti istumaan ojan pohjalle puuskuttaen.

  • En jaksa herra enää, uusi orjani sai sanottua puuskutuksen lomasta.
  • Vai et jaksa, tivasin katse tiukasti Mikassa.

Pyörittelin kädessäni kaukosäädintä. Sitten väänsin sen toiseksi korkeimpaan asentoon ja annoin kunnon tujauksen sähköä sonnin munille. Mika karjaisi sellaisella voimalla, että sen kuuli taatusti koko seutukunta. Valtava kroppa painui kylkiasentoon ojan pohjalle.

  • Alkaako nyt kiinnostamaan?

Mika ei vastannut mitään, mutta kömpi aluksi polvilleen ja siitä seisomaan. Hikisenä ja likaisena hän tarttui lapioon ja jatkoi yksitoikkoista työtään.

Päivä painui lopulta iltapäivän puolelle ja oli aika lopetella työhommat. Käskin täysin nuutuneen ja hiestä märän orjani nousta ylös ojasta. Kävelimme päärakennukselle tuttuun tyyliin, Mika edellä ja minä hänen perässään. Saavuimme sinne hieman ennen Lauria ja Tuomoa.

  • No mites meni päivä, tarviko tämä kannustusta? Tuomo kysyi nyökäten Mikaa kohti.
  • Ihan hyvin se lopulta meni, mutta ei sujunut ilman pientä kannustusta, virnistin.

Huuhtelimme pojut puutarhaletkuilla enimmistä lioista. Tuomo tarjoili jo tutuksi tulleen orjaruoan kippoihin eteemme. Molemmat pojut ahmivat ruokaa niin nopeasti kuin pystyivät. Kaukana muistoissa olivat ne ajat, kun ei ruoka maistunut.

Siinä Mikan mahtavaa selkää seuratessani alkoi etumukseni pullottaa uhkaavasti. Ennen minun ja Tuomon ruokailua halusin vielä testata Tuomon astutusalustan. Käskin Mikan ja Laurin kontata nurmikentälle, jolla Lauri oli jo aiemmin astuttu. Siellä tuo alusta vielä seisoi yksinäisenä.

Minun ja Tuomon voimin Mika saatiin nopeasti sidottua alustaan. Lauri laitettiin seuraamaan vierestä. Mikasta huokui miehinen ja aavistuksen verran multainen tuoksu. Vartalolta tipahteli vesitippoja maahan. Liukastin karvaisen reiän ja oman täydessä seisokissa jyskyttävän kaluni. Pian Mikan reikä oli täynnä oikeaa tavaraa. Sonnin matala murahtelu ja kiimassa supisteleva reikä saivat kaluni lähelle laukeamista hetkessä. Hillitsin itseni enkä kiihdyttänyt heti tahtia. Halusin nauttia tästä hetkestä täysillä.

Hapuilin maasta kaukosäätimen ja päätin antaa ykkösen tasoisen iskun ihan vaan huvikseni. Mika murahti astetta kovempaa ja yritti päästä irti kahleista. Kiihdytin hieman tahtia. Seuraavaksi annoin kakkosen tasoisen iskun, mikä sai aikaan karjaisun ja vavahduksen, joka heilutti minuakin. Panin nyt kiihtyvällä tahdilla tuota isukkia. Sivusilmällä tarkkailin, että Lauri oli seurannut herkeämättä tätä näytöstä.

Lopulta en kestänyt kovin kauaa, vaan laukaisin lastit syvälle Mikan reikään. Me molemmat ähisimme ja puhisimme. Itsellenikin oli kihonnut hiki pintaan iltapäivän helteessä. Irrottauduin Mikasta, jolloin Tuomo iski tämän kimppuun. Isäntä vaati saada kaukosäätimen itselleen, jolla hän alkoi jakelemaan ilkeän näköisiä iskuja Mikan munille. Tuomon tikkaaminen ja iskujen antaminen sointuivat sulassa sovussa yhteen. Pihapiirin täytti Mikan voimistuva karjunta sekä Tuomon miehinen voihkinta. Tuomon purkaus Mikan sisälle tapahtui samalla, kun sonni sai tujauksen sähköä munilleen.

Mika oli sen verran voipunut kaikesta käsittelystä, joten laitoimme Laurin yksinään valmistamaan päivällistä. Päästin Mikan irti kahleistaan ja annoin tälle luvan käyttää päärakennuksen suihkua. Menin itsekin sisälle ihailemaan Laurin alastonta peppua ja selkää, kun tämä puuhaili keittiössä.

  • No miltäs tuo äskeinen näytti? kysyin.
  • Oikein hyvältä herra, Lauri vastasi sen enempiä miettimättä. – Olisinpa saanut olla toisen orjan tilalla.
  • Varmasti olis se kelvannut.

Samassa Mika saapui suihkunraikkaana keittiöön. Kassit pullottivat turpeina siveysvyön alla. Käskin hänet polvilleen seuraamaan, kun toinen pojuni kattoi pöydän. Lauri kävi ilmoittamassa Tuomolle ruoan olevan valmista ja siirtyi isänsä viereen polvilleen seuraamaan herrojensa ruokailua.

Loppuviikko sujui käytännössä samanlaisissa merkeissä. Laurin ja Mikan päivät kuluivat työhommissa minun ja Tuomon toimiessa työnjohtajina. Välillä toinen sonneista sai toimia ratsuna minulle ja Tuomolle. Iltapäivä ja ilta olivat rentoutumisen aikaa ainakin meidän herrojen osalta. Orjakaksikko sai mällit jokaiseen kuviteltavissa olevaan paikkaan. Orjien omat munat sen sijaan pysyivät visusti lukossa.

Sunnuntai-iltana oli lähdön ja samalla palkanmaksun hetki. Pojut olivat ryhdikkäästi polvillaan päärakennuksen edessä kädet selän takana, kun Tuomo latoi seteleitä käteeni. Tällä kertaa sonnit oli puettu, kun piti palata ihmisten ilmoille.

  • Kiitos tästä viikosta, totesin Tuomolle. – Ei tämä rahallinen korvaus ole arvokkain asia, jonka täältä sai mukaan.
  • Kiitos vaan itsellesi. Oli näistä kahdesta oikeasti apuakin, vaikka aluksi ehkä vähän epäilin näitä.

Lopuksi käskin pojujani kiittää Tuomoa mahdollisuudesta palvella häntä. Pakkauduimme autoon Mikan ottaessa jälleen kuskin paikan. Kotimatka sujui varsin hiljaisissa merkeissä. Jokainen meistä kolmesta oli varmasti omalla tavallaan voipunut tästä reissusta.

Roolileikkimme -sarja nyt kaikkien saatavilla!

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Päätin nyt avata kaikille luettavaksi pisimpään jatkuneen novellisarjani nimeltään ”Roolileikkimme”. Siinä on peräti yksitoista osaa, joista viimeisin on julkaistu tänään! Aiheet tarinoissa vaihtelevat laidasta laitaan eivätkä ne ole tarkoitettu herkimmille lukijoille. Jatkoa on vielä tulossa, jonka suhteen kuulen mielelläni teidän lukijoiden kommentteja ja ideoita.

Roolileikkimme menee maalle osa II

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Laurin ja Mikan viikko maatilalla ei ole vielä suinkaan ohi. Tälläkin kertaa saadaan vieraita.

Heräilin päärakennuksen yläkerran huoneesta ulkoa hiipivään auringonvaloon ja lehmänkellojen kilkatukseen. Olin saanut yllättävän hyvin nukutuksi, joten nousin jalkeille ja katselin ulkona heräilevää maatilaa. Kellojen kilkatus kuului oudon läheltä rakennusta. Samassa näkökenttääni ilmestyi ensin Laurin alaston vartalo ja hänen perässään Mika. Molemmat hölkkäsivät tasaista tahtia. Ja molempien kaulasta roikkui oikea lehmänkello, joka kilkatti askeleiden tahdissa.


Lompsin alakertaan ja suoraan ulos kuistille. Pihalla vastassani oli Tuomo selin minuun tarkkailemassa jokaista Laurin ja Mikan liikettä. Kaksikko veti ympyrää talon edessä. Laurin metallinen siveysvyö näytti entistäkin raskaammalta sen heiluessa vapaasti turvonneiden kassien kanssa. Mikan kroppaan eilen hioutuneet jäljet näyttivät tervehtyneen hieman.


– Ai huomenta! Tuomo tervehti minua pirteänä. – En kuullutkaan sinun tuloasi. Päätin laittaa pojat pikkuiselle aamulenkille. Et varmaan pahastu?


– En tietenkään, pitäähän pojat pitää kunnossa.


– No nimenomaan, Tuomon huulille nousi jo hymyntapainen. – Ja tuon vanhemman sonnin iholle laitoin itse tekemääni rauhoittavaa ainetta. Sen pitäisi parantaa iho hetkessä. Enhän minä nyt mikään sadisti ole.


Kiitin Tuomoa ja mietin, että eilisen perusteella en voinut ehkä olla samaa mieltä tuosta sadismista.


Tuomo antoi parivaljakon juosta vielä jonkin aikaa, kunnes käski pojujen pysähtyä. Molemmat hengittivät raskaasti suun kautta. Tuomo sanoi käyvänsä hakevansa aamupalaa sisältä. Jäin katselemaan noita kahta järkälettä, joiden karvaisilla vartaloilla erottui jo hento hikikerros. Nouseva aurinko lämmitti koko ajan enemmän ja enemmän.


Tuomo palasi sisältä kantaen kahta koirien kuppitelinettä käsissään. Toisessa kupissa oli vettä ja toisessa jotain ruskeaa mönjää. Hän asetti ne pojujen eteen.


– Siinä olis aamupalaa. Tuo ruskea aine on minun ite tekemää. Se on oikein ravitsevaa tuollaisille työjuhdille.


Lauri ja Mika vilkaisivat hetken aikaa toisiinsa ja pudottautuivat sitten polvilleen maahan. Molemmat litkivät aluksi vettä vuoron perään astiasta. Lehmänkellot kilkattivat hauskasti litkimisen tahdissa. Mika vilkuili ruskeaa mönjää, kunnes keräsi rohkeutensa ja maistoi siitä hippusen. Isukin huulet kävivät hetken mutrussa, mutta pian Mika hotki ruokaa suuhunsa siihen tahtiin, että Tuomon piti antaa Laurillekin vuoro. Lauri ei peitellyt inhoaan ruoan suhteen, mutta sai muutaman suullisen nieltyä. Tuomo otti miltei tyhjän vesiastian käteensä, tarttui Lauria leuasta, avasi peukalollaan pojuni suun ja valutti loput vedet suoraan Laurin kurkkuun. Lopuksi Tuomo läpsäisi hellästi Lauria poskelle.


– Nyt kun on syöty niin voidaankin siirtyä niihin työhommiin.


Mika nousi seisomaan ja lähti seuraamaan Tuomoa kuuliaisesti. Lauri kampesi itsensä ylös hieman hitaammin, mutta lähti kiltisti isänsä perään. Minä olin hännänhuippuna. Matkalla ehdin ihailla Mikan ja Laurin jykeviä, alastomia vartaloita aamun kirkkaassa valossa. Mikan tummempi iho ja muutenkin tummat piirteet olivat loistava kontrasti Laurin vaaleille muodoille. Laurin persikkaisen kiinteä peppu voitiin lukea hänen eduksensa, mutta selkää ja hartioita Mikalta löytyi reilusti enemmän siitäkin huolimatta, ettei Laurikaan mikään kukkakeppi ollut.


Saavuimme pihavaraston oven eteen. Tuomo avasi oven, jonka takaa paljastui vaikuttava valikoima erinäisiä puutarhakoneita. Yhdellä sivulla oli perinteinen työnnettävä ruohonleikkuri ja sen vieressä päältä ajettava malli.


– Ja nyt sitten, Tuomo osoitti leikkureita, – Hommana olisi leikata koko tilan ruohot, pienintä plänttiä myöten. Kumpi olisi siihen tarkoitukseen parempi?


Silmäilin jässiköitäni. Mielessäni olin jo harkinnut Lauria hommaan, mutta Mikalla oli kasvoillaan kysyvä katse.


– No mitä orja miettii? kysyin.


– Orja haluaisi tarjoutua vapaaehtoiseksi herrani, Mika vastasi pontevasti.


– Sopii, sanoin sen enempiä miettimättä. Keksisin kyllä Laurille muutakin puuhaa.


Tuomollakaan ei ollut vastaan sanomista. Mika oli jo kiinnittänyt silmänsä kirkkaan oranssiin päältä ajettavaan leikkuriin, kun Tuomo tuli väliin:


– Tämä päältä ajettava on vain minun käytössä. Orjat käyttävät tätä perinteistä mallia.


Mikan kasvoilla käväisi hetkisen ajan samanlainen ilme, joka hänellä oli aamupalalla.


– Selvä herra, hän vastasi ja tarttui punaiseen leikkuriin.


Tuomo selitti tarkkaan mitkä nurmialueet piti mistäkin leikata. Mika kuunteli tärkeän näköisenä selostusta, kunnes Tuomo lopetti ja käski Mikan hommiin.


– Ja mitähän me sulle keksittäs? Tuomo pohti ääneen katse Laurissa.


– Jotain sopivan raskasta, liityin mukaan pohdintaan.


– No olishan tuolla rajalla sen ojan kaivuuta. On kummasti jäänyt tekemättä, Tuomo totesi samalla vilkaisten minuun päin.


– Sopii oikein hyvin.


Lauri loi katseet meihin molempiin ennen kuin sanoi:


– Mikä vain käy minkä herrat minulle määräävät.


– Loistavaa, tuuhan perässä.


Tuomo nappasi seinältä lapion ja johdatti Laurin ulos varastosta. Jäin orpona seisomaan paikoilleni tietämättä lähtisinkö etsimään Mikaa vai seuraisinko Lauria ja Tuomoa. Lopulta päätin lähteä Mikan perään. Aurinko hiipi yhä nopeampaa ylöspäin. Tunsin jo nyt ihollani, että tulossa oli kuuma päivä.


Kuulin jo kaukaa vanhan ruohonleikkurin pärinän. Pienen mäen takana erottui ympäröivästä vihreästä Mikan järkälemäinen hahmo. Mitä lähemmäs pääsin sitä paremmin haistoin miehisen ja hikisen tuoksun. Mikan iho alkoi kiiltää yhä voimakkaammin nousevan auringon valossa. Kävelin körilään näkökenttään parin koivun alle. Mika loi minuun pikaisen katseen, joka siirtyi hetkessä takaisin maahan. Lehmänkellon kilkatus kuului vaimeana ruohonleikkurin pärinän alta.


Hetken Mikan työskentelyä seurattuani päätin helpottaa kassejani painavaa kiimaa. Käskin Mikan lopettamaan ruohonleikkuun ja heittäytymään polvilleen eteeni. Äijä totteli niin kuin pitää ja pian kaluni ympäröi kostea ja lämmin suu. Lehmänkello kilkatti tasaiseen tahtiin ja siveysvyö vilkkui Mikan massiivisen kehon alla. Sieraimiini tunkeutui vasta leikatun ruohon ja miehisen myskin tymäkkä sekoitus. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, mikä kieli siitä, että kohta irtoaisi kuti. Käskin Mikan lopettaa imeminen. Tartuin toisella kädelläni kiinni kaluuni, jota runkkasin nyt raivolla. Toisella kädellä pidin kiinni Mikan takaraivosta. Laukaisin mojovan satsin tavaraa Mikan hikisille sänkikasvoille. Mälliä valui pikkuhiljaa karvaiselle rinnalle ja siitä aina vatsalle saakka.


– Nyt on hyvä jatkaa sun töitä. Pidä toi päällä, virnistin.


Mika nyökkäsi hieman ja kömpi ylös seisomaan. Jätin tuon körmyn jatkamaan töitään ja lähdin etsimään Tuomoa ja Lauria. Meni tovi ennen kuin löysin metsän reunan, jonka muistelin Tuomon sivulauseessa maininneen ojan paikaksi. Lähestyessäni ojaa kuulin voimistuvan läiskeen. Päästyäni lähemmäksi tunnistin sen tulevan siitä, kun ihoa läimitään jollakin.


Viimeisen puskan takana minua odotti Laurin alaston vartalo ojan pohjalla. Tuomo seisoi viistosti pojuni takana, selkeästi korkeammalla. Kädessään Tuomo piteli koivuvitsaa, jolla antoi välillä kipeän näköisiä iskuja Laurin vaalealle selälle.


– Pitää vähän antaa motivaatiota tälle sun pojullesi, Tuomo kommentoi minut huomattuaan. – Ei meinaa tulla työnteosta muuten mitään.


– Vais niin, vastasin ja lähestyin Lauria. – Kai muistat, että tästä hommasta maksetaan? Ei tää oo mitään hupihommaa.


Lauri käännähti minuun päin nojaten lapion varteen. Kropan karvoitus oli litistynyt vasten hikistä vartaloa. Näin auringon paisteessa kuinka hiki valui noroina pitkin pojuni muotoja.


– Kyllä herra. Haluan miellyttää teitä molempia herroja parhaani mukaan, Lauri sanoi silmissään alistuva katse.


– Just näin.


Istahdin kannon päälle seuraamaan pojuni työskentelyä. Näytti siltä, että läsnäoloni sai Laurin ahertamaan astetta reippaammin. Märkää liejua lensi komeassa kaaressa ylös samassa, kun lapio oli jo iskeytynyt uudestaan maahan. Tuomo antoi aina silloin tällöin sivalluksen vitsastaan, mikä sai Laurin murahtelemaan kalua nostattavasti.


Aurinko oli jo noussut korkealle, kun Tuomo julisti ruokatauon alkaneeksi. Sain tehtäväkseni noutaa Mikan tilan toiselta laidalta. Vanhan ruohonleikkurin pärinä kuului jälleen kauas, joten pian näinkin Mikan hikisen hahmon rehkimässä. Viitoin Mikaa sammuttamaan leikkurin. Lähempänä huomasin Mikan kasvoilla kuivuneet mällinroiskeet. Kävelytin Mikan päärakennukselle niin, että seurasin häntä takaapäin samalla ihastellen tuon körilään komeita muotoja.


Lauri ja Tuomo odottivat meitä päärakennuksen edustalla. Ruoaksi oli samaa mössöä kuin aamullakin. Molemmat orjat ahmivat tällä kertaa annoksensa hyvällä ruokahalulla minun ja Tuomon jalkojen juuresta. Tämän jälkeen kaksikko pestiin nopeasti puutarhaletkulla, minkä jälkeen Tuomo käski pojut keittiöön kokkaamaan herroillensa ruokaa.


Ruoka oli yksinkertaista, mutta oikein maukasta. Arvelin Mikalla olleen suurin vaikutus aterian laatuun. Lauria pitäisi vielä kouluttaa sillä saralla.


Ruokailun jälkeen Tuomo käski pojuja siivoamaan paikat sillä aikaa, kun isäntä itse vetäytyi työhuoneeseensa. Menin itse ruokalevolle yläkertaan. Käväisin hetken jonkinlaisessa horroksessa, kunnes auton pärinä herätti minut.


Katsoin ikkunasta, kun isosta maastoautosta nousi ulos kuljettajan paikalta nuorehko mies flanellipaidassa sekä ulkomaalaisen näköinen mies pelkissä shortseissa. Tuomo oli heitä jo vastassa portailla.


Kävelin portaat alas. Ovella huomasin Laurin ja Mikan polvistuneen Tuomon molemmille puolille. Vieras seisoi kädet ristissä katse lipuen pojujeni välillä. Paidaton mies oli nyt alastomana polvillaan maassa. Päättelin hänen olevan jostain päin latinalaista Amerikkaa tummista piirteistä päätellen. Poskia koristi lyhyt parta, minkä lisäksi rintakehä, kädet ja jalat olivat tumman karvan peitossa. Hauikset ja reidet pullistelivat muhkeina samaan tapaan kuin Laurillakin. Mutta toisin kuin Laurilla, tällä kaverilla roikkui vehje täysin vapaana.


– Tämä tässä on Ville, tuosta naapurikylältä, Tuomo esitteli minut ja flanellipaitaisen miehen.
Kättelin Villen isoa kouraa. Ote oli varma.


– Joo hauska tavata, Ville hymähti hieman. – Niin ja tämä tässä on Lucas, Ville esitteli vierelleen polvistuneen könsikkään ja tarttui tätä olkapäästä. – Sullakin on näköjään näitä tällaisia? Ville nyökkäsi Lauria kohti.


– No joo, tässähän näitä on kaksin kappalein, virnistin. – Tää oli mun eka, nyökkäsin Lauria kohti. – Tämä tuli aika vasta mun omistukseen, Mika on nimeltään. Ja Lauri on siis tän poika.


– Ihan oikeasti? Villen kasvoilla käväisi aito hämmästys.


– Joo kyllä, vaikka se itestäkin tuntuu välillä uskomattomalta.


Kävimme Villen kanssa toistemme pojut läpi. Huomasin Villen nauttivan erityisesti Laurin kopeloinnista. Miehellä oli selkeästi hyvä maku. Lucas oli hyvin koulutettu orja eikä värähtänytkään, kun otin kunnon otteen persikan kokoisista kiveksistä. Olisin hyvillä mielin voinut ottaa Lucaksen omaan sonnitalliini.


– No niin, olisko siinä tutustumista tarpeeksi, Tuomo hieroi kämmeniään yhteen. – Aloitetaanko iltapäivän aktiviteetti?


En muistanut, että mistään erillisestä ohjelmanumerosta olisi aiemmin ollut puhetta, joten kysyin tarkentavan kysymyksen.


– Aivan, en muistanut sulle kertoa tästä. Eli tuolla yhdellä nurmikentällä on tällainen pieni rata, jota oon rakennellut tänä kesänä. Ajattelin että voitaisiin testata se näillä sonneilla. Seuratkaa perässä.


Lähdimme kaikki seuraamaan Tuomoa kohti saunaa, jonka edessä Mika oli vasta kokenut kovia. Ohitimme saunan, minkä jälkeen eteemme avautui pienehkö nurmikenttä. Sen laidalla oli pieni varasto, johon Tuomo meidät ohjasi. Varastosta tilan isäntä nosteli esiin ratsastusvälineiden näköisiä varusteita.


– Homman nimi on nyt siis se että me kolme ratsastetaan näillä sonneilla tätä rataa ympäri. Voidaan ottaa vaikka joku kisa siitä kuka voittaa. Haluatko ratsastaa Mikalla vai Laurilla?


– Laurilla, vastasin välittömästi.


– No niin, eli minä otan Mikan. Toki me voidaan vaihdellakin jos siltä tuntuu, Tuomo selosti. – Ja nyt ei kun satuloimaan.


Kolme sonnia pudottautui jälleen polvilleen eteemme. Aloin mallaamaan satuloita Laurin harteille, mutta lopulta Tuomo joutui tekemään lopulliset kiristykset. Setin viimeisteli suuhun tuleva kapula, johon liittyivät ratsastajan käsissään pitelemät ohjakset. Lauri tuijotti ilmeettömänä eteenpäin. Hänelle tämän täytyi tulla vielä suurempana yllätyksenä.


Kapusin Laurin harteille. Sivusilmällä vilkuilin kuinka Mikalla oli hieman hankaluuksia pitää yllä tasapainonsa Tuomon painon alla. Lucas näytti olevan tottunut asemaansa eikä horjunut, vaikka Ville ei mikään pieni mies ollutkaan.
Tuomo oli antanut jokaiselle ratsastajalle pienen piiskan, jolla saisi lisättyä puhtia sonnin askellukseen. Tuomon merkistä kisa lähti käyntiin. Lauri nytkähti vauhtiin yllättävän nopeasti. Pohdin mielessäni, että Laurin massiivinen kehonrakenne ei ehkä olisi eduksi tässä lajissa. Toisaalta jokainen kolmesta sonnista oli enemmän tai vähemmän isompaa mallia.


Lucas otti pitkin harppauksin kärkipaikan. Pojun muhkea peppu keinahteli juoksuaskelten tahdissa. Etumukseni alkoi pullottaa pelkästä katsomisesta eikä hinkkaava liike Laurin niskaa vasten juuri auttanut asiaa. Katsoin nopeasti taakseni ja huomasin Mikan keinuvan selkeästi Laurin takana. Tuomo löi tujun näköisiä iskuja äijän reisille. Kaksikon lehmänkellot kilkattivat melkein samassa tahdissa.


Päätin antaa motivaatiota Laurinkin kropalle. Pojuni murahteli tuttuun tapaansa ja sai hieman vipinää kinttuihinsa. Kierros oli puolivälissä. Lauri saavutti hyvin Lucasta, jonka tumma iho kiilteli hiestä. Takaa kuulin Mikan tasaisen murahtelun, kun Tuomo iski lyöntejä kisan vanhimpaan osallistujaan.


Ensimmäisen kierroksen päätyttyä Lauri oli jo saavuttanut Lucaksen. Löin nyt jatkuvalla tahdilla Laurin vaaleisiin pakaroihin iskuja, jotka varmasti jättäisivät punoittavia jälkiä muistoksi. Kiristin otetta ohjaksista, mikä nosti Laurin katseen tiukasti eteen. Pojuni päälaki kimmelsi hiestä. Hajumaailma oli sekoitus ruohoa ja miehistä hikeä.


Lauri kirmasi lopulta Lucaksen ohi. Toinen kierros läheni loppuaan. Vielä olisi käsillä viimeinen kierros. Pelkäsin kuitenkin, ettei Lauri jaksaisi loppuun asti ykkösenä. Kuulin selvästi puuskutuksen, kun pojuni veti ilmaa jokaisesta mahdollisesta reiästä. Laurin kyljillä lepäävät jalkani alkoivat kostumaan ratsuni hiestä.


Katsoin taakseni ja huomasin nyt Mikankin ohittaneen Lucaksen. Ville yritti saada pojunsa laukkaamaan, mutta tämä ei meinannut päästä vauhtiin. Mikan kapuloidusta suusta valui kuolaa valtoimenaan pitkin körilään karvaista kroppaa. Kasvot punoittivat ja hiki virtasi noroina. Tuomo käski Mikaa viimeiseen laukkaan samalla iskien ruoskalla pitkin sonnin vartaloa.


Laurin tahti tuntui uhkaavasti hidastuvan. Vaikka kuinka sivalsin ja ääneen käskin, ei Laurista irronnut enää puhtia. Läähätyksen kera pojuni vauhti hidastui verkkaiseen hölkkään. Juuri ennen maaliviivaa Mika laukkasi ohi. Tuomon julistautuessa voittajaksi Mika rojahti polvilleen ja imi ilmaa kaikin voimin sisäänsä. Lauri seurasi isäänsä ja melkein kaatoi minut maahan polvistuessaan. Lucas liittyi hännänhuippuna mukaan.


– Ei huonosti ensi kertalaiselta, Tuomo läimi Mikan hikistä selkää.


Mikan suu oli vapautettu kuolaimesta, mutta kaikkensa antanut sonni ei saanut puuskutukseltaan sanaa suustaan. Riisuimme loputkin varusteet sonniemme päältä ja päätimme antaa niille ansaitun lepotauon. Käskin Lauria hakemaan virvokkeita talolta samalla kun Lucas kaivoi varastosta esiin lepotuoleja ratsastajille. Tuomo laski hanasta vettä leveään metallisoikkoon varaston vieressä.
Rojahdimme istumaan tuoleille. Hetken kuluttua Lauri käveli luoksemme lehmänkello kilkattaen. Pojuni kaatoi laseihin limonadia jäillä ja jätti kannun sille varatulle pöydälle. Tuomo käski Lauria menemään kontilleen muiden sonnien tapaan.


– Käykäähän tekin juomassa niin jaksatte kohta jatkaa, Tuomo viittoi soikon suuntaan.


Kolmikko konttasi astian luo ja alkoi hörppiä vettä suihinsa. Mika näytti upottavan koko päänsä kylmään veteen. Oli kieltämättä veikeä näky, kun kolme isoa äijää pyllisteli saadakseen hetken levähdystauon rääkistään. Saatuaan tarpeekseen sonnit rojahtivat makaamaan ruohikolle. Kuumuus suorastaan höyrysi noista köriläistä.


Seuraavalla kierroksella Ville halusi testata Lauria. Miehen silmissä oli outo pilke, joka ehkä hieman jopa pelotti minua. Tuomo otti Lucaksen ja minä sain vuorostani Mikan. Laurin isäukko otti minut harteilleen varmoin ottein.


– Herra, saanko puhua? Mika kysyi, kun pitelin jo kuolainta kädessäni.


– No nopeasti sitten.


– Minua saa kohdella miten vain, mutta luotatko Laurin Ville-herran käsiin?


– No totta puhuen en ehkä ihan täysin. Mutta pysytään Laurin lähettyvillä, eikös niin?


– Kyllä herra, Mika vastasi kääntäen katseensa suoraan minuun.


Kiinnitin kuolaimen Mikan suuhun ja otin tiukan otteen ohjaksista. Nyt Mikalla olisi hyvä motivaatio juosta uudestaan voittoon.


Tuomo julisti toisen kierroksen alkaneeksi. Mika nytkähti liikkeelle voimalla. Kello kilkatti tasaiseen tahtiin, kun äijä tömisteli tannerta pitkin. Mikan kalju kiilteli jo uudesta hiestä ja sieraimiini tunkeutui myskinen tuoksu. Tunsin oloni varmaksi tämän ratsun päällä.


Lucaksella oli selkeästi voitto mielessään tämän pinkaistua välittömästi keulille. Lauri ja Mika olivat alkuun varsin tasavertaisia. Sivusilmällä huomasin Villen iskevän tuimia iskuja Laurin pakaroille. Ei siinä, olin kyllä itsekin kurittanut niitä aika lailla. Muistutin nyt Mikaa kisan voitosta lyömällä oikein olan takaa tätä reisille. Kuulin pari vaimennettua murahdusta kuolaimen takaa, mutta tuli sitä vauhtiakin hieman lisää. Lauri alkoi jäädä taaksemme.


Toisen kierroksen puolivälissä järjestys oli yhä sama. Tuomo osasi käsitellä Lucasta juuri oikealla tavalla. Ei liikaa piiskaa, mutta ei liian vähääkään. Ville oli ollut Laurin kanssa alun karskiuden jälkeen yllättävän rauhallinen. Viimeisellä kierroksella Lauri alkoi ottamaan Mikaa kiinni ja meni lopulta ohi. Pojuni alkoi suorastaan laukkaamaan loppua kohden. Ville heitteli kellon kilkatuksen sekaan kannustavia huutoja. Löin motivaatiota Mikan reisille, mutta turhaan. Hikisenä kuolaava isukki oli jo kaikkensa antanut.


Huolimatta Laurin sinnikkäästä loppukiristä otti Lucas lopulta voiton. Lucas pudottautui polvilleen ja Tuomo nousi seisomaan voiton riemuisena. Lauri rojahti maahan kuola valuen valtoimenaan. Vaaleat reidet ja pakarat olivat täynnä punaisia viiruja. Ville pyrähti pois Laurin päältä ja alkoi vimmatusti piiskaamaan Lauria ympäri tämän massiivista kroppaa. Pojuni ei jaksanut pistää vastaan, vaan otti iskut vastaan hiljaa murahdellen.


Mika sen sijaan ei tyytynyt olemaan hiljaa paikallaan, vaan rynnisti viimeisillä voimillaan Villeä kohti. Kerkesin huutaa juuri ennen kuin Mikan valtava keho iskeytyi Villeä vasten. Vieras rojahti kyljelleen nurmikolle kuuluvasti parkaisten. Mika jäi makaamaan jähmettyneenä poikittain Villen päälle. Tuomokaan ei saanut sanaa suustaan.


– Nyt orja teki hassusti, tajusin sanoa. – Ylös siitä!


Mika kömpi seisomaan kömpelön näköisesti. Hikinorot koristivat järkälemäistä kehoa. Katse oli koko ajan maassa.


– Auta vieras ylös, käskin.


Mika totteli mukisematta ja pian Ville seisoi vieressäni vaatteitaan puistellen.


– Sepä tuli yllätyksenä, Ville tyytyi kommentoimaan.


– Tämä sonni se ei millään opi, Tuomo otti estradin haltuun. – Pitää näköjään keskeyttää kisa tältä erää. Ja keksiä oikein pirullinen rangaistus tälle kaverille, Tuomo asteli Mikan eteen ja iski nyrkillä tämän rintaan.


Lucas auttoi Laurin seisomaan. Tuomo käski pojuja irrottamaan varusteet toisiltaan ja viemään ne varastoon. Lauri liikkui hieman vaikean oloisesti, mutta ei tuntunut reagoivan isänsä pyrähdykseen sen kummemmin.


Tuomo johdatti meidät takaisin seksiluolaansa, joka oli tällä viikolla tullut jo tutuksi. Mika käveli koko matkan pää painuksissa lehmänkello yhä kilkattaen. Tunsin hieman sääliä Mikaa kohtaan, koska olin tavallaan luvannut pitää Lauria silmällä. Tosin olisin itsekin saattanut reagoida samalla tavalla lähellä olevan voiton lipuessa tavoittamattomiin.


Sisällä huoneessa Tuomo avasi yhdeltä seinältä oven, jonka takaa paljastui pienen pieni soppi. Mikan käskettiin mennä seisomaan kyseiseen syvennykseen sen jälkeen, kun olin riisunut tältä kaikki varusteet kello mukaan lukien.


– Aukaisetko vielä tuon, Tuomo osoitti Mikan siveysvyötä.


Tein työtä käskettyä ja pian Mikan turvonneet elimet roikkuivat vapaina. Tuomo lukitsi Mikan kädet ja jalat raskailla metalliketjuilla sopen sivuille. Sitten tilan isäntä kaivoi esiin suuren akun, johon hän kiinnitti erilaisia johtoja. Kahteen johdoista oli kiinnitetty pienet anturat, jotka olivat hetken päästä tiukasti kiinni Mikan valtavissa säkeissä. Ilmekään värähtämättä Tuomo kaivoi esiin puhelimensa, teki muutaman painalluksen ja pian Mika alkoi murista kivuliaan oloisena. Isot jalat alkoivat jo hieman täristä.


– Tämä toimii täysin etänä. Tuon kopin yläreunaan on asennettu kamera, jolla voidaan seurata sonnin vointia yön yli.


Kohta oli sopen ovi jo kiinni ja lukossa. Tuomo pyysi minua lukitsemaan Laurin ja Lucaksen omaan vajaansa. Lucas saisi Mikalta vapautuneen paikan.


Päärakennuksessa etsiydyin Tuomon työhuoneeseen, jossa Ville ja Tuomo keskustelivat tapahtuneesta samalla seuraten Mikan tuskaista kiemurtelua tietokoneen näytöltä.


– Haluatko testata? Tuomo ojensi puhelimensa Villelle.


– No tottahan toki, Ville virnisti.


Vieras väänsi kunnolla virtaa anturoihin. Mikan karjaisu kuului terävänä kaiuttimien läpi.


– Pahoittelut vielä tuosta välikohtauksesta, sanoin Villelle tämän ojennettua puhelimen takaisin Tuomolle. – Sano vain jos voin jotenkin korvata tämän.


– Eihän se sun vika ollut, Ville vastasi ja laski kätensä olkapäälleni. – Ja eiköhän me vielä jotain keksitä.


– Ja jos te ette keksi niin minä kyllä takuulla keksin, Tuomo kommentoi sivusta.


Kokeilin itsekin Tuomon itse rakentamaa pallien rääkkäyskonetta. Idea oli kyllä pirullisen yksinkertainen. Sain Mikan kiemurtelemaan tuskaisena pienessä, hikisessä kopissaan. Äijä läähätti jo nyt kieli ulkona suusta. Tuomo aikoi jättää pienen sähkövirran kulkemaan kasseihin läpi koko yön.


– Aiotko valvoa koko yön ja seurata tuota sonnia? Ville kysyi.


– Pakko kai se on. Voisi sitä välissä vähän torkkua.


– Ei kai haittaa jos jään kaveriksi?


– No ei, jää ihmeessä.


Tuntui oudolta lähteä yksin nukkumaan, joten liityin myös seuraan. Tuomo haki vähän parempaa viskiä yötä varten. Kukaan meistä ei lopulta malttanut nukkua. Väänsimme jokainen vuorollamme virtaa isommalle Mikan kasseissa, jotta sonni muistaisi asemansa. Mikan isot käsivarret roikkuivat velttoina kahleiden varassa. Välillä joku kävi kaatamassa lasillisen vettä äijän kurkusta alas. Viimeisillä kerroilla Mika vaikutti olevan puolitajuttomana kaikesta rääkistä.


Aamuyön hämärinä tunteina Ville sai ajatuksen kusta Mikan päälle. Tuomo oli juonut reippaanlaisesti ja innostui välittömästi ajatuksesta. Minä sen sijaan seurasin perässä lähinnä velvollisuuden tunnosta.


Kopin oven avauduttua lehahti vastaan miehisin tuoksu, jonka olen koskaan haistanut. Mika tuijotti meitä puoliavonaisin silmin.


– Pikku tauko tähän väliin, Tuomo virnisti humalaisen typerästi.


Sen verran järkeä Tuomon päässä vielä oli, että hän ensin irrotti johdot Mikasta. Seuraavaksi irtosivat kahleet.


– Nyt polvilleen ja suu auki! Ville käski.


Mika totteli ja romahti polvilleen. Körilään suu avautui houkuttelevana edessämme. Ville kaivoi ensimmäisenä valtikkansa esiin. Pian sieltä alkoi virrata kultainen neste ensin Mikan leualle ja siitä suuhun saakka. Mika otti nesteen vastaan asento hievahtamatta. Tuomo liittyi Villen seuraan omalla tykillään. Vanhemman miehen kusi oli tummemman keltaista, mikä aiheutti pientä kakomista Mikan päässä. Omakin rakkoni alkoi painaa, joten päätin avata kolmannen kusisuihkun Mikaa kohti. Aloitin suusta, johon osui nyt kolme ristikkäistä kusivirtaa. Ville nauroi humalaista nauruaan vieressäni. Loput kuset heitin Mikan rinnalle ja karvaiselle vatsalle.


Tuomon lorotettua viimeiset tipat Mikan kurkkuun oli aika lukita kovia kokenut isukki takaisin rankkukoppiin. Tällä kertaa Tuomo tyytyi vain lukitsemaan kädet ja jalat. Ovien sulkeutuessa päätimme yksissä tuumin vetäytyä levolle ja jatkaa sonnien käsittelyä taas päiväsaikaan.

Janin kummisetä saa osansa

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Pieni sivujuoni Janin tarinaan vuodelta 2018. Alla oleva kuva on luotu osoitteessa sexy.ai.

 Janin ja Iiron vietellessä lokoisia päiviä uudessa kodissaan ei samaa voinut sanoa läheskään kaikista muista kohteista valtavassa laitoksessa. Yksi heistä oli kohde numero 359-88, joka aikaisemmassa elämässään oli ollut Janin kummisetä. Perhetuttu, ei sukua, mutta Janille läheiseksi tullut etenkin viime vuosina.

 Nyt tuo entinen yrittäjä ja vasta perheensä perustanut kolmekymppinen oli kahlehdittu pieneen karsinaan. Noin kaksi metriä pidemmältä sivultaan ja reilun metrin lyhyemmältä. Korkeutta oli juuri sen verran että pystyi istumaan.

 Entiseltä nimeltään Tatu oli melkein heti kaappauksensa jälkeen valjastettu siittämisohjelmaan. Syyksi hänelle oli kerrottu hänen hedelmällisyytensä, jonka hänen siittämänsä lapsi todisti. Kaappaajat olivat seuranneet häntä pitkän aikaa ja huomanneet, että ei tarvittu kuin pari seksikertaa ennen positiivista raskaustestiä. Myös Tatun vehkeen kokoa ja seisokin kovuutta sekä kestoa oli kehuttu.

 Oli aamupäivä, jälleen tylsä sellainen. Aamumättö, joksi vartijat kutsuivat epämääräistä puuron tapaista sekoitusta, oli kahmittu suihin metallikiposta karsinassa. Kaulaa painoi metallivanne, johon oli kiinnitetty kattoon lukittu kettinki. Se oli aina paikoillaan karsinassa.

 Karsinoita oli viisi rivissä tällä käytävällä. Tatu oli päätellyt muita samanlaisia käytäviä olevan kaksi tai kolme. Ääniä ei yleensä kuulunut ilmastoinnin huminan ja vartijoiden kenkien kopinan lisäksi. Jos joku alkoi valittaa, hiljensivät vartijat vaikeroijan sopivaksi katsomallaan tavalla. Tatukin oli tuntenut monesti “tulikepin” eli jonkinlaisen sähköpiiskan poltteen vartalollaan.

 Siitossonnit olivat tietysti alasti paitsi että heidän sukukalleutensa oli suljettu metallisiin siveysvöihin, jotka muistuttivat oikeastaan metalliboksereita kokonsa ja jykevyytensä takia. Niitä ei saisi hajalle apuvälineilläkään ilman että samalla halkaisisi niiden kantajan kahtia.

 Tatu löhösi karsinansa peräseinällä oikea jalka ojennettuna suoraksi. Ohut patja oli painunut hänen pakaroittensa kohdalta vasten betonilattiaa, mikä aiheutti inhaa puutumisen tunnetta reisissä. Ainoa hyvä asia kaappauksessa oli ollut hänen kroppansa kiristyminen ja lihasmassan kertyminen. Orastava äijämaha oli sulanut pois, mikä paljasti pienet vatsalihakset. Muutama vuosi sitten hiipunut saliharrastus oli palannut laitoksessa astetta rankempana eikä Tatu voinut kuin ihmetellä paisuvia hauiksiaan sekä raskaita reisiään. Hän tunsi itsensä vahvaksi, mutta metallikahleet ja vartijoiden kiero mieli yhdistettynä inhottaviin rangaistusmetodeihin pitivät hänet kurissa. Ainoat virikkeet olivat rankat liikuntatreenit sekä harvat siitoskerrat.

 Siittäminen ei ollut niin hauskaa mitä se normaalisti olisi. Naisista ei ollut tietoakaan, vaan sperma kerättiin panemalla tekovaginan näköistä vehjettä. Reiän asentoa ja korkeutta saattoi säätää haluamakseen eli homman pystyi hoitamaan esimerkiksi polviltaan tai lähetyssaarnaajassa. Jaloille ja polville löytyi sentään pehmusteet. Muuten huone oli pieni ja askeettinen eikä sivusta seuraava vartija ja useat kamerat katon rajassa helpottaneet tilannetta. Ensimmäinen kerta oli ollut aikamoista sähellystä eikä Tatun meisseli tahtonut seistä kunnolla, vaikka takana oli kahden viikon selibaatti. Lopulta paikalle kutsuttiin jonkinlainen mieshoitaja, joka pisti piikillä erektiota voimistavaa ainetta Tatun kyrvän juureen. Meni ehkä minuutti ja Tatun patukka nousi komeasti ylös. Vartija patisteli välittömästi sonnin siitospuuhiin, joten Tatu asettui ‘’pukille’’ ja kumartui reiän päälle kuvitellen jonkun naisen allensa. Omaa vaimoaan hän ei halunnut tänne kuvitella, mutta joku suosikkipornopätkän muija kelpasi oikein hyvin. Mitä tahansa, jotta saisi ajatukset pois tästä maailmasta.

 Sitten alkoi se tuttu tikkaus, jota oli jo teini-iästä asti harjoiteltu. Tatu oli huomannut treenien paisuttamien jalkojensa olevan hyödyksi tukevan asennon saavuttamiseksi varsin huteralla alustalla. Oli outoa panna tutussa asennossa ilman toisen vartaloa vasten omaansa. Alla oli vain kylmä alusta ja sen ja kropan välissä kasa ilmaa. Itse reikä oli perustekovaginaa suurempi laitos, koska siemenet piti tietysti kerätä talteen ja käsitellä välittömästi niiden potentiaalin säilyttämiseksi.

 Silmät tiukasti suljettuina, kämmenet puristuneina nyrkkiin ja pakarat rytmikkäästi pumpaten Tatu painoi menemään. Vartijan selässä kuumottava katse ei helpottanut asiaa, mutta tuntien jo valmiiksi sähkön inhan nipistyksen ihollaan hän jaksoi rehkiä loppuun asti. Tuttu, mutta aina yhtä jännittävä kutina alkoi levitä kivesten suunnilta kohti terskaa ja pian Tatu tunsi ensimmäisten kutien lentävän reiän syövereihin. Pieni korina pääsi ilmoille, kun päälasti syöksyi ulos.

  • Ei pahemmin ensikertalaiselta, vartija kommentoi.

 Hetki vain ja vartija asetti kuljetusketjun Tatun kaulan ympärille. Sitä kiskaisten Tatu saatiin ylös pukilta liikkeelle. Vartija kutsui radiopuhelimellaan kollegansa avuksi siveysvyön asentamisessa. Tatu seisoi paikoillaan jykevien jalkojensa varassa eikä edes uskaltanut koskea vielä melkein kovana sykkivään kaluunsa. Juuri kun kutsuttu vartija astui sisään tunsi Tatu kuinka klöntti varteen jäänyttä spermaa tipahti lattialle.

  • Hyvin näytti menevän kun seurasin tätä ruudulta, toinen vartija lausui.
  • Hyvinhän se, Tatun liekaa pitelevä vartija vastasi kääntyen samalla itse siittäjän puoleen.

 Vartijan katse hakeutui lopulta lattialle, jossa kiilteli jo pieni läntti mälliä.

  • Katos vaan, ei saanut kaikkea edes sisään asti.

 Molemmat vartijat hörähtivät Tatun tiputtelulle, mutta Tatua ei naurattanut.

  • Ei tuota kukaan ala siivoomaan. Saa tämä sonni ite puhistaa jälkensä, toinen vartijoista pohti.

 Hän tarttui kiinni Tatun komeasti pullistuneeseen hauikseen, mikä sai Tatun hätkähtämään ja riuhtaisemaan kätensä vapaaksi. Liekaa pitelevä varitja kiskoi heti perään liekaa itseään kohti saaden Tatun horjahtamaan.

  • Kohde lopettaa tuollaisen pyristelyn heti alkuunsa! vartija ärähti korostaakseen sanomaansa.
  • Ja nyt menet kontallees! käteen tarttunut vartija komensi katse tiukkana.

 Tatun uhmakkuus oli laantunut alkuunsa kahden vartijakorston edessä. Jos hän ei nyt tottelisi, saisi hän takuulla sähköpiiskasta tai joutuisi eristykseen. Ei auttanut muu kuin laskeutua nelinkontin miesten eteen.

  • Ja nyt kun tiedät paikkasi niin nuole sotkusi ja teekin se kunnolla!

 Aiemmassa elämässään menestynyt ja ylpeä Tatu kumartui vasten kylmää betonilattiaa nuolemaan omia mällejään. Seassa oli hitusen jotain muutakin likaa, mutta kieli teki työtään robotin lailla siitä välittämättä. Tatu tunsi vielä muutaman pisaran odottelevan virtsaputkessa, mutta pinnisteli kaikkensa niiden pitämiseksi sisällään.

  • No niin, hyvä on, liekaa pitelevä vartija totesi ja kiskaisi Tatun takaisin jaloilleen. – Nyt se vyö.

 Toinen vartija käveli pöydän luo, johon vyö oli asetettu siitoksen ajaksi. Tatu mulkoili vyötä tuovaa vartijaa ja etenkin raskasta vyötään kulmiensa alta. Hänet käskettiin levittämään jalkojaan ja hetken päästä nostamaan toinen ylös maasta niin että toinen ‘’lahkeista’’ saatiin paikoilleen. Sama toisenkin jalan kanssa. Koko ajan toinen vartijoista piti tiukasti kiinni ketjusta. Vyö saatiin lopulta haaroihin ja pienen sovittelun jälkeen vartija napsautti etupuolella olevan lukon kiinni.

  • Ja nyt menoksi, liekaa pitelevä vartija murahti.

 Tatu talutettiin kahden vartijan saattueessa ulos siitoshuoneesta. Käytävän varrella sijaitsi ovia osaston eri tiloihin sekä myös muutamalle sonnien säilytysosastolle. Tatun oma osasto sijaitsi kuitenkin eri kerroksessa, johon päästiin hissillä.

 Osastolla oli hiljaista eikä Tatu ehtinyt huomata kuin pari kohtalotoveriaan karsinoissaan. Pitemmittä puheitta hänetkin tyrkättiin omaansa. Lopuksi vartija irrotti raskaan kuljetusketjun Tatun kaulalta ja asensi karsinan hieman kevyemmän ketjun tämän tilalle. Sitten ovi pamahtikin jo kiinni.

 Tähän mennessä samanlaisia kertoja oli kertynyt monia lisää eikä Tatu pysynyt laskuissaan enää mukana, niin samanlaisilta nuo kerrat tuntuivat. Eniten häntä silti ahdisti epätietoisuus siitä mihin hänen kaappaajansa hänen siementään käyttivät. Varmaan pakastivat, koska muutenhan sperman potentiaali häviäisi nopeasti, mutta oliko se ihan oikeaa siittämistä varten vai pelkkää huvikseen keräilyä, sitä ei kukaan tuntunut tietävän. Kerran hän erehtyi kysymään asiaa vartijoilta, mutta sai vastaukseksi pelkän tujakan sähköiskun reiteensä.

 Osastolla tosiaan välillä näki muitakin vankeja, mutta kommunikointi oli vähäistä. Välillä uskalsi vaihtaa muutaman sanasen naapurin kanssa, kunhan varmistui siitä etteivät vartijat kuulleet. Tällä tavoin Tatu oli tutustunut Pauliin, jonka karsina oli hänestä oikealle. Pauli oli vasta reilu parikymppinen opiskelija, jonka viriiliys oli pantu merkille yliopiston ulkopuolellakin. Kaappaajat osuivat jälleen kerran oikeaan testatessaan Paulin sperman laatua. Kehuja hän oli saanut myös siittämistaidoistaan tai näin Pauli oli Tatulle ainakin kertonut.

 Pauli näytti Tatun silmiin juuri sellaiselta jätkältä, joka sai takuulla haluamansa naisen. Sopivan solakka ja pitkä, mutta lihaksikasta kiinteyttä tarpeeksi sopivissa paikoissa. Hänen oma tönkkö ja järeä kroppansa näytti jäävän kakkoseksi Paulin rinnalla. Joskus yön hiljaisuudessa Tatu oli mielessään toivonut karsinoiden välisen seinän poistuvan niin että hän saisi kokea pitkästä aikaa toisen ihmisen aitoa läheisyyttä.

 Lähimpänä tuota läheisyyttä olivat osastojen väliset urheilumatsit. Osastoilla oli yhteinen liikuntasali sekä erillinen kuntosali, joilla ‘’kuntovartijat’’ treenasivat ja välillä suorastaan rääkkäsivät kohteita. Varsin yleinen liikuntamuoto oli koripallo, jonka ajaksi jokainen pelaaja sai shokkipannan kaulaansa, jonka väritunniste kertoi samalla joukkueen, johon kohde kuului. Pannasta sai varsin tujakan sähköiskun, jos ei pelannut vartijoiden mielestä tarpeeksi tosissaan. Tatu ja suurin osa muistakin kohteista pelasi kyllä yleensä ihan tomerasti. Olihan tällainen aktiviteetti kaikista lähinnä normaalia elämää tässä laitoksessa. Silti etenkin yksi vartijoista, hieman vanhemman näköinen partasuu, tykkäsi kurittaa Tatua ja paria muuta kohdetta ilman selvää syytä. Kerrankin Tatu oli pomputtelemassa palloa vastustajan koria kohti, kun hän tunsi tutun polton kaulallaan. Komeassa kaaressa hänen raskas ruhonsa lensi lyhyen ilmalennon ennen kuin iskeytyi vasten kovaa lattiaa. Pahasti ei ihme kyllä käynyt, mutta kerätessään itseään lattialta ylös hän tunsi poltetta kaulansa lisäksi myös rinnassaan. Patoutunutta vihaa oli kertynyt ajan saatossa rutkasti, mutta ainoa purkautumiskanava oli liikunta ja sekin piti häneltä pilata. Siltikään ei auttanut muu kuin alistua ja jatkaa pelaamista.

 Aamupäivä oli kulunut tavanomaista ripeämmin näissä mietteissä. Tatu havahtui ajatuksistaan, kun kuuli kenkien kopinaa karsinansa läheltä. Eikä mitä tahansa kopinaa, vaan sen ilkeilevän kuntovartijan kenkien kopinaa. Se oli tikkaavaa, mutta samalla raskasta ja siksi niin helposti tunnistettavaa.

 Kengät pysähtyivät Tatun karsinan kohdalle. Ovi avautui kolahtaen ja pian Tatu sai kaulalleen jälleen kerran tuon raskaan kuljetusliean. Vartijan parran ympäröimä suu oli totinen, mutta silmissä oli outo pilke. Ärhäkällä nykäisyllä Tatu saatiin liikkeelle käytäväsokkeloon.

 Vartija talutti Tatua oudoille käytäville. Sonnien käyttämät tilat olivat loppujen lopuksi hyvin pienet ja Tatu oli oppinut tunnistamaan ne nopeasti. Näillä käytävillä oli ovia paljon harvemmin ja valaistuskin oli erilainen.

  • Tänne, vartija sanoi, vilautti lätkäänsä tunnistimelle ja astui sisään pimeään huoneeseen.

 Tatu seurasi liekan viemänä perässä. Vanhan malliset kattolamput alkoivat räpsyä auki ja pian kirkas valo siivilöi koko huonetta.

  • Mee makaamaan tohon pöydälle.

 Tatu istahti huoneen keskellä jököttävälle pöydälle ja pudottautui selälleen. Vartija laski ketjun Tatun pään viereen, mutta samassa lukitsi Tatun ranteista kiinni pöytään. Saman kohtalon kohtasivat jalatkin. Nyt Tatu oli x-asennossa tuon sadistisen vartijan armoilla.

 Kirkas valo särki silmiä, mutta Tatu ei hellittänyt katsettaan vangitsijastaan. Tämä katseli Tatua hetkisen ennen kuin kaiveli taskujaan. Sieltä tämä korsto nosti tutun avaimen, jolla aukaisi Tatun siveysvyön muutamalla liikkeellä.

 Nyt Tatua vasta hirvittikin. Enää ei ollut edes järeää siveysvyötä suojaamassa hänen kroppaansa. Missään ei kuitenkaan näkynyt inhoja välineitä, joilla kurittaa häntä. Vartijakin seisoi vain hiljaa vieressä.

  • Mä…mä oon aina halunnut tehdä näin.

 Sitten vartija kumartui Tatua vasten, tarttui tämän levossa olevaan kaluun ja otti sen suuhunsa. Kahlittu mies ei tiennyt mitä ajatella, mutta antoi vartijan jatkaa eikä harannut vastaan. Ihmiskosketus hänen kalleimpaansa tuntui järisyttävän hyvältä ikuisuudelta tuntuneen tauon jälkeen. Ja oli taukoa tietysti ollut laukeamisestakin. 

 Vartija tuntui olevan varsin kokenut imijä. Paine tuntui juuri sopivana terskassa samalla kun käsi hieroi turvonneita kasseja. Tatu ei voinut estää mielihyvän huokaisujen pakenemista huuliltaan.

 Yhtäkkiä imun tunne loppui. Tatu katsahti mitä oli tapahtunut ja sai vastaansa täydessä erektiossaan seisovan kankensa. Sen vierellä sitä ihasteli tuttu vartija.

  • Mä vedän nyt loppuun asti, tämä totesi.

 Tatu tyytyi vain nyökkäämään. Imu jatkui entistä kovempana kun vartijan korsto lutkutti Tatun elintä posket lommoilla. Tatun koko kroppa alkoi vääntelehtiä kahleissaan loppuhuipennuksen lähestyessä. Kurkun periltä alkoi kuulua korinaa ja heti seuraavaksi hän tunsi lastin sykäytyksen kalussaan. Vartija ei vielä hellittänyt otettaan, vaan nieli ja puhdisti kaikki mällit Tatun aisalta.

 Tatu ei kehdannut enää katsahtaa vartijaan päin. Silmät olivat lukkiutuneet himmeästi kiiltelevään metallikattoon. Koko kroppa tuntui nihkeältä kaikesta hiestä aina kainalokuopista pohkeisiin asti.

 Pian hän tunsi kahleiden irtoavan ja tutun nykäisyn kaulallaan. Tatu kampesi järkälemäisen kroppansa istumaan. Vartija loi merkitsevän vilkaisun häneen ennen kuin käski seisomaan.

  • Varmaan ymmärrät että tästä lähtien et oo enää perus siitossonni enää.

 Tatun mahassa muljahti.

  • Pääset vähän parempiin oloihin tuonne meille vartijakoppiin. Meillä on siellä jo kiva soppi sulle valmiina. Älä turhia pelkää, kyllä me susta huolta pidetään.

 Vartija virnisti. Kaksikko lähti talsimaan takaisin osastolle tällä kertaa Tatun munat vapaasti heiluen.

Janin ylennys

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Jani saa kauan kaivatun palkintonsa.

 Janin korvissa suhisi ja päätä huimasi. Vaikka hän oli poistunut ottelusta voittajana, ei olo tuntunut kovin voitokkaalta. Odotettuaan jälleen hetken areenan ’’eteisessä’’ vartija tuli noutamaan hänet. Jani ei tajunnut kysyä saiko hän nyt palkintonsa tai pääsisikö hän edes suihkuun. Vasta käytävän viileähkössä ilmassa iholle helmeillyt hiki alkoi tuntua vastenmieliseltä.

 Kiemurreltuaan vakioajan käytäväsokkelossa kaksikko saapui jälleen yhdelle hissille. Humina alkoi hellittämään Janin päässä. Hän pani merkille että hississä oli pelkästään napit ylös- ja alaspäin nuolilla varustettuina tavanomaisten numeroiden sijaan.

 Hissin kilahtaessa perille vartija puski Janin ulos. Huoneessa oli hämärää, mutta Jani erotti pienehkön huoneen ääriviivat sekä keskellä seisovan leveän sängyn. Jani laahusti sängylle samalla vetristellen kipuilevia käsivarsiaan. Istuessaan sängynlaidalle kuului shortsien alta pahaenteinen rasahdus. Jani ponnahti vieterinä ylös. Helpotuksekseen hän oli istahtanut pelkän paperin päälle. Siinä luki:

 ’’Onnittelut voitosta kohde numero 725-97! Saat palkintosi tuota pikaa. Ota sillä välin ilo irti huoneen antimista.’’

 Jani tavasi lapun muutaman kerran uudelleen, mutta viesti pysyi samana. Irrotettuaan katseensa paperinpalasta Jani alkoi käydä huonetta läpi sentti sentiltä. Yhdellä sivuseinällä oli ovi, jonka takaa paljastui pieni kylpyhuone. Toisella puolen huonetta oli pieni keittiönurkkaus, jonka jääkaapista Jani nappasi jonkin sortin palautusjuoman. Hiki oli kuivunut iholle jättäen sen inhan nahkeaksi. Hörpittyään puolet juomasta Jani päätti mennä suihkuun.

 Juuri kun hän oli saanut shortsinsa nilkkoihinsa hissin ovi liukui auki. Vartija tyrkkäsi hämmentyneen oloisen Iiron ulos hissistä. Hissin oven sulkeutuessa kaksikko jäi hiljaisuuteen.

  • Mahtava ajoitus, Iiro totesi, mutta tunnelma pysyi jännittyneenä.

 Iiro oli hapuillut valokatkaisijaa seinältä ja löydettyään sen räväytti valot päälle. Ne eivät olleet kirkkaat, mutta paljastivat munasillaan punastelevan Janin. Nakuna yllätetty nuorukainen peitti kämmenillään arimmat paikkansa, mutta puna kasvoilla vain syventyi.

  • Ei sun tarvi nolostella, Iiro rohkaisi.

 Hän otti askeleen lähemmäs Jania.

  • Me saadaan olla ihan kahestaan. Tässä on tää…

 Iiro ojensi kädessään pitelemän pussukan.

  • Ai se aine? Jani kuiskasi ja otti pussin käteensä.
  • Joo. Nielase se ja voidaan sit jatkaa, Iironkin kasvot alkoivat punastua ja katse painua lattiaan.
  • Mitä sä meinaat?
  • Sitä et mäkin saan tulla, Iiro nosti katseensa. Silmissä oli lempeä tuike.
  • Aijaa, kiva, Jani hymähti hiukan.

 Hän avasi pussin, josta löytyi muutama tabletti. Ne hän huuhtoi alas kesken jääneen juomansa rippeillä. Samalla Jani tajusi sukukalleuksiensa roikkuvan ilman näköestettä. Hän katsahti Iiroon narauttaen tämän itse teosta.

  • Jätkä ei paljoo häpee, Janin huulille nousi pakostakin pieni virne.
  • Himottaa ihan sairaasti, Iiro myönsi ja repi omat shortsinsa jaloistaan.

 Jani näki ensi kertaa Iiron vehkeen, joka oli tähän asti ollut siveysvyön suojissa. Se näytti hieman isommalta kuin hänen oma kalunsa, mikä sai tutun kateuden pistoksen nousemaan rintaan. Jani ei oikein vieläkään ollut päässyt yli teiniajan itsetunto-ongelmistaan aisansa suhteen, vaikka hän itsekin tiesi ja hänelle oli lisäksi kerrottu sen olevan normaalipituinen.

  • Mä olin just menossa suihkuun, Jani vihjasi nyt kun he molemmat olivat ilkosillaan.

 Iiro nyökkäsi ja seurasi Jania pieneen kylpyhuoneeseen. Jännite heidän välillään oli sähköisempi kuin koskaan aiemmin. Jani rohkaistui astumaan suihkun alle. Hän kadotti tilantajunsa heti kun lämmin vesivirta iskeytyi hänen rintaansa vasten.

 Jani säpsähti kun Iiro hivuttautui hänen ja suihkun väliin. Nyt vesi osui puoliksi heihin kumpaankin.

  • Saitko sä pahastiki pataan? Iiro kysyi.
  • En mä oikeestaan, Janin ääni tuskin kantoi veden pauhun yli.
  • No hyvä, olin vähä huolissaan susta, Iiro sipaisi kastuneet suortuvansa silmiensä tieltä.

 Jani hymähti. Iiron sanat tuntuivat lämpimänä sykähdyksenä jossain rinnan tietämillä.

  • Huomasin mäkin kun sä vähä vilkuilit tuolla, Iiro paljasti ja nosti varovasti kättään Jania kohti.

 Tämä huomasi Iiron aikeet, mutta nappasi kämmenestä kiinni lukiten sen omansa sisään.

  • Eikö se oo aika normaalia, muuallakin…
  • Anna kun mä, Iiro sanoi kun oli jo napannut pesusienen seinätelineestä.

 Jani päästi irti Iiron kämmenestä. Silminnähden hermostunut nuorukainen ruuttasi siihen saippuaa, mutta jähmettyi sitten paikoilleen. Jani äkkäsi tilanteen ja tarttui taas Iiron käteen. Varovasti ohjaten hän vei sen rinnalleen.

  • Vaikuttaako se aine jo? Iiro kysyi kun alkoi hieromaan Janin rintaa.
  • Joo, se tuntuu aika jännältä.

 Jani otti varovasti kiinni vielä levossa heiluvasta kalustaan. Hetki sitten alkanut hieman pistelevä tunne tuntui vähän samalta kuin silloin kun veri palaa takaisin puutuneeseen raajaan. Hän veteli esinahkaansa aluksi hieman hapuillen.

  • Onks taidot ruosteessa? Iiro virnuili aivan kuin lukisi Janin ajatukset.
  • Ehkä joo, Jani nosti katsettaan varovasti Iiroa kohti.

 Iiro valutti sientä koko ajan alemmas rinnalta pysähtyen mahan seutuville.

  • Haluuks kokeilla?

 Janin kysymys yllätti Iiron täysin. Jani rohkaisi tätä vielä kerran ennen kuin Iiron vapaana oleva käsi laskeutui Janin kalleuksille. Iiro hiveli ja hipelöi Janin kuumana sykkivää kalua, joka sai aina vain enemmän ja enemmän pituutta.

  • Toimii se, Iiro hihkaisi ja uskalsi vahvistaa otettaan.
  • Ooksä aiemmin…
  • En mä oo kenenkään kans ollu…miehen siis.
  • Oota, Jani keskeytti Iiron touhut. – Pestäänkö ittemme ja mennään tonne sänkyyn?

 Iiro nyökkäsi ja niin he saippuoivat ja huuhtelivat itsensä vikkelään. Välillä käsivarret kolahtivat yhteen tohinan keskellä eivätkä jalatkaan tahtoneet mahtua sopuisasti pieneen suihkunurkkaukseen. Jani vilkuili kainosti Iiron jalkoväliä, jossa tämän vehje oli saanut muutaman lisäsentin viime näkemästä. Tahtomattaankin hänen rinnassaan käväisi kateuden kolea vihlaisu.

 Kaksikko kuivasi itsensä, mutta pyyhkeiden vieressä roikkuvat puhtaat shortsit jäivät paikoilleen. He rojahtivat sängyn vastakkaisille laidoille. Jani tunsi lihastensa lopettavan yhteistyön hänen kanssaan, vaikka hän kuinka halusi lopettaa kassejaan pakottavan paineentunteen. Suihkun lämpökin alkoi pikkuhiljaa vaihtua tuttuun viileyteen.

 Jani ei ollut huomannut Iiron touhuja ollenkaan. Tämä oli vaivihkaa runkannut vehkeensä täyteen seisokkiin valtavan terskan pullottaessa sen päässä. Iiro ei malttanut jäädä tähän, vaan lupia kyselemättä laski kämmenensä Janin reidelle. Nuoren miehen vartalo jännittyi entistäkin enemmän, mutta Jani ei halunnut kieltää Iiron kosketusta. Hänen kroppansa ei ollut vielä täysillä mukana, mutta hänen mielensä tiesi mitä hän halusi.

 Iiro ymmärsi siis jatkaa ja voimisti otettaan. Samalla hän veteli rauhallisia vetoja omalla esarillaan. Katse oli tiukasti kiinni Janin aisassa. Piinaavan hitaasti hänen kätensä siirtyi Janin kalleuksia kohti. Lopulta se valui hieman alemmas osuen terhakkaisiin kiveksiin, jotka näyttivät luonnottoman suurilta. Iiron oli pakko katsahtaa omiin kiviinsä ja tehdä sama havainto; selibaatilla oli nähtävästi tällainenkin vaikutus.

 Iiron kädet siirtyivät yhtä aikaa hänen omille munilleen sekä Janin kasseille. Hän alkoi hieromaan niitä varovasti samaan tapaan kuin hän oli joskus runkatessaan tehnyt. Jani päästi vaimean huokauksen suljettujen huuliensa välistä, mikä sai Iiron jatkamaan hieromistaan.

 Kesken kaiken Janin kämmen tarrasi kiinni Iiron hierovasta kädestä. Heti perään poikien katseet kohtasivat parin sekunnin ajan, mutta painuivat nopeasti alas Janin munille. Lyhyen tauon jälkeen Iiro jatkoi, mutta hivutti kättään hitaasti kohti Janin kalua. Se oli paisunut aavistuksen verran, vaikka Iiron silmiin se näytti olevan yhä levossa.

 Enää hän ei malttanut itseään. Hetkessä hän oli napannut tukevalla otteella Janin kyrvän nyrkkinsä sisään samalla refleksinomaisesti tarttuen kiinni omaan aisaansa. Molemmissa tuntui lämmintä sykintää tosin Janin kyrvässä vielä heikosti.

  • Jatka, Jani henkäisi.

 Iiro hivuttautui lähemmäksi Jania niin että heidän väliin jäi vain noin etusormen mittainen rako. Hengitys oli kiivasta kun kaksi viriileimmässä iässään olevaa nuorta miestä oli aikeissa päättää selibaattinsa. Siltikin Iiro ei oikein osannut päättää miten päin olisi. Jani makasi liikkumattomana sekä kroppa yhä jännittyneenä eikä hänestä olisi saanut paljon irti vaikka olisi opastusta kysynytkin. Eipä sillä että Iiro olisi kehdannutkaan mitään kysyä.

 Niinpä Iiro päätti runkata Jania samaan tahtiin ja samalla tavalla kuin hän oli tottunut itseäänkin runkkaamaan. Aluksi hyvin rauhalliseen tahtiin, melkein kutitellen ja härnäten terskaa. Tämä vaihe oli ehkä parasta itse tulemisen jälkeen kun koko kropassa tuntui varpaita myöten jännittävä kihelmöinti. Ehkä tieto tulevasta pisti kehon valmistautumaan koitokseen.

 Iiro ei halunnut kiusata Jania liikaa, joten varsin pian hän liu’utti kätensä tukevasti kiinni tämän aisaan ja aloitti tasaisen runkkauksen. Janin suusta pääsi epämääräinen korina silmien ollessa tiukasti ummessa. Iiro tunsi ylimääräisen sykäyksen omassa kalussaan.

 Huomaamattaan hän kiihdytti molempien käsiensä tahtia. Kädet puristuivat punaisina helottavien elinten ympärille aivan kuin hän olisi hengenhädässä ja nuo kaksi kyrpää ainoa keino pelastautumiseen. Katse harhaili katossa ja seinissä, ja hengitys oli puuskittaista. Loppuhuipennus tuli tuttuun tapaan nopeasti. Aluksi laukesi Janin aisa, joka ryöpsäytti pari purkausta ohutta, väritöntä nestettä ennen kuin selibaatin paakkuunnuttama sperma pääsi ulos isohkoina klöntteinä. Heti tämän jälkeen oli Iiron vuoro tulla, mutta hänen vehkeensä laukoi mällinsä sykäyksittäin pitkin lakanoita ja kroppaa.

  • Tulipa sitä, Iiro kähisi hetken kuluttua.
  • Joo-o, Jani vilkaisi nopeasti Iiroa.

 Iiro sopersi hakevansa paperia. Hän nousi kankeasti seisomaan ja oli jo kylppärin ovella kun hissin ovi liukui auki.

 Koistinen astui sisään hissistä tavanomaisen tiukka katse silmissään. Nyt tuo katse haravoi pienen huoneen läpikotaisin huulten kääntyessä pieneen virneeseen.

  • Seurasin teidän touhujanne kameran kautta. Vaikuttavaa kerrassaan. Saatte jäädä tänne asumaan niin pitkäksi aikaa kuin haluatte kunhan käyttäydytte niin kuin tähänkin asti. Lisäksi saatte käyttää muitakin tiloja jos ette jo huomanneet.

 Koistinen käveli keittiönurkkauksen uloimpaan nurkkaan, josta hän esitteli hyvin naamioidun oven. Kahvan saattoi juuri ja juuri erottaa silmillä. Hän kutsui yhä alastomat nuorukaiset luokseen ja näytti ovelta heille pienen kuntosalin.

  • Tuolla vastakkaisella seinällä on vielä yksi ovi, Koistinen osoitti salin takaseinää. – josta pääsee pienelle uima-altaalle. Sitäkin saatte käyttää milloin haluatte.

 Jani ja Iiro olivat vaisuja ehkä eniten hämmästyksestä, ehkä osittain myös juuri päättyneestä runkkaussessiosta. Tällainen tasonkorotus heillä tuskin oli ollut mielessään lennokkaimmissa haaveissaankaan.

  • Miten…, Janin lause jäi kesken. – Miten tota toi aine vaikuttaa?
  • Sen vaikutus hälvenee kohta ja pian olet samassa tilassa kuin aiemminkin. Mutta voi olla että jossain vaiheessa saat vasta-ainetta joka kumoaa kokonaan aineen vaikutukset.

 Jani nyökkäsi hieman arasti. Iiro huomasi sivusilmällä toverinsa tilanteen ja rohkeni kysyä vaatetuksesta. Koistinen kertoi kylppärissä roikkuvista shortseista sekä erillisistä housuista uintiin ja salille. Molemmat pojat nyökkäilivät ajatukselle.

  • No tässäpä tämä. Kohta saatte kaikki entiselle osastolle jääneet tavarat tänne sekä vähän täydennystä jääkaappiin. Ruoka tulee valmiina tai melkein valmiina eli siihen ei teidän tarvitse aikaa kuluttaa. Seuratkaa vain treeniohjelmaanne ja ohjeistuksia meiltä niin hyvä tulee.

 Koistinen lampsi nopein askelin takaisin hissille. Päästyään sisälle koriin ja käännyttyään Janiin ja Iiroon päin hän nyökkäsi kevyesti ennen kuin hissin ovi kolahti kiinni.

Elämäni mies

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Vanhempaa ja hieman romanttistakin tarinaa tähän väliin.

Heti ensi näkemältä tiesin 17CM:n, tuttavallisemmin Jonin, olevan täydellinen neitsyydenviejä minulle.

Olen 17-vuotias, kohta 18 täyttävä, nuorimies nimeltäni Saku. Satuin tässä yksi päivä eksymään Alastonsuomi.com:iin, missä selailin kotvan miehistä kiinnostuneiden miesten sivuja ohittaen pikaisella vilauksella transut ja langanlaihat neitihomot. Tuollaiset miesnaiset oksettavat minua. Kun haluan miehen sänkyyni, haluan hänen myös olevan sellainen ja käyttäytyvän sen mukaisesti.

Vielä silloin en bongannut Jonia, vaan jouduin selaamaan vielä useamman päivän ajan sheivattuja kukkakeppihomoja. Rekisteröidyttyäni huomasin, että voin rajata kuvat tietyn ikäisiin miehiin. Mieleni kirkastui välittömästi.

Rajasin miestä etsivät miehet ikävuosien 50 ja 55 väliin. Kyseiset körmyt olivat juuri niitä, joita olin etsimässä. Silloin löysin nimimerkki 17CM:n.

Ihastuin häneen välittömästi. Oletuskuvanaan hänellä oli miehekkään rehti kuva hänestä seisomassa takan edessä karvaiset kädet ristissä, kalu sopivan jäykkänä. Kasvot oli luonnollisesti rajattu pois. Hänet minä halusin viemään neitsyyteni.

Omat kuvani eivät olleet hääppöisiä, muutama kuva kyrvästä, kropasta ja totta kai pepusta, joten en vielä pyytänyt ottamaan yhteyttä, vaan aloitin viikon mittaisen kuvausmaratonin.

Vanhempani ovat oikeita uraohjuksia, joten heillä menee töissä yleensä myöhään iltaan, eikä sisaruksiakaan ole, mikä mahdollisti rauhallisen ja häiriöttömän kuvausympäristön.

Keskityin erityisesti fetissikuviin ja ylipäätänsä kaikkeen erikoiseen: dippasin kaluani jääpalojen sekaan, mikä tuntui oudolta mutta samalla kiihottavalta. Ostin rautakaupasta muutaman pötkön raskaita pultteja, joita roikottelin sitten kasseista. Ja kun satun opiskelemaan rakennusmieheksi, otin tietysti kuvia, joissa poseerasin kalu paljaana pelkät huomioliivit ylläni.

Tämän jälkeen otin yhteyttä Joniin. Moni oli jo ehdotellut hänelle kaikenlaista hänen kuviensa kommenttikentissä, mutta itse päätin jättää ne Jonin kropan ylistämiselle. Kirjoitin yksityisviestin hänelle, jossa pyysin tapaamista kahvilassa tai muussa samanlaisessa paikassa kotikaupungissani.

Jo muutaman päivän kuluttua sain vastauksen. Myönteisen sellaisen. Jonille kävi mainiosti se, että hän ajaa luokseni parinsadan kilometrin päästä ja se että ensimmäisellä kerralla vain tutustutaan.

Olin koko päivän hurmoksessa ja illalla runkatessani minun ei tarvinnut katsoa ainuttakaan pornovideota – pelkkä Jonin ajattelu sai lastini purkautumaan minuutissa.

Tapaaminen meni odotetusti; Joni saapui ajoissa paikalle valitsemaani kahvilaan kaupungin keskustassa. Nurkkapöytämme oli sopivan rauhaisa, joten sain ongittua Jonilta selville monia mielenkiintoisia faktoja hänestä.

Ammatiltaan hän oli metsuri, mikä sai kaluni nousemaan välittömästi parilla sentillä. Jöpötystä ei hillinnyt se, kun hän lupasi jonakin päivänä esitellä itseään huomioliiveissään, metsurinhousuissaan ja pitkävartisissa kumisaappaissaan.

Lisäksi sain tietää hänen olevan eronnut, lapseton ukkomies, mutta joka on aina ollut jollain tavalla enemmän kiinnostunut miehistä ja hänen eronsakin kuulemma johtui osaltaan hänen miessuhteistaan.

Vaikka hän näyttikin tyytyväiseltä varsin jykeviin, mutta silti siloposkisiin kasvoihini, joiden päällystä koristivat vaaleat, hieman sotkuun kammatut hiukset, kalvoi epäilemättä hänenkin mieltänsä huima ikäeromme – olisimme aivan hyvin voineet olla isä ja poika.

  • Vaikka eihän se laitonta ole, sanoin tuoden esille asian, joka kummitteli molempien mielissä.
  • No eihän se, Joni tyytyi vastaamaan. – Mutta sun täytyy ymmärtää että tältä on turha odottaa mitään kestävää.

Huolimatta siitä, että olin jo aikoja sitten itsekin sisäistänyt saman asian, sattui se siitä huolimatta johonkin kohtaan syvällä sisimmässäni.

Ensitapaamisen jälkeen kului viikko. Se oli raastavaa aikaa, kun tiesin mitä viikonloppu toisi tullessaan. Vaikka mieli teki, en runkannut viikolla, jotta voisin nauttia Jonista täysillä ja kokisin siihen astisen elämäni nautinnollisimman orgasmin.

Sitten aivan yllättäen viikonloppu koitti. Vanhempani olivat jälleen yhdellä työmatkoillaan, tällä kertaa yhdessä, he kun työskentelivät samassa firmassa, mutta eri osastoilla. Nojautuen tähän faktaan olin kutsunut Jonin rohkeasti yli kahdensadan neliön taloomme, jonka piha oli rauhaisa ja täynnä lemmiskelypaikkoja, tosin maaliskuu ja kymmenen asteen pakkaset saattaisivat vaikuttaa kutuleikkeihimme.

Joni karautti pihaan juuri oikeaan aikaan, tasan kello 21.00, vuosimallia -95 edustavalla Toyota Corollallaan. Harrastelin autoja, joten vuosimallin päätteleminen ei ollut mikään visainen purtava, eikä myöskään se sattuma, että Jonin auto oli samanikäinen minun kanssani.

Ovikello kilahti ja ryntäsin huoneeni ikkunasta alakertaan jatkaen juosten eteiseen. Eteisessä ulko-ovea vastapäätä seisoi tammipuinen lipasto, jonka päällä lepäsi kehystetty kuva perheestämme. Me kaikki hymyilimme, mutta hymy ei ollut aitoa. Perheemme oli käytännössä kolmen ihmisen porukka, joka sattumoisin asui samassa talossa ja söi samasta jääkaapista. Laskut jaettiin vanhempieni kesken, mutta minulle tai koululleni ei riittänyt aikaa. Tuskin he edes enää muistivat mitä koulua kävin.

Ovikello kilahti toistamiseen. Havahduin säpsähtäen, räpyttelin kostuneita silmiäni ja avasin oven. Joni seisoi sen takana yllään siistit, tummansiniset farkut ja punainen villapaita. Hänen molemmat kätensä olivat piilossa selän takana, mikä kieli ainoastaan yhdestä asiasta – lahjasta. Huuleni nousivat tahtomattaan hymyntapaiseen.

  • Tässä sulle jotain pientä, Joni sanoi niin pehmeällä ja lämpimällä äänellä että se sai jalkani pettämään. En tajunnut edes ottaa Jonin tarjoamaa pakettia vastaan, vaan lysähdin hänen syliinsä itkeä pillittäen.

Joni ei sanonut mitään, vaan hellästi puskien hän ohjasi minut eteisen puiselle penkille, asetti pakettinsa viereeni istuen itse toiselle puolelle ote yhä minussa.

Hänen syleilynsä oli jotain ennenkokematonta. Se kihelmöi ympäri kehoa, valtasi sydänalan, mutta ei herättänyt pikku veitikkaani millin vertaa eloon. Se oli isällinen syleily.

Itkuni oli loppunut yhtä nopeaa kuin oli alkanutkin ja oli laantunut lähinnä satunnaiseksi nyyhkytykseksi. Joni kehotti minua nousemaan. Ponnahdin pystyyn huterasti jalat hiukan vavisten. Joni sanoi ettei sänkyhommista tulisi tänä iltana mitään ja talutti minut yläkertaan.

Intin vastaan koko matkan, mutta Joni oli jämäkkä, mikä kuuluikin hänen rooliinsa ”varaisänäni”. Hän talutti minut aina huoneeseeni saakka, laski minut varoen sängylleni ja riisui t-paitani ja farkkuni yltäni. Sivusilmällä näin hänen ilmeensä kun hän näki livenä lihakseni, jotka eivät olleet mitkään vähäpätöiset, mutteivät myöskään yltiöpäisen megalomaaniset. Hän hymähti lopuksi ja kumartui pääni ylle suudellen höyhenen kevyesti otsaani.

Aamulla en heti muistanut illan hämmentäviä tapahtumia. Sitten yhdellä rysäyksellä ne vyöryivät tajuntaani murskaten teinipojan himoni kyllästämät pilvilinnani lähemmästä kanssakäymisestä Jonin kanssa.

Vedin peiton yltäni luoden pikaisen katseen kehooni. Oranssit Diesel-bokserini olivat yhä tallella, eikä Joni näyttänyt koskeneen mihinkään huoneessani.

Yhtäkkiä ovi avautui. Jonihan siellä oli päällään samat farkut kuin eilenkin ja musta t-paita. Hän hymyili tavalla, joka sopi hänen ikäisilleen miehille kuin salasana pornokansioon: ei liian leveästi, mikä näyttäisi hölmöltä, muttei liian vaisusti, mikä taasen näyttäisi masentuneelta ja teeskennellyltä.

  • Huomenta, hän sanoi ja hänen lyhyt sänkensä liikkui hänen hieman rosoisten huuliensa tahdissa.
  • Huomenta, vastasin edelleen nojaten lihaksikkaisiin käsivarsiini. Salaa halusin Jonin huomaavan ne.
  • Miten meni yö? Joni kysyi kuin lääkäri ikään. Hän istuutui sänkyni reunalle niin että hänen farkkujen peittämä reitensä kosketti omaani.
  • Ihan hyvin, totesin katse harhaillen pitkin Jonin kehoa. – Siitä viime illasta…
  • Ei sun tarvi puhua siitä, jos sä et haluu.
  • Mulla vaan ei koskaan oo ollu kunnon isää, aloitin Jonin vastustuksesta huolimatta samalla tarkkaillen hänen kasvojaan. Hän todella näytti välittävän sanoistani.
  • Se on sääli, hänen katseensa oli kuin nauliutunut silmiini, mutta se ei tuntunut mitenkään kiusalliselta – päinvastoin.
  • Mut dumpattiin päiväkotiin kun mä olin hädintuskin vuoden ikänen. Kolmivuotiaana mulle tyrkytettiin vaikka minkälaista harrastusta: jalkapalloa, jääkiekkoa, uintia, suunnistusta, yleisurheilua…Mä en ees muista kaikkia.

Huokaisin syvään. Olin jo aikaa sitten laskenut katseeni varpaisiini, joita liikuttelin edestakaisin.

  • Koulunalku oli hirveetä. Mun piti hoitaa kaikki läksyt ite ja pärjätä kotona omillani. Monesti opettajat valitti mulle kun en ollut tehny läksyjä tai olin tehny ne huonosti. Enhän mä muuta tehny ku vaan pelasin pleikkarilla ja surffasin netissä. Sillon mä löysin pornonkin.

Joni nosti kulmakarvojaan hitusen, mutta laski ne taas nopeasti alas. Hän oli taatusti kuullut paljon kaikenlaista, eikä yksi pornon jo seitsenvuotiaana löytänyt pojankoltiainen hänen mieltään paljoa hetkauttanut.

  • Mä runkkasin vähintään kaks kertaa päivässä. Pahimmillaan neljäkin kertaa. Olin mä jo tarhassa tajunnu olevani erilainen: leikkiminen tyttöjen kanssa ei eronnut mitenkään poikien kanssa leikkimisestä. Mä istuin monesti yhen Tuukan sylissä, joka oli tullu sinne suorittaan sivariaan. En mä tiiä oliko se homo vai ei, en mä sillon ees tienny koko sanaa, mutta seki tykkäs musta, varmaankin siks kun mä olin aina niin kiltti sille.

Pidin lyhyen tauon. Huokaisin jälleen. Jonin katse oli muuttunut sitä lempeämmäksi mitä enemmän olin kertonut lapsuusajoistani, joita en ollut jakanut koskaan kenenkään kanssa. Ennen tätä hetkeä. Tätä lauantai-aamua, jona minä nyt jaoin kaikista tuskaisimpia muistojani käytännössä ventovieraalle ihmiselle.

Aivan varoittamatta Joni laski kätensä reidelleni. Ei, hän tarttui siihen suurella metsurinkämmenellään, jonka päällä hänen käsivartensa karvoitus jatkuu katkeamattomana mattona.

Hymähdin hieman, ja Joni hymähti takaisin. En voinut uskoa tätä todeksi. Vieressäni istui kokenut mies valmiina tyydyttämään kaikki himoni. Ja minä vain kertoilin hänelle kaikkea vanhaa ja tylsää.

  • Et sä haluu näitä mun jaarituksia kuulla, aloitin, mutta Joni keskeytti minut.
  • Haluun. Ihan oikeesti haluun, hän vastasi vakuuttaen minut siltä istumalta.

Käsivarsiani alkoi kivistää vihdoin ja viimein, minkä vuoksi nousin istumaan selkä seinää vasten. Jonin ote reidestäni herkesi hetkeksi, mutta hän korjasi tilanteen hiissautumalla lähemmäs.

  • Onneks meiän koulun terveydenhoitaja tajus tilanteen kolmannen luokan terveystarkastuksessa. Olin lihonut aika lailla kun mä aina söin jotain mikroruokaa ja join himona limsaa. Se otti sitten yhteyttä mun vanhempiin ja sano niille suorat sanat. Mä olin niin ilonen kun ne huomioi mut ja alko liikkumaan mun kanssa. Kaikki mun päiväkotiaikaset harrastukset oli jääny kun en mä niistä ollu oikeesti kiinnostunu. Mä lenkkeilin mun porukoitten kaa, pyöräilin, kävin uimassa ja pelasin vaikka mitä pelejä. Mun paino tippu ja yläasteen alussa mä olinki taas normipainone. Joskus seiskaluokan puolessavälissä mä innostuin bodaamisesta ja aloin harrastaan sitä täällä meiän omassa kuntosalissa. Se on tuolla kellarissa. Ala-asteella mulla ei ollu oikeen kavereita enkä mä ois niitä oikeen etes halunnu, mä viihdyin hyvin itseksenikin. Joitain ihastuksia oli, mutta porno peitti kaiken allensa. Mä haaveilin vain joistain pornotähdistä tajuamatta ollenkaan mitä tosi rakkaus on. Yläasteella mun pornon kattominen väheni kun mä aloin kattelemaan meiän luokan urheilijapoikia…sitä aina häpes kun ei tajunnu että niitten lihakset oli vaan pelkkä kuori, että ne oikeesti oli hirveitä kusipäitä, jotka dumppas niitten tyttöystävät joittenkin paremmannäkösten takia. Musta tuli itekin sellanen, siis sellanen lihaskimppu, jollanen mä nytkin oon.
  • Hyvännäkönen sä oot, Joni pisti väliin. Hän kehui ensi kertaa ulkonäköäni.
  • Kiitti, mumisin nolona virnistellen.
  • Ei ku oikeesti, Joni sanoi ja siirtyi lähemmäksi.

Nyt hänen farkkunsa koskettivat viilennyttä kylkeäni, joka lämpeni pian Jonista hehkuvasta lämmöstä.

Kurottauduimme hitaasti suutelemaan toisiamme. Joni oli ilmiömäinen suutelija, kun omat huuleni taasen tuntuivat olevan kaikesta puhumisesta turtia.

Suudelma loppui, mutta se ei jäänyt siihen. Oma pikku veitikkani oli nyt täysin hereillä ja parkui päästä ulos boksereista.

Jonin siirrosta rohkaistuna tartuin boksereihini ja revin ne nopeasti jaloistani. Joni seurasi tyynenä vierestä toimitusta, eikä hänen ilmeensä värähtänyt juuri ollenkaan kun jo hieman paisunut elimeni ponnahti esiin boksereiden alta. Hän on taatusti nähnyt monia kaluja elämänsä aikana, eikä omani ollut hänelle enää mikään yllätys.

Iästään huolimatta oli hänelläkin tarpeensa, eikä hän tietenkään voinut mitään biologiselle himolleen sen takana ja niinpä hän riisui t-paitansa paljastaen karvaisen, kiinteän ja hiukan koholla olevan rintansa ja tasaisen vatsanseudun.

Hän polvistui sängyn viereen, otti hyvän asennon ja alkoi runkata kaluani. Välittömästi Jonin kosketuksen jälkeen se nousi huippumittoihinsa viiteentoista senttiin.

Joni oli yhtä hyvä runkkaamaan kuin hän oli suutelemaankin. Hänen otteensa oli sopivan tiukka, muttei tehnyt ollenkaan kipeää.

Joni ei jäänyt pelkkään runkkaukseen vaan kumartui piankin kaluni ylle, avasi suunsa ja ahmaisi kaluni sisäänsä. Oikealla kämmenellään hän piti kaluni sopivassa asennossa, kun taas vasemmalla hän hieroi jännittyneitä vatsalihaksiani.

Jonin kieli oli karhean kutittava kalullani ja tunsin orgasmin lymyävän aivan nurkan takana. Mainitsin asiasta Jonille, joka keskeytti suihinottonsa välittömästi. Hän nousi seisomaan, laski farkut jalastaan ja heitti valkoiset tennissukkansa nurkkaan.

Päällään ainoastaan valkoiset bokserit hän kysyi:

  • Haluaako poju tehä isukin iloseksi?

Silmäni kirkastuivat ja ponnahdin seisomaan välittömästi. Kaluni oli kauttaaltaan punainen kun polvistuin Jonin eteen.

Revin bokserit hänen yltään ja silmieni eteen avautui huima näky: puolierektiossa sojottava, nyt jo kaksitoista senttinen jättikyrpä sojotti edessäni allaan suurehkot kivekset. Karvoitus oli varsin runsasta, mutta siitä huomasi, että sitä oli aika ajoin trimmattu.

Aloitin varovasti takaraivossa minua opastavan sisäisen äänen patistamana. Jonin kalu oli todellakin niin iso, että jos ahmaisisin sen kerralla sisääni, saattaisin ihan hyvin tukehtua niille sijoilleni.

Joni voihki matalalla, miehisellä äänellään, mikä sai minut imemään hänen kaluaan yhä kiivaammin ja yhä enemmän. Joni levitti mahtavat kämmenensä takaraivolleni, muttei puristanut ollenkaan. Hän todella osasi käsitellä miestä.

Olin niin onnessani, että silmäni kostuivat kaikesta imemisestä. Tunsin Jonin kyrvän sykkivän kiihtyvällä tahdilla, mutta ennen orgasmia Joni veti minut irti kyrvästään.

  • En mä sun suuhun haluu tulla, hän sanoi lempeästi hymyillen.

Näytin varmaan typerältä hymyillessäni takaisin Jonin jalkojen juuressa, mutta mitä tuosta; Joni piti minusta huolta ja se riitti minulle.

  • Haluuksä kokeilla kakkosta? Joni ehdotti varovaiseen sävyyn, pää hiukan etukenossa.

Nousin istumaan sängyn reunalle tietämättä, mitä sanoa. Näpersin sormiani, kun vastasin:

  • Miksei?

Joni hymyili jälleen lempeää karhunhymyään. Hän tarttui minua hartioista ja laski minut hellästi makuuasentoon. Hän liu’utti kätensä alas reisilleni ja nosti ne jykeville olkapäilleen.

Kondomin ja liukuvoiteen hän nappasi yöpöydältäni merkitsevä pilke silmäkulmassaan. Punastuin takuulla, mutta punastumistani ei voinut nähdä valmiiksi punoittavilta kasvoiltani.

Valmistelujen jälkeen kului muutama sekunti ennen kuin tunsin Jonin jättimäisen vehkeen sisälläni. Alun kangertelun ja muutaman tuskanaallon jälkeen tunsin pelkkää nautintoa. Olinhan venyttänyt reikääni jo vuosia erilaisilla dildoilla, joten tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun jotain tungettiin anukseeni.

Mutta tällaista tunnetta ei voinut saavuttaa minkäänlaisilla leluilla. Se tunne, kun sisällään ei tunne pelkkää palikkaa, vaan siitä säteilevän lämmön ja aistii aina erilaiset liikkeet, joita ei voi itse hallita.

Voihkin niin vähän kuin vain pystyin – Joni oli aikaisemmin kertonut, ettei juuri välittänyt siitä. Ei silti, että olisin kuulostanut inhoamiltani neitihomoilta, enkä ainakaan omasta mielestäni ollut tässä orastavassa suhteessa missään ”naisen” roolissa, vaan yksinkertaisesti nuorempana ”oppilaana”.

Joni murahteli keuhkojensa syvyyksistä voimalla, mikä sai kaluni kostumaan kauttaaltaan kiimatipoista. Pyysin Jonia runkkaamaan sitä, minkä hän teki edelleen kasvoillaan tuo lämmin, hyväksyntää henkivä hymy.

Voihkin jo kuuluvasti, kun laukesin kauttaaltaan jännittyneille vatsalihaksilleni. Heti perään Joni laukesi sisääni kämmenet samalla puristaen jännittyneitä reisiäni.

  • Olit kyllä mahtava, hengähdin ääni kirkkaana innostuksesta.
  • Kiva kun kelpas, Joni hymyili silmät tuikkien.

Siistittyämme itseämme hieman kellahdimme vieretysten sängylleni. Sänkyni natisi Jonin massiivisen ruhon alla, mutta kesti silti. Asetuin mukavasti Jonin kainaloon, joka siinä hetkessä oli maailman ylivoimaisesti paras paikka. Valtavat käsivarret suojasivat minua kaikelta ja Jonin sydämen tasainen syke vaivutti minut rauhaisaan uneen.