Roolileikkimme talvi

Hieman erilaista tarinaa tähän sarjaan. Tai no, onhan tämä koko tarina hieman erilainen!

Alkuvuosi oli ollut harvinaisen luminen. Tämän ansiosta sonnieni lumenkolaus-palveluille oli ollut erityisen paljon kysyntää. Sonnikaksikkoni oli laajentanut palvelualuettaan lähinaapuruston ulkopuolellekin. Asiakaskunta oli varsin monipuolista koostuen niin eläkeläisistä kuin kiireisistä perheellisistäkin. 

Eräs asiakas herätti kuitenkin enemmän huomiotani kuin toiset. Se oli lähellä yliopistoa uudehkossa omakotitalossa asuva opiskelijaporukka. Neljä nuorta miestä olivat vuokranneet yhdessä talon läheltä yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistä kampusaluetta. Ihan fiksu veto kieltämättä. Lauri oli yleensä käynyt tekemässä ison pihan lumityöt ennen aamun ensimmäisiä luentoja. Tämä antoi talon asukkaille mahdollisuuden nukkua pois krapulaa tai vetää toinen kierros bileistä napatun mimmin kanssa. Oli kyllä varsin kiihottavaa ajatella, miten pojuni ahersi pihalla omat munat lukittuina samalla, kun talossa oli käynnissä hikiset panosessiot. 

Tällä kertaa Mikan aikataulut sopivat Lauria paremmin. Laurilla ja minulla oli molemmilla kiivas tenttiviikko meneillään enkä halunnut tarkoituksella hidastaa pojuni opintoja. Olimme molemmat kirjastossa pänttäämässä, kun puhelimeeni kilahti viesti Mikalta. Vanhempi sonni kysyi pystyisinkö puhumaan hetken puhelimessa. Vastasin myöntävästi samalla etsien vapaata puhelinkoppia. Sellaisen löydettyäni painoin luurin kuvaa Mikan nimen kohdalla pohtien mitä tällä olisi mielen päällä. 

  • No, eikö kolaushommat maistu? Kysyin nauraen. 
  • Maistuuhan ne, Mikan äänessä ei kuulunut naurua. – Tuli vaan yks toinen juttu vastaan, herra

Mika sanoi viimeisen sanan oudon hiljaa. 

  • Mikäs se sellainen on? Kai ne maksaa sen hinnan, josta sovittiin? 
  • Joo toki, ei siinä oo mitään ongelmaa. Tää Jami vaan haluais vähän toisenlaisia palveluja. 
  • Ahaa, vastasin ja yritin keksiä miten jatkaisin. – Millaisia palveluja? 
  • Noo, esimerkiksi suihinoton. Jami huomas tän mun kaulaketjun ja kysyi mikä homma. Selitin sitten asian niin kuin se on. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Hymähdin hieman. Vai ei sonnini pystynyt kolaamaan yhtä pihaa ilman, että oli samalla jo ottamassa suihin. 

  • Jos asiakas tuollaista palvelua haluaa, niin käyhän se. Tosin maksua siitä ei voi ottaa, kun se olisi muuten paritusta. Ei nyt mennä kuitenkaan ihan niin pitkälle.  
  • Selvä, herra. Teen niin kuin käsket. 
  • Hyvä. 

Lopetin puhelun. Palasin Laurin luokse pää hieman pyörällä äskeisestä. Lauri kysyi kuiskaten mistä oli kysymys, mutta sanoin palaavani asiaan myöhemmin illalla. 

Palattuamme kotiin oli Mika jo tekemässä ruokaa. Leveä selkä vain vilkkui keittiön nurkan takana äijän häärätessä. Käskin Laurin mennä auttamaan isukkia. Istahdin itse olohuoneen sohvalle. En jaksanut avata edes telkkaria. 

Mika käveli hetken kuluttua eteeni katse suunnattuna alaviistoon. 

  • No, mikä on? 
  • Herra, tässä olisi palautelomake Jamilta. 

Mika ojensi minulle taitellun ruutupaperin. Hämmentyneenä kiitin Mikaa ja käskin häntä poistumaan. Avasin lapun, jossa luki: 

‘’Kiitos mahtavasta palvelusta! Olen jatkossa teidän vakioasiakas. Teidän firmalla kun on kaksi noin vahvaa jätkää, niin ajattelin voisiko niitä vuokrata vähän pidemmäksi aikaa. Meillä olisi isot bileet tulossa ja kaivattaisiin siellä vähän erilaista viihdykettä. Soita mulle jossain välissä, niin jutellaan tästä enemmän 

t. Jami’’ 

Etsin välittömästi Jamin numeron puhelimestani. Puhelin tuuttasi muutaman kerran ennen kuin kuulin miehekkään äänen. Jami meni suoraan asiaan sen enempiä kaartelematta. Hän selitti, miten hän haluaisi ‘’asentaa’’ Mikan ja Laurin eri vessoihin, toisen alakertaan ja toisen yläkertaan. Vieraat saisivat sitten vessareissuillaan käyttää sonneja haluamallaan tavalla. Selitin Jamille, että Mikaa voisivat käyttää naisetkin, mutta Laurista ei olisi naispuolisille vieraille juurikaan iloa. Jami naurahti ja totesi, että vessat pitäisi merkata tarkasti. Lisäksi kerroin huolestani liittyen anonymiteettiin. Oli eri asia sessioida tutulla porukalla kuin paljastaa tuntemattomille pojujeni todellinen asema, etenkin kun opiskelimme samassa opinahjossa. Jami vastasi tähänkin heti selittäen, että kaksikko pitäisi koko ajan kommandopipoja päässään. Vierailla olisi ehdoton kielto poistaa näitä. 

  • Entä jos vessassa tapahtuu jotain, mikä menee rajojen yli? Mielellään pitäisin itse molempia silmällä. 
  • Tuota mietin itekin. Tää nyt kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta mitä jos vessoihin asennettaisiin kamerat, joita vain sä saisit seurata? Toki vessoihin laitetaan selkeät kyltit videovalvonnasta. Kamerat ei kuitenkaan tallentais mitään. 
  • No tuo kuulostaa jo paremmalta. Ehkä olis kuitenkin helpompaa, jos pojut olis samassa tilassa. Jos joku ei haluaiskaan lisäviihdykettä, niin se sais käydä sit normivessassa. 
  • Käyhän se noinkin. Laitetaan ne kylppäriin, niin on tilaa touhuta. 
  • Sovittu. Ai niin, ja sekin vielä, mietin hetken, miten jatkaisin. – Tästähän ei voi varsinaisesti ottaa maksua… 
  • Älä huoli, maksan vähän ekstraa lopputalven lumitöistä, Jami vastasi nauraen. Hän oli todellakin miettinyt kaiken jo valmiiksi.  

Puhelun jälkeen sydämeni tykytti. Housujeni etumus pullotti muhkeana. Marssin pöytään, jossa Mika ja Lauri jo odottivat. He olivat tainneet kuulla puhelun. Selitin viikonlopun bileiden suunnitelman pääpiirteissään. Mikaa ei tarvinnut taivutella mukaan, mutta Lauri hieman empi. 

  • Herra, mitä jos vieraat tunnistavat minut? 
  • No, se riski on vaan pakko ottaa. Jos ajatellaan, että tämä meidän juttu jatkuu vuosikausia, niin kyllähän se jossain vaiheessa tulee paljastumaan. 
  • Ja jos niin käy, niin minäkin paljastan samalla itseni, Mika rauhoitteli. – Mennään molemmat yhdessä alas. 

Näillä puheilla homma oli sovittu. En olisi malttanut odottaa viikonlopun jo koittavan. 

Viikonloppu saapui lopulta pitkän tenttiviikon jälkeen. Olin valmistellut kotistudion valmiiksi olohuoneeseen. Isolta ruudulta tapahtumia olisi mukava seurata. Jami oli asentanut kolme eri kameraa kuvaamaan eri kulmista. Niissä oli myös mikrofonit, joten äänenkin sai kuulumaan. Hieman kävi kyllä harmiksi, etten voinut itse osallistua näihin bileisiin, mutta vieläkin kutkuttavampaa olisi seurata mitä vieraat pojuilleni keksisivät. 

Toimitin Mikan ja Laurin Jamin luokse päällään shortsit ja hihaton. Tapasin samalla talon kaksi muuta asukasta, Niklaksen ja Santerin. Neljäs jätkä oli reissussa. Tervehdin jokaista pikaisesti ja annoin vielä viimeiset ohjeet ennen lähtöä. 

  • Käyttäytykää pojat sitten kiltisti, ettei tule sanomista. 
  • Kyllä herra, kuului molempien sonnien suusta. 

Kiiruhdin kotiin. Juuri istahtaessani sohvalle kilahti puhelimeeni viesti Jamilta. Hän oli lähettänyt kuvan kylpyhuoneen oveen teipatusta lapusta: 

‘’HUOM: TÄSSÄ TILASSA ON VIDEOVALVONTA! ÄLÄ ASTU SISÄÄN, JOS TÄMÄ ON SINULLE ONGELMA! 

JOS HALUAT HIEMAN ERILAISTA PALVELUA, ASTU IHMEESSÄ SISÄÄN 

ÄLÄ MISSÄÄN TILANTEESSA POISTA PIPOJA 

SEINÄÄN KIINNITETYISTÄ KAUKOSÄÄTIMISTÄ VOIT ANTAA SÄHKÖÄ MUNILLE 

SUOSITELTU ASETUS VANHEMMALLE KAVERILLE ON 4, NUOREMMALLE 3 

ONGELMATILANTEISSA OTA YHTEYS JUHLIEN ISÄNTIIN 

JA MUISTA PITÄÄ HAUSKAA!’’ 

Tunsin mahani hieman muljahtavan. Olikohan virhe antaa heille kaukosäätimet? 

Kameroissa alkoi näkyä liikettä. Leveäharteinen Jami talutti Mikaa perässään pitkän huiskea Niklas, jolla oli Lauri käsipuolessaan. Molemmat olivat jo tässä vaiheessa täysin alasti. Sonnit istutettiin alas. Kädet lukittiin käsiraudoilla, jotka sidottiin vielä köydellä yhteen. Kommandopipot vedettiin syvälle päähän. Jami meni vielä niin pitkälle, että peitti körmyjen silmät. Lopuksi kaukosäätimet teipattiin päiden yläpuolelle.  

  • No nyt näyttää hyvältä, kuulin Jamin sanovan. – Kokeilehan tätä vanhempaa kaveria. Antaa muuten aikas hyvät suuhoidot. 
  • Ihanko tosi? Niklas naurahti vieressä.   
  • Joo joo! Parempaa kuin muijilta oon koskaan saanut. Voisin ite kokeilla tätä nuorempaa. 

Jami ei aikaillut, vaan kaivoi mörssärinsä esiin. Lauri avasi suunsa kiltisti ja aloitti hommansa. Niklas katsoi tätä hetken vierestä, kunnes rohkaistui itsekin. Hänen kalunsa olikin sitten hieman eri luokkaa. Jo puolikovana se oli yksi pisimpiä, joita olin missään nähnyt. 

Mika avasi suunsa, kun tunsi kalun huulillaan. Kuulin selkeää kakomista, kun sonni tajusi kuinka ison oli saanut hoitaakseen. Jami vain nauroi vieressä. 

  • Aah, kyllä tää nuorempikin osaa hommansa! Jami huokaili. 
  • Kyllä tääkin on ihan hyvä, Niklas kommentoi. – Vähän vaan meinaa tehä tiukkaa tän mun kyrvän kanssa. 
  • Sulla onkin noin jäätävän kokoinen varustus! Ihmekään, jos vähän tuottaa hankaluuksia. 

Niklaksen leveä virnistys näkyi minullekin asti. Jami alkoi huokailemaan siihen malliin, että kuti oli lähellä. Niklas oli saanut nyt otteen Mikasta ja tikkasi kyrpäänsä melkein pohjaan asti. Jami korahteli pari kertaa kuuluvasti ennen kuin ampui lastinsa Laurin nieluun. Pojuni nieli kaiken niin kuin hyvän pojun kuuluukin.  

Niklas otti nyt tiukan otteen Mikan sänkisestä takaraivosta. Raivokkaasti nylkyttäen hän laukaisi siemenensä syvälle Mikaan. 

  • Kiitos herra, Mika huokaisi. 
  • Eipä mitään. Eiköhän me vielä palata asiaan. 
  • Jep, nyt ne bileet vasta alkaa, Jami virnisti ja läppäsi Lauria pari kertaa poskelle. 

Nuorukaiset poistuivat ottamaan vieraat vastaan. Meni jonkin aikaa ennen kuin ovi kävi seuraavan kerran. Sisään astui minulle tuntematon nuori mies. Tämä mies oli hieman tukevampi, mutta ensisilmäyksellä silti oikein mukavan näköinen tapaus. 

  • Vai että tällainen pariskunta täällä on, tulija naurahti. 

Vieras vieritti katsettaan sonnieni välillä. Lopulta hänen katseensa lukittautui Lauriin. 

  • Onnistuukohan tällainen palvelu? 

Nuorukainen vetäisi farkkunsa nilkkoihin, käänsi selkänsä Lauria kohti ja peruutti takapuolensa suoraan Laurin naamaa vasten. 

  • Alahan nuolemaan! 

Pojuni oli selvästi hämmentynyt tästä käskystä. Sekunnit tuntuivat kuluvan tuskallisen hitaasti. Vieras painautui yhä tiukemmin kiinni sonnin kasvoja vasten. Odotus palkittiin, kun Lauri alkoi työstämään vieraan reikää. Televisioni kaiuttimista kaikuivat äänekkäät nautinnon huokailut. 

  • Ai vittu, kun tuntuu hyvältä! 

Huomasin, miten vieraan kalu sojotti ylväänä kohti kattoa. Saatuaan tarpeeksi Laurin suusta siirtyi hän vaihteeksi Mikan hoideltavaksi. Isukki ei tätä hätkähtänyt, vaan työsti reikää jo tottunein ottein. Vieras huohotti niin kuuluvasti, että sen oli pakko kuulua huoneen ulkopuolellekin. Täydessä seisokissa sykkivä kyrpä pomppi ylös alas vieraan hinkatessa takamustaan Mikan naamaa vasten. 

Kauaa tätä ei kestänyt, kun vieras jo kääntyi ympäri, veteli muutaman kerran esariaan ja laukesi pitkin Mikan karvaista kroppaa. 

  • Kiitti tästä, palataan ehkä vielä myöhemmin. 

Vieraan lähdettyä jatkamaan juhlimistaan jäi sonnikaksikko jälleen hiljaisuuteen. Ehkä he olivat liian jännittyneitä puhumaan mitään. 

Kaiuttimista kuului etäistä hälinää. Pian ovi loksahti auki ja sisään pamahti naisporukka pienessä hiprakassa. He jäivät ovensuulle ihmettelemään näkyä. 

  • Mitäs ihmettä tää on, porukan pisin jäsen naurahti. 
  • En kyllä ihan tällaista osannut odottaa, hänen vieressään seisova totesi. 

Vieraat kikattelivat seinää vasten kahlituille sonneilleni. Pystyin vain kuvittelemaan, millaisia ajatuksia heidän päässään tällä hetkellä pyöri. 

  • Mitähän tästä tapahtuu? Porukan punapää asteli Laurin eteen ja painoi kaukosäätimestä. 

Laurin koko kroppa säpsähti yllättävästä iskusta. Naurunremakasta ei ollut tulla loppua.  

  • Hei mäkin haluan kokeilla! 

Porukan blondi astui Mikan eteen ja painoi kaukosäätimestä. Karjaisun perusteella asetus oli ilmeisesti jäänyt varsin korkeaksi. Nauru vain yltyi orjien nöyryytyksen kasvaessa. 

  • Mua ainakin pissattaa, eikö teitä? Pisin naisista totesi kysyvän katseen liukuessa porukan seassa. 

Muut naiset nyökyttelivät varovaisesti. He seurasivat, miten aloitteen tehnyt nainen käänsi selkänsä Laurille, veti housunsa nilkkoihin ja antoi kultaisen nesteen virrata orjapojuni päälle. Osa siitä roiskui kommandopipolle jättäen märän läntin kankaaseen. Loppu valui rintakehältä alas vatsalle ja siitä vielä lukitulle kalulle. 

Esimerkistä rohkaistuneena Mikan edessä seisova blondi teki samoin. Hänellä näytti olevankin kova hätä, kun kusta roiskui valtavalla paineella pitkin Mikan massiivista vartaloa. Molemmat sonnit olivat jähmettyneitä paikoilleen. Tämä ei ollut ehkä se, mitä he tältä illalta olivat ensimmäisenä odottaneet. 

Laurin saatua ensimmäisen kasteensa odotti seuraava vieras jo omaa helpotustaan. Nyt vuorossa oli punapää, joka ei aikaillut, vaan päästi oman suihkunsa valumaan valtoimenaan pojuni peitettyjä kasvoja pitkin. 

  • Suu auki! Kaikui tiukka käsky. 

Lauri ei voinut muuta kuin totella, joten nyt hän sai maistaa ensi kertaa vastakkaisen sukupuolen kusta. Pienen kakomisen jälkeen homma alkoi hoitua. 

Myös isukin edessä oli vaihtunut vieras. Hän oli porukan isokokoisin. Tunnelma oli selkeästi vapautuneempi, joten vieras ei ainoastaan peruuttanut Mikan päälle, vaan oikeastaan istui sonnini kasvoille. Kusisuihku virtasi nyt suoraan Mikan suuhun. Ainoastaan muutama pisara lennähti rintakehälle. 

  • Ja nyt nuolet sen puhtaaksi! 

Isukki totteli mukisematta. Metalliseen vankilaansa lukittu kalu oli paisunut äärimmilleen kaltereiden takana. Mika sai tässä tilanteessa selkeää etua siitä, että hän kiihottui myös naisista. 

Kaverinsa rohkaisemina myös muu porukka halusi nuolettaa värkkinsä puhtaaksi. Laurin naamalle istui nyt porukan punapää, joka tiukalla käskytyksellä yritti saada pojuni hommiin. Tämä ei kuitenkaan heti onnistunut. Niinpä yksi porukasta antoi aimo tujauksen sähköä Laurin munille. Tämä sai aikaan hieman liikettä sonnissani. Tahti ei kuitenkaan miellyttänyt vierasta, joten seuraava sähköinen kannustus olikin astetta kovempi. Lauri karjaisi, mutta ääni hukkui vieraaseen. 

  • Ei tää vaan osaa! 

Turhautunut punapää nousi ylös ja lampsi ulos huoneesta. Kaksi muuta naista pesetti elimensä Mikalla, jonka palvelusta ylistettiin vuolaasti. 

Kuulin etäistä puheensorinaa, jonka lähteeksi paljastui äsken huoneesta poistunut punapää. Hänen takanaan seurasi pikku nousussa oleva Jami. 

  • Tää nuorempi ei osannut nuolla mua yhtään! Ei vaikka painettiin tosta säätimestä. 

Jami virnuili niin kuin humalaiset yleensä tekevät. Sitten hän sanoi nauraen: 

  • Eihän tää kaveri osaakaan, kun ei se oo koskaan pillua nähnytkään. Unohettiin tämä ohjeistaa. Eli tää nuorempi on vaan miesten käyttöön ja vanhempaa saa käyttää kuka vaan. 

Koko sakki purskahti nauruun, joka kaikui kumeana kylppärin kaakeleista. Kusen peittämät sonnit istuivat lattialla. Olin satavarma, että molempien kasvot punoittivat tällä hetkellä tulipunaisina pipojen alla. 

  • No siinä tapauksessa mun pitää nuolettaa itteni tällä toisella, punapää totesi ja istui Mikan kasvojen päälle. 

Muu porukka häipyi jatkamaan juhlimista. Punapää otti tilanteesta kaiken irti ja suorastaan ratsasti isukin kasvoilla. Voihkina ja ähkiminen saivat minunkin kaluni täyteen seisokkiin. Lauri istui vieressä tyhjänpanttina, munat lukossa ja sähköstä herkkinä. 

Punapään ratsastus päättyi kirkuvaan orgasmiin. Mika osasi selkeästi hommansa tässäkin suhteessa. Vieras kiitti palvelusta ja lupasi tulla vielä uudestaan käymään. 

Hiljaisuus laskeutui hetkeksi sonnieni karsinaan. Mika keskittyi tasaamaan hengitystään. Kerättyään itsensä hän totesi puoleksi kuiskaten: 

  • Älä välitä tuosta äskeisestä. Se vaatii paljon harjoittelua ennen kuin tulee hyväksi. 
  • En mä välitä. Eipä oo aiemmin tuota taitoa tarvinnut. 
  • Joo en olis osannut odottaa tällaista. Saapa nähdä mitä ilta tuo tullessaan. 
  • Sanopa muuta. Kasseja pakottaa jo nyt ihan helvetisti. 
  • Siistipä suusi. Muista että herra valvoo meitä koko ajan. 

Lauri säpsähti silminnähden. 

  • Anteeksi herra, hän pyysi kuuluvalla äänellä. 
  • Saat anteeksi, vastasin, vaikka tiesinkin, ettei hän sitä kuulisi. 

Ilta oli tosiaankin vasta aluillaan. 

Roolileikkimme uusivuosi osa III

Viimeinen osa Laurin ja kumppaneiden uudenvuoden viettoa. En kuitenkaan usko, että Laurin ja Mikan tarina päättyy vielä tähän.

Pohdimme ääneen vieraideni kanssa, miten jatkaisimme juhlintaa. Ulkona paukkui kirpeä pakkanen. Rakettien etäinen pauke loi tunnistettavan äänimaiseman tälle juhlalle. Edessämme oli polvistuneena neljä orjaa valmiina toteuttamaan villeimmätkin fantasiamme. 

  • Kyllä tuon viime esityksen epäonnistuneesta lopusta pitäisi saada jonkinlaista rankkua, Tuomo aloitti. 
  • No ehdottomasti, Simo kommentoi väliin. 
  • Oon teidän kanssa samaa mieltä, vastasin. – En oo vaan varma minkälainen rankku sen pitäis olla. 
  • Saanko ehdottaa? Tuomo kysyi, jolle nyökkäsin vastaukseksi. – Olen ehkä hieman vanhanaikainen ja tiukka näiden suhteen, mutta tällaiselle nuorelle, kiivaalle jässikälle tekis hyvää käydä vähän ulkona jäähdyttelemässä. 
  • Kieltämättä tekis varmasti hyvää, nyökyttelin. 
  • Tämäkin kaveri pääsee vähän rauhoittumaan, Simo kommentoi samalla tökäten jalallaan Laurin puolikovaa kalua. 
  • No sekin vielä, virnistin. – Nousehan nyt poju seisomaan. 

Lauri ponnahti pystyyn aivan kuin ei olisi kuullutkaan äskeistä keskustelua. 

  • Eli niin kuin varmaan kuulit, saat seuraavaksi mennä ulos jäähylle. Siellä on nyt niin kylmä, ettei paikoillaan kannata juuri seisoskella. Juokset tuota takapihaa ympäri niin kauan, kunnes toisin käsketään. 
  • Kyllä herra, Lauri vastasi pää painuksissa. 

Sen enempiä vastustelematta Lauri talsi kodinhoitohuoneen kautta takaovelle ainoastaan kivesten taakse asennettu sähkörengas päällään. Oven loksahdettua kiinni odotimme muutaman sekunnin ajan Laurin ilmestyvän olohuoneen ikkunoiden taakse. Pian tuo nuori sonni ilmestyi näkökenttäämme kaikessa komeudessaan. Sukukalleudet olivat alkaneet jo vetäytyä kohti kehon lämpöä. 

Tein pienen käsiliikkeen, josta Lauri tajusi alkaa juoksemaan. Seurasimme vieraideni kanssa, kun pojuni juoksi reipasta tahtia takapihaa ympäri. Hento lumisade loi juhlavan lavastuksen tälle näytökselle. Sivusilmällä huomasin, miten Mika oli kääntynyt viistosti ikkunaa kohti ja seurasi herkeämättä esitystä. 

  • Sullahan oli Simo se kaukosäädin? Ville kysyi. 
  • Joo tässähän tää on. Miks niin? 
  • Mitä jos antais orjalle pikku tujauksen? 
  • No mikä jottei, Simo virnisti. 

Parilla napautuksella Simo annosteli sähköä sonnin munille. Kuului vaimea parkaisu, kun isku tavoitti Laurin. Juoksu ei silti herpaantunut askeltakaan. 

  • Hyvin kesti tuon, Ville kommentoi. – Mitä jos antais vähän enemmän? 

Katsoin, miten Simo väänsi säätimen neloselle. Nyt Lauri karjaisi kuuluvasti. Pojuni yritti jatkaa juoksemista, mutta sekosi askelissa kompastuen lumiseen maahan. 

  • No niin, sehän meni hyvin! Ville nauroi. 

Simo oli kääntynyt orjia päin ja huomannut Mikan tiiviin katseen Laurissa. Nyt hän talsi vanhemman sonnin luo, tarttui tätä leuasta ja osoitti kohti ikkunaa: 

  • Katos nyt miten kaikille orjille käy. Äsken tuokin oli panemassa, mutta nyt se makaa rähmällään lumessa. Eikö sun osas tunnu asteen verran paremmalta, kun saat kuitenkin olla täällä lämpimässä? 

Huomasin, miten Mikan silmät suorastaan leiskuivat mitä erilaisimpien tunteiden pyöriessä hänen mielessään. Vahvat käsivarret pysyivät tiukasti selän takana, kun hän vastasi: 

  • Mieluusti olisin Laurin tilalla tuolla ulkona. Tuo menee jo vähän liian pitkälle. 

Simon kasvoille nousi tuo pirullinen hymy, jota olin joskus jopa itsekin kavahtanut. 

  • Miten osasin jo odottaa tuollaista vastausta. No sopiihan se. Käske Lauri sisälle ja mene sinä puolestasi juoksemaan ulos. 

Mika ponnahti välittömästi seisomaan ja marssi takaovelle. Seurasimme ikkunan takaa, miten Mika meni maassa polvillaan olevan Laurin luokse viittoen tätä menemään sisälle. Laurin vielä kävellessä alkoi Mika juosta sellaista tahtia, jota en ollut häneltä aikaisemmin nähnyt. 

  • Taitaa sonnilla olla hieman kylmä, Tuomo virnisti. 
  • Tai sitten sitä vituttaa niin paljon, Simo pisti väliin. 

Laurin astellessa sisään huomasin joitain naarmuja kasvoissa ja jaloissa. Käskin Teroa pesemään Laurin perusteellisesti ja auttamaan nirhaumien paikkaamisessa. 

  • Pitäiskö meidän antaa vähän kannustusta orjalle? Simo kysyi pyörittäen säädintä kädessään. 
  • Anna palaa vaan, Ville antoi luvan puolestani. 

En huomannut kuinka paljon Simo kannustusta antoi, mutta laittoi se Mikan hieman hidastamaan tahtia. Mitään ääntä emme kuulleet ainakaan sisälle asti. 

  • Hmm, onkohan tässä kohta vaarana, että sonnit tottuvat sähköön eikä niitä saada samalla tavalla enää kuriin? Tuomo kommentoi. 
  • Voi ollakin, mutta löytyyhän niitä muitakin tapoja, vastasin virnistäen. 

Lauri ja Tero palasivat suihkusta. Komensin heidät polvilleen Lucaksen viereen. Ulkona Mika jatkoi tasaista juoksuaan. Pohdimme ääneen, kuinka kauan antaisimme hänen ravata lumisateessa. Pohtimisen lomassa Simo antoi vielä pari tujausta sähköä Mikan munille. Askeleet alkoivat horjumaan, mutta vanhempi sonni korjasi ryhtinsä ja askeleensa yllättävän nopeasti. 

Noin puolen tunnin juoksemisen jälkeen käskin Teroa noutamaan Mikan takaisin sisälle. Mika asteli eteemme varmoin askelin. Huomasin, miten kalu oli vetäytynyt aivan kropan viereen jättäen reilusti tilaa metalliseen siveysvyöhön. Huolimatta pienestä tärinästä otti Mika tutun orja-asennon jalat hieman erillään kädet selän takana. 

  • No, miltäs tuntui pikku ulkoilu? Kysyin. 
  • Oikein hyvältä, herra. Olisin voinut vielä jatkaakin, Mikan äänessä kuului hento, tuskin tunnistettava värinä. 
  • Mahtava kuulla, virnistin. – Saat nyt mennä suihkuun niin päästään sen jälkeen jatkamaan. 

Mikan suihkutellessa käskin muiden orjien mennä leikkihuoneeseen. Siellä aloin Simon ja Tuomon ystävällisellä avustuksella sitomaan noita järkäleitä kiinni. Kattoon oli juuri sopivasti asennettu neljä koukkua huoneen joka kulmaan. Lauri sidottiin kiinni ovelta katsottuna kauimmaiseen. Laurista katsottuna oikealle sidottiin puolestaan Lucas ja vasemmalle Tero. Mika sai paikan lähimpänä ovea Lauria vastapäätä. Katsoin ihaillen, miten sukkelasti, mutta samalla taitavasti Tuomo sitoi pojumme pakettiin. 

  • Tuosta ei pääse pois, vaikka yrittäisi. 
  • Ei pitäisi. Tai voithan sinä toki yrittää, Tuomo sanoi Terolle. 

Huolimatta Teron massiivisista lihaksista ei hän päässyt rimpuilemaan irti köysistä. Hento hiki kihosi jo pojun iholle. 

Sitominen ei suinkaan päättynyt tähän. Kiinnitimme jokaiseen pojuun kaksi riviä pyykkipoikia, jotka kulkivat reiden yläosasta, mahan ja nännien kautta aina hartioille saakka. Pyykkipoikien alta pujotimme vielä narut, joiden päät sidoimme yhteen. Lopuksi nämä päät sidottiin isoimpiin painoihin, joita löysimme. Painot laitettiin roikkumaan vastapäisen pojun koukusta, ja köyden pää annettiin samoin vastapäiselle orjalle. Näin ollen Mika vastasi Laurin köysien paikallaan pysymisestä, samoin kuin Lucas vastasi Teron köysistä. Ja toisinpäin. 

  • No niin, aloitin. – Eli idea on se, että jokainen vastaa toisen köysistä eli siitä, että pyykkipojat pysyvät paikoillaan. Me toki vieraiden kanssa yritetään teitä saamaan pudottamaan paino. En osaa vielä luvata rangaistuksia tai palkintoja, mutta eiköhän me jotain keksitä. 
  • Ja sit ei kun hommiin, Simo hihkaisi silmät kiiluen. 

Vieraani ei aikaillut, vaan nappasi hyllyltä taikinapyörää muistuttavan härvelin. Tässä pyörässä oli vain astetta piikikkäämmät reunat. Simo asteli Laurin viereen, jonka katse oli jähmettynyt isukkiinsa. Simo alkoi vierittämään pyörää Laurin leveiltä harteilta alas kohti köyttä pitelevää nyrkkiä. Laurin karvainen kroppa meni kokonaan kananlihalle. Silmät ja suu visusti suljettuina Lauri pinnisteli kestääkseen inhaa tunnetta. Paksu käsivarsi alkoi vavahtelemaan, kun pyörä lähestyi nyrkkiä. Myös matala murahtelu alkoi kantautua suljettujen huulten välistä. Päästyään Laurin tiukasti kiinni puristuneelle nyrkille pyöritteli Simo välinettä armottomasti. Laurin sormet alkoivat jo irtoilla ja murahtelu muuttua karjunnaksi, kunnes Simo yhtäkkiä veti pyörän pois. 

  • Siinä oli vähän esimakua sonnille, hän sanoi kasvot melkein kiinni Laurissa.   

Simon esimerkin rohkaisemina Tuomo ja Ville tarttuivat toimeen. Tuomo otti kohteekseen Teron, jota hän alkoi piinata uudella sähköpiiskalla. Ei mennyt kauaa, kun tuo liharekka alkoi huutamaan tuskissaan, kun Tuomo antoi säälimättä iskuja paksuille reisille ja timmille vatsalle. Hetken näytti jopa siltä, että ote köysistä irtoaisi, mutta Tero piti otteensa urheasti. 

Ville sen sijaan päätti keskittyä Mikaan. Seurasin sivusta kiinnostuneena, miten Ville lähestyisi tätä haastetta. Vieraani silmäili välinekärryä keskittyneesti. Lopulta huomio kiinnittyi alimmaiseen hyllyyn ja sen pariin kynttilään. Ville nappasi isoimman niistä pyöritellen sitä kädessään. 

  • Onko kellään tulta? 

Simo oli siirtynyt härnäämään Lucasta, mutta heitti miltei välittömästi sytkärin taskustaan. Ville sytytti kynttilän ja siirtyi Mikan viereen. 

  • Orjalla on varmaan kylmä kaiken tuon ulkona juoksemisen jälkeen? 
  • Kyllä herra, Mika vastasi konemaisesti. 

Villen katse lipui vanhemmassa sonnissani etsimässä sopivaa paikkaa aloittaa samalla, kun steariini suli pikkuhiljaa. Ville päätti aloittaa valuttamisen yllättäen Mikan leveästä selästä. Heti ensimmäisten tippojen osuessa karvaiselle iholle pääsi Mikan suusta sellainen murahdus, jota en ollut vielä koskaan aiemmin kuullut. Nyt kaikkien huomio oli tuossa körmyssä. 

Villen virnistys leveni, kun hän jatkoi steariinin tiputtelua alas kohti Mikan pakaroita. Murahtelu oli muuttunut jo karjunnaksi. Silti sonnini piti asentonsa hämmästyttävän hyvin. Ville kuorrutti Mikan karvoituksen peittämän pepun perusteellisesti. Mikan tiukasti kiinni puristuneet silmät eivät nähneet Laurin anelevaa katsetta. Nuorempi sonnini ei voinut muuta kuin toivoa isänsä otteen pitävän. 

Varsinainen jännitys alkoi, kun Ville siirtyi käsittelemään Mikan reisiä. Polttava steariini lähestyi koko ajan lukittuja sukukalleuksia. Mika ulvoi hikisenä tuskissaan, mutta se vain innosti Villeä jatkamaan. Punainen steariini alkoi peittämään sonnin koko vartaloa. Köysiä pitelevä käsi vavahteli uhkaavasti. 

Lopulta Ville pääsi köysiä pitelevälle kädelle. Hän aloitti ylhäältä hartioista, jotka saivat ruhtinaallisen kuorrutteen. Mikan piti jo haukkoa henkeä karjumisen välissä, jotta hän ei tuupertuisi. Lihaksikkaasta käsivarresta ei ollut mitään vastusta steariinille. Steariinivanan lähetessä punaiseksi muuttunutta nyrkkiä Mikan ote petti. Parin sekunnin aikana Lauriin kiinnitetty köysi painoineen putosi tömähtäen lattialle. Laurin suusta pääsi mahtava karjaisu, kun kaikki pyykkipojat lensivät mahtavassa kaaressa irti hänen kropastaan. Ainoastaan punoittavat jäljet jäivät iholle muistoksi. 

  • Aijai, totesin päätäni hieman pudistellen. – Vai tuo oli se sonnin heikoin kohta. No, tiedetäänpä kuka viettää ens yönsä rankkuhäkissä. 

Mika ei vastannut mitään, vaan oli sen sijaan painanut päänsä kohti lattiaa. Samalla Ville oli siirtynyt kokeilemaan steariinia Lauriin.  

  • Jos tämä toimi isukkiin, niin vois toimia poikaankin, hän totesi virnistäen. 

Ei mennyt kauaa, kun Laurin vaalea iho oli täplitetty punaisella vahalla. Samaan aikaan Simo vieritti piikikästä pyörää Lucaksen karvattomalla kropalla. Latinopoika vääntelehti tuskissaan, kun pyörän piikit lähestyivät haaroväliä. Matala ähinä muuttui nopeasti suoranaiseksi huudoksi. Pyörän saavuttaessa käsivarren sivun lipesi orjapojun ote köysistä. Pyykkipojat sinkoilivat tällä kertaa irti Teron lihaksikkaalta vartalolta. Kumea karjaisu täytti hetkiseksi koko huoneen. Muutama pyykkipoika jäi roikkumaan puoliksi kiinni, jotka näpäytin irti etusormellani Teron huutaessa vastaukseksi. 

Nyt oli jäljellä enää Lauri ja Tero, jotka pitelivät Mikan ja Lucaksen pyykkipoikia paikoillaan. Ville oli kuorruttanut Laurin steariinilla, mutta oli saanut aikaiseksi pelkkää murinaa. Tämä eroavaisuus sonneissa täytyi pistää itsellä muistiin. 

  • Pitäiskö tälle antaa vähän sähköä? Simo kysyi siirtyen Laurin viereen. 
  • Sitähän voi antaa kahestakin paikkaa, vastasin pyöritellen kaukosäädintä kädessäni. 
  • Tämän ainakin luulisi tehoavan. 

Tuomo harppoi Laurin eteen sähköpiiska toisessa kädessään. Laurin katse ei hievahtanutkaan, vaan oli tiukasti vastapäätä seisovassa Mikassa. Vieraani vei piiskan sonnin alareidelle ja antoi pari tujausta. Laurin huulilta karkasi voimakas murahdus, mutta asento pysyi ihailtavasti paikoillaan. Seuraavaksi annoin munille sarjan mietoja iskuja, jotka saivat jo enemmän ääntä aikaiseksi pojussani. 

En ollut kiinnittänyt huomiota Teroon, jota Ville oli siirtynyt piinaamaan steariinilla. Yhtäkkiä kuului tömähdys, kun paino tippui lattiaa vasten. Seuraavaksi kuului kirkaisu, kun pyykkipojat lensivät irti Lucaksen vartalolta. 

  • Tää steariini toimi siis neljästä orjasta kahteen, Ville naurahti. – Ei ollenkaan huono suoritus. 

Naurahdimme vieraideni kanssa tälle pikku testille. Nyt jokainen meistä pystyi kiinnittämään kaiken huomiomme viimeisenä kärvistelevään Lauriin. Pojuni iholle oli kihonnut jo kunnon hikikerros kaikesta tästä piinaamisesta. Seurasin, miten iso hikipisara lähti valumaan otsalta pitkin kasvoja kohti leukaa pudoten siltä alas kohti karvaista rintakehää. 

  • Oot jo voittanut poju, totesin kylmän viileästi vasten Laurin kasvoja. – Voit jo päästää irti. 
  • En halua, herra. Pidän tästä kiinni niin kauan kuin pystyn. 

Laurin vastaus pisti minut hetkeksi sanattomaksi. Tajusin kuitenkin nopeasti, että hän halusi säästää Mikan samalta tuskalta, jonka hän itse oli saanut vastikään kokea. 

  • No, sun päätöshän se on. Ja vastaat sen seurauksista. 
  • Pakko kyllä ihailla tuota orjan lojaaliutta, Simo virnisti. 

Nyökkäsin vieraitani kohti, jotka tajusivat saaneensa vapaat kädet toimia. Tuomo siirsi sähköpiiskansa ylemmäksi kohti pojuni terhakkaita kasseja. Laurin katse kävi sekunnin ajan alhaalla, mutta palasi nopeasti takaisin ylös. Yksi napautus ja kipinä kävi suoraan munien alapuolella. Vaikka isku ei ollut osunut suoraan kasseille, sai se aikaan raivokkaan karjaisun. 

  • Eihän tuo edes osunut vielä, Tuomo nauraa hekotti sonnini ahdingolle. 

Simo tarttui tuttuun pyöräänsä ja veti sitä nyt Laurin kiivaasti nousevalla ja laskevalla rintakehällä. Kun se ei tuottanut toivottua tulosta, lasketteli Simo pyörän kanssa alas pojuni mahalle. Nyt alkoi Lauri kiemurrella köysissään. Simo ei kuitenkaan jättänyt touhua tähän, vaan siirsi pyörän löysänä roikkuvan kalun juureen. Lauri ei karjunut tapansa mukaan, vaan oikeastaan ujelsi säälittävästi. Pikkuhiljaa piikit iskeytyivät kalun pehmeää ihoa vasten. Laurin tuska paheni sekunti sekunnilta.  

Samassa hoksasin antaa hieman sähköä munille. Piikkipyörä oli saavuttanut laukeamisesta yhä herkän terskan pään. Tämä yhdistettynä sähköön oli viimeinen niitti sonnilleni. Käsi herpaantui hetkeksi valtavan tuskan harhaanjohtamana. Paino tömähti lattialle ja kymmenet pyykkipojat irtosivat Mikan valtavasta vartalosta. Kumea karjaisu viimeisteli lopputuloksen. 

  • Hyvää uutta vuotta! Ville hihkaisi. 

Vilkaisin puhelintani ja tajusin Villen olevan aivan tosissaan. Riensin hakemaan samppanjaa laseineen. Kilistelimme vieraideni kanssa orjien vielä viruessa köysissään. 

Kiihkeän session jälkeen annoimme orjien hetkisen levähtää. Kukaan meistä ei kuitenkaan malttanut vielä mennä nukkumaan, joten nelikko sai tarjoilla meille juotavaa ja pientä purtavaa yön pikkutunneille saakka. Simo ja Ville innostuivat vielä panemaan pojuja vuorotellen. Tyydyin seuraamaan näytöstä sivusta Tuomon kanssa. 

Lopulta Simokin väsähti ja siirtyi nukkumaan vierashuoneeksi muutettuun Mikan huoneeseen Villen kanssa. Vieraita varten oli ovi asennettu uudelleen paikoilleen. Tuomo halusi välttämättä nukkua leikkihuoneessa, vaikka tarjosin hänelle omaa sänkyäni. Lucas ja Tero nukkuivat ohuilla patjoilla isäntiensä vieressä. 

Mikan kohtalo oli sinetöity jo session aikana. Hän joutui viettämään yön olohuoneen nurkan pienessä häkissä. Oli pienoinen ihme, että tuo köriläs saatiin edes mahtumaan sisään. Pienen ähinän ja puhinan jälkeen se kuitenkin onnistui perse edellä.  

Aamuyön hiljaisuus oli viimein laskeutunut taloon. En meinannut saada unta kiihkeän sessioinnin jälkeen. Koko kehoni oli jännittyneessä tilassa kaiken sen hormonimyrskyn jäljiltä. Olin antanut Laurille luvan nukkua sängyllä. Kuuntelin tyytyväisenä hänen tasaista tuhinaansa. Päätin hiipiä alakertaan tarkistamaan miten Mika voi. Ajattelin jälleen kerran, millaisen rääkin tuo sonni oli saanut kestää. Tuntui siltä, että joka kerta Mikan rajoja työnnettiin ulommas ja ulommas. 

Olohuone oli pimeä lukuun ottamatta ikkunan läpi tulevaa kuun hentoa kajoa. Hiivin lähemmäksi häkkiä. Hämärässä olin erottavinani kaksi silmää. Astuin vielä pari askelta lähemmäksi. 

  • Ootko hereillä? Kuiskasin. 
  • Olen herra, Mika vastasi. 
  • En saanut unta niin päätin tulla tarkistamaan miten jakselet. Oli aikamoiset sessiot taas. 
  • Oli kyllä, herra. Yllätyin kyllä itsekin, miten voimakkaasti se steariini vaikutti. 
  • Samoin. Toivottavasti siitä ei jää kovin pysyviä jälkiä. 
  • Tuskinpa. Ja jos jää, niin sittenpä jää. Eniten minua harmitti se, kun Lauri sai kärsiä minun takiani, jos se herraa kiinnostaa. 
  • No, eiköhän se olis tapahtunut jossain vaiheessa muutenkin. Ja otithan sä sen juoksemisen Laurin puolesta. 
  • No totta tuokin. Ja oikeasti nautin tästä, kun mun rajoja koetellaan. Joten kiitos taas, herra. 
  • Eipä mitään. Ilo olla avuksi. Koitahan nyt saada edes vähän nukutuksi. 
  • Kyllä herra. 

Kapusin takaisin yläkertaan. Lauri nukkui yhä sikeästi sängyllä. Käperryin peiton alle ja kaappasin Laurin syliini. Ei ollenkaan hullumpi uusi vuosi, ajattelin ja vaivuin uneen. 

Roolileikkimme uusivuosi osa II

Päätimme vieraideni kanssa jatkaa uuden vuoden viettoa saunomisen merkeissä. Tero päätettiin yksissä tuumin lukita olohuoneen pieneen häkkiin huonon kisamenestyksen vuoksi. Emme halunneet kuitenkaan jättää muita orjia täysin toimettomiksi. Ehdotin, että Lauri ja Mika tulisivat viihdyttämään herrojaan saunaan. Lucas voitaisiin pitää ikään kuin varalla pesuhuoneen puolella. 

Tuomo sai vielä hyvän lisäidean koskien omia sonnejani. Tuomo pyysi keräämään talon kaikki tuorekelmut ja muut vastaavat muovikääreet. Muuton jälkeen taloon oli jäänyt paljon pakkausmuovia, joka sekin kerättiin yhteen kasaan. 

  • No niin. Ja sitten Mika voisi aloittaa. Eli otat reilusti tuota muovia ja alat käärimään Lauria siihen aloittaen kaulan alapuolelta. Ja jatkat aina nilkkoihin asti, Tuomo komensi. 
  • Hei ootas, mieleeni tuli vielä yks lisäys. 

Hain leluvarastosta kaksi värisevää anaalitappia. Liukastin ne ja laitoin päälle, käskin pojujeni pyllistää ja työnsin tapit molempien reikiin. 

  • Nyt voi kääriä. 

Painista voipuneet ja hikiset Mika ja Lauri katsahtivat toisiinsa, mutta Mika ei tällä kertaa tarvinnut sen kummempia kannustuksia. Isukki teki työtä rivakasti ja pian oli Laurin yläkroppa nätisti paketissa. Lopulta peittyivät siveysvyön lukitsema muna sekä muhkeat jalat. 

  • Yritäpä nyt kävellä, Tuomo käski Lauria. 

Pojuni otti muutaman haparoivan askeleen edessämme. Meno muistutti pingviinien talsimista, mikä sai vieraani nauramaan. 

  • Hyvä! Nyt Lucas tekee saman Mikalle. 

Mika jähmettyi paikoilleen, kun nuorempi orja alkoi käärimään häntä pakettiin. Miltähän sonneista mahtoi tuntua, kun heidät paketoitiin kiristävään muoviin jo valmiiksi hikisinä? Tämä oli kyllä juuri sellaista käsittelyä, joita nämä kaksi tarvitsivat, mietin mielessäni. 

Pian edessämme seisoi kaksi mahtavaa järkälettä tiiviisti paketoituina. 

  • Näinhän näiden pitäis aina tulla, Simo kommentoi ja tökkäsi nyrkillään Mikaa rintakehään. 
  • Nimenomaan, Ville pisti väliin. – Mutta mennäänkö nyt saunomaan? 

Kehotin vieraitani menemään edellä. Kun kolmikko oli noussut lauteille, liityin heidän seuraansa. Käskin Mikaa siirtämään pienimmän laudejakkaran pesuhuoneen puolelle. Sen tilalle käskin seisomaan hänet ja Laurin. Siinä saunoessamme ja löylyä heittäessämme saatoimme samalla ihastella tuota kaksikkoa. Ei mennyt kauaa, kun molempien kasvoilla virtasi useampi hikinoro. Saattoi vain kuvitella hien määrää kaiken tuon muovin alla. 

  • On ne vaan komeita, Simo kehaisi. – Ootko muuten koskaan aatellut teettää jotain pysyviä muokkauksia? Esimerkiksi tatuointeja tai lävistyksiä? 
  • Jotain tatuointia oon joskus miettinyt, vastasin katse lipuen sonneissani. – Ja ehkä nännilävistyksiä, joihin vois kiinnittää talutusketjut. 
  • Tatskaa oon kans miettinyt omalle orjalle. Tunnen yhen hyvän tatuoijan, joka ei pienestä hätkähdä. Voitais teettää sillä samalla kertaa koko sakki. 
  • Pistetään korvan taakse. 

Samassa Tuomo heitti aimo annoksen löylyä kiukaalle. Tunsin pienen nipistyksen selässäni. Laurin ja Mikan kasvot punoittivat tomaatin punaisina ja hien täysin peittäminä. Silmät olivat molemmilla puoliksi kiinni, kun suolaista hikeä valui jatkuvana norona silmien yli. Jos pinnistelin kuuloni äärimmilleen, saatoin kuulla tappien vaimean surinan muovin läpi. 

Saunottuamme tarpeeksi siirryimme pesuhuoneen puolelle, jonka yhdessä nurkassa oli Lucas polvistuneena. Käskin latinopoikaa poistamaan muovikääreet sonnien jaloista, jotta nämä pääsivät myös polvistumaan. 

  • Hyvä ajoitus, mulla on kauhee kusihätä, Simo totesi ja asettui Laurin eteen kuin tämä olisi pisuaari. 

Pian alkoi kullin kärjestä virrata kultaista nestettä Laurin suuhun, joka odotti kuuliaisesti avoimena. Suu kävi nopeasti liian pieneksi, joten virtsaa alkoi valua pitkin pojuni muovitettua ylävartaloa. 

  • Jaahas, tää alkaa jo täyttymään. Otahan isukki sit vastaan nämä. 

Samassa Simo siirsi kusisuihkunsa Mikaa kohti. Vanhempi sonni ei ollut yhtä nopea reagoimaan, vaan ensimmäiset tipat osuivat suoraan sänkisille kasvoille. Lopulta Mikakin tajusi jutun juonen ja avasi suunsa kuuliaisesti. 

  • Eikö teitä muita kuseta? Simo kysyi, kun ravisteli viimeisiä tippoja Mikan suuhun. – Tässä olis peräti kolme pisuaaria tarjolla. 
  • Ei nyt ihan vielä. Mutta jätetään Lucas tänne siltä varalta odottamaan. Näille kahdelle jässikälle mulla olis mielessä muuta käyttöä, virnistin. 
  • Aijaa, minkälaista? Ville kysyi takaani. 
  • Juotetaan sonnit täyteen vettä ja katotaan kumpi kusee ekana. Se kumpi joutuu kusemaan ekana, häviää. Ja voittajahan tosiaan saa lopuksi laueta. 
  • Tuo kuulostaa jo riittävän yksinkertaiselta, kommentoi Tuomo. 
  • Okei, mennään sitten tuolla, Simo totesi ja käskytti jo Mikaa vesihanan alle. – Nyt suu auki kaveri niin saat vähän nesteytystä. 

Tuskin Mika oli ehtinyt toipua urinaalina toimimisesta, kun hänen suuhunsa kaadettiin litratolkulla kylmää vettä. Tosin kaiken saunassa hikoilun jälkeen hän oli kipeästi veden tarpeessa. 

  • No niin ja sitten olis pojun vuoro, Simo viittoi Lauria hanan alle. 

Nuorempi sonni täytettiin samalla tavalla. Lauri oikein imi vettä sisäänsä. Kummankin sonnin ylävartaloa peitti vielä tiukka muovikääre, jonka alla virtasi hiki lukuisina noroina. Ilma oli paksuna myskistä miehen tuoksua. 

  • Nyt vaan ootellaan, Simo virnisti. 
  • Vois tämänkin ajan käyttää hyödyksi, totesi Ville ja astui sonnieni eteen kalu puolikovana. – Imekäähän siitä. 

Pojuni eivät sen enempää kannustusta tarvinneet, vaan avasivat suunsa kalua varten. Molemmat imivät Villen terhakkaa elintä niin paljon kuin vain kykenivät. Välillä näytti siltä kuin he suutelisivat toisiaan huulten hamutessa vartta sisäänsä. Välillä toinen imi ja nuoli Villen matalalla roikkuvia kasseja. Ei olisi uskonut, että vielä jokin aika sitten tällainen esitys olisi ollut sonneille vastenmielistä. 

Villen huohotus tiheni siihen tahtiin, että kuti saattoi lentää hetkenä minä hyvänsä. Mikan suu oli täynnä vieraani kasseja, kun taas Lauri imi kalua kuin henkensä edestä. Me muut seurasimme toimitusta kalut enemmän tai vähemmän tanassa. Lopulta Villen huohotus lakkasi hetkeksi ennen lopullista korahdusta, kun terskan päästä ampaisi lentoon aimo annokset spermaa pojujeni hikisille kasvoille. Hyvin koulutettuina he osasivat vielä kiittää tästä lahjasta. 

  • Ai hitto, ottakaahan tämäkin vastaan pojat, Tuomo sai sanottua huohotuksensa lomasta. 

Sonnit ehtivät juuri saada suunsa auki, kun Tuomon sykkivä vanhemman miehen kyrpä sylki paksut mällinsä orjien kielille. Muutama tippa päätyi myös kasvoille Villen tavaran sekaan. Kylpyhuoneen ilma oli paksu hiestä, mällistä ja hengityksestä. 

  • No, alkaako pojilla jo rakkoa pakottamaan? Simo kysyi virne huulillaan. 
  • Ei vielä kovin pahasti herra, Mika vastasi. 
  • Ei vielä herra, Lauri jatkoi. 
  • Ehkä tämä auttaa, sanoin väliin, kun kaivoin esiin kaukosäätimen. 

Molemmat sonnini tuijottivat tiukasti tuota laitetta. Ajatella, miten helposti ison miehen saattoi laittaa polvilleen. 

  • Menkäähän pojut hanan alle niin juotetaan teitä vielä. Lucas avaa hana. 

Orjat tottelivat mukisematta. Isä ja poika imivät samalla ahneudella vettä sisuksiinsa kuin äsken kyrpää. Päätin antaa pienen tujauksen sähköä molempien munille. Kuului matala murahdus, mutta asento ja veden imeminen pysyivät muuttumattomina. 

  • No entäs kolmonen? Kysyin vilkuillen vieraitani. 

Välittömästi painettuani nappia kuului Laurin suusta parahdus, kun tämä vaipui kaksin kerroin niin paljon kuin muovikääre antoi myöten. Vesi valui suoraan pojuni niskaan ja siitä edelleen selkää pitkin alas. Ei Mikakaan ollut hiljaa, mutta jatkoi silti veden juomista. Käskin Lauria korjaamaan asentonsa ja jatkamaan veden lipittämistä. 

  • Vielä on nuoremmalla opettelemista kivun sietämisessä, Ville kommentoi sivusta. 
  • Selkeesti on. Mitenhän tää vanhempi reagoi neloseen? 

Annoin Mikalle aimo annoksen sähköä. Nyt sain aikaan liikettä tuossakin karjussa. Mahtava murahdus kaikui pitkin kaakeleita, kun valtavan sonnin pää painui kohti lattiaa. Kiimassa ja kivussa kärvistelevät sukukalleudet roikkuivat raskaina paksujen reisien välissä. 

  • Hei nyt tuolta tulee jotain! Simo huudahti samassa. 

Totta tosiaan, Mikan lukitun kalun päästä valui aluksi heikko, mutta koko ajan voimistuva kusivirta. Isukin pää oli painunut rintaa vasten, katse lukittuneena tuohon helpotukseen, joka oli tällä kertaa maksanut hänelle laukeamisen. 

  • Aijai, voittaja on nyt siis selvillä. Onnea Lauri! Huudahdin samalla, kun läimäytin nuorempaa sonniani selkään. 
  • Kyllä se tuo sähkö vaan taisi ratkaista tän kisan, Simo kommentoi. 
  • Näin taisi tosiaan käydä. Täytyy pitää tää mielessä jatkoa varten. Peskäähän pojat ittenne ja menkää odottamaan meitä olohuoneeseen. Lucas purkaa teidät ensin noista muoveista. Me saunotaan vielä hetki vieraiden kanssa. Lucas jää sitten vielä tänne. 

Saunassa keskustelu kääntyi kuin itsestään Laurin tulevaan laukeamiseen. Muistelin ääneen, että viime kerrasta oli ehtinyt kulua jo reilu kuukausi. Silloinkin kyse oli ollut lähinnä mekaanisesta tyhjennyksestä oikean orgasmin sijaan. 

  • No miten ajattelit asian nyt hoitaa? Tuomo kysyi. 
  • En oo ihan varma, mutta jotain erikoista sen pitää olla. Onko teillä antaa ehdotuksia? 
  • Mulla olis yks, Simo pisti väliin. – Kun tuossa aiemmin kattelin miten innolla Mika pani Lauria dildolla kakkoseen, niin mitäs jos Lauri panis nyt Mikaa ihan loppuun asti? 
  • Ei hassumpi idea, virnistin. – Se oliskin seuraava askel niiden suhteessa. 

Myös Ville ja Tuomo nyökyttelivät idealle. Saatuamme tarpeeksi saunomisesta siirryimme suihkuun, jossa Lucas pesi meidät jokaisen perusteellisesti. 

Lauri ja Mika odottivat olohuoneessa polvistuneena katse oikeaoppisesti lattiaa kohti. Pojuni olivat olleet kaukaa viisaita ja kattaneet valmiiksi pientä purtavaa ja juomaa. Rojahdimme vieraideni kanssa istumaan katseemme lipuen noiden lihajärkäleiden välillä. 

  • Annetaanko me Teron olla vielä kopissaan? Simo kysyi nyökäten pienessä sellissä kyhjöttävään orjapojuun. 
  • Miksipäs ei. Hyvinhän se tuoltakin näkee, virnistin. 

Lucaksen käskettiin polvistua toiseen nurkkaan. Huomasin, miten Laurin hengitys kiihtyi kiihtymistään. Pojuni päähän tuskin mahtui muuta ajatusta, kuin koko ajan lähenevä helpotus. 

  • No, oliskohan se aika päästää nuorempi sonni paineistaan, totesin ennemmin kuin kysyin. 

Vieraani nyökyttelivät innoissaan. Laurin katse nousi kohti minua, silti yhä hieman viistosti. Kävin hakemassa siveysvyön avaimen piilopaikastaan. Palatessani Laurin katse suorastaan porautui minun lävitseni. Otsalla saattoi huomata hikipisaroiden hennon janan. Kumarruin Laurin eteen ja otin ronskin otteen lukitusta paketista. Pojuni säpsähti hiukan, mutta piti asentonsa. Muutamalla varmalla liikkeellä avasin tuon metallivankilan, joka säilöi sonnini kiiman yksistään minua varten. Suoristauduin seisomaan. Ihastelin hetken aikaa sonniparini leveitä hartioita. 

  • No niin, sitten olis vuorossa illan kohokohta. Me tuossa vieraiden kanssa mietittiin, että Lauri sais laueta tänään hieman erilaisella tavalla. Eli suoraan Mikan perseeseen. Ja vain rehti paneminen hyväksytään, ei mitään perusrunkkaamista. Otahan Mika jo oikea asento poikas eessä. 

Mika ei kauaa aikaillut, vaan kääntyi nelinkontin Laurin eteen. Vanhemman sonnin mahtava sivuprofiili oli nyt kaikkien ihasteltavissa. Lauri sen sijaan oli jähmettynyt paikoilleen. Katse oli vaipunut jälleen kohti lattiaa. Hento puna alkoi nousta kaulalta kohti kasvoja. 

  • No, eikö pojua paneta? 
  • Panettaa herra, Lauri sai soperrettua. 
  • No siinä tapauksessa ota tuolta liukkaria ja ala hommiin. Et kai halua nolata meitä kaikkia vieraiden edessä? 
  • En tietenkään halua, herra. 

Lauri konttasi lelukärrylle, jonka sivutaskusta hän kaivoi liukkarituubin. Raskaana roikkuvien kassien päällä heilui vielä veltto kalu. Olisin kuvitellut sen nousevan pystyyn välittömästi lukon aukaisun jälkeen. 

Lauri asettautui polvilleen Mikan reiän eteen. Vanhempi sonneistani ei ollut hievahtanut paikaltaan aiemman keskustelun aikana. Katse oli tiukasti vastapäisessä seinässä. 

  • Nyt ei, kun vaan kovaa ajoa! Simo huudahti sohvalta.  

Nuorempi sonni levitti liukkaria isukin reikään käsi hieman täristen. Huomasin Laurin kalun paisuvan hiukan. 

  • Herra, saanko runkata kalun kovaksi? 
  • Saat toki. 

Lauri alkoi vetelemään esinahkaansa edes takaisin vimmatulla vauhdilla. Vaikka hän kuinka yritti, ei hän saanut kaluaan kuin korkeintaan puolikovaksi. Hikipisarat alkoivat valumaan kasvoja pitkin. 

  • Mulla vois olla ratkaisu tohon, Simo pisti väliin ja kaivoi taskujaan. 

Löydettyään sinisen pillerin hän heitti sen suuhunsa ja nousi ylös. Kuului rasahdus, kun pilleri murskautui Simon suussa. Vieraani kumartui Laurin eteen, otti tiukan otteen tämän takaraivosta ja suuteli pojuani kiihkeästi. 

  • Nyt pitäis alkaa meillä molemmilla seisomaan, Simo virnisti ja palasi paikalleen. 

Laurin ei tämän jälkeen tarvinnut raivorunkata. Vehje alkoi paisumaan aivan kuin itsestään. Laurin kasvoilla saattoi selkeästi nähdä helpotuksen aallon. Kun terska alkoi helottamaan punaisena, veteli sonnini reilusti liukkaria kalulleen ja alkoi tähtäämään Mikan reikää kohti. Kivikova kalu ja Mikan jo hieman venytetty reikä sopivat hyvin yhteen. Hetkisessä Laurin kalu oli sujahtanut kokonaan isukin sisälle. 

Ilme Mikan kasvoilla oli mahdoton kuvailla. Kulmakarvat olivat kurtistuneet, mutta silmät ja suu kertoivat sisällä hyrisevästä nautinnosta. Laurin koko ajan kiihdyttäessä tahtiaan otti nautinto enemmän ja enemmän valtaa Mikan olemuksessa. 

  • No Mika, miltä tuntuu saada munaa omalta pojalta? Ville kysyi Laurin tikatessa menemään. 
  • Oikein hyvältä, herra, Mika sai vaivoin sanottua. 
  • Näyttää se tykkäävän, kun kalu valuttaa tuolla tavalla, Tuomo kommentoi. 

Esitystä seuraavien katseet kiinnittyivät nyt vanhemman sonnin lukittuihin sukukalleuksiin. Metallisen häkin päästä todellakin valui jatkuvana vanana paksua kiimalimaa. Kumarruin keräämään sitä sormen päähäni. 

  • Suu auki poju, käskin Lauria. 

Lauri avasi suunsa, johon valutin isukin kiimaa tihkuvan nesteen. Pojua ei tarvinnut erikseen käskeä jatkamaan panemista. Lauri tikkasi jo siihen tahtiin, että luulisi hänen laukeavan minä hetkenä hyvänsä. Sivusilmällä huomasin, miten esitys oli saanut vieraideni kädet hakeutumaan pullottaville etumuksille. En voinut olla hymyilemättä onnistuneen viihdykkeen vuoksi. 

Mikan silmät olivat sulkeutuneet, kun kasvot olivat antautuneet nautinnolle. Iholle kihosi tuoretta hikeä. Laurin matala murahtelu loi miehekkään taustan tälle yhtymiselle. Muistelin kolmikkomme alkuaikoja, kun Mika oli ehdottomasti kieltänyt kaiken touhuilun Laurin kanssa. Ja nyt oltiin siinä pisteessä, että tuo sonni otti munaa sisäänsä omalta sonnimullikaltaan. Tätä ei olisi osannut kukaan meistä ennustaa. 

Laurin ote Mikan karvaisesta perseestä tiukkeni ja tikkaaminen kiihtyi kiihtymistään. Arvelin loppuhuipennuksen olevan lähellä.  

  • Herra? Lauri kysyi miltei kuiskaten. 
  • No? 
  • Saanko laueta? 

Laurin katse käväisi hetken ylhäällä. Hymähdin ja nyökkäsin vastaukseksi. Jotain lämmintä läikähti sisälläni. 

Kuului voimakas korahdus, oikeastaan kunnon ärjäisy. Kaikki huoneessa olijat tiesivät mitä oli tapahtunut. Laurin hengitys oli hetkeksi katkennut. Se palasi korahdellen takaisin normaaliksi. Silmäni suorastaan ahmivat tuota näkyä, kun molemmat sonnini olivat jähmettyneinä paikoilleen. Mikan paksut käsivarret ja reidet loivat vankan perustan Laurin niin ikään massiivisten jalkojen tukiessa esillepanoa. Kaiken kruunasi enemmän tai vähemmän tiheä karvoitus molempien vartaloilla. 

  • No, aiotko mennä jälkiliukkaille vai menenkö minä? 

En aluksi edes tajunnut Simon kysymystä. Hänen piti toistaa se ennen kuin vastasin myöntävästi. Käskin Laurin vetäytyä sivuun katselemaan. Mikan reiästä valui paksua mälliä hitaasti kohti lattiaa. Vaistomaisesti kaavin sitä sormieni päälle. Käskin sitten Mikaa kääntämään päänsä minua kohti suu avoinna. Isukki tiesi varmasti mitä oli tulossa, mutta totteli mukisematta. Nuoletin Mikalla sormeni puhtaaksi pojun vielä lämpimästä mällistä. Mika suoritti tehtävänsä hyvinkin innokkaasti. 

Enää en malttanut odottaa, vaan työnsin kivikovana sykkivän kaluni Mikan pyhimpään. Tunsin niin valtavan mielihyvän aallon virtaavan lävitseni, että luulin jo laukaisseeni mällit ennen ensimmäistäkään työntöä. Onneksi en ollut kuitenkaan niin nopea. Lauri oli todellakin levittänyt siementään viikkojen edestä Mikan sisälle. Vehkeeni liukui reiässä niin vaivatta, ettei sellaista saavuta millään markkinoilla olevalla liukkarilla. Samalla jollain ihmeen taikatempulla Mika osasi lypsää reiällään elintäni niin, etten kauaa pystynyt pidättämään omia lastejani. Laukaisin ne vavisten ja koristen isukin sisään. 

Simo odotti jo minun takanani, kun peräännyin taemmas. Vieraani ei aikaillut, vaan survaisi valtikkansa sisään ja aloitti vimmatun rynkyttämisen. Mikastakin alkoi lähteä enemmän ääntä irti.  

  • Ai vittu mä tuun jo! Simo sai huudettua ennen pussiensa tyhjenemistä. 
  • Vieläkö joku haluaa tulla? Katsahdin kahta muuta vierasta kohti. 
  • Mä voisin yrittää, kunhan tää saatais kunnolla pystyyn, Ville osoitti puolikovaa kaluaan. 
  • Lauri hoitaa sen, käskin pojuani yhdellä katseella. 

Lauri teki työtä käskettyä ja konttasi Villen eteen. Tämä otti kunnon otteen sonnini takaraivosta ja otti pojuni suun käyttöön kaikella tarmolla. Ei mennyt kauaa, kun Ville varoitti olevansa lähellä laukeamista. Sohvalta hän ponnahti Mikan taakse, joka oli pitänyt asentonsa kiitettävästi. Isukin hyvin venytetty reikä ei kaivannut enää liukkaria kaiken sen mälläämisen jälkeen. Huoneen oli täyttänyt sperman, hien ja kiiman huumaava sekoitus. Villen pakarat heiluivat villisti panemisen tahdissa. Hän kesti hieman kauemmin kuin Simo, mutta pian oli neljännet mällit ammuttu Mikan sisään. Tuomo jättäytyi pois tästä huvituksesta, mutta hänen kiimalimastansa kiiltävä kalunsa kieli hänen nauttineen esityksestä. 

  • Ja sitten olis vielä vuorossa puhdistus, katsahdin Lauriin. 
  • Miten hoidan sen herra? 
  • Kai sä jo tiedät. Nuolemalla ja nielemällä tietysti. 

Nyt Lauri jähmettyi jälleen. Näky oli hieman koominen, kun puolikovan kalun päästä valui vielä paksu mällivana. 

  • No, eikö maistu pojulle? 
  • Kyllä maistuu herra. 

Lauri alkoi kumartua Mikan reikää kohti, mutta jähmettyi puoliväliin. Uhkasin antaa seuraavaksi sähköä, jos ei alkaisi kohta tapahtumaan. Simo oli nopeampi ja nappasi sohvalle jääneen kaukosäätimen ja antoi tujauksen sähköä munille. Pojuni parahti, mutta ei siltikään liikkunut edemmäs. 

  • No annetaan sitten vanhemmalle sonnille. 

Simo väänsi säätimestä miehekkään annoksen sähköä Mikan paisuneiden kassien juureen. Isukki ei selvästikään osannut odottaa tätä, vaan romahti koko painollaan lattiaa vasten. Tömähdys tuntui selvästi jalkapohjissa. 

  • Eikö vieläkään maistu? Tivasin jo hieman vihaisena Laurilta. 

Nyt Tuomo pomppasi ylös, kumartui Laurin viereen ja työnsi pojuni kasvot Mikan karvaisten pakaroiden väliin. Tiukalla käskytyksellä hän sai Laurin kielen esiin, joka alkoi haparoiden nuolla jo pitkälle reisien väliin valuneita mälliklimppejä. Orjapojuni ynähteli ja välillä kakoi kuuluvasti, mutta oli lopulta alistunut kohtaloonsa. Mika keskittyi lähinnä hengityksen tasaamiseen äskeisen iskun jälkeen. 

Kun suurin osa mälleistä oli saatu putsattua, päästi Tuomo Laurin vapaaksi. Lucas käskettiin hoitamaan syvempi puhdistus. Latino-orja ei aikaillut, vaan ryhtyi hommiin melkeinpä rutiininomaisesti. Tämän rituaalin loputtua kaikki neljä orjaa käskettiin riviin polvilleen. 

  • Se oli hieno esitys, kunnes loppu valitettavasti lässähti, aloitin. – Onneksi tässä on vielä parisen tuntia aikaa vuoden vaihtumiseen. Ehditään herrojen kanssa miettiä miten tästä edetään. 
  • Anteeksi herra, Lauri sanoi pää painuksissa. 
  • Ei nyt anteeksipyytelyt valitettavasti riitä, vastasin tiukasti. 

Roolileikkimme uusivuosi

Laurin ja Mikan tarina saa jatkoa juhlien muodossa. Tälle juhlinnalle on tulossa vielä jatkoa.

Syksy oli vaihtunut runsaslumiseksi talveksi, mikä tarkoitti pihatöiden lisääntymistä kolaamisen muodossa. Onnekseni minulla oli kaksi jässikkää, jotka hoitivat homman mukisematta. Olin mennyt jopa niin pitkälle, että lisäsin Laurin profiililla kaupunginosamme Facebook -ryhmään ilmoituksen, jossa tarjosin pientä korvausta vastaan lumenkolauspalvelua. Hommia oli tullut ihan kivasti. Yleensä Lauri ehti paremmin paikalle joustavien opiskeluaikojen ansiosta, mutta Mikakin sai kyllä osansa hommista. Korvaukset työstä tulivat totta kai minulle.

Mikan huone oli saanut lisäyksen kalterihäkin muodossa. Yhteen huoneen nurkista Mika rakensi minun käskystäni vajaa kaksi metriä pitkän ja leveän metallihäkin, joka oli sen verran matala, ettei siellä mahtunut kunnolla istumaan. Kulku häkkiin oli pienehköstä ovesta, jonka lukitsin sitten munalukolla ulkoapäin. Häkki oli varustettu ohuella patjalla sekä ’’kusipullolla’’, joka oli käytännössä iso limsapullo, jonka yläosa oli leikattu pois. Käskin Mikan sinne yöksi silloin, kun hän ei ollut mielestäni toteuttanut tarpeeksi hyvin tai nopeasti käskyjäni. Jos olin oikein ilkeä, en antanut hänelle edes vesipulloa, vaan käskin juomaan omaa kusta, jos jano iskisi. Ja sehän yleensä iski, kun kannoin häkin molemmille puolille ylimääräiset lämmittimet, jotka hohkasivat kuumaa ilmaa suoraan häkkiä kohti. Kerran käskin molemmat orjani häkkiin yöksi. Oli huvittavaa seurata, kun kaksi isoa äijää yritti asettua mukavasti tyrmään, joka oli ahdas jo yhdellekin. Aamulla heidät sitten vapauttaessani olivat molemmat hiljaista poikaa eikä uutta kuritusta hetkeen tarvittukaan.  

Vietimme joulun kolmistaan kotona. Vanhempani olivat lähteneet perinteisesti ulkomaille joulun viettoon, mutta päätin jättää reissun väliin tällä kertaa. Pidimme hieman taukoa rooleistamme, mutta vaatteita pojuni eivät siltikään saaneet pitää. Söimme ja joimme hyvin muutaman päivän ajan. Sen jälkeen alkoikin pojuillani raskas uurastus.

Halusin järjestää suuret uudenvuoden juhlat uudessa talossamme. Kutsuisin paikalle kaikki tuttavamme, jotka olimme saaneet tavata näiden touhujen parissa. Simo ja hänen pojunsa Tero olisivat ensimmäisinä kutsuvieraslistalla. Toki myös Tuomo, jonka luona vietimme monta hauskaa kesäpäivää. Ajattelin selvittää myös Villen ja Lucaksen yhteystiedot, jotta voisin välittää kutsun myös heille.

Taloa piti valmistella useamman päivän ajan juhlia varten. Olohuone tulisi olemaan juhlien keskus, joten teetätin pojuillani sen keskelle pienen esiintymisareenan. Kattoon asennutin samanlaisen kattokoukun kuin leikkihuoneessa. Sohvat ja nojatuolit sivupöytineen asetettiin areenan reunoille. Loppusilauksena olohuoneen nurkkaan tuli pieni häkki, johon saattoi tarvittaessa sulkea huonosti käyttäytyneen orjan.

Lopuksi Lauri ja Mika saivat puunata koko talon lattiasta kattoon puhtaaksi. Molemmilla oli nykyään käytössä munien taakse asennettu sähköiskujen antaja, joka toimi loistavana motivaation lisääjänä. Minun todellakin piti muistaa kiittää Tuomoa tästä mahtavasta ideasta.

Eivätkä juhlat olisi olleet yhtään mitään ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Pojuni saivat kantaa edellä mainittuja selkä vääränä taloon. Suunnittelin, että Mika saisi toimia pääkokkina, kun taas Lauri voisi tyydyttää vieraita muilla tavoilla. Toki saisin käyttööni myös Teron ja Lucaksen, mutta en uskonut heillä olevan kovin kummoisia keittäjän taitoja Mikaan verrattuna.

Lopulta koitti kylmä ja lumisateinen uuden vuoden aatto. Olin varannut joitakin raketteja h-hetkeä varten, mutta pahoin pelkäsin, että ne jäisivät ensi vuoteen huonon sään vuoksi. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Tuomo sekä Simo ja Tero. Ville oli vastannut tulevansa, jos vain ehtisi. Eiköhän tästä vielä juhlat saisi aikaiseksi.

Olin pukeutunut rentoon kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Mika ja Lauri olivat hekin parhaat päällä. Molemmilla roikkui kaulallaan samanlainen, jykevä kaulaketju munalukolla. Munia koristivat samantyyliset metalliset siveysvyöt, joiden takana oli sähköä kaukosäätimellä annosteleva rengas. Enempää eivät nämä sonnit kaivanneet.

Ovikello soi. Käskin pojuja seuraamaan minua eteiseen.

  • Ja nyt käyttäydytte molemmat niin hyvin kuin osaatte. En halua nolata itseäni vieraiden edessä, sanoin tiukasti katse lipuen kaksikossa.
  • Kyllä herra, kuului vastaus kuin yhdestä suusta.

Hymähdin ja avasin oven. Sisään astui Tuomo paksussa talvitakissa.

  • No iltaa, isäntä tervehti puistellen lumia takkinsa päältä.
  • Iltaa iltaa, vastasin ja kättelin Tuomoa. – Otahan Lauri vieraan takki ja pistä se kuivumaan.

Lauri vei takin naulakkoon ja jäi seisomaan seinän viereen kädet selän takana.

  • Älä nyt sinne jää, vaan tule esittelemään itsesi vieraalle, käskin.

Laurin kasvoilla kävi muutaman sekunnin ajan pieni hämmennys, mutta nopeasti pojuni tajusi talsia luoksemme.

  • Hyvässä lihassa oot sonnia pitänyt, Tuomo kehui, kun tarttui Laurin muhkeaan rintalihakseen.
  • Joo tiukka ruokavalio pitää olla. Ja treenit hoituu kätevästi tuolla meidän kotisalilla, nyökkäsin leikkihuoneen ovea kohti.
  • Niin se pitää. Ja oot näköjään hommannut tämän saman vehkeen, joka on jo tuolla vanhemmalla sonnilla, Tuomo totesi ja vilkuili sähkörenkaaseen päin.
  • Tämä on ollut oikein kätevä, kiitos paljon suosituksesta. Hankin vielä tällaisen monitoimikaukosäätimen, jolla voi ohjata molempien renkaita, vaikka yhtä aikaa.

Vedin pienen säätimen taskustani. Olin teipillä ja tussilla merkannut kirjaimet ’’L’’ ja ’’M’’ säätimen yläreunaan, jotta en sekoittaisi ohjaimia. Väänsin nyt Mikan kohdalta säätimen ykköseen ja annoin iskun. Mika murahti hieman takanamme.

  • Alkaa näköjään jo tottumaan, Tuomo virnisti Mikan reaktiolle. – Toin itse asiassa tuliaisen, joka liittyy aiheeseen.

Tuomo haki takkinsa kätköistä pienen paketin, jonka sisältä paljastui kaukosäätimen kokoinen laite.

  • Tämä on tehty karjanajoon. Tällä saa tarvittaessa vieläkin isompaa virtaa ja juuri sinne, minne haluaa. Saanko näyttää?

Nyökkäsin vastaukseksi. Tuomo ei aikaillut, vaan siirtyi tyynenä seisovan Mikan viereen. Tuomo asetti laitteen vasten Mikan paksua reittä ja painoi nappia. Nyt sonnilta pääsi aiempaa voimakkaampi murahdus samalla kun asento hieman horjahti iskun voimasta.

  • Ja tuo ei ollut kovinkaan iso tujaus, Tuomo virnisti ja ojensi laitteen minulle.

Kiitin vierastani ja pidin seuraavaksi pienen esittelykierroksen talossa. Mika alkoi hääräämään keittiössä Laurin avustamana. Tuomo ihastui erityisesti Mikan huoneen selliin. Hän tosin ehdotti, että Mikan tila typistettäisiin kokonaan sellin sisälle.

  • Muun ajanhan orja on töissä muualla tai sitten kotona, Tuomo perusteli.

Nyökyttelin ajatukselle luvaten harkitsevani sitä. Samassa ovikello soi uudestaan. Siirryimme kaikki eteiseen ottamaan vieraan vastaan. Oven takana oli odotetusti Simo ja hänen oma orjansa Tero. Tervehdimme Simon kanssa kädestä pitäen. Tero auttoi isäntäänsä riisuutumaan. Ei mennyt kauaa, kun Tero oli riisunut itseltään kaikki vaatteet. Jäljelle jäi ainoastaan paksu kaulaketju sekä metallinen siveysvyö.    

  • No osataanko täällä tervehtiä herroja oikeaoppisesti? Simo sanoi tiukasti katse lipuen Laurin ja Mikan välillä.

Pojuni katsahtivat hetken toisiaan ennen kuin tajusivat pudottautua polvilleen.

  • Hyvä aloitus, Simo virnisti. – Tulkaahan nyt haistelemaan miltä miehen muna tuoksuu.

Kaksikko konttasi Simon pullottavan etumuksen eteen. Mika aloitti nuuskimisen ensin Laurin liittyessä pian seuraan. Simon farkkujen etumus paisui entisestään. Ei mennyt kauaa, kun farkut olivat nilkoissa ja orjieni päät syvemmällä tuossa miehisyyden tyyssijassa.

  • Laitoin tällaiset salilla hikoillut bokserit ihan teitä varten päälle.
  • Kiitos herra, Mika sai sanottua palvomisensa lomasta.
  • Tuoksuu oikein hyvältä herra, Lauri komppasi isäänsä.

Seuraavaksi Simo käski molempien pojujen laskea hänen bokserinsa hampaillaan hitaasti alas. Sonnini tarttuivat hanakasti kiinni Simon tiukkojen alushousujen vyötäröön. Näytti hetken siltä, että he ihan kilpailivat siitä kumpi saisi housut ensimmäisenä alas. Tulos oli kuitenkin tasapeli.

  • Ja nyt imekää yhtä aikaa, Simo käski, kun hänen meisselinsä heilui vapaana kaksikon silmien edessä.

Mika aloitti ottamalla terskan kokonaisena suunsa kosteaan syleilyyn. Lauri keskittyi sillä välin alapuolella roikkuviin kasseihin. Kaksikko hoiti hommansa keskittyen ja antaumuksella, vaikka välillä näytti että, huulet kohtaisivat toisensa kaiken imemisen ja nuolemisen huumassa.

  • Ja seuraavaksi molemmat imee mun kyrpää, Simon käsky kuului tiukkana.

Ainakin omat kulmakarvani kohosivat hieman. Nyt orjien oli pakko koskettaa huulilla toisiaan samalla, kun he palvelisivat vierailevan herran kyrpää. Mika ei aikaillut, vaan jatkoi varren imemistä omalta puoleltaan. Lauri sen sijaan jäi tuijottamaan isänsä työskentelyä, mutta ei tehnyt elettäkään liittyäkseen mukaan. Niinpä jouduin käyttämään uutta sähköpiiskaani pojuni leveään selkään, jotta sain jotain liikettä aikaiseksi. Lauri säpsähti murahtaen matalasti ja alkoi varovaisesti imeä Simon kovana sykkivää kalua. Mikan tumman sängen reunustamat huulet hieroivat vasten Laurin sileitä kasvoja. Oli väistämätöntä, että pian myös sonnien huulet kohtasivat, kun ne ympäröivät Simon kalun kauttaaltaan. Suuhoitoa saava vieraani myhäili nautinnosta silmät suljettuina. Me muut seurasimme näytöstä silmät lukittuneina.

En voinut kuin vain kuvitella, miltä tilanne mahtoi sonneistani tuntua. Näin intiimeissä tunnelmissa he eivät vielä kertaakaan ole olleet. Alkujärkytyksestä huolimatta pojuni työskentelivät aivan kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään erikoista. Jospa tämä ilta ja yö sujuisivat ongelmitta, ajattelin.

Simo alkoi myhäillä siihen tahtiin, että purkautuminen olisi kohta lähellä. Vieraani käski Lauria ja Mikaa asemoitumaan ottamaan lastin vastaan. Simo veteli muutaman kerran esinahkaansa edestakaisin, kunnes terskan kärjestä ampaisi lentoon aimo annos lämmintä spermaa. Lasti osui ensimmäisenä orjieni huulille, joista se alkoi valumaan pikku hiljaa kaulalle ja rinnalle.

  • Nielkäähän nyt kaikki mitä vieras teille tarjosi, käskin sivusta.

Lauri ja Mika lipoivat spermat huuliltaan parempiin suihin. Simo auttoi kaapimaan loput lastit sonnien karvaisilta vartaloilta. Näytös oli ohi.

  • Mennäänhän tuonne olohuoneen puolelle, viitoin vierailleni.

Teimme olomme mukavaksi samalla kun Mika ja Lauri häärivät keittiössä. Tero oli polvistunut kuuliaisesti Simon viereen pää painuksissa.

  • Hienosti oot kyllä asiat saanut järjestymään, Simo kehaisi. – Miten on koulutus edennyt?
  • Kiitos kysymästä, ihan hyvin on kaikki edennyt. Molemmat on kasvaneet hyvin uuden kotisalin ansiosta. Mikan kehitystä hieman kyllä haittaa sen reissutyöt, mutta kaiken muun ajan se käyttää kyllä täällä kotona.
  • Tuo rahapuoli on kyllä hankala näissä kuvioissa. Toki sulla on kaks orjaa, jotka voi tehdä töitä sulle, joten tilanne ei oo niin surkea.
  • Ei onneksi tee tiukkaa rahan suhteen. Ajattelin, että laajentaisin noiden sonnien lumenkolaus-palvelua keväämmällä muihinkin piha- ja kotitöihin. Toki kaikki pyörii vielä käteisellä, kun ei oo mitään firmaa perustettu.
  • Voisin kyllä itelle ostaa alastonta siivouspalvelua iskältä ja pojalta, Simo naurahti niin kuuluvasti, että keittiössä kuultiin varmasti jokainen sana.
  • Joo onnistuu, vaikka heti, virnistin. – Ja kaverialennuksella totta kai.

Kävin keittiössä tarkistamassa, miten valmistelut edistyivät. Mika oli hellan edessä muhkea peppu minuun päin samalla kun Lauri valmisteli salaattia.

  • Tuokaahan seuraavaksi ne drinkit sillä tavalla kuin sovittiin, käskin pojuja.

Palasin vieraideni seuraan. Kului hetki, kunnes keittiöstä astui esiin sonnikaksikkoni. Mika oli konttausasennossa kantaen leveän selkänsä päällä drinkkitarjotinta. Lauri seurasi isäänsä polvistuneena siltä varalta, että tarjotin alkaisi valumaan lattiaa kohti. Mika talsi hitaan varmasti kohti minua ja vieraitani. Sänkipää oli painuneena alaviistoon osaksi alistumisen, mutta osaksi tasapainon pitämisen vuoksi. Mika oli juuri pysähtymässä eteemme, kun tarjottimen toinen reuna alkoi liikkua. Laurin nopeiden refleksien ansiosta tarjotin ei päässyt putoamaan, mutta yhdestä drinkistä valui hieman juomaa tarjottimelle.

  • Ai että, melkein täydellinen suoritus, virnistin ja kehotin vieraitani tarttumaan tarjottuihin juomiin.
  • Se on hyvä, kun orjille löytyy monipuolista käyttöä, Tuomo totesi.
  • Joo kaikkea sitä pitää keksiä, ettei ne vaan ala lorvailemaan, vastasin. – Pysyhän vielä siinä.

Tartuin sähköpiiskaan ja annoin siitä tujauksen Mikan paksuun reiteen. Jalka värähti refleksinomaisesti samalla, kun sonnin suusta kuului matala murahdus.

Samassa ovikello soi. Käskin Mikan mennä keittiöön jatkamaan valmisteluja. Laurin käskin kontata perässäni eteiseen vastaanottamaan uusia vieraita. Oven takana meitä odotti Ville ja Lucas hänen takanaan.

  • Iltaa taloon, Ville tervehti rempseästi. – Pahoittelut, kun ollaan myöhässä. Lähtö vähän venähti ja ajomatkassa kesti tuon huonon kelin takia.
  • Ei se mitään. Ollaan juuri aikeissa alkaa syömään.
  • No niin, mainiota. Täällä on näköjään orjapojuille selkeä pukukoodi, Ville virnisti katse vierelleni polvistuneessa Laurissa.
  • Näin se pitää olla niin tietää jokainen oman paikkansa.
  • Siinäs kuulit Lucas. Alahan riisuutua, Ville käski omaa pojuaan.

Lucas oli vikkelä liikkeissään, kun hän repi vaatteita yltään. Niiden alta paljastui vaaleanruskea kroppa, joka oli saanut lisää lihasta sitten viime näkemän. Kaulaa koristi metalliketju, joka oli ohuempaa mallia kuin omilla sonneillani. Metallinen siveysvyö koristi tämänkin pojun sukukalleuksia. Kontrasti vieressä kauluspaitaan ja suoriin housuihin sonnustautuneen Villen kanssa oli syntisen kiihottava.

  • No mutta, siirrytään tuonne keittiön puolelle. Siellä on varmaan kaikki valmista.

Kutsuin myös olohuoneesta Tuomon ja Simon ruokapöydän ääreen. Pöytä oli katettu, ja Mika odotti hellan vieressä valmiina tarjoilemaan herroilleen. Laurin, Teron ja Lucaksen käskin polvistumaan seinän viereen, minkä jälkeen Mika sai käskyn aloittaa tarjoilun.

  • Saako meidän pojut kans jotain murkinaa? Tuomo kysyi.
  • Tottahan toki, hymähdin. – Eihän sitä ilman ruokaa jaksa. Tarjoile Mika pakastimesta kuppeihin annokset noille sonneille. Sinä saat luvan syödä viimeisenä.
  • Kyllä herra, Mika vastasi.

Mika otti esiin metalliset kipot, joihin hän sulatti mikrossa valmiita pakasteannoksia. Selitin vierailleni, kuinka orjani tekevät kerralla ruoat pakastimeen parin viikon ajaksi.

  • Tuohan kuulostaa kätevältä, Simo kommentoi. – Pitää ottaa itelläkin harkintaan.

Syömisemme lomassa saatoimme ihailla kolmen orjapojun leveitä selkiä, kun nämä hotkivat proteiinipitoista sapuskaa kitusiinsa. Lauri ei aluksi ollut meinannut lämmetä tälle yksinkertaiselle, mutta kustannustehokkaalle ravinnolle, mutta kun vaihtoehtona oli treenata maha kurnien, alkoi ruoka lopulta maistumaan.

Ruokailun päätyttyä siirryin vieraideni kanssa takaisin olohuoneeseen. Siemailimme viskiä samalla, kun pojumme siivosivat keittiötä. Koko kropassa vallitsi miellyttävä raukeus. Kun siivoukset oli hoidettu, käskin kaikki neljä orjaa seisomaan riviin eteemme.

  • On siinä komeita poikia, Tuomo kehaisi silmät lipuen rivin päästä päähän.
  • Todellakin on. Kai me saadaan jonkinlainen näytös vielä aikaan? Ja minä kun jäin pois siitä ensimmäisestä, Ville pisti väliin pieni hymy huulillaan.
  • Oli minulla kyllä sellainen mielessä, hymyilin takaisin. – Jos se vaan teille sopii.

Vieraani pyysivät minua selittämään ideani tarkemmin. Olin ideoinut pienen painikisan, joka alkaisi kaksi vastaan kaksi -matsilla, jonka jälkeen mielestämme huonoiten suoriutunut kilpailija pudotettaisiin kisasta. Toinen matsi käytäisiin kolmanneksi ja toiseksi tulleen välillä. Sen voittaja kamppailisi kisan voitosta ensimmäisen matsin voittajan kanssa.

  • Ja kisan lopullinen voittaja saisi laueta tavalla, jonka me tietenkin päätämme.

Viimeinen lause nostatti hieman keskustelua, mutta lopulta olimme kaikki samaa mieltä säännöistä ja palkinnosta. Ensimmäisessä matsissa vastaan asettuisivat Lauri ja Tero vastustajinaan Mika ja Lucas. Halusin tarkoituksella asettaa omat sonnini vastakkain, minkä vuoksi parit syntyivät miltei kuin itsestään.

Painimatoksi levitettiin leikkihuoneessa välillä käytettävä kumilakana. Jotta kisasta tulisi meille katsojille vieläkin hauskempaa, keksi Tuomo öljytä kisaajat hierontaöljyllä sopivan liukkaiksi ja kiiltäviksi.

Siinä meidän edessämme seisoi sitten kaksi testosteronia uhkuvaa paria. Jokaisen kaulaa koristi metalliketju, ja munissa roikkui metallinen siveysvyö. Minun oikealla puolellani patsasteli Lauri ja Tero ja heitä vastassa Mika ja Lucas. Hienoinen myskin tuoksu alkoi jo valtaamaan olohuonetta. Jotta tilaa riittäisi varmasti, arvottiin ensimmäiset ottelijat, jotka vaihtuisivat läpsystä, kun pari niin päätti. Ensimmäisinä matolle pääsivät Lauri ja Lucas. Tuomo otti hieman tuomarin roolia ja julisti ottelun alkaneeksi. Pojut kävivät välittömästi toistensa kimppuun. Kuului mahtava lätsähdys, kun rintakehät iskeytyivät kiinni toisiinsa. Lucaksen ruskeahko ja karvaton iho oli mainio vastakohta Laurin vaalealle, mutta karvaiselle ulkomuodolle. Aluksi orjapojut kamppailivat seisten eikä kumpikaan näyttänyt saavan yliotetta toisesta. Hauikset ja reidet pullistelivat minkä pystyivät, mutta asennot pysyivät kuta kuinkin hallinnassa. Noin viiden minuutin jälkeen Lucas sai jotenkin kammettua toisen jalkansa Laurin toisen nilkan taakse, mikä sai oman pojuni horjahtamaan ensin polvilleen ja lopulta selälleen. Lucas otti nopeasti tilanteen hallintaan ja siirtyi hajareisin Laurin päälle. Pojuni yritti kaikkensa päästäkseen ylös, mutta lopulta hänen oli annettava vuoro Terolle.

Tero ampaisi merkin saatuaan Lucaksen kimppuun, joka horjahti juuri sen verran, että Lauri pääsi livahtamaan alta pois lepäämään. Terolla oli selkeä etu massassa suhteessa Lucaksen, mutta liikkeissä hän ei ollut kovinkaan sulava. Kamppailua käytiin nyt polvien varassa. Tero yritti kääntää Lucaksen kohti mattoa, mutta latinopoika oli ovelampi ja sai käännettyä Teron voimat tätä itseään vastaan. Niinpä Tero mätkähti pian lattialle hölmistyneen näköisenä. Lucas puuskutti rankan alkuottelun jälkeen, joten hän antoi Mikan jatkaa Teron käsittelyä.

Isukki harppoi nopein liikkein Teron päälle ja piteli tätä lattiaa vasten kaikilla voimillaan. Vaikka Tero oli saanut viime kuukausina kiitettävästi lihasta erityisesti käsiinsä ei hänestä ollut vastusta Mikan kaltaiselle körmylle. Laurin piti jo hieman maanitella Teroa luovuttamaan. Lopulta Tero myönsi tappionsa, jolloin Lauri iski säälimättä isänsä kimppuun. Mika osasi jo hieman odottaa selkäänsä kipuavaa Lauria, joka yritti saada isukin selälleen. Aivan kuin Mika lukisi poikansa ajatukset, mikä johti siihen, että Lauri roikkui huvittavan näköisesti Mikan harteilla. Mika punnitsi tarkoin liikkeensä ja sai lopulta kiepautettua Laurin vasten lattiaa. Nuorempi pojuistani oli kuitenkin nopealiikkeinen eikä jäänyt suoraan Mikan valtavan kropan alle. Mika sai kuitenkin otteen Laurin valtavista reisistä, mikä teki Laurin vastustelusta astetta tehottomampaa. Mika kiipesi pikkuhiljaa Laurin vatsan päälle ja sai tiukan otteen poikansa käsivarsista.

  •    Eiköhän se ollut siinä, Tuomo totesi, kun Lauri oli ollut Mikan alla jo jonkin aikaa.

Sonnit erkanivat läähättäen omiin reunoihinsa. Aloitimme sohvalla keskustelun ensimmäisen erän voittajista ja häviäjistä. Häviäjäksi selkein valinta oli Tero. Jopa pojun omistaja Simo oli samaa mieltä muiden kanssa. Kolmanneksi tuli Lauri, joka oli antanut hyvän vastuksen Lucakselle ja Mikalle. Toisesta ja ensimmäisestä sijasta syntyi hieman enemmän keskustelua. Olin itse ajatellut Lucasta voittajaksi, mutta Tuomo ja Ville olivat vaikuttuneita Mikan suorituksesta. Lopulta Simon mielipide ratkaisi. Hetken vilkuiltuaan näiden kahden välillä päätyi Simo julistamaan Mikan ensimmäisen erän voittajaksi.

Toinen erä oteltaisiin siis Laurin ja Lucaksen välillä. Jotta Mika ei saisi liikaa lepoaikaa suhteessa muihin, pistettiin hänet Teron kanssa nostelemaan rautaa kuntosalin puolelle. Sohvalta oli onneksi hyvä näköyhteys sinne, joten pojut eivät päässeet vahingossakaan laiskottelemaan.

Öljyämisten jälkeen Lauri ja Lucas pääsivät painimaan toiseen kertaan. Tällä kertaa Lauri oli totisempi, sen näki jo hänen tiukkoina tuijottavista silmistään. Samoin Lucas tuntui olevan voiton perässä. Aluksi Lucas tuntui saavan yliotteen niin kuin oli käynyt ensimmäisellä kerralla. Laurin vahvat jalat alkoivat vavahdella, kun etelän poika painoi päälle. Murahtelujen saattelemana pojuni kuitenkin puski takaisin ja saikin vastustajansa horjahtamaan polvilleen. Lauri yritti kammeta Lucasta lattiaan, mutta tämä sai sen estettyä. Sen sijaan Lauri tömähti kyljelleen vasten lattiaa. Lucas sai nyt yliotteen ja hän alkoikin hapuilla otetta Laurin käsivarsista. Jollain ilveellä pojuni sai kuitenkin tilanteen haltuunsa ja pääsi livahtamaan takaisin polvilleen. Molemmat sonnit puuskuttivat jo raskaasti. Ilman täytti tuoreen hien tuoksu.

Loin kannustavan katseen Lauriin, joka ampaisikin Lucaksen kimppuun täysin voimin. Lucas ei ilmeisesti odottanut näin kovaa hyökkäystä ja rojahti selälleen. Käsivarsien lihakset pullistuivat molemmilla äärimmilleen, kun molemmat halusivat päästä finaaliin taistelemaan mahdollisuudesta laueta. Lopulta Lauri vaikutti saavan yliotteen. Pojuni sai pideltyä Lucasta lattialla niin kauan, kunnes Tuomo julisti hänet voittajaksi.

  • Tiukka kisa kyllä, Ville kommentoi. – Onnittelut orjasi voitosta.
  • No kiitoksia. Oli kyllä tiukkaa. Ja nyt saan katsella, kun omat orjani painivat voitosta, virnistin muille.

Olin ehkä osannut odottaa, että kisassa kävisi lopulta tällä tavalla. Ainoastaan Lucas olisi voinut yllättää minut taidoillaan. Latinopoju sai nyt siirtyä vuorostaan treenaamaan salille, kun Mika tömisteli hänen tilalleen. Käskin pojujani öljyämään toisensa ennen matsia. Siinä heitä seuratessani pistin merkille, miten Laurilla oli alkanut kerääntyä lihasta samoihin paikkoihin juuri samalla tavalla kuin Mikallakin. Erityisesti käsivarret olivat Laurilla kasvaneet huimasti viime aikoina. Vielä kun selkä ja hartiat saisivat massaa, niin minulla olisi käytännössä samanlaiset orjat, mutta vain eri ikäluokkaa.

Sonnini asettautuivat vastakkain Tuomon toimiessa jälleen tuomarina. Saatuaan luvan syöksyivät pojuni toistensa kimppuun lattiaa tärisyttäen. Onneksi meillä ei ollut alakerran naapureita. Ottelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun Lauri sai jollain ilveellä kammettua isänsä kyljelleen. Lauri yritti pitää Mikan lattiaa vasten, mutta vanhempi sonneistani sai tukevan otteen jaloillaan ja sai kammettua itsensä istumaan. Vahvoilla käsivarsillaan Mika sai lopulta työnnettyä Laurin toiselle puolen mattoa.

  • Pitäiskö sun antaa vähän kannustusta niillä sähköpannoilla? Tuomo kysyi.
  • Ai kummalle?
  • Vaikka kummallekin, Tuomo virnisti.

Kaivoin kaukosäätimen taskustani pyöritellen sitä hetken aikaa kädessäni. Pojuni puuskuttivat mattojen toisissa reunoissa katseet tiiviisti toisissaan. Lopulta päädyin antamaan meitä lähinnä olevalle Mikalle kakkostason iskun. Körmy murahti hieman, mutta ei hellittänyt katsettaan.

  • Alahan Mika liikkua, heitin vielä perään.

Mika otti käskyn vastaan ja konttasi Laurin luo. Varmoin ottein isukki tarttui Lauriin ja alkoi vääntämään tätä lattiaa kohti. Lauri ei juurikaan hievahtanut, mutta sai vastaavasti otteen Mikasta. Oltuaan hetken ajan polvillaan rojahtivat molemmat lattialle, jossa taistelu jatkui yhtä kiivaana. Raskas puuskutus ja sonnien vartaloilta valuvat hikinorot säestivät tätä kamppailua. Arvelin molempien vetävän päätyyn asti, koska palkinto oli liian hyvä hävittäväksi.

Aikansa lattialla oteltuaan pojuni irtautuivat toisistaan selälleen haukkoen happea minkä vain pystyivät. Punoittavat ja hikiset naamat kertoivat, että molemmat olivat antaneet kaikkensa.

  • Eikö ottelu maistu?

En saanut kummaltakaan sonnilta järkevää vastausta. Annoin molemmille kakkostason iskun munille, mikä sai sekin aikaan vain vaisun reaktion.

  • Ei näistä taida olla enää ottelemaan, Tuomo kommentoi hieroen leukaansa.
  • Niin, pitäisikö puhaltaa tasapeli? Ville ehdotti.
  • No ei kai nyt helvetissä! Simo ärähti. – Pidetään vaikka taukoa tai keksitään jokin toinen laji, jossa nää voi otella.

Punnitsin mielessäni kaikkia vaihtoehtoja. Tasapeli kuulostaisi tylsältä ratkaisulta, etenkin kun haluaisin antaa toiselle pojuistani mahdollisuuden laueta pitkän tauon jälkeen. Simon ehdotus alkoi kuulostaa jo varsin hyvältä.

  • Pidetään joo taukoa. Katsotaan sitten mitä keksitään. Mutta tauon ajaksi voidaan keksiä muuta kivaa puuhaa, hymyilin viekkaasti.

Käskin Teron ja Lucaksen liittyä seuraamme. Hain leikkihuoneesta välinekärryn ja aloin selittämään seuraavaa ohjelmanumeroa:

  • Koska Tero ja Lauri tulivat ekassa matsissa viimeisiksi, joutuvat ne nyt seuraavaksi menemään kontilleen. Mika ja Lucas saa puolestaan laittaa nämä päällensä.

Heitin välineet kaksikolle, joka katseli niitä hämmästyneinä.

  • Ettekö oo aiemmin strap-onia nähneet? Laitatte nuo päälle ja pääsette sen jälkeen panemaan.

Nyt orjapojut saivat jutun juonesta kiinni. Alkukankeuden jälkeen valjaat ja niiden edessä roikkuva dildo oli asetettu paikoilleen.

  • Eikö olis sopivaa, että Mika panis Lauria? Simo kommentoi sohvalta.
  • Itse asiassa olis, vastasin. – Meehän Mika Laurin taakse.

Mika katsoi ensin minuun ja sitten pikaisesti Simoon. Näytti siltä kuin isukki haluaisi sanoa jotain, mutta sanat eivät päässeet aivan ulos saakka. Jouduin lopulta antamaan pikku tujauksen sähköä munille, jotta alkaisi tapahtumaan.

Lucas odotti jo kiltisti Teron takana käskyä aloittaa, kun Mika asteli Laurin taakse. Laurin katse oli pysynyt koko ajan kohti vastapäistä seinää. Jälleen tuli todistettua se, että nuorempia pojuja on yleensä helpompi kouluttaa kuin pitkään vapaina hilluneita isukkeja. Toisaalta en koskaan kuvitellut tällaisen parivaljakon kouluttamisen olevan koskaan helppoa.

Saatuaan luvan Lucas ja Mika työntyivät edessä odottaviin reikiin samaa tahtia. Etenkin Mika näytti puskevan dildoa kaikella voimallaan poikansa sisälle. Teron reikä oli koulutettu niin hyvin, että sinne sujahti keskikokoinen dildo vaivatta. Lauri ei silti valittanut, vaan pelkästään murahteli tuttuun tyyliinsä. Käskin sonneja kiihdyttämään tahtia, minkä ne toteuttivat mukisematta. Mika tikkasi dildoa sellaisella voimalla, että olisi voinut kuvitella sen tilalla olevan ihka oikea kalu. Lucas ei voinut vieressä jäädä yhtään huonommaksi, vaan pani menemään omalla nuoruuden innollaan.

Simo ei pystynyt seuraamaan näytöstä pelkästään sivusta, vaan ampaisi Laurin eteen vetäen sepaluksensa auki. Miltei jo kovana sykkivä kalu sai seuraavaksi suuhoitoa pojultani.

  • Miltä tuntuu panna dildolla omaa poikaa perseeseen? Simo kysyi virnuillen Mikalta.
  • Ihan hyvältä, herra. Omalla kalulla se tuntuisi tosin vielä paremmalta, Mika vastasi tyynenä.
  • No ihan varmasti. Harmi kun et voittanut painimatsia vielä.

Villekään ei malttanut mitään himoilleen, vaan päätti testata Teron suun. Minä ja Tuomo jäimme vielä sohvalle seuraamaan esitystä. Meilläkin tosin oli jo kalut ylväänä esillä.

Vaikka Mika ja Lucas kuinka tikkasivat dildojaan, pysyivät heidän omat kalunsa visusti lukkojen takana. Saatoin vain kuvitella millaiset paineet Mikan pusseissa tällä hetkellä oli. Ja samoin Laurinkin kalleuksissa, etenkin kun nuorempi sonneistani sai nyt munaa kumpaankin reikään.

  • Siirrys isukki sivuun, Simo käski Mikaa. – Tai mee ite asiassa tohon alle.

Mika vetäytyi Laurista antaen Simolle tilaa. Simon käskystä sonnini laskeutui seuraamaan Simon panemista suoraan alapuolelle niin, että näkökentässä heiluivat Laurin kiimassa kärvistelevät pussit sekä Simon kivikova kyrpä. Vieraani lykki Lauriin niin kiivaasti, että loppuhuipennus tuli nopeasti. Miehisen korahduksen saattelemana Simo laukaisi lastinsa suoraan vasten Mikan kasvoja.

  • Pysy vielä siinä, Ville kommentoi sivusta ja kampesi itsensä Simon tilalle.

En enää malttanut pysyä sohvalla, vaan käskin Lucaksen asettua samaan asentoon Teron alle. Ennen tätä Lucas sai vielä suullaan auttaa kaluni lopulliseen seisokkiin. Teron reikä tuntui tosiaan siltä, että siellä olisi käytetty muutakin ruumiinosaa kuin kyrpää. Oma keskikokoinen veitikkani souteli vaivatta valmiiksi liukastetussa reiässä. Seurasin sivusilmällä, miten Ville rynkytti omaa meisseliään Laurin sisällä. Laurin suusta kantautui mielihyvästä kertova matala myhinä.

Vaikka Teron reikä olikin hyvin avattu, osasi poju lypsää reiällään juuri oikeista paikoista. Ei mennyt kauaa, kun tunsin tutun kutinan kassieni juuressa. Vedin kaluni juuri oikealla hetkellä ulos Terosta, jotta sain kuorrutettua Lucaksen kasvot mällilläni. Hetken kuluttua Ville toimi samoin, mutta kohteena oli puolestaan Mika.

  • Etkö meinaa liittyä seuraan? kysyin sohvalla löhöävältä Tuomolta, joka runkkaili hiljakseen omaa kaluaan.
  • Taidan säästellä omia kutejani myöhemmäksi, Tuomo hymähti.

Uudenvuodenaatto oli saanut oikein hyvän alun.

Roolileikkimme muuttaa

Siinä se nyt seisoi. Oma koti. Uudehko omakotitalo päättyvän tien päässä. Kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Alakerran makuuhuone oli muutettu kuntosaliksi, joka muuntautui tarpeen tullen myös leikkitilaksi. Yläkerrassa oli omat huoneet minulle ja Laurille sekä Mikalle. Niin, Laurin isästä oli tullut pysyvä osa kuviotamme. Hänen ansiostaan pystyimme Laurin kanssa muuttamaan omakotitaloon jo parikymppisinä. Mika oli nuorempana ennen avioliittoaan Laurin äidin kanssa pyörittänyt omaa yritystoimintaa kaverinsa kanssa, jonka myytyään hän sai pienen pesämunan itselleen. Tuo potti oli kasvanut arvoaan rahastoissa kaikki nämä vuodet ja avioehdon ansiosta jäi se Mikan haltuun myös eron jälkeen. Mika oli pystynyt ostamaan talon miltei kokonaan ilman lainaa. Edellinen Mikan ja Laurin asunto oli ollut vuokra-asunto, koska Mika oli ajatellut ostaa itselleen pienemmän asunnon sen jälkeen, kun Lauri muuttaisi omilleen. Sen sijaan Mika sai kämppäkaverikseen minut.

Tässä vaiheessa minun oli pakko selittää meidän kolmen kuviomme omille vanhemmilleni. Se oli ollut hieman noloa, mutta ei yhtä noloa kuin Mikan ja Laurin avautuminen Laurin äidille. Järkytys oli ollut niin suuri, ettei Laurikaan ollut puheväleissä äitinsä kanssa, vaikka paljastuksesta oli kulunut jo useita kuukausia. Omat vanhempani pystyivät sulattamaan asian lopulta ainakin pintapuolisesti.

Muutto tapahtui alkusyksystä meidän kolmen ja yhden palkatun muuttomiehen voimin. Itse tyydyin lähinnä osoittamaan sopivat paikat tavaroille Mikan ja Laurin hoitaessa raskaimmat nostelut. Mikan edelliseen asuntoon asentama kameravalvonta muutti tietysti mukana ja oli käytössä jo ensimmäisenä iltana. Heti kun muuttoauto oli kaartanut pois pihalta, käskin jässiköitäni riisuutumaan. Mikan sukukalleuksia koristi nyt jykevä metallinen siveysvyö, joka oli tehty tarkasti mittojen mukaan. Mika käytti vanhaa muovista vyötä vain silloin, kun työmatkat vaativat lentokoneella matkustamista.

Samoihin aikoihin Mika sai sopivasti ylennyksen töissä ja päälle muhkean palkankorotuksen, joka tuli tarpeeseen uudessa taloudessamme. Lauri ja minä keskityimme nyt toden teolla opintoihimme eikä aikaa jäänyt töille. Kela ei meitä juuri hellinyt pientä opintorahaa lukuun ottamatta. Mika ei halunnut, että ottaisimme opintolainaa, joten isukki painoi säännöllisesti ylitöitä ja keräili kaikki mahdolliset bonukset, joita irti lähti.

Minun ja Laurin huone oli sisustettu parisängyllä ja kahdella vierekkäisellä työpöydällä. Minun vaatteeni veivät suurimman osan kaappitilasta. Harvojen vieraiden aikana Lauri ja Mika pitivät molemmat päällä hihatonta ja shortseja. Onnekseni molemmat sonnit olivat lämminverisiä, joten talon saattoi pitää normaalissa lämpötilassa huolimatta näiden vähästä vaatetuksesta.

Mikan huone oli pienempi ja huomattavasti askeettisempi. Huonekaluina oli ainoastaan käytetty yhden hengen sänky, lipasto sekä yöpöytä. Mattoa tai verhoja ei ollut eikä oikeastaan edes ovea. Olin käskenyt Mikaa irrottamaan sen muuttopäivänä, koska mielestäni orjilla ei tulisi olla mitään salattavaa isänniltään. Kutsun Mikaa orjakseni, vaikka mitään virallista sopimusta ei oltu tehty. Käytännössä olin kuitenkin ottanut Mikan elämän täydelliseen hallintaani.

Vietimme toki aikaa muutenkin kuin pervoilun merkeissä. Treenasimme kotisalilla ja saunoimme sen jälkeen antaumuksella. Yhden tuollaisen illan aikana vilvoitellessamme takaterassilla Mika yhtäkkiä sanoi:

  • Enpä muista milloin oon viimeksi ollut näin tyytyväinen elämään.

Minä tai Lauri ei heti osattu vastata mitään, joten Mika jatkoi:

  • Vaikka teenkin ihan hulluna töitä eikä materiaa ole liiaksi, niin tuntuu että elämällä on taas tarkoitus.
  • Tuo on kyllä hyvin sanottu, Lauri totesi väliin. – Kiitos siitä herralle.

Nyt Mika ja Lauri nostivat oluensa minua kohti. Vastasin eleeseen nostamalla omani ja kiittämällä heitä palveluksestaan. Ilta jatkui taas normaalisti.

Mika oli nyt enemmän työmatkoillaan, joten minä ja Lauri saimme puuhastella rauhassa omiamme. Vaikka pidin Mikasta todella paljon, oli Lauri silti ykkösenä listallani.

Mikan reissujenkin aikana pärjäsimme taloudellisesti oikein hyvin. Olin saanut käyttöoikeuden Mikan pankkitileihin ja aina palkkapäivänä siirsin suurimman osan Mikan palkasta omalle tililleni. Jätin Mikalle hieman käyttörahaa työpäivän ruokailuihin ja vastaaviin menoihin. Ruoat tilasin pääosin kotiinkuljetuksella tai kävin ostamassa ne Laurin kanssa opiskelupäivän jälkeen.

Eräänä lokakuisena perjantaina olin viettänyt koko päivän puuduttavien tilastotieteiden harjoitusten parissa. En malttanut odottaa kotiin pääsyä. Mika oli jälleen työmatkalla, joten olin pyytänyt tältä yhden kuvan aamulla, yhden lounastauolla ja vielä yhden nyt iltapäivän pitkillä tunneilla. Ensimmäisessä kuvassa pojuni poseeraa hotellihuoneen vessassa hauis pullistuneena äärimmilleen raskaiden kassien roikkuessa reisien välissä. Toisessa kuvassa köriläs on pisuaarilla siveysvyön kanssa. Kolmatta kuvaa en ole vielä saanut, koska Mika ei ole lukenut viestiäni. Laskeskelen päässäni, että orja on lauennut viimeksi ehkä pari kuukautta sitten.

Viisareiden lähestyessä neljää laitoin kotona odottavalle Laurille viestiä, jossa käsken pojua aloittamaan ruoanlaiton. Vastaus tuli miltei samalla sekunnilla. Loppumattomalta vaikuttanut tunti päättyi vihdoin. Kiiruhdin Mikan autolle pienessä vesisateessa. Ilmassa lemusivat kuolleet lehdet. Uuteen kotiimme pääsee helposti bussillakin, mutta aina kun on Mikan töiltä mahdollista, käsken tätä jättämään auton minun käyttööni.

Kurvasin autokatokseen ja miltei juoksin ovelle. Sisällä minua tervehti houkutteleva ruoan tuoksu. Käskin Laurin tulla eteiseen riisumaan minun kastuneet vaatteeni. Laurin patsasmainen hahmo ilmestyi oviaukkoon. Pojuni on loppukesästä asti käyttänyt karvankasvua tehostavaa ainetta kasvoillaan, rinnallaan, mahallaan ja käsillään. Ainoastaan jalat ovat jo valmiiksi tarpeeksi karvaiset makuuni. Aine on ollut hintansa väärti. Tummahkoa karvaa on alkanut puskemaan paikoista, joissa ei aiemmin ollut haituvaakaan. Kasvoillakin oli jo komea sänki.

  • Ruoka on kohta valmista herra, Lauri ilmoitti ja ohjasi minut olohuoneeseen. Pian kädessäni oli lempidrinkkini.

Selasin puhelintani ja siemailin juomaani. Puhelimeeni kilahti viesti Mikalta. Nyt tuo äijä oli alasti polvillaan hotellihuoneessaan suu houkuttelevasti avoinna. Vastaukseni kuului näin: ”Olisitpa tuossa asennossa täällä kotona niin saisit satsit nieluus hetkessä”.

Ajatukseni alkoivat harhailemaan viestittelyn myötä ja pian tunsin tutun kohouman etumuksessani. Kaivoin puolikovan kaluni ulos vapauteen ja käskin Laurin olohuoneeseen. Lauri tömisteli paikalle siveysvyö heiluen rytmikkäästi askelten tahdissa.

  • Mee polvilleen ja hoida tämä, käskin samalla nyökäten kaluani kohti.
  • Kyllä herra, Lauri vastasi empimättä.

Elimeni oli miltei täydessä seisokissa ennen kuin pojuni pääsi sen kimppuun. Laurin kostea ja kuuma suu ensin terskan ja myöhemmin koko kalun ympärillä tuntui huumaavan hyvältä. En olisi alussa uskonut kuinka hyvä munan imijä hänestä vielä tulisi.

Asetin toisen käteni Laurin takaraivolle, jota peitti hyvin pidetty sänki. Ihan kaljuksi en ollut vielä kehdannut pojuani ajella. Huokailin tyytyväisenä, mikä sai Laurin nopeuttamaan hieman tahtia. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, joten käskin Laurin imemään niin lujaa kuin mahdollista. Puristin pojuani takaraivosta, kun terskan päästä alkoi puskemaan mälliä isoissa purkauksissa tämän nieluun. Huokailin raskaasti ja rojahdin sohvan pohjalle. Laurin kasvot hieman punoittivat, kun hän nieli tavarani kuuliaisesti.

  • Siinä olikin sun päivällinen, kommentoin pieni virne kasvoillani.
  • Kiitos herra. Tämä kelpaa oikein hyvin.

Lauri kömpi ylös ja pian hän kutsuikin minut syömään. Söin hyvällä ruokahalulla äskeisen ilottelun jälkeen pojuni seuratessa ateriointiani keittiön nurkasta käsin. Laurin siivottua keittiön käskin hänet leikkihuoneeseen, joka oli eteisen toisella puolella.

Käskin Lauria asentamaan panokeinun kattokoukkuun sekä ottamaan kaapista esiin ’’lelutarjottimen’’, joka oli oikeastaan muokattu tarjoilukärry täynnä mitä erikoisempia seksivälineitä. Pidin itse vielä vaatteet päällä kontrastina Laurin alastoman jykevälle hahmolle. Ei sillä, etten itse olisi hyvässä fyysisessä kunnossa, pitihän kotisalia ehdottomasti minunkin hyödyntää. Siinä on vain jotain erityisen pervoa, kun orjapoju on ilkosen alasti herran patsastellessa samalla täysissä pukeissa.

  • No niin, hyvältä näyttää, totesin, kun kaikki näytti olevan valmista. – Tuuhan nyt tohon eteen ja laita kädet pään taakse.

Lauri totteli tapansa mukaan. Iskin välittömästi käteni pojuni muhkeisiin käsivarsiin, joiden verisuonet pullottivat elinvoimaa uhkuen. Liu’utin ne hiljaa alas kiinteälle rintakehälle, jonka molemmin puolin terhakat nännit sojottivat tiukasti eteenpäin. Hieroin niitä muutaman kierroksen, mikä sai Laurin ynähtämään hiljaa.

  • Hyvältä näyttää, kerta kaikkiaan, virnistin vasten pojuni totisia kasvoja.

Seuraavaksi otin kärrystä pullon hierontaöljyä, jota pursotin tuon järkäleen kropalle aimo annoksen. Myös leveä selkä sai osansa käsittelystä. Hieroin öljyä antaumuksella pojuni jokaiseen koloon ja sopukkaan. Paksut karvat muuttuivat tahmeiksi käsittelyn seurauksena, mikä sai virnistykseni levenemään entisestään.

Astuin askeleen taaksepäin ihaillakseni kätteni tulosta. Lauri seisoi öljystä kiiltävänä kirkkaan kattovalaisimen alla kuin antiikin ajan patsas ikään. Leveä rintakehä kohoili tasaisesti hengityksen tahdissa. Koko komeuden kruunasi metallivankilaan teljetty, kiimassa viruva kalu.

  • No niin, nyt kun oot valmisteltu niin pidetääs sulle pikku treeni. Aloitetaan 30 punnerruksella. Ja lasket ne kuuluvasti ääneen etkä mutise.
  • Kyllä herra.

Lauri heittäytyi alas lattialle eteeni ja aloitti urakkansa. Ensimmäiset viisitoista toistoa sujuivat näppärän näköisesti tasaiseen tahtiin. Paisuneet käsivarret työskentelivät saumattomasti minun mielikseni. Tunsin jo uutta heräämistä omassa alakerrassani.

Orjapojuni sai puuskuttaen tehtyä loppuun sarjansa. Annoin pojulle hetken hengähdystauon ennen kuin annoin käskyn lankuttaa kahden minuutin ajan. Otin aikaa puhelimellani, kun Lauri teki tätä inhoamaansa liikettä. Samalla kun pojuni lihakset olivat virittäytyneet äärimmilleen pistin merkille, miten tummaa karvaa oli alkanut jo leviämään selänkin puolelle. Ainetta ei oltu ainakaan tarkoituksella levitetty selän puolelle, mutta näköjään sen vaikutus oli Laurin kohdalla erityisen voimakas.

Noukin kärrystä tekonahkaisen lätkän, jolla annoin pojuni pepulle kannustavia läimäyksiä. Kerroin puolet ajasta kuluneen. Ilma suljetussa huoneessa alkoi lämmetä ja paksuuntua Laurin raskaan hengityksen vaikutuksesta. Ensimmäiset isot hikipisarat valuivat tasaiseen tahtiin pitkin vaaleita kylkiä. Paksut käsivarret vavahtelivat kaiken niiden kannatteleman painon alla.

  • Ja aika! huudahdin samalla kun puhelimen kello alkoi kilkattaa.

Lauri lysähti alas lattialle tasaten hengitystään. Annoin pepulle muutaman mojovan iskun.

  • Tämä oli vasta alkulämmittelyä. Kai poju vielä jaksaa?
  • Kyllä jaksaa herra, Lauri sai sanottua puuskutuksensa välistä.
  • No hyvä homma. Nousehan sit ylös ja tee 30 kyykkyä. Ja kunnollisia, ei mitään puolivillaisia.

Lauri kömpi seisomaan eteeni hakien hetken sopivaa asentoa. Kädet löysivät jälleen paikkansa takaraivon takaa. Pojuni aloitti urakkansa katse tiukasti kohti vastapäistä seinää. Tällä kertaa minun ei tarvinnut edes käskeä laskemaan toistoja ääneen. Siveysvyö heilui eräänlaisena lisäpainona muhkeiden reisien välissä.

Nämä toistot sujuivat pojultani edellisiä paljon helpommin. Ei ole jalkapäivät jääneet väliin tältä körmyltä. Niinpä käskin pojuani tekemään toiset 30 kyykkyä lisää. Tällä kertaa ujutin lisäksi pienen tapin Laurin reikään.

  • Pidät tuon sitten sisällä. Vähän lisähaastetta, virnistin.

Lauri jatkoi urakkaansa, mutta nyt kasvot olivat astetta enemmän mutrussa. Selkeästi tuo pienikin tappi toi sopivan lisän tähän treeniin. Hikipisarat alkoivat muodostaa selkeitä noroja pojuni vartalolla. Huumaavan miehinen hien tuoksu levisi pitkin huonetta. Kahdeksannentoista kyykyn kohdalla tappi ponnahti ulos Laurin reiästä.

  • Jaahas, eipä onnistunut tällä kertaa. Taitaa olla sun reikäs liian rassattu näin pienille tapeille.
  • Anteeksi herra. Voin yrittää uudestaan, jos herra antaa siihen mahdollisuuden.

Laurin silmät katselivat vilpittömän anelevasti minua kohti. Meinasin jo heltyä niille, mutta lopulta päätin siirtyä eteenpäin. Käskin pojuni makaamaan painonnostopenkille selälleen. Nappasin pätkän köyttä, jolla sidoin Laurin kädet kiinni tankoon. Varmuuden vuoksi sidoin myös jalat nilkoista kiinni penkkiin.

  • No niin, katotaanpas sitten miltä täällä näyttää, sanoin ja tarrasin kiinni siveysvyöhön.

Lauri ynähti hieman. Pojuni katse kuitenkin kirkastui, kun hän näki avaimen, jonka työnsin häkin lukkoon. Muutamalla sulavalla liikkeellä vapautin tuon kiimakalun vankilastaan. Välittömästi vapauteen päästyään se ponnahti iloisesti pystyyn. En rehellisesti sanottuna enää muistanut kuinka kauan olin pitänyt tuota vehjettä telkien takana. Päivät ja viikot kuluivat kuin huomaamatta eikä pojuni enää nurissut lukosta. Siitä oli tullut erottamaton osa orjan kroppaa.

  • Sehän on innokas, kommentoin ja annoin muutaman kunnon läimäyksen kalulle, mikä sai Laurin murahtamaan. – Varmaan haluais jo laueta?
  • Kyllä herra. Jos herra niin päättää.
  • Katsotaan miten käy, hymähdin.

Seuraavaksi otin kärrystä ohuempaa narua, jota sidoin useamman kierroksen Laurin pulleiden kassien ympärille. Narun toisen pään sidoin kahteen kattoon kiinnitetyn koukun kautta, joista se lopulta päättyi suureen metallisankoon.

  • Testataanpa nyt miten noi sun turvonneet kassit kestää painoa, virnistin ja hain kärrystä kasan tätä varten hankittuja painoja.

Laurin tiukka katse seurasi tiiviisti, kuinka nostelin aluksi pienempiä metallipainoja sankoon, joka painui alas tuskin silmin nähtävästi. Kuitenkin naru kivesten ympärillä kiristyi kiristymistään, mikä näkyi lisääntyneinä uurteina Laurin kasvoilla. Hikipisarat alkoivat valua otsalta alas pitkin kasvoja ja lopulta lattialle.

Helpon alun jälkeen siirryin isompiin painoihin, joilla sangon sai painumaan alas huomattavasti nopeammin. Laurin suusta alkoi kuulua tuttu matala murahtelu, joka sai oman kyrpäni pullistelemaan boksereissani. Pojuni katse ei enää ollut painoissa, vaan jossain katon rajassa. Käsivarret pullistelivat, kun kämmenet olivat tarttuneet kaikin voimin kiinni tankoon. Sitten mieleeni juolahti pirullinen idea.

  • Nyt kun oot siinä paikoillaan niin voisit samalla nostella painoja, käskin virnistäen.

Lauri katsahti minuun kuin varmistusta hakien. Yksi tiukka katse ja pojuni totteli mukisematta. Painot alkoivat nousta rinnalta jäntevien käsivarsien varaan huolimatta kasseja kuristavasta narusta. Pidin tauon painojen lisäämisestä ja siirryin härnäämään pojuni kiimassa viruvia sukukalleuksia. Läpsin pinkeinä pullottavia kasseja, mikä sai aikaan voimakasta murinaa. Vetelin muutaman kerran kiimaliman vuoraamaa kalua, kunnes Lauri ähkäisi olevansa lähellä laueta. Vedin välittömästi käteni pois vehkeeltä. Ajoitus oli juuri oikea ja kalu jäi orpona yksin sykkimään.

Päätin nyt lisätä loputkin painot sankoon. Välittömästi painojen pudotessa edellisten seuraksi pääsi Laurin suusta eläimellisin ja voimakkain karjaisu, jonka olen koskaan kuullut. Pieni huone täyttyi ulvonnasta ja murinasta, kun äärimmilleen pingottunut naru veti spermaa tihkuvia kasseja irti kropasta. Hiki virtasi valtoimenaan ympäri lihaksikasta vartaloa. Laurin naama punoitti mansikkana ja silmät olivat puristuneet täysin kiinni. En voinut olla naurahtamatta näylle. Piti siitä pari kuvaakin ottaa. Tankokin oli jäänyt pojulla rinnalle, kun koko keho oli jännittynyt kivun vaikutuksesta.

Kovin kauaa en raaskinut pitää pojuni palleja piinassa ihan niiden terveyttäkin ajatellen. Niistä pitäisi riittää iloa minulle vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Purin narusysteemin ja päästin kassit pois pälkähästä.

  • Sepä oli hauskaa. Yllättävän paljon näinkin herkät kassit kestää painoa. Selkeesti harjottelulla on vaikutusta, naurahdin ja annoin vielä muutaman läpsyn kiveksille. – Meehän nyt tuohon kiikkuun keinumaan.

Pojuni nousi hieman horjuen seisomaan, mutta ei aikaillut käskyni suhteen. Lauri meni tuttuun asentoon panokeinuun jalat kohti kattoa ja ahnas reikä valmiina minuun päin. Liukastin sekä reiän että oman kivikovana sykkivän kaluni. En voinut olla antamatta paria vetoa pojuni koko ajan sykkivälle vehkeelle. Olisin halunnut kiusata sitä enemmänkin, mutta tiesin sen laukeavan hetkenä minä hyvänsä, jos vielä jatkaisin käsittelyä.

Otin tiukan otteen Laurin karvaisista jaloista. Terskani upposi ongelmitta pojuni reikään ja sen myötä loputkin kalusta. Aloitin tutun lykkimisen Laurin myhäillessä nautinnosta. Kiihdytin tahtia pikkuhiljaa, kunnes omat kassini hakkasivat rytmikkäästi Laurin muhkeita pakaroita vasten. En omalta lykkimiseltäni huomannut, miten pojuni kalu alkoi sykkiä kiihtyvään tahtiin samalla valuttaen kiimalimaa valtoimenaan kalun juureen. Juuri kun olin laukaisemassa omat lastini syvälle pojuuni alkoi Laurin kalu sylkeä paksua mälliä pitkin tämän karvaista vartaloa. Eikä kumpikaan meistä ollut hipaissutkaan tuota vehjettä.

Oma kaluni ampui tavarat Laurin sisään kaikesta hämmennyksestä huolimatta. En osannut kommentoida tapahtunutta heti, joten käskin Laurin siistiä paikat ja käydä sen jälkeen pesulla. Vasta näiden toimien jälkeen juttelimme tästä ihmeestä hieman hämmästellen ja naureskellen.

  • En kyllä osaa pitää tuota luvattomana laukeamisena, lohkaisin Laurille. – Tuskin se olis tapahtunut ilman mun panemista.
  • Herra on kyllä oikeassa tuon suhteen. Kiitos siis herralle hyvästä orgasmista.
  • Eipä mitään, hymyilin. – Mutta laitahan se siveysvyö taas päälle ja hae Mika juna-asemalta. Sillä on pitkä viikonloppu tiedossa.

Roolileikkimme menee maalle osa III

Kesäinen maatilamatkailu tulee päätökseensä. Laurin ja Mikan seikkailut toki jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.

Heräsin aamun kirkkaaseen sarastukseen. Suuta kuivasi viimeöinen kupittelu. Kapusin istumaan silmiäni hieroen. Nousin ylös ja suuntasin ensimmäisenä Tuomon työhuoneeseen. Olin oikeilla jäljillä, sillä näin Tuomon jo istuvan tietokoneensa äärellä. Sanoin huomenet ja kiersin isännän vierelle.

Ruudulla näkyi kuinka Mika seisoi kopissaan pää painuksissa. Ilmeisesti uni oli saanut äijästä yliotteen loppu viimein. Kuva oli sen verran terävä, että saattoi nähdä iholla kimaltavat hikivanat sekä reisiä koristavat raipanjäljet.

  • Ajattelitko vielä jatkaa rääkkiä? kysyin Tuomolta.
  • Kyllä sitä vielä voisi pari juttua kokeilla, Tuomo vastasi arvoituksellisesti.

Annoin Tuomolle vapaat kädet jatkaa Mikan suhteen ja lähdin sillä välin katsomaan miten Lauri ja Lucas voivat. Avatessani vajan lukitun oven lehahti sieraimiini hien ja kiiman sekoitus. Suoraan edessäni näin kuinka Lauri imi ahnaasti Lucaksen pitkää ja tummaa aisaa. Pojuni silmät olivat kiinni eikä hän heti huomannut tuloani. Lucas sen sijaan kääntyi minuun päin ja sanoi ilman minkäänlaista aksenttia:

  • Anteeksi herra, ei ollut tarkoitus.

Lucaksen silmissä paistoi aito huoli ja katumus. Käskin orjia lopettamaan ja ottamaan oikeaoppisen asennon. Lucas kääntyi minuun päin, asetti jalkansa haara-asentoon ja kädet selkänsä taakse. Komea tykki sykki ylväänä koko muun komeuden edessä. Lauri sen sijaan kömpi hitaasti seisomaan eikä asentokaan näyttänyt aivan täydelliseltä.

  • Laitapa jalkas vähän etäämmälle toisistaan, käskin Lauria ja tökkäsin pojua reiden punaiseen viiruun.

Lauri irvisti, mutta korjasi silti asentonsa.

  • Kumpi teistä alotti ton homman?
  • Minä herra, Lucas ilmoitti miltei välittömästi.
  • Ei kun minä herra, Lauri pisti väliin.
  • Jaahas, vai te yritätte suojella toisianne. Kertokaahan totuus niin päästään helpommalla.

Järkäleet seisoivat hievahtamatta edessäni. Karvaiset rinnat kohoilivat hengityksen tahdissa ja käsien lihakset supistelivat aina välillä.

  • No siinä tapauksessa te molemmat saatte rangaistuksen.

Käskin kaksikon ulos ja kävelytin heidät päärakennuksen edustalle, jossa näin Tuomon ja Villen seisovan. Lähempänä näin Mikan makaavan maassa mahallaan.

  • Pistettiin sonni syömään ruohoa, Ville nauroi huomatessani ihmettelevän katseeni.
  • No niin, pitäähän sonnin kasvaa, vastasin. Villehän vaikutti vielä kekseliäämmältä kuin Tuomo. – Tämä sun pojus oli muuten tarjoamassa valtikkaansa mun Laurille.
  • Mitä?
  • Kyllä näin pääsi valitettavasti käymään herrani, Lucas sanoi pää painuksissa.

Ville marssi pojunsa eteen ja antoi kaksi läimäisyä avokämmenellä suoraan naamalle.

  • Kumpi näistä aloitti?
  • Ei ne suostuneet kertomaan.
  • No sit me rangaistaan molempia.
  • Näin olin kans ajatellut.

Tuomo ehdotti, että koko kolmikkoa rangaistaisiin yhtä aikaa tehokkuuden vuoksi. Suostuimme tähän ja kysyimme, oliko Tuomolla jotain erityistä mielessä. Ja olihan hänellä.

Aluksi juotettiin jokaiselle monta litraa vettä. Emmehän halunneet orjillemme sentään nestehukkaa. Sen jälkeen köriläät laitettiin juoksemaan ympyrää sangot roikkuen kiveksistä. Oli hupaisaa seurata miten isot äijät juoksivat kömpelösti muoviset ämpärit jalkojen välissä killuen. Ensimmäisenä kusihätä iski Lucakselle, jonka käskettiin lopettaa juokseminen ja kusta ämpäriin. Suorituksen jälkeen Lucas jatkoi juoksuaan, mutta nyt piti varoa, ettei kusi loiskunut yli. Toisena suoriutui Lauri, jonka siveysvyöhön lukitusta kalusta kusta roiskui hieman ämpärin ulkopuolelle. Viimeiseksi kusemiskilpailussa tullut Mika joutui kusemaan Laurin ja Lucaksen avustamana. Tuomo käski pojuja tarttumaan Mikan paksuun vehkeeseen ja pitelemään siitä kiinni, kunnes viimeinenkin pisara olisi saatu talteen. Mikalta meni yllättävän kauan saada kusisuihku aikaan, mutta sen auettua tuli sankoon oikein tummaa tavaraa. Isukin silmät olivat tiukasti suljettuina, kun oma poika ja pojan ikäinen jätkä pitelivät kiinni hänen kalustaan. Häpäisyn kruunasi se, kun Mikan käskettiin mennä polvilleen ja Tuomo kaatoi kusiämpärin suoraan Mikan päälle naurunremakan saattelemana.

  • Kiitos herrat, Mika tyytyi sanomaan.

Seuraava ohjelmanumero oli sekin hauska. Siinä Mika ja Lauri menivät vierekkäin maahan polvilleen ja kaksikko sidottiin toisiinsa kiinni käsistä ja jaloista. Lucas kapusi heidän yläpuolelleen hommaan erikseen rakennetun tason avulla. Lucaksen vehkeet näkyivät juuri sopivasti alla olevan kaksikon päiden välistä. Lucaksen reidet sidottiin kiinni Lauriin ja Mikaan sekä kädet erikseen selän taakse. Sitten jokaisen pojun kroppaan piirrettiin tussilla eri kokoisia ympyröitä ja niihin pistemääriä, jotka olivat sitä isompia mitä pienempi ympyrä oli kyseessä. Tuomo haki sisältä korillisen kananmunia ja piirsi kengällään maahan viivan, jonka takaa munia heitettäisiin pojuja kohti.

Tuomo näytti ensin mallia. Hän heitti ensimmäisen munansa Mikaa kohti ja se läsähti suoraan toiseen nänneistä rikkoutuen ja levittäen sisälmyksensä pitkin karvaista rintaa ja mahaa.

  • 30 pistettä! Tuomo huudahti.

Laitoin pisteet ylös ja kokeilin itse seuraavaksi. Tähtäsin Lauria kohti ja osuin pojuani reiteen, jolla sain 20 pistettä. Ville tähtäsi myös Lauria kohti osuen suoraan munille. Pojuni murahti hieman, kun muna iskeytyi vasten kiiman korventamia kasseja.

Tätä jatkui hyvän tovin. Lucas sai myös osansa munista, jotka värjäsivät pojun tummahkon ihon vaaleammaksi. Lucaksen päältä munat jatkoivat valumistaan alas Laurin ja Mikan kasvoille ja siitä kroppaa pitkin aina munille saakka. Ei mennyt kauaa, kun alakerran kaksikko oli yltä päältä kananmunan peitossa. Munan niljakas rakenne otti oikein hyvin kiinni karvoihin ja jähmettyi niihin kesäpäivän kuumuudessa.

Munat alkoivat loppumaan, mutta niin näytti pojujen kärsivällisyyskin. Laurin kasvot olivat mutrussa, kun kananmunaa valui pään sängeltä alas poskia pitkin. Vieressä jököttävä Mika näytti erityisen kärsivältä, kun aiemmin kusen korventama kroppa oli nyt yltä päältä munassa. Kumpikaan kaksikosta ei kuitenkaan valittanut, vaan kesti rääkin murahtelemalla aina väliin.

Lopulta heittokisan voittajaksi julistautui Ville, joka sai palkinnoksi päättää kenet astuisi ensimmäisenä. Lauri ja Lucas käskettiin noutamaan Tuomon väsäämä astutusalusta, johon sonni voitiin sitoa tiukasti nelinkontin. Ennen astumisia sonnit piti kuitenkin huuhdella hyvin, joten Tuomo tarttui puutarhaletkuun. Kylmä vesisuihku iskeytyi ensin Mikaan, joka ärähti tuskaisena. Lauri ja Lucas saivat luvan hinkata kananmunan ja kusen irti isukin mahtavista karvoista. Panin merkille, kuinka Mikan tykki oli puoliheijarissa kaikesta rääkistä huolimatta.

Sama pesu tehtiin myös Laurille ja Lucakselle. Latinopojan lerssi heilui komeasti valtavien kassien säestämänä. Se loi huvittavan kontrastin Laurin lukittujen vehkeiden kanssa.

Ville oli valinnut Laurin astuttavaksi. Pojuni kiinnitettiin penkkiin niin, että vaalean karvan peittämä perse oli ahnaasti tyrkyllä. Mika ja Lucas käskettiin polvilleen seuraamaan esitystä.

Villen ei tarvinnut juuri houkutella kaluaan hommaan. Pian oli Laurin reikä liukastettu ja Villen kyrpä jo kolkutteli reiällä. Kuului matala murahdus, kun pojuni reikä laajeni Villen kalun vaikutuksesta. Ville ei aikaillut, vaan aloitti armottoman tikkaamisen välittömästi. Lauri murahteli ja puhkui naama punaisena. Oma kaluni alkoi ottamaan eteen. Vilkuilin Mikaa, jonka oma kyrpä alkoi sekin kurkottelemaan taivasta kohti.

Aurinko porotti kirkkaana Laurin vaalealle selälle, kun Ville souti kyrpänsä kanssa sonnipojuni reikää. Laurin lukittu kalu roikkui raskaan näköisenä metallivankilassaan mällisäkkien seurana. Pojuni murahtelu syventyi ja kiihtyi entisestään. Ville ei vaikuttanut olevan vielä lähellä tulemista, vaan vuoroin kiihdytti ja hidasti tahtiaan nautintoaan pidentääkseen. Laurin siveysvyö näytti räjähtävän kaikesta siihen kerääntyneestä paineesta.

  • Herra nyt tulee! Lauri kerkesi huutaa ennen kuin paksu mälli purkautui siveysvyön raoista.

Koko pojuni kroppa vavahteli laukeamisen tahdissa. Hikipisaroita tipahteli maahan, ja punoittavat kasvot olivat syvillä uurteilla. Ville kiihdytti loppuhuipennukseen ja laukoi omat tavaransa syvälle Laurin reikään.

  • Sehän meni hyvin, vieras tokaisi kömpiessään seisomaan.

Irrotin Laurin penkistä ja autoin pojuni seisomaan. Kopeloin mällin peittämää siveysvyötä ja samassa käskin Mikan ja Lucaksen konttaamaan luokseni.

  • Nuolkaahan tää puhtaaksi.

Kaksikko totteli mukisematta. Molempien kalut heiluivat ylväässä seisokissa. Olin hieman yllättynyt kuinka innokkaasti Mika nuoli poikansa lukittuja sukukalleuksia puhtaaksi. Silmät suljettuina tuo sonni piti huolen siitä, että pojuni kulkuset olivat taas edustuskunnossa.

Juuri kun Ville oli saanut vaatteet takaisin päälleen, soi hänen puhelimensa. Lyhyen puhelun jälkeen Ville kääntyi muiden puoleen:

  • Tuli yllättävä työjuttu. Joudun valitettavasti jättämään teidän mahtavan seuran.
  • No, ei voi mitään. Harmi juttu kyllä, kun just päästiin vauhtiin, Tuomo totesi.
  • Samat sanat, sanoin heti perään. – Oli kyllä oikein kivaa. Käykäähän pojut sanomassa kiitokset vieraalle.

Lauri ja Mika konttasivat Villen eteen ja nousivat polvilleen. Päät olivat kunnioittavasti hieman painuksissa. Mika aloitti:

  • Kiitos herra, että sain palvella teitä. Olisin mielelläni jatkanut palvelusta pidempäänkin. Anteeksi vielä herra siitä eilisestä. Lupaan käyttäytyä jatkossa paremmin.
  • Anteeksipyyntö hyväksytty, Ville virnisti. – Toivotaan, että näemme vielä joskus tulevaisuudessa.
  • Kiitos herra, Mika sanoi ja antoi puheenvuoron Laurille.
  • Kiitos mahdollisuudesta palvella teitä herra. Herran ansiosta sain uusia ja hienoja kokemuksia. Toivottavasti saan palvella herraa jatkossakin.
  • Ilo oli täysin minun puolellani poju, Villen virne vain laajeni, kun hän taputteli Laurin yhä punoittavia poskia.

Villen ja Lucaksen lähdettyä Lauri komennettiin ruoanlaittoon, kun taas Mika joutui jälleen ratsun rooliin. Tuomo satuloi kovia kokeneen körmyn tottunein ottein ja ratsasti tällä ympäri tilaa. Seurasin tätä näytöstä jonkin matkan päästä. Tuomon lyönnit ja Mikan matala murahtelu kantautui satunnaisesti minunkin korviini. Pohdin mielessäni, kuinka kauan Mika jaksaisi tällaista rääkkiä.

Lauri tuli ilmoittamaan ruoan olevan valmista. Käskin pojuani kutsumaan Tuomon ja isukkinsa syömään. Pian kuulin Mikan tömistelyn ja läähätyksen. Kuola valui solkenaan sonniratsun suusta ja karvainen kroppa kiilteli hiestä.

Taivas oli mennyt yllättäen pilveen. Juuri kun olimme kaikki päässeet sisälle, alkoi ulkona sataa. Tuomo kääntyi Laurin ja Mikan puoleen virnistäen:

  • Menkäähän pojat tuonne ulos salin ikkunan alle niin voidaan ihastella teitä samalla kun syödään.

Ilmeet kaksikon kasvoilla olivat väsyneet ja ilottomat, mutta he tiesivät jo oikein hyvin, ettei kannattanut sanoa vastaan. Niinpä he kiersivät kiltisti talon toiselle puolelle patsastelemaan.

Istuimme Tuomon kanssa valmiiksi katettuun pöytään. Katsoin ulos ikkunasta, jota yhä voimistuva sade pieksi. Aivan ikkunan takana seisoivat sonnimme oikeaoppisessa asennossa kädet selän takana ja jalat leveässä haara-asennossa. Päät olivat painuneet alas luultavimmin piiskaavan sateen takia. Mikan leveä rintakehä nousi ja laski huomiota herättävästi, kun hän yritti toipua äskeisestä ratsastuksesta. Lauri seisoi käytännössä hievahtamatta paikallaan, aivan kuin hän olisi oikea patsas. Siveysvyössä viruva kalu oli vetäytynyt kropan lähelle täyttäen vain puolet tyrmästään.

Ruokailun jälkeen Tuomo kävi noutamassa pojut sisälle. Hieman yllättäen Tuomo käski kaksikon oikeaan suihkuun ja lepäämään sen jälkeen yläkerran aulan patjoilla. Nyt tajusin niidenkin tarkoituksen. Ennen lepohetkeä kävin vielä lukitsemassa Mikan kalun siveysvyöhön vahinkojen välttämiseksi.

Loppupäivä oli sateinen ja se kului meillä kaikilla pääasiassa sisätiloissa. Mika kärsi loput rangaistuksestaan hakemalla polttopuita päärakennukseen ja saunalle, alasti totta kai. Lauri puolestaan toimi minun ja Tuomon leikkikaluna, jota kopeloitiin ja härnättiin surutta. Kaikista pahinta olisi, jos orjat maleksisivat toimettomina.

Päivä kääntyi iltaan, joten oli taas aika lukita sonnit karsinaansa. Äänettöminä kaksikko marssi edellämme parakkiin, jossa tuntui leijuvan pysyvä hien ja kiiman tuoksu. Tuomo lukitsi ovet huolella, minkä jälkeen vetäydyimme hänen työhuoneeseensa. Tilan isäntä avasi kuva- ja ääniyhteyden parakkiin, jossa oli aluksi aivan hiljaista. Lauri ja Mika makasivat selällään omissa punkissaan. Lopulta Lauri avasi keskustelun:

  • Ei kyllä toisaalta haittaa, että se Ville joutui lähtemään.
  • No ei, Mika tyytyi vastaamaan.
  • Ne tais kuluttaa sut loppuun sillä ratsastuksella?
  • Kyllä se kävi kunnon päälle. Mutta rangaistus on silti kärsittävä.
  • Niin mutta ihan ymmärrettävä se sun tekos oli siinä tilanteessa, Lauri käänsi kylkensä isäänsä kohti.
  • Ehkä normaalissa tilanteessa, mutta sun pitää ymmärtää, että me ollaan nyt eri asemassa. Me ei olla tasa-arvoisia herrojen kanssa.
  • Niin kai se sitten on.

Kaksikko hiljeni ja vaipui lopulta uneen. Toivotin Tuomolle hyvät yöt ja painuin itsekin pehkuihin. Jäin vielä miettimään Mikan sanomisia, jotka kuulostivat siltä kuin hän olisi ollut jo vuosia orjan asemassa. Selkeästi hänellä oli halu alistua, mutta eilisen kaltaisissa tilanteissa hän saattoi lipsua roolistaan. Se oli kuitenkin varmaa, etten ollut luovuttamassa hänen suhteensa.

Heräsin jo varhain enkä saanut enää unen päästä kiinni. Hetken sängyssä pyörittyäni päätin marssia parakille. Sisällä parakissa kuului ainoastaan Laurin hiljainen tuhina ja Mikan matala hengitys. Hiivin Mikan viereen ja herätin hänet ravistelemalla olkapäätä. Mikan silmät aukenivat vähitellen. Käskin häntä kuiskaten olemaan hiljaa ja seuraamaan minua ulos. Lukitsin Laurin sisälle, minkä jälkeen marssitin Mikan saunalle.

Aamun kosteus oli tarttunut nurmikkoon, jota Mikan järkälemäiset ja alastomat jalat talloivat alleen. Päässäni pyöri miljoona eri ajatusta, mutta keskityin nyt vain olennaiseen eli edessäni askeltavaan isukkiin.

Saunalla käskin Mikan seisomaan eteeni orja-asentoon samalla kun istahdin vastapäiselle penkille. Mittailin katseellani tuota järkälettä. Näytti ihan siltä kuin käsivarret olisivat paisuneet entisestään tämän reissun aikana.

  • Miten tosissaan sä oot tämän alistumisen suhteen? kysyin katse Mikan vielä unisissa silmissä.
  • Täysin tosissaan, herra. Toivottavasti se on näkynyt käytöksessäni.
  • Onhan se näkynyt, sitä ei voi kiistää. Ja oot pitänyt tuota siveysvyötäkin jo viikkokausia, viittasin katseellani muoviseen kaluvankilaan.
  • Kiitos herra. Tätä siveysvyötä on kunnia kantaa.
  • Mahtava kuulla, hymähdin. – No jos oot täysin tosissaan tämän suhteen niin tehtäiskö me sullekin samanlainen sopimus mitä Laurille? Olisit sen jälkeen virallisesti orjan asemassa.

Mika ei aluksi vastannut mitään. Kasvot olivat jähmettyneet paikoilleen. Ainoastaan rintakehä nousi ja laski hengityksen tahdissa.

  • No, miten on?
  • Kyllä se sopii herra, Mika sai ulos suustaan.
  • Mainiota. Minäpä alan heti valmistella sopimusta. Pyydetään Tuomo siihen todistajaksi.

Siirryimme Mikan kanssa päärakennukseen, jossa Tuomo jo aamuvirkkuna puuhaili. Käskin Mikan valmistaa meille aamiaista samalla, kun keskustelin Tuomon kanssa suunnitelmistani. Häntä ei tarvinnut taivutella todistajan rooliin. Kysyin samalla Tuomolta oliko hänellä tarjota jonkinlaista kaulaketjua väliaikaiseksi omistuksen merkiksi. Tuomo vastasi hänellä olevan parempi vaihtoehto, jonka paljastaisi seremonian lopuksi.

Aamiaisen jälkeen kävin noutamassa Laurin parakista. Pojuni oli hiljainen eilisen rääkin jäljiltä enkä itsekään ollut juttutuulella ajatuksieni pyöriessä tulevassa.

Sisällä pirtissä käskin Laurin nurkkaan polvilleen. Keskelle lattiaa Tuomo oli järjestänyt pienen ’’alttarin’’ sohvapöydästä ja tyynystä. Mika istutettiin polvilleen tyynylle. Kävin Tuomon kanssa viimeistelemässä ja tulostamassa sopimuksen. Se oli käytännössä samansisältöinen Laurin sopimuksen kanssa. Asetuimme Tuomon kanssa seisomaan pöydän toiselle puolelle Mikaa vastapäätä. Tuomo aloitti:

  • Olemme kokoontuneet tänne liittämään virallisesti yhteen Herran ja orjan. Tällä sopimuksella vahvistetaan se liitto, joka käytännössä on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Luen nyt seuraavaksi sopimuksen ehdot.

Tuomo luetteli orjan ja Herran tehtävät ja velvollisuudet. Korviani hieman kuumotti mitä pidemmälle listassa päästiin. Ajatella, että pian tuo koko jässikkä olisi virallisesti minun vallassani!

  • Onko kenelläkään tässä huoneessa jotain tätä virallistamista vastaan?

Katsoin nyt Lauriin, jonka katse oli lukittunut isäänsä. Kasvot olivat tutun ilmeettömät, mutta silmissä näkyi sekoitus hämmennystä, iloa ja ylpeyttä. Suu pysyi visusti kiinni.

  • Jos ei, niin julistan teidät Herraksi ja orjaksi! Voitte nyt allekirjoittaa sopimukset.

Heti allekirjoitusten jälkeen Tuomo kaivoi taskuistaan esiin älykellon näköisen vekottimen, jonka hän kiinnitti Mikan lukittujen elinten juureen. Toisessa kädessään hänellä oli pieni kaukosäädin, jota hän nyt painoi. Mika ulvahti korvia huumaavasti ja painui kaksin kerroin.    

  • Tämä vehje antaa sähköiskuja suoraan munille. Tässä kaukosäätimessä on viisi eri voimakkuutta iskuille, tuo oli kakkonen. Akku kestää normikäytöllä noin parisen viikkoa. Tähän saa myös vara-akun, joten iskut ei jää antamatta sen vuoksi, ettei olisi virtaa. Pysyy orja hyvässä nuhteessa, Tuomo selitti ja ojensi säätimen minulle.
  • Vais niin, hymähdin. – No onhan tämä kyllä monikäyttöisempi kuin se kaulaketju. Pitää sekin toki vielä hankkia.

Mika oli päässyt takaisin polvilleen, kun painoin säätimestä uudestaan kakkosta. Karjaisu oli yhtä kova tälläkin kertaa ja ukko painui miltei lattiaa vasten.

  • Kiitos kovasti. Tätähän pitää harkita Laurillekin.
  • Eipä mitään. Minä lähetän sulle linkin, josta noita voi tilata.

Seuraavaksi oli aika syöttää sonnit ja pistää ne työhommiin. Tällä kertaa halusin Mikan ojan kaivuuseen ja Laurin jatkamaan ruohon leikkuuta.

Päivästä oli tulossa kuuma, sen tunsi jo nyt. Mika käveli edelläni pää painuksissa lapio toisessa kädessä. Pitelin kädessäni kaukosäädintä, jolla annoin ilman varoitusta ykkösen verran sähköä. Mika murahti ja hiljensi vauhtia.

  • Ei pysähdytä orja! käskin välittömästi.

Mika keräsi itsensä ja jatkoimme matkaa. Päästyämme ojalle laitoin Mikan rehkimään sellaista vauhtia, että tämä taatusti tietäisi uuden asemansa. Pian Mikan selällä ja rinnalla valui noroina hikeä, joka tipahteli lopulta maahan. Matala ärinä ja puhina säesti tätä komeaa näytöstä.

Päivä oli ehtinyt puoleenväliin, kun Mika rojahti istumaan ojan pohjalle puuskuttaen.

  • En jaksa herra enää, uusi orjani sai sanottua puuskutuksen lomasta.
  • Vai et jaksa, tivasin katse tiukasti Mikassa.

Pyörittelin kädessäni kaukosäädintä. Sitten väänsin sen toiseksi korkeimpaan asentoon ja annoin kunnon tujauksen sähköä sonnin munille. Mika karjaisi sellaisella voimalla, että sen kuuli taatusti koko seutukunta. Valtava kroppa painui kylkiasentoon ojan pohjalle.

  • Alkaako nyt kiinnostamaan?

Mika ei vastannut mitään, mutta kömpi aluksi polvilleen ja siitä seisomaan. Hikisenä ja likaisena hän tarttui lapioon ja jatkoi yksitoikkoista työtään.

Päivä painui lopulta iltapäivän puolelle ja oli aika lopetella työhommat. Käskin täysin nuutuneen ja hiestä märän orjani nousta ylös ojasta. Kävelimme päärakennukselle tuttuun tyyliin, Mika edellä ja minä hänen perässään. Saavuimme sinne hieman ennen Lauria ja Tuomoa.

  • No mites meni päivä, tarviko tämä kannustusta? Tuomo kysyi nyökäten Mikaa kohti.
  • Ihan hyvin se lopulta meni, mutta ei sujunut ilman pientä kannustusta, virnistin.

Huuhtelimme pojut puutarhaletkuilla enimmistä lioista. Tuomo tarjoili jo tutuksi tulleen orjaruoan kippoihin eteemme. Molemmat pojut ahmivat ruokaa niin nopeasti kuin pystyivät. Kaukana muistoissa olivat ne ajat, kun ei ruoka maistunut.

Siinä Mikan mahtavaa selkää seuratessani alkoi etumukseni pullottaa uhkaavasti. Ennen minun ja Tuomon ruokailua halusin vielä testata Tuomon astutusalustan. Käskin Mikan ja Laurin kontata nurmikentälle, jolla Lauri oli jo aiemmin astuttu. Siellä tuo alusta vielä seisoi yksinäisenä.

Minun ja Tuomon voimin Mika saatiin nopeasti sidottua alustaan. Lauri laitettiin seuraamaan vierestä. Mikasta huokui miehinen ja aavistuksen verran multainen tuoksu. Vartalolta tipahteli vesitippoja maahan. Liukastin karvaisen reiän ja oman täydessä seisokissa jyskyttävän kaluni. Pian Mikan reikä oli täynnä oikeaa tavaraa. Sonnin matala murahtelu ja kiimassa supisteleva reikä saivat kaluni lähelle laukeamista hetkessä. Hillitsin itseni enkä kiihdyttänyt heti tahtia. Halusin nauttia tästä hetkestä täysillä.

Hapuilin maasta kaukosäätimen ja päätin antaa ykkösen tasoisen iskun ihan vaan huvikseni. Mika murahti astetta kovempaa ja yritti päästä irti kahleista. Kiihdytin hieman tahtia. Seuraavaksi annoin kakkosen tasoisen iskun, mikä sai aikaan karjaisun ja vavahduksen, joka heilutti minuakin. Panin nyt kiihtyvällä tahdilla tuota isukkia. Sivusilmällä tarkkailin, että Lauri oli seurannut herkeämättä tätä näytöstä.

Lopulta en kestänyt kovin kauaa, vaan laukaisin lastit syvälle Mikan reikään. Me molemmat ähisimme ja puhisimme. Itsellenikin oli kihonnut hiki pintaan iltapäivän helteessä. Irrottauduin Mikasta, jolloin Tuomo iski tämän kimppuun. Isäntä vaati saada kaukosäätimen itselleen, jolla hän alkoi jakelemaan ilkeän näköisiä iskuja Mikan munille. Tuomon tikkaaminen ja iskujen antaminen sointuivat sulassa sovussa yhteen. Pihapiirin täytti Mikan voimistuva karjunta sekä Tuomon miehinen voihkinta. Tuomon purkaus Mikan sisälle tapahtui samalla, kun sonni sai tujauksen sähköä munilleen.

Mika oli sen verran voipunut kaikesta käsittelystä, joten laitoimme Laurin yksinään valmistamaan päivällistä. Päästin Mikan irti kahleistaan ja annoin tälle luvan käyttää päärakennuksen suihkua. Menin itsekin sisälle ihailemaan Laurin alastonta peppua ja selkää, kun tämä puuhaili keittiössä.

  • No miltäs tuo äskeinen näytti? kysyin.
  • Oikein hyvältä herra, Lauri vastasi sen enempiä miettimättä. – Olisinpa saanut olla toisen orjan tilalla.
  • Varmasti olis se kelvannut.

Samassa Mika saapui suihkunraikkaana keittiöön. Kassit pullottivat turpeina siveysvyön alla. Käskin hänet polvilleen seuraamaan, kun toinen pojuni kattoi pöydän. Lauri kävi ilmoittamassa Tuomolle ruoan olevan valmista ja siirtyi isänsä viereen polvilleen seuraamaan herrojensa ruokailua.

Loppuviikko sujui käytännössä samanlaisissa merkeissä. Laurin ja Mikan päivät kuluivat työhommissa minun ja Tuomon toimiessa työnjohtajina. Välillä toinen sonneista sai toimia ratsuna minulle ja Tuomolle. Iltapäivä ja ilta olivat rentoutumisen aikaa ainakin meidän herrojen osalta. Orjakaksikko sai mällit jokaiseen kuviteltavissa olevaan paikkaan. Orjien omat munat sen sijaan pysyivät visusti lukossa.

Sunnuntai-iltana oli lähdön ja samalla palkanmaksun hetki. Pojut olivat ryhdikkäästi polvillaan päärakennuksen edessä kädet selän takana, kun Tuomo latoi seteleitä käteeni. Tällä kertaa sonnit oli puettu, kun piti palata ihmisten ilmoille.

  • Kiitos tästä viikosta, totesin Tuomolle. – Ei tämä rahallinen korvaus ole arvokkain asia, jonka täältä sai mukaan.
  • Kiitos vaan itsellesi. Oli näistä kahdesta oikeasti apuakin, vaikka aluksi ehkä vähän epäilin näitä.

Lopuksi käskin pojujani kiittää Tuomoa mahdollisuudesta palvella häntä. Pakkauduimme autoon Mikan ottaessa jälleen kuskin paikan. Kotimatka sujui varsin hiljaisissa merkeissä. Jokainen meistä kolmesta oli varmasti omalla tavallaan voipunut tästä reissusta.

Roolileikkimme -sarja nyt kaikkien saatavilla!

Päätin nyt avata kaikille luettavaksi pisimpään jatkuneen novellisarjani nimeltään ”Roolileikkimme”. Siinä on peräti yksitoista osaa, joista viimeisin on julkaistu tänään! Aiheet tarinoissa vaihtelevat laidasta laitaan eivätkä ne ole tarkoitettu herkimmille lukijoille. Jatkoa on vielä tulossa, jonka suhteen kuulen mielelläni teidän lukijoiden kommentteja ja ideoita.

Roolileikkimme menee maalle osa II

Laurin ja Mikan viikko maatilalla ei ole vielä suinkaan ohi. Tälläkin kertaa saadaan vieraita.

Heräilin päärakennuksen yläkerran huoneesta ulkoa hiipivään auringonvaloon ja lehmänkellojen kilkatukseen. Olin saanut yllättävän hyvin nukutuksi, joten nousin jalkeille ja katselin ulkona heräilevää maatilaa. Kellojen kilkatus kuului oudon läheltä rakennusta. Samassa näkökenttääni ilmestyi ensin Laurin alaston vartalo ja hänen perässään Mika. Molemmat hölkkäsivät tasaista tahtia. Ja molempien kaulasta roikkui oikea lehmänkello, joka kilkatti askeleiden tahdissa.


Lompsin alakertaan ja suoraan ulos kuistille. Pihalla vastassani oli Tuomo selin minuun tarkkailemassa jokaista Laurin ja Mikan liikettä. Kaksikko veti ympyrää talon edessä. Laurin metallinen siveysvyö näytti entistäkin raskaammalta sen heiluessa vapaasti turvonneiden kassien kanssa. Mikan kroppaan eilen hioutuneet jäljet näyttivät tervehtyneen hieman.


– Ai huomenta! Tuomo tervehti minua pirteänä. – En kuullutkaan sinun tuloasi. Päätin laittaa pojat pikkuiselle aamulenkille. Et varmaan pahastu?


– En tietenkään, pitäähän pojat pitää kunnossa.


– No nimenomaan, Tuomon huulille nousi jo hymyntapainen. – Ja tuon vanhemman sonnin iholle laitoin itse tekemääni rauhoittavaa ainetta. Sen pitäisi parantaa iho hetkessä. Enhän minä nyt mikään sadisti ole.


Kiitin Tuomoa ja mietin, että eilisen perusteella en voinut ehkä olla samaa mieltä tuosta sadismista.


Tuomo antoi parivaljakon juosta vielä jonkin aikaa, kunnes käski pojujen pysähtyä. Molemmat hengittivät raskaasti suun kautta. Tuomo sanoi käyvänsä hakevansa aamupalaa sisältä. Jäin katselemaan noita kahta järkälettä, joiden karvaisilla vartaloilla erottui jo hento hikikerros. Nouseva aurinko lämmitti koko ajan enemmän ja enemmän.


Tuomo palasi sisältä kantaen kahta koirien kuppitelinettä käsissään. Toisessa kupissa oli vettä ja toisessa jotain ruskeaa mönjää. Hän asetti ne pojujen eteen.


– Siinä olis aamupalaa. Tuo ruskea aine on minun ite tekemää. Se on oikein ravitsevaa tuollaisille työjuhdille.


Lauri ja Mika vilkaisivat hetken aikaa toisiinsa ja pudottautuivat sitten polvilleen maahan. Molemmat litkivät aluksi vettä vuoron perään astiasta. Lehmänkellot kilkattivat hauskasti litkimisen tahdissa. Mika vilkuili ruskeaa mönjää, kunnes keräsi rohkeutensa ja maistoi siitä hippusen. Isukin huulet kävivät hetken mutrussa, mutta pian Mika hotki ruokaa suuhunsa siihen tahtiin, että Tuomon piti antaa Laurillekin vuoro. Lauri ei peitellyt inhoaan ruoan suhteen, mutta sai muutaman suullisen nieltyä. Tuomo otti miltei tyhjän vesiastian käteensä, tarttui Lauria leuasta, avasi peukalollaan pojuni suun ja valutti loput vedet suoraan Laurin kurkkuun. Lopuksi Tuomo läpsäisi hellästi Lauria poskelle.


– Nyt kun on syöty niin voidaankin siirtyä niihin työhommiin.


Mika nousi seisomaan ja lähti seuraamaan Tuomoa kuuliaisesti. Lauri kampesi itsensä ylös hieman hitaammin, mutta lähti kiltisti isänsä perään. Minä olin hännänhuippuna. Matkalla ehdin ihailla Mikan ja Laurin jykeviä, alastomia vartaloita aamun kirkkaassa valossa. Mikan tummempi iho ja muutenkin tummat piirteet olivat loistava kontrasti Laurin vaaleille muodoille. Laurin persikkaisen kiinteä peppu voitiin lukea hänen eduksensa, mutta selkää ja hartioita Mikalta löytyi reilusti enemmän siitäkin huolimatta, ettei Laurikaan mikään kukkakeppi ollut.


Saavuimme pihavaraston oven eteen. Tuomo avasi oven, jonka takaa paljastui vaikuttava valikoima erinäisiä puutarhakoneita. Yhdellä sivulla oli perinteinen työnnettävä ruohonleikkuri ja sen vieressä päältä ajettava malli.


– Ja nyt sitten, Tuomo osoitti leikkureita, – Hommana olisi leikata koko tilan ruohot, pienintä plänttiä myöten. Kumpi olisi siihen tarkoitukseen parempi?


Silmäilin jässiköitäni. Mielessäni olin jo harkinnut Lauria hommaan, mutta Mikalla oli kasvoillaan kysyvä katse.


– No mitä orja miettii? kysyin.


– Orja haluaisi tarjoutua vapaaehtoiseksi herrani, Mika vastasi pontevasti.


– Sopii, sanoin sen enempiä miettimättä. Keksisin kyllä Laurille muutakin puuhaa.


Tuomollakaan ei ollut vastaan sanomista. Mika oli jo kiinnittänyt silmänsä kirkkaan oranssiin päältä ajettavaan leikkuriin, kun Tuomo tuli väliin:


– Tämä päältä ajettava on vain minun käytössä. Orjat käyttävät tätä perinteistä mallia.


Mikan kasvoilla käväisi hetkisen ajan samanlainen ilme, joka hänellä oli aamupalalla.


– Selvä herra, hän vastasi ja tarttui punaiseen leikkuriin.


Tuomo selitti tarkkaan mitkä nurmialueet piti mistäkin leikata. Mika kuunteli tärkeän näköisenä selostusta, kunnes Tuomo lopetti ja käski Mikan hommiin.


– Ja mitähän me sulle keksittäs? Tuomo pohti ääneen katse Laurissa.


– Jotain sopivan raskasta, liityin mukaan pohdintaan.


– No olishan tuolla rajalla sen ojan kaivuuta. On kummasti jäänyt tekemättä, Tuomo totesi samalla vilkaisten minuun päin.


– Sopii oikein hyvin.


Lauri loi katseet meihin molempiin ennen kuin sanoi:


– Mikä vain käy minkä herrat minulle määräävät.


– Loistavaa, tuuhan perässä.


Tuomo nappasi seinältä lapion ja johdatti Laurin ulos varastosta. Jäin orpona seisomaan paikoilleni tietämättä lähtisinkö etsimään Mikaa vai seuraisinko Lauria ja Tuomoa. Lopulta päätin lähteä Mikan perään. Aurinko hiipi yhä nopeampaa ylöspäin. Tunsin jo nyt ihollani, että tulossa oli kuuma päivä.


Kuulin jo kaukaa vanhan ruohonleikkurin pärinän. Pienen mäen takana erottui ympäröivästä vihreästä Mikan järkälemäinen hahmo. Mitä lähemmäs pääsin sitä paremmin haistoin miehisen ja hikisen tuoksun. Mikan iho alkoi kiiltää yhä voimakkaammin nousevan auringon valossa. Kävelin körilään näkökenttään parin koivun alle. Mika loi minuun pikaisen katseen, joka siirtyi hetkessä takaisin maahan. Lehmänkellon kilkatus kuului vaimeana ruohonleikkurin pärinän alta.


Hetken Mikan työskentelyä seurattuani päätin helpottaa kassejani painavaa kiimaa. Käskin Mikan lopettamaan ruohonleikkuun ja heittäytymään polvilleen eteeni. Äijä totteli niin kuin pitää ja pian kaluni ympäröi kostea ja lämmin suu. Lehmänkello kilkatti tasaiseen tahtiin ja siveysvyö vilkkui Mikan massiivisen kehon alla. Sieraimiini tunkeutui vasta leikatun ruohon ja miehisen myskin tymäkkä sekoitus. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, mikä kieli siitä, että kohta irtoaisi kuti. Käskin Mikan lopettaa imeminen. Tartuin toisella kädelläni kiinni kaluuni, jota runkkasin nyt raivolla. Toisella kädellä pidin kiinni Mikan takaraivosta. Laukaisin mojovan satsin tavaraa Mikan hikisille sänkikasvoille. Mälliä valui pikkuhiljaa karvaiselle rinnalle ja siitä aina vatsalle saakka.


– Nyt on hyvä jatkaa sun töitä. Pidä toi päällä, virnistin.


Mika nyökkäsi hieman ja kömpi ylös seisomaan. Jätin tuon körmyn jatkamaan töitään ja lähdin etsimään Tuomoa ja Lauria. Meni tovi ennen kuin löysin metsän reunan, jonka muistelin Tuomon sivulauseessa maininneen ojan paikaksi. Lähestyessäni ojaa kuulin voimistuvan läiskeen. Päästyäni lähemmäksi tunnistin sen tulevan siitä, kun ihoa läimitään jollakin.


Viimeisen puskan takana minua odotti Laurin alaston vartalo ojan pohjalla. Tuomo seisoi viistosti pojuni takana, selkeästi korkeammalla. Kädessään Tuomo piteli koivuvitsaa, jolla antoi välillä kipeän näköisiä iskuja Laurin vaalealle selälle.


– Pitää vähän antaa motivaatiota tälle sun pojullesi, Tuomo kommentoi minut huomattuaan. – Ei meinaa tulla työnteosta muuten mitään.


– Vais niin, vastasin ja lähestyin Lauria. – Kai muistat, että tästä hommasta maksetaan? Ei tää oo mitään hupihommaa.


Lauri käännähti minuun päin nojaten lapion varteen. Kropan karvoitus oli litistynyt vasten hikistä vartaloa. Näin auringon paisteessa kuinka hiki valui noroina pitkin pojuni muotoja.


– Kyllä herra. Haluan miellyttää teitä molempia herroja parhaani mukaan, Lauri sanoi silmissään alistuva katse.


– Just näin.


Istahdin kannon päälle seuraamaan pojuni työskentelyä. Näytti siltä, että läsnäoloni sai Laurin ahertamaan astetta reippaammin. Märkää liejua lensi komeassa kaaressa ylös samassa, kun lapio oli jo iskeytynyt uudestaan maahan. Tuomo antoi aina silloin tällöin sivalluksen vitsastaan, mikä sai Laurin murahtelemaan kalua nostattavasti.


Aurinko oli jo noussut korkealle, kun Tuomo julisti ruokatauon alkaneeksi. Sain tehtäväkseni noutaa Mikan tilan toiselta laidalta. Vanhan ruohonleikkurin pärinä kuului jälleen kauas, joten pian näinkin Mikan hikisen hahmon rehkimässä. Viitoin Mikaa sammuttamaan leikkurin. Lähempänä huomasin Mikan kasvoilla kuivuneet mällinroiskeet. Kävelytin Mikan päärakennukselle niin, että seurasin häntä takaapäin samalla ihastellen tuon körilään komeita muotoja.


Lauri ja Tuomo odottivat meitä päärakennuksen edustalla. Ruoaksi oli samaa mössöä kuin aamullakin. Molemmat orjat ahmivat tällä kertaa annoksensa hyvällä ruokahalulla minun ja Tuomon jalkojen juuresta. Tämän jälkeen kaksikko pestiin nopeasti puutarhaletkulla, minkä jälkeen Tuomo käski pojut keittiöön kokkaamaan herroillensa ruokaa.


Ruoka oli yksinkertaista, mutta oikein maukasta. Arvelin Mikalla olleen suurin vaikutus aterian laatuun. Lauria pitäisi vielä kouluttaa sillä saralla.


Ruokailun jälkeen Tuomo käski pojuja siivoamaan paikat sillä aikaa, kun isäntä itse vetäytyi työhuoneeseensa. Menin itse ruokalevolle yläkertaan. Käväisin hetken jonkinlaisessa horroksessa, kunnes auton pärinä herätti minut.


Katsoin ikkunasta, kun isosta maastoautosta nousi ulos kuljettajan paikalta nuorehko mies flanellipaidassa sekä ulkomaalaisen näköinen mies pelkissä shortseissa. Tuomo oli heitä jo vastassa portailla.


Kävelin portaat alas. Ovella huomasin Laurin ja Mikan polvistuneen Tuomon molemmille puolille. Vieras seisoi kädet ristissä katse lipuen pojujeni välillä. Paidaton mies oli nyt alastomana polvillaan maassa. Päättelin hänen olevan jostain päin latinalaista Amerikkaa tummista piirteistä päätellen. Poskia koristi lyhyt parta, minkä lisäksi rintakehä, kädet ja jalat olivat tumman karvan peitossa. Hauikset ja reidet pullistelivat muhkeina samaan tapaan kuin Laurillakin. Mutta toisin kuin Laurilla, tällä kaverilla roikkui vehje täysin vapaana.


– Tämä tässä on Ville, tuosta naapurikylältä, Tuomo esitteli minut ja flanellipaitaisen miehen.
Kättelin Villen isoa kouraa. Ote oli varma.


– Joo hauska tavata, Ville hymähti hieman. – Niin ja tämä tässä on Lucas, Ville esitteli vierelleen polvistuneen könsikkään ja tarttui tätä olkapäästä. – Sullakin on näköjään näitä tällaisia? Ville nyökkäsi Lauria kohti.


– No joo, tässähän näitä on kaksin kappalein, virnistin. – Tää oli mun eka, nyökkäsin Lauria kohti. – Tämä tuli aika vasta mun omistukseen, Mika on nimeltään. Ja Lauri on siis tän poika.


– Ihan oikeasti? Villen kasvoilla käväisi aito hämmästys.


– Joo kyllä, vaikka se itestäkin tuntuu välillä uskomattomalta.


Kävimme Villen kanssa toistemme pojut läpi. Huomasin Villen nauttivan erityisesti Laurin kopeloinnista. Miehellä oli selkeästi hyvä maku. Lucas oli hyvin koulutettu orja eikä värähtänytkään, kun otin kunnon otteen persikan kokoisista kiveksistä. Olisin hyvillä mielin voinut ottaa Lucaksen omaan sonnitalliini.


– No niin, olisko siinä tutustumista tarpeeksi, Tuomo hieroi kämmeniään yhteen. – Aloitetaanko iltapäivän aktiviteetti?


En muistanut, että mistään erillisestä ohjelmanumerosta olisi aiemmin ollut puhetta, joten kysyin tarkentavan kysymyksen.


– Aivan, en muistanut sulle kertoa tästä. Eli tuolla yhdellä nurmikentällä on tällainen pieni rata, jota oon rakennellut tänä kesänä. Ajattelin että voitaisiin testata se näillä sonneilla. Seuratkaa perässä.


Lähdimme kaikki seuraamaan Tuomoa kohti saunaa, jonka edessä Mika oli vasta kokenut kovia. Ohitimme saunan, minkä jälkeen eteemme avautui pienehkö nurmikenttä. Sen laidalla oli pieni varasto, johon Tuomo meidät ohjasi. Varastosta tilan isäntä nosteli esiin ratsastusvälineiden näköisiä varusteita.


– Homman nimi on nyt siis se että me kolme ratsastetaan näillä sonneilla tätä rataa ympäri. Voidaan ottaa vaikka joku kisa siitä kuka voittaa. Haluatko ratsastaa Mikalla vai Laurilla?


– Laurilla, vastasin välittömästi.


– No niin, eli minä otan Mikan. Toki me voidaan vaihdellakin jos siltä tuntuu, Tuomo selosti. – Ja nyt ei kun satuloimaan.


Kolme sonnia pudottautui jälleen polvilleen eteemme. Aloin mallaamaan satuloita Laurin harteille, mutta lopulta Tuomo joutui tekemään lopulliset kiristykset. Setin viimeisteli suuhun tuleva kapula, johon liittyivät ratsastajan käsissään pitelemät ohjakset. Lauri tuijotti ilmeettömänä eteenpäin. Hänelle tämän täytyi tulla vielä suurempana yllätyksenä.


Kapusin Laurin harteille. Sivusilmällä vilkuilin kuinka Mikalla oli hieman hankaluuksia pitää yllä tasapainonsa Tuomon painon alla. Lucas näytti olevan tottunut asemaansa eikä horjunut, vaikka Ville ei mikään pieni mies ollutkaan.
Tuomo oli antanut jokaiselle ratsastajalle pienen piiskan, jolla saisi lisättyä puhtia sonnin askellukseen. Tuomon merkistä kisa lähti käyntiin. Lauri nytkähti vauhtiin yllättävän nopeasti. Pohdin mielessäni, että Laurin massiivinen kehonrakenne ei ehkä olisi eduksi tässä lajissa. Toisaalta jokainen kolmesta sonnista oli enemmän tai vähemmän isompaa mallia.


Lucas otti pitkin harppauksin kärkipaikan. Pojun muhkea peppu keinahteli juoksuaskelten tahdissa. Etumukseni alkoi pullottaa pelkästä katsomisesta eikä hinkkaava liike Laurin niskaa vasten juuri auttanut asiaa. Katsoin nopeasti taakseni ja huomasin Mikan keinuvan selkeästi Laurin takana. Tuomo löi tujun näköisiä iskuja äijän reisille. Kaksikon lehmänkellot kilkattivat melkein samassa tahdissa.


Päätin antaa motivaatiota Laurinkin kropalle. Pojuni murahteli tuttuun tapaansa ja sai hieman vipinää kinttuihinsa. Kierros oli puolivälissä. Lauri saavutti hyvin Lucasta, jonka tumma iho kiilteli hiestä. Takaa kuulin Mikan tasaisen murahtelun, kun Tuomo iski lyöntejä kisan vanhimpaan osallistujaan.


Ensimmäisen kierroksen päätyttyä Lauri oli jo saavuttanut Lucaksen. Löin nyt jatkuvalla tahdilla Laurin vaaleisiin pakaroihin iskuja, jotka varmasti jättäisivät punoittavia jälkiä muistoksi. Kiristin otetta ohjaksista, mikä nosti Laurin katseen tiukasti eteen. Pojuni päälaki kimmelsi hiestä. Hajumaailma oli sekoitus ruohoa ja miehistä hikeä.


Lauri kirmasi lopulta Lucaksen ohi. Toinen kierros läheni loppuaan. Vielä olisi käsillä viimeinen kierros. Pelkäsin kuitenkin, ettei Lauri jaksaisi loppuun asti ykkösenä. Kuulin selvästi puuskutuksen, kun pojuni veti ilmaa jokaisesta mahdollisesta reiästä. Laurin kyljillä lepäävät jalkani alkoivat kostumaan ratsuni hiestä.


Katsoin taakseni ja huomasin nyt Mikankin ohittaneen Lucaksen. Ville yritti saada pojunsa laukkaamaan, mutta tämä ei meinannut päästä vauhtiin. Mikan kapuloidusta suusta valui kuolaa valtoimenaan pitkin körilään karvaista kroppaa. Kasvot punoittivat ja hiki virtasi noroina. Tuomo käski Mikaa viimeiseen laukkaan samalla iskien ruoskalla pitkin sonnin vartaloa.


Laurin tahti tuntui uhkaavasti hidastuvan. Vaikka kuinka sivalsin ja ääneen käskin, ei Laurista irronnut enää puhtia. Läähätyksen kera pojuni vauhti hidastui verkkaiseen hölkkään. Juuri ennen maaliviivaa Mika laukkasi ohi. Tuomon julistautuessa voittajaksi Mika rojahti polvilleen ja imi ilmaa kaikin voimin sisäänsä. Lauri seurasi isäänsä ja melkein kaatoi minut maahan polvistuessaan. Lucas liittyi hännänhuippuna mukaan.


– Ei huonosti ensi kertalaiselta, Tuomo läimi Mikan hikistä selkää.


Mikan suu oli vapautettu kuolaimesta, mutta kaikkensa antanut sonni ei saanut puuskutukseltaan sanaa suustaan. Riisuimme loputkin varusteet sonniemme päältä ja päätimme antaa niille ansaitun lepotauon. Käskin Lauria hakemaan virvokkeita talolta samalla kun Lucas kaivoi varastosta esiin lepotuoleja ratsastajille. Tuomo laski hanasta vettä leveään metallisoikkoon varaston vieressä.
Rojahdimme istumaan tuoleille. Hetken kuluttua Lauri käveli luoksemme lehmänkello kilkattaen. Pojuni kaatoi laseihin limonadia jäillä ja jätti kannun sille varatulle pöydälle. Tuomo käski Lauria menemään kontilleen muiden sonnien tapaan.


– Käykäähän tekin juomassa niin jaksatte kohta jatkaa, Tuomo viittoi soikon suuntaan.


Kolmikko konttasi astian luo ja alkoi hörppiä vettä suihinsa. Mika näytti upottavan koko päänsä kylmään veteen. Oli kieltämättä veikeä näky, kun kolme isoa äijää pyllisteli saadakseen hetken levähdystauon rääkistään. Saatuaan tarpeekseen sonnit rojahtivat makaamaan ruohikolle. Kuumuus suorastaan höyrysi noista köriläistä.


Seuraavalla kierroksella Ville halusi testata Lauria. Miehen silmissä oli outo pilke, joka ehkä hieman jopa pelotti minua. Tuomo otti Lucaksen ja minä sain vuorostani Mikan. Laurin isäukko otti minut harteilleen varmoin ottein.


– Herra, saanko puhua? Mika kysyi, kun pitelin jo kuolainta kädessäni.


– No nopeasti sitten.


– Minua saa kohdella miten vain, mutta luotatko Laurin Ville-herran käsiin?


– No totta puhuen en ehkä ihan täysin. Mutta pysytään Laurin lähettyvillä, eikös niin?


– Kyllä herra, Mika vastasi kääntäen katseensa suoraan minuun.


Kiinnitin kuolaimen Mikan suuhun ja otin tiukan otteen ohjaksista. Nyt Mikalla olisi hyvä motivaatio juosta uudestaan voittoon.


Tuomo julisti toisen kierroksen alkaneeksi. Mika nytkähti liikkeelle voimalla. Kello kilkatti tasaiseen tahtiin, kun äijä tömisteli tannerta pitkin. Mikan kalju kiilteli jo uudesta hiestä ja sieraimiini tunkeutui myskinen tuoksu. Tunsin oloni varmaksi tämän ratsun päällä.


Lucaksella oli selkeästi voitto mielessään tämän pinkaistua välittömästi keulille. Lauri ja Mika olivat alkuun varsin tasavertaisia. Sivusilmällä huomasin Villen iskevän tuimia iskuja Laurin pakaroille. Ei siinä, olin kyllä itsekin kurittanut niitä aika lailla. Muistutin nyt Mikaa kisan voitosta lyömällä oikein olan takaa tätä reisille. Kuulin pari vaimennettua murahdusta kuolaimen takaa, mutta tuli sitä vauhtiakin hieman lisää. Lauri alkoi jäädä taaksemme.


Toisen kierroksen puolivälissä järjestys oli yhä sama. Tuomo osasi käsitellä Lucasta juuri oikealla tavalla. Ei liikaa piiskaa, mutta ei liian vähääkään. Ville oli ollut Laurin kanssa alun karskiuden jälkeen yllättävän rauhallinen. Viimeisellä kierroksella Lauri alkoi ottamaan Mikaa kiinni ja meni lopulta ohi. Pojuni alkoi suorastaan laukkaamaan loppua kohden. Ville heitteli kellon kilkatuksen sekaan kannustavia huutoja. Löin motivaatiota Mikan reisille, mutta turhaan. Hikisenä kuolaava isukki oli jo kaikkensa antanut.


Huolimatta Laurin sinnikkäästä loppukiristä otti Lucas lopulta voiton. Lucas pudottautui polvilleen ja Tuomo nousi seisomaan voiton riemuisena. Lauri rojahti maahan kuola valuen valtoimenaan. Vaaleat reidet ja pakarat olivat täynnä punaisia viiruja. Ville pyrähti pois Laurin päältä ja alkoi vimmatusti piiskaamaan Lauria ympäri tämän massiivista kroppaa. Pojuni ei jaksanut pistää vastaan, vaan otti iskut vastaan hiljaa murahdellen.


Mika sen sijaan ei tyytynyt olemaan hiljaa paikallaan, vaan rynnisti viimeisillä voimillaan Villeä kohti. Kerkesin huutaa juuri ennen kuin Mikan valtava keho iskeytyi Villeä vasten. Vieras rojahti kyljelleen nurmikolle kuuluvasti parkaisten. Mika jäi makaamaan jähmettyneenä poikittain Villen päälle. Tuomokaan ei saanut sanaa suustaan.


– Nyt orja teki hassusti, tajusin sanoa. – Ylös siitä!


Mika kömpi seisomaan kömpelön näköisesti. Hikinorot koristivat järkälemäistä kehoa. Katse oli koko ajan maassa.


– Auta vieras ylös, käskin.


Mika totteli mukisematta ja pian Ville seisoi vieressäni vaatteitaan puistellen.


– Sepä tuli yllätyksenä, Ville tyytyi kommentoimaan.


– Tämä sonni se ei millään opi, Tuomo otti estradin haltuun. – Pitää näköjään keskeyttää kisa tältä erää. Ja keksiä oikein pirullinen rangaistus tälle kaverille, Tuomo asteli Mikan eteen ja iski nyrkillä tämän rintaan.


Lucas auttoi Laurin seisomaan. Tuomo käski pojuja irrottamaan varusteet toisiltaan ja viemään ne varastoon. Lauri liikkui hieman vaikean oloisesti, mutta ei tuntunut reagoivan isänsä pyrähdykseen sen kummemmin.


Tuomo johdatti meidät takaisin seksiluolaansa, joka oli tällä viikolla tullut jo tutuksi. Mika käveli koko matkan pää painuksissa lehmänkello yhä kilkattaen. Tunsin hieman sääliä Mikaa kohtaan, koska olin tavallaan luvannut pitää Lauria silmällä. Tosin olisin itsekin saattanut reagoida samalla tavalla lähellä olevan voiton lipuessa tavoittamattomiin.


Sisällä huoneessa Tuomo avasi yhdeltä seinältä oven, jonka takaa paljastui pienen pieni soppi. Mikan käskettiin mennä seisomaan kyseiseen syvennykseen sen jälkeen, kun olin riisunut tältä kaikki varusteet kello mukaan lukien.


– Aukaisetko vielä tuon, Tuomo osoitti Mikan siveysvyötä.


Tein työtä käskettyä ja pian Mikan turvonneet elimet roikkuivat vapaina. Tuomo lukitsi Mikan kädet ja jalat raskailla metalliketjuilla sopen sivuille. Sitten tilan isäntä kaivoi esiin suuren akun, johon hän kiinnitti erilaisia johtoja. Kahteen johdoista oli kiinnitetty pienet anturat, jotka olivat hetken päästä tiukasti kiinni Mikan valtavissa säkeissä. Ilmekään värähtämättä Tuomo kaivoi esiin puhelimensa, teki muutaman painalluksen ja pian Mika alkoi murista kivuliaan oloisena. Isot jalat alkoivat jo hieman täristä.


– Tämä toimii täysin etänä. Tuon kopin yläreunaan on asennettu kamera, jolla voidaan seurata sonnin vointia yön yli.


Kohta oli sopen ovi jo kiinni ja lukossa. Tuomo pyysi minua lukitsemaan Laurin ja Lucaksen omaan vajaansa. Lucas saisi Mikalta vapautuneen paikan.


Päärakennuksessa etsiydyin Tuomon työhuoneeseen, jossa Ville ja Tuomo keskustelivat tapahtuneesta samalla seuraten Mikan tuskaista kiemurtelua tietokoneen näytöltä.


– Haluatko testata? Tuomo ojensi puhelimensa Villelle.


– No tottahan toki, Ville virnisti.


Vieras väänsi kunnolla virtaa anturoihin. Mikan karjaisu kuului terävänä kaiuttimien läpi.


– Pahoittelut vielä tuosta välikohtauksesta, sanoin Villelle tämän ojennettua puhelimen takaisin Tuomolle. – Sano vain jos voin jotenkin korvata tämän.


– Eihän se sun vika ollut, Ville vastasi ja laski kätensä olkapäälleni. – Ja eiköhän me vielä jotain keksitä.


– Ja jos te ette keksi niin minä kyllä takuulla keksin, Tuomo kommentoi sivusta.


Kokeilin itsekin Tuomon itse rakentamaa pallien rääkkäyskonetta. Idea oli kyllä pirullisen yksinkertainen. Sain Mikan kiemurtelemaan tuskaisena pienessä, hikisessä kopissaan. Äijä läähätti jo nyt kieli ulkona suusta. Tuomo aikoi jättää pienen sähkövirran kulkemaan kasseihin läpi koko yön.


– Aiotko valvoa koko yön ja seurata tuota sonnia? Ville kysyi.


– Pakko kai se on. Voisi sitä välissä vähän torkkua.


– Ei kai haittaa jos jään kaveriksi?


– No ei, jää ihmeessä.


Tuntui oudolta lähteä yksin nukkumaan, joten liityin myös seuraan. Tuomo haki vähän parempaa viskiä yötä varten. Kukaan meistä ei lopulta malttanut nukkua. Väänsimme jokainen vuorollamme virtaa isommalle Mikan kasseissa, jotta sonni muistaisi asemansa. Mikan isot käsivarret roikkuivat velttoina kahleiden varassa. Välillä joku kävi kaatamassa lasillisen vettä äijän kurkusta alas. Viimeisillä kerroilla Mika vaikutti olevan puolitajuttomana kaikesta rääkistä.


Aamuyön hämärinä tunteina Ville sai ajatuksen kusta Mikan päälle. Tuomo oli juonut reippaanlaisesti ja innostui välittömästi ajatuksesta. Minä sen sijaan seurasin perässä lähinnä velvollisuuden tunnosta.


Kopin oven avauduttua lehahti vastaan miehisin tuoksu, jonka olen koskaan haistanut. Mika tuijotti meitä puoliavonaisin silmin.


– Pikku tauko tähän väliin, Tuomo virnisti humalaisen typerästi.


Sen verran järkeä Tuomon päässä vielä oli, että hän ensin irrotti johdot Mikasta. Seuraavaksi irtosivat kahleet.


– Nyt polvilleen ja suu auki! Ville käski.


Mika totteli ja romahti polvilleen. Körilään suu avautui houkuttelevana edessämme. Ville kaivoi ensimmäisenä valtikkansa esiin. Pian sieltä alkoi virrata kultainen neste ensin Mikan leualle ja siitä suuhun saakka. Mika otti nesteen vastaan asento hievahtamatta. Tuomo liittyi Villen seuraan omalla tykillään. Vanhemman miehen kusi oli tummemman keltaista, mikä aiheutti pientä kakomista Mikan päässä. Omakin rakkoni alkoi painaa, joten päätin avata kolmannen kusisuihkun Mikaa kohti. Aloitin suusta, johon osui nyt kolme ristikkäistä kusivirtaa. Ville nauroi humalaista nauruaan vieressäni. Loput kuset heitin Mikan rinnalle ja karvaiselle vatsalle.


Tuomon lorotettua viimeiset tipat Mikan kurkkuun oli aika lukita kovia kokenut isukki takaisin rankkukoppiin. Tällä kertaa Tuomo tyytyi vain lukitsemaan kädet ja jalat. Ovien sulkeutuessa päätimme yksissä tuumin vetäytyä levolle ja jatkaa sonnien käsittelyä taas päiväsaikaan.

Roolileikkimme menee maalle

Laurin ja Mikan tarina saa kesäistä jatkoa. Eräs vanha tuttukin esiintyy vierailevana tähtenä.

Heinäkuu oli kuumimmillaan, kun saimme Laurin kanssa yhteishaun tulokset. Olimme molemmat päässeet haluamillemme aloille ammattikorkeaan kotikaupungissamme.

Isänmaallinen velvollisuus puolustaa kotimaata ei sekään painanut niskoihimme. Omalta osaltani sain vapautuksen, kun taas Lauri sai lykkäystä omaan palvelukseensa. Lauri itse asiassa odotti omaa palvelustaan varsin innokkaasti, mikä kai vain todisti hänen alistuvan luonteensa puolesta.


Olin kesän alussa muuttanut Laurin luokse. Kyllä, myös Laurin isä Mika asui kanssamme. Olin käytännössä asunut Laurin luona muutenkin, joten muutos ei ollut käytännössä kovin suuri. Omalle perheelleni selitin, että Laurin isä oli paljon työmatkoilla, joten saimme Laurin kanssa asua edullisesti ja miltei täysin kahdestaan. Ja oli se tavallaan totta, että Mika oli välillä työmatkoilla, mutta ei läheskään joka viikko.


En ihan osaa selittää millainen meidän kolmen suhteemme oikein on. Mitään isompaa keskustelua aiheesta ei ole vielä käyty. Sen verran tositarkoituksella Mika on mukana, että olen saanut täyden hallinnan hänen siveysvyöhönsä. Availen sitä aika harvakseltaan, koska tykkään siltikin leikkiä enemmän Laurin kiimalla. Lisäksi Mika tyytyy kohtaloonsa helpommin eikä ole heti kinuamassa lukon aukaisua. Pystyn myös sanelemaan kodin säännöt aika lailla yksipuolisesti. Yksi säännöistä on se, että Lauri ja Mika riisuuntuvat täysin alastomiksi tullessaan kotiin. Siellä he sitten tekevät arkisia askareitaan munalukot heiluen.


Vähän aikaa sitten heitin puoliksi vitsillä, että minun pitäisi hankkia kamerat kämppään, jotta voisin tarkkailla pojujani, vaikka en olisi itse kotona. Mika otti tämän jostain syystä tosissaan, ja seuraavana päivänä oli asunnon jokaiseen huoneeseen asennettu pieni, huomaamaton kamera. Toki myös kylpyhuoneessa oli oltava sellainen. Mika asensi puhelimeeni kameroiden hallintasovelluksen ja luovutti pääsyoikeudet minulle.


Olin lyhyessä ajassa havainnut sovelluksen oikein näppäräksi. Olin saanut kesäksi osa-aikaista työtä, joten työpäivän lomassa oli kiva saada pientä piristystä seuraamalla Laurin puuhasteluja kotona. Lauri ei ollut löytänyt itselleen töitä, mutta näin ollen pojullani jäi enemmän aikaa kasvattaa lihaksiaan ja huolehtia kotitöistä. Liikunnan seurantaan oli toki oma sovelluksensa, mutta housuissani pullotti aina, kun näin Laurin livenä pumppaavan rautaa paljas iho kiiltäen.


Yhtenä päivänä käskin Lauria juomaan vettä litran tunnissa ja pysymään visusti kotona. Kielsin menemästä vessaan. Eipä mennyt kauaa, kun puhelimeeni alkoi tippua viestejä, joissa Lauri aneli päästä vessaan. Kuulemma rakko räjähtäisi hetkenä minä hyvänsä. Minun oli pakko mennä työpaikan vessaan seuraamaan, kun pojuni vääntelehti ympäri kämppää tuskissaan. Lopulta Lauri pyöri vessan edustan ja keittiön väliä ikään kuin sillä olisi minuun jotain vaikutusta. Saatuani tarpeekseni Laurin tuskailun seuraamisesta annoin luvan mennä kusemaan suihkuun nelinkontin yhtä jalkaa nostaen katse tiukasti kamerassa. Tallensin puhelimeeni videopätkän, jossa Laurin lukitusta elimestä suihkuaa keltaista nestettä sellaisella paineella, että luulisi koko häkin räjähtävän. Laurin naama helotti punaisena tuskasta ja luultavasti myös häpeästä. Lauri näytti suurelta, vaalealta koiralta kustessaan toinen jalka ylhäällä. Lopetettuaan Lauri sai tehtäväkseen puunata kylpyhuone puhtaaksi lattiasta kattoon.


Heinäkuun lopulla olin saanut viikon vapaata töistä. Tiesin, että myös Mikan kesäloma alkaisi samaan aikaan. Odotin Laurin kanssa Mikan saapuvan kotiin. Makoilin minun ja Laurin sängyllä selaten puhelintani. Lauri pumppasi rautaa edessäni hauikset pingottuneina. Eilen illalla olin ripustanut Laurin kaulaan ohuen metalliketjun, jonka lukitsin etupuolelta pienellä munalukolla. Siveysvyön lisäksi Lauri kantoi nyt toistakin merkkiä minun omistajuudestani. Ennen ketjun asettamista Laurin kaulalle olimme allekirjoittaneet kirjallisen sopimuksen Laurin orjuudesta. Sopimus kuului näin:

’’Yhteisymmärryksessä laadittu sopimus orjuudesta orjan ja Herran välillä


Tämä sopimus on laadittu kahden yksilön välillä, joita kutsutaan tästä lähtien orjaksi ja Herraksi. Sopimuksen tarkoituksena on luoda reunaehdot molempia osapuolia tyydyttävälle loppuelämän suhteelle. Tämä sopimus on laadittu vapaaehtoisesti eikä sitä voida purkaa muuten kuin erityisissä tilanteissa, jotka esitetään myöhemmin.


Herran henkilötiedot 
Orjan henkilötiedot


1. Osapuolten ymmärrys sopimuksesta


Molemmat sopimuksen osapuolet ovat oikeustoimikelpoisia ja sellaisissa ruumiin ja sielun voimissa, että he voivat allekirjoittaa tämän sopimuksen ymmärtäen sen tarkoituksen kokonaisuudessaan. Molemmat sopimuksen osapuolet hyväksyvät sopimuksen vapaasta tahdostaan ilman, että kukaan tai mikään on siihen voinut vaikuttaa.


2. Orjan tehtävät


Orjan ensisijaisena ja ainoana tehtävänä on tuottaa mielihyvää Herralleen kaikissa tilanteissa. Orja ei mieti omaa parastaan, nautintoaan tai etuaan, vaan asettaa Herran nautinnon ja edun kaiken muun edelle. Orja ymmärtää sen, että pienikin lipsuminen tai erehdys koskien edellä mainittuja voi johtaa rangaistukseen, josta Herra yksin päättää. Orja ei voi kieltäytyä rangaistuksesta paitsi, jos on perusteltua syytä olettaa, että rangaistus on kulloisenkin lain vastainen tai rangaistus voi aiheuttaa pysyvän ruumiillisen vamman orjalle tai muulle henkilölle. Orjan keho ja mieli kokonaisuudessaan ovat Herran omaisuutta, jota Herra voi käyttää kuten parhaaksi näkee. Lisäksi orja luovuttaa kaiken omaisuutensa, mukaan lukien tavarat, rahavarat sekä mahdolliset arvopaperit Herralleen. Orjan tehtävä on palvella Herraansa ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki orjalla oleva aika ja taidot ovat Herran vapaasti käytettävissä. Orjan tulee vastata kaikkiin Herran esittämiin kysymyksiin totuudenmukaisesti ja parhaan kykynsä mukaisesti. Orjan tulee hyväksyä hänelle tarjottu ravinto, asunto ja asusteet. Orja hyväksyy sen, että edellä mainittujen hyödykkeiden laadun määrittää yksinomaan Herra.


3. Herran tehtävät


Herra lupaa ottaa täyden vastuun orjan kehosta, mielestä ja omaisuudesta. Herra lupaa pitää huolta orjasta parhaan kykynsä mukaan. Herra tarjoaa orjalle fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen. Herra lupaa kehittää orjan kehoa ja mieltä omien mieltymystensä mukaisesti.


4. Rangaistukset ja turvasana


Orja suostuu alistumaan kaikkiin rangaistuksiin, jotka Herra näkee tarpeellisiksi. Rangaistukset eivät aina perustu orjan toimintaan, vaan Herra voi antaa niitä ilman selkeää syytä. Herran ei tarvitse perustella rangaistustaan orjalle. Orja voi käyttää ennalta sovittua turvasanaa, jonka lausuminen keskeyttää rangaistuksen toteuttamisen välittömästi. Herralla on oikeus päättää miten ja milloin rangaistuksen toimeenpanoa jatketaan. Orja ei voi käyttää turvasanaa päästäkseen kokonaan eroon rangaistuksestaan. Jos orja ei jossain tilanteessa voi suorittaa tiettyä rangaistusta kohtuullisessa ajassa, on Herran tehtävä asettaa orjalle korvaava rangaistus.


5. Kontaktit muiden ihmisten kanssa


Orja ei saa muodostaa seksuaalisia suhteita muiden ihmisten kanssa. Orja ei saa alistua toisille Herroille ilman oman Herransa nimenomaista lupaa. Kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen (mukaan lukien digitaalinen) muiden ihmisten kanssa katsotaan tämän sopimuksen rikkomiseksi ja johtaa vakavaan rangaistukseen. Herra saa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Herra saa myös antaa orjansa muiden ihmisten käytettäväksi, kunhan tämän sopimuksen ehtoja noudatetaan.


6. Sopimuksen ulkopuoliset aktiviteetit


Orja ei saa tehdä minkäänlaisia sopimuksia, vaikka niitä ei olisi nimenomaisesti kielletty tässä sopimuksessa. Herra hoitaa ja antaa luvan kaikkiin sopimuksiin, jotka koskevat orjaa.


7. Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus on voimassa vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena tuntina kunnes toinen sopimuksen osapuolista menehtyy tai sopimus katsotaan muuten päättyneeksi.


8. Sopimuksen muuttaminen


Sopimuksen sisältöä tai ehtoja ei voi muuttaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus täytyy ensin purkaa molempien osapuolten kirjallisella suostumuksella, minkä jälkeen osapuolet voivat laatia ja allekirjoittaa uuden sopimuksen.


9. Sopimuksen purkaminen


Herra voi purkaa tämän sopimuksen yksipuolisella ilmoituksellaan minä hetkenä hyvänsä. Herran ei tarvitse perustella sopimuksen purkamistaan. Orja voi purkaa sopimuksen vain, jos Herra on toistuvasti laiminlyönyt Herralle kuuluvan tehtävän pitää huolta orjan turvallisuudesta. Orja hyväksyy sen, että orjan asemassa ei voi vaatia samoja olosuhteita keskivertokansalaiseen verrattuna.

Aika ja paikka
Herran allekirjoitus
Orjan allekirjoitus
Todistajan allekirjoitus’’

Todistajana toimi tietysti Laurin isä. Vaikka sopimus kuulostaa minun yksipuoliselta sanelultani, olimme Laurin kanssa työstäneet sitä usean päivän ajan. Sanamuotoja viilailtiin ja otsikoita muokattiin. Lopputulos on aidosti meidän molempien käsialaa.


Kuulin oven kolahtavan. Näin Laurin huoneen avonaisesta ovesta, kuinka Mikan yläruumis jo heilui paljaana eteisessä. Astelin eteiseen, jossa Mika odotti minua mustissa alushousuissaan.


– Ei tarvitse tuon enempää riisua, komensin körmyä. – Lähdetään pikku reissulle sun lomasi kunniaksi.
– Ai niin vai, Mika vaikutti hilpeältä.
– Joo, tai no ei se mikään lomamatka varsinaisesti ole, ainakaan sinulle ja Laurille, viitoin Laurinkin eteiseen. – Simo tuntee erään maanviljelijän, joka asuu tässä suht lähellä. Sen nimi on Tuomo ja perusmaatilan lisäksi se pitää sellaista kurinpalautus -palvelua kapinoiville teinipojille. No kuitenkin, Simo kertoi mulle, että siellä tilalla tarvittaisiin vähän apukäsiä, joten ilmoitin teidät molemmat sinne hommiin viikoksi. Hommat alkaa huomenna. Ja totta kai minä tulen mukaan.
– Maksetaanko niistä hommista sitten mitään? Mika kysyi.
– Maksetaan niistä jonkin verran, olikohan noin vitosen tunnilta. Mutta minä toki otan teidän molempien palkan haltuuni. Laurilla ei oo nyt minkäänlaisia töitä täällä kaupungissa ja sullahan Mika alkaa loma, joten ei sun rahan eteen tarvi töitä tehdä.
– Mjaa, Mika hieroi partaansa, joka oli kasvanut kesän aikana. – Ei kai se auta muuta kuin pakata sitten. Viikoksiko se oli?
– Ainakin alustavasti. Alahan sinäkin pakkailla, käskin Lauria.


Pakkasin omaan laukkuuni valikoiman erilaisia välineitä, koska en ollut varma millainen varustus Tuomolla on niiden suhteen. Mikan käskin pukemaan päälleen mustan hihattoman, kun taas Lauri puki valkoisen vastaavan. Maastokuvioiset shortsit kuuluivat molempien varustukseen.


Hyppäsimme Mikan autoon ja huristelimme poispäin kaupungista. Aurinko levitti kultaisia säteitä pelloille ja metsiin. Matkaa oli sen verran pitkästi, että päätimme pysähtyä tauolle huoltoasemalle. Käskin Mikaa pysäköimään parkkipaikan syrjäisimpään kohtaan ja hakemaan jokaiselle kahvit. Siirryin etupenkiltä takapenkille Laurin seuraksi, avasin sepalukseni ja käskin pojun imeä puolikovaa kankeani.


– Ai hitto kun on panettanut koko päivän, huokaisin Laurin käydessä kaluni kimppuun.


Laurin sängeksi leikattu päälaki heilui tasaisesti imemisen tahdissa. Silmäni olivat puoliksi kiinni, kun kuulin auton moottorin äänen. Aivan meidän automme viereen kurvasi parhaat päivänsä nähnyt lava-auto, josta nousi pihalle ruskettunut ja osin jo harmaantunut ukko. En käskenyt Lauria lopettamaan. Lauri, jonka selkä oli tulijaan päin, ei tiennyt ukosta mitään. Nyt tuo äijä huomasi mitä autossa tapahtui. Naama levisi typerän näköiseen virneeseen. En jaksanut provosoitua tuollaisesta, vaan tyydyin hymähtämään vastaukseksi. Ukko taisi huomata Mikan lähestyvän, koska äijän poistuttua näköpiiristä, kuulin Mikan istahtavan kuskin paikalle.


– Ai täällä on hommat kesken, Mika kommentoi, kun Lauri imi kaluani kiihtyvällä tahdilla.


Virnistin Mikalle taustapeilin kautta. Samassa korahdin vaistomaisesti, kun kyrpäni syöksi satsit Laurin kurkun perälle. Pojuni nieli kaiken niin kuin pitääkin ja kiitti oikeudestaan palvella minua.


Kapusin takaisin etupenkille ja matka saattoi jatkua. Loppumatka sujui rennosti kahvia hörppien. Tie vaihtui aina vain kapeampaan ja huonokuntoisempaan. Lopulta hiivimme soratiellä, jonka viimeisen mutkan takana levittäytyivät peltoaukeat ja jonkin matkan päässä näkyi kasa rakennuksia.


Heti kun Mika sai pysäytettyä auton päärakennuksen eteen, astui Tuomo ulos ovesta.


– Sieltähän ne työmiehet saapuvat, Tuomo kailotti pitäen toista kättään farkkujensa taskussa. Tiukka t-paita paljasti kiinteän ylävartalon kaikki muodot.
– Täältähän ne. Menkäähän pojat tuohon riviin nätisti niin Tuomo voi teidät tarkistaa. Ja ottakaa paidat pois.
Mika ja Lauri ottivat tutut asentonsa minun ja Tuomon eteen ylävartalot paljaina. Tuomo aloitti Laurista, jonka paisuneet hauikset ja valtavat reidet Tuomo kävi läpi ronskein ottein.
– Oikein kelpo nuori mies. Varmasti vahva kaveri.
– On tämä kyllä. On koko kesän treenannut, kehuin vieressä.
Seuraavaksi Tuomo siirtyi Mikaan. Tuomo taputteli Mikan vatsaa, puristeli käsivarsia ja kopeloi jalat.
– Vähän on tuota mahaa tällä sonnilla, Tuomo mittaili Mikaa päästä varpaisiin. – Mutta vahva tuntuu tämäkin olevan. Pitää laittaa kunnon testiin.
– No joo, tämä on vähän pehmeämpi kaveri siinä mielessä. Mutta et taatusti tule pettymään.


Alkutarkastuksen jälkeen Tuomo käski apupoikiaan ottamaan tavaransa kantoon. Miehet kävelivät Tuomon perässä alas pellon reunaan, jossa nökötti jokin parakin tapainen rakennus.


– Täällä on työmiesten asumus. Ei mikään hieno, mutta menettelee, Tuomo selitti.
Tuomo avasi raskaan näköisen munalukon ja tyrkkäsi oven auki. Sisällä odotti pieni eteinen, jonka kummallakin puolella oli suljettu ovi.
– Normaalisti laittaisin kaks työukkoa eri huoneisiin, mutta te kun ootte tavallaan samaa porukkaa niin meette ihan hyvin samassa.


Tuomo avasi toisella avaimella oven yhteen huoneista. Huoneen lattiat ja seinät olivat laastipinnalla. Lattialla oli kerros olkia. Huoneen molemmilla reunoilla nökötti yksinkertaisen näköiset metallisängyt ohuilla patjoilla varustettuina. Tyynyt ja viltit näyttivät kuluneilta.


– Tässäpä tämä oli, Tuomo totesi tyynesti. – Ai niin, ja nuo teidän vaatteenne joudutte jättämään tähän kaappiin, Tuomo osoitti huoneen nurkassa seisovaa metallikaappia.


Lauri ja Mika riisuuntuivat ilkosen alasti sanaakaan sanomatta. Lauri alkoi vetämään kenkiä takaisin jalkoihinsa, kun Tuomo keskeytti:
– Täällä ei teidän tarvitse kenkiä käyttää. Minä kyllä tarjoan ne jos on tarvis.
– Kyllä herra, Lauri vastasi ja ojensi kengät Tuomolle.


Meidän edessämme seisoi nyt kaksi jykevää, alastonta hahmoa, jotka tekisivät taatusti kaiken mitä vain keksisimme käskeä. Ainostaan Laurin metallinen siveysvyö ja Mikan muovinen munakotelo verhosivat osan noiden körmyjen sukukalleuksista.


Pihalta kuului etäinen moottorin murina. Tuomo meni tulijaa vastaan jättäen meidät kolme keskenämme.


– Herra, jos saan kysyä, Mika aloitti. Nyökkäsin vastaukseksi. – Aikookohan Tuomo -herra lukita meidät tänne yöksi?
– Se voi hyvin olla, tyydyin vastaamaan.
– Aikooko herra sallia sen? Mikan silmissä pilkahti jokin.
– Minusta se on oikein hyvää omaisuudesta huolehtimista. Kyllä me pidämme teistä huolen, sanoin sellaisella äänenpainolla, joka hiljensi Mikan.


Kuulin useiden askeleiden lähestyvän parakkia. Ensin oviaukosta pilkahti esiin Tuomo ja häntä seurasi kaksi poliisia virkapuvuissaan.


– Unohdin ihan, että tänään on meidän paikallisten poliisien virkistysilta, Tuomo selosti eikä voinut piilottaa hymynkarettaan. – Olen sopinut paikallisen virkavallan kanssa, että he pitävät minun tilani hyvässä turvassa. Siitä vastineeksi he saavat käydä kerran viikossa testaamassa uusia kokelaita.


Tuomon esittelemät poliisit eivät olleet mitään donitsin syöjiä. Poliisien löysät haalaritkaan eivät peittäneet näiden kahden kehonmuotoja. Nuorempi poliiseista oli ehkä kolmenkymmenen, vaaleahkot hiukset oli leikattu siiliksi, käsivarret pullistelivat haalareiden alla ja ihan niin kuin etumuksessa olisi ollut jo kohouma. Vanhempi työpari oli tummempi, sänkinaamainen, aavistuksen lyhyempi, mutta sitäkin jykevämpi. Sinisissä silmissä oli uskomatonta tiukkuutta.


Tuomo antoi vapaat kädet poliiseille. He käskivät Lauria ja Mikaa kääntymään ja miltei samalla sekunnilla olivat molemmat käsiraudoitettu.


– Olihan sulla vielä se leikkihuone? vanhempi työpari kysyi.
– Onhan se tuolla ylempänä. Seuratkaa minua, Tuomo viittoi.


Siinä me kävelimme ylös loivaa rinnettä, Tuomo edellä, sitten Lauri nuoremman poliisin kanssa kannoillaan Mika ja vanhempi poliisi. Minä seurasin perästä tätä näytöstä. En todellakaan ollut sitä vastaan, että oikeat poliisit näyttäisivät kuria näille äijille.


Tuomo avasi oven, joka näytti normaalilta varaston ovelta. Sen takaa paljastuikin kokonainen BDSM- luola. Huoneen seinät olivat täynnä erilaista välineistöä. Keskellä huonetta oli niin monenlaista erilaista häkkyrää, johon sitoa porukkaa, että menin jo laskuissani sekaisin.


– Ai niin muuten, Tuomo sanoi ennen kuin kukaan ehti sanomaan mitään väliin. – Nämä kaks on sitten isä ja poika ihan oikeassa elämässä.


Poliisit katsahtivat toisiaan silmiin. Nuorempi varmisti vielä asian Tuomolta, joka nyökkäsi kuin kyseessä olisi ollut jokin aivan arkipäiväinen asia.


– Mites nämä lukot sitten, vanhempi poliiseista kysyi ja osoitti munista roikkuvia siveysvöitä.
– Minä vastaan niistä, ehdin vastata ennen Tuomoa. Ja jos haluatte ne auki, saatte luvata että ette laukaise näitä kahta. Tämä isukki Mika on ollut jo kohta kuukauden laukeamatta ja tämä poitsu Laurikin jo kolmisen viikkoa. Eli kassit on herkillä ja tuleminen lähellä.
– Joo ei me sellaista suunnitellakaan, nuorempi katsoi minua suoraan silmiin.
– Pitäiskö laittaa tää Lauri tuohon piinapenkkiin ja iskä seuraamaan sivusta? vanhempi poliiseista ehdotti.


Nuorempi ei ollut ehdotusta vastaan, joten Lauri sai nousta polvilleen pöydälle, johon oli kiinnitetty ruuvipenkki. Kädet edelleen raudoissa Lauri tarvitsi hieman apua ylös kapuamisessa. Mika sai aitiopaikan metallisesta penkistä, jonka käsinojiin hänen kätensä lukittiin.


Vanhempi poliiseista nyökkäsi Laurin siveysvyötä kohti. Tajusin merkin ja syöksyin avaimen kanssa pojuni elinten kimppuun. Sormeni hieman tärisivät, kun poliisit seurasivat vierestä lukon avausta. Lopulta sen pois saatuani pompahti Laurin kalu puoliseisokkiin.


Mikan häkki oli taas tiukasti kiinni paksussa patukassa. Sekin tervehti minua pompahtamalla jo melkein täyteen seisokkiin. Ilme Mikan kasvoilla oli sen sijaan vakava.


Poliisit eivät aikailleet, vaan nuorempi heistä asetteli Laurin turpeat kassit ruuvipenkin väliin ja pyöritti vipua niin, että kassit olivat tiukasti kiinni. Lauri murahti vastaukseksi. Nuorempi poliiseista oli selkeästi kärsimättömämpi, kun hän melkein heti kiristi ruuvipenkkiä Laurin avuttomien kivesten ympärillä.


– Ei tarvi ihan noin nopea olla, vanhempi poliiseista kommentoi. – Muista että nää kassit on täynnä kiimaa.
– Kyllä mä uskon, että nää killuttimet kestää mitä vaan, nuorempi virkavallan edustaja vastasi virne kasvoillaan.


Lauri ynähteli ruuvipenkin metallin iskeytyessä koko ajan syvemmälle sukukalleuksiin. Kasvot helottivat punaisena ja hiki virtasi noroina pitkin vaaleaa ja karvaista vartaloa. Huoneessa oli varmaankin 30 astetta lämmintä. Olin antanut Laurin karvoituksen kasvaa vapaana koko kesän ajan. Sitä oli tullutkin enemmän kuin osasin etukäteen aavistaa. Rintakehä oli tiheän karvoituksen peitossa, joka jatkui paksuna vanana alakertaan. Jalat olivat nekin karvoja täynnä. Pojuni näytti jo nyt parikymppisenä kunnon mieheltä, joka vain komistuisi entisestään vuosien saatossa.


Katsahdin Mikaan, joka ei voinut tehdä muuta kuin katsoa sivusta poikansa ahdinkoa. Mikan puutteessa virunut elin kuitenkin sykki kovana jalkojen välissä. Tuo paatunut pervo ei voinut mitään sille, että jopa hänen oman poikansa munien kidutus sai hänet kiiman valtaan.


Nuorempi poliiseista kiristi ruuvipenkkiä tasaiseen tahtiin. Nyt Lauri ei enää ynähdellyt, vaan karjui täyttä kurkkua. Kassit olivat puristuneina tummanpunaisiksi ja niin pinkeiksi, että ne saisi varmaan puhkottua yhdellä sormen kynnellä. Laurin naama oli vääntynyt luonnottomaksi hien peittämäksi mössöksi. Saatoin jo melkein nähdä Laurin kehosta höyrystyvän lämmön.


Nuoremman poliisin haalareiden etumuksessa oli komea teltta. Hän alkoi riisumaan itseään, mikä aiheutti ketjureaktion meissä muissa. Pian olimme kaikki joko munasillaan tai pelkät bokserit jalassa. Poliisit olivat riisuneet itsensä ilkosilleen. Nuorempi olisi mennyt aivan hyvin kehonrakentajasta vatsalihaksineen päivineen. Miltei karvaton keho kiilsi hiestä. Vanhempi työpari oli selkeästi jykevämpi, mutta missään kohtaa ei ollut liikaa rasvaa. Karvoitusta oli tasaisesti ympäri kehoa.


Nuorempi poliisi runkkasi suurehkoa kaluaan samalla, kun väänsi ruuvipenkkiä vielä asteen verran tiukemmalle. Lauri ulvoi kuin viimeistä päivää taatusti pelästyttäen koko tilan eläimet. Vahvat käsivarret yrittivät päästä turhaan vapaiksi. Pojuni piina loppui vasta, kun vanhempi poliiseista väänsi ruuvipenkin auki. Lauri lysähti kasaan pää painuen lattiaa kohti. Kassit roikkuivat matalina ja kipeän näköisinä. Ilman tuota puuttumista Laurin munat saattaisivat olla nyt historiaa.


Kauaa ei Laurin lepohetki kestänyt. Seuraavaksi Laurin hikinen vartalo kiinnitettiin nelinkontin metalliseen häkkyrään, joka pakotti Laurin jalat ja kädet erilleen toisistaan. Keskellä oli metallinen putki, joka pakotti Laurin selän suoraksi. Suukapula viimeisteli kokonaisuuden.


Vanhempi poliiseista otti nyt estradin haltuun. Hän haki haalareistaan pampun, jonka vuorasi kondomilla ja liukuvoiteella. Nuorempi työpari hoiti Laurin reiän liukastamisen. Vanhempi kaveri ei aikaillut, vaan tyrkkäsi hyvän matkaa pamppua Laurin sisälle. Lauri murahti suukapulaansa. Pamppu katosi yllättävän nopeasti pojuni reikään. Laurin voimistuvat murahdukset kielivät siitä, että pojuni ei ollut osannut odottaa ihan tällaista iltaa.


– Laitetaanko vielä toinen, vanhempi poliiseista kysyi nuoremmalta.


Nuorempi ei vastannut, vaan haki heti oman pamppunsa. Esivalmistelujen jälkeen sitäkin alettiin työntämään Laurin sisuksiin. Nyt orjapoika alkoikin vasta äännellä. Naama punaisena Lauri yritti saada ääntänsä kuuluviin, mutta suukapula esti sen tehokkaasti. Paksut reidet vapisivat, kun pamppu repi reikää uuteen uskoon.


Satuin katsomaan Mikaan päin, jonka kasvoilla oli hämmentynyt ilme. Kalun sykintä ei tietenkään ollut lakannut.


– Herrat, saanko kysyä? Mikan suusta kuului.
– Et saa, vastasin, kun puolet toisesta pampusta oli Laurin sisällä.
– Herrat-
Mikan lause päättyi Tuomon tiukkaan läpsäisyyn, joka jätti näkyvän jäljen isukin kasvoille.
– Orjalle on jo kerran vastattu, Tuomo totesi sellaisella tiukkuudella, joka pelästytti minutkin.
Vanhempi poliiseista jätti työparinsa vastaamaan Laurin reiän tuhoamisesta ja siirtyi Mikan eteen.
– Vai haluaa se iskäkin mukaan hauskanpitoon?
Mika ei vastannut mitään, vaan tuijotti edessään vuoren lailla seisovaa poliisimiestä.
– Nousehan ylös, poliisi totesi, kun avasi Mikan kädet vapaiksi.
Mika talutettiin huoneen nurkkaan, jossa oli muovisanko.
– Kuse siihen, poliisi jatkoi tyyntä linjaansa.
– Minua ei kuseta, herra, Mika vastasi katse sangossa.
– Kyllä sua pitäis kusettaa sen kahvinjuonnin jälkeen, totesin väliin. – Voin toki näyttää mallia.


Heitin nyt omat bokserini lattialle ja astelin sangon viereen. Vapautin rakkoni sisällön miesten edessä. Käskin Mikaa seuraamaan esimerkkiäni. Otin otteen Mikan kalun juuresta, joka alkoikin lorottaa virtsaa ohuena norona. Kohta kalun päästä ryöpsähti aimo annos keltaista tavaraa. Osa siitä lennähti poliisin karvaiselle reidelle. Mikan saatua viimeisetkin tipat ulos elimestään käskettiin Mika polvilleen nuolemaan roiskimansa tipat poliisimiehen päältä. Mika ei tehnyt enää minkäänlaista vastarintaa, vaan varmisti vielä lopuksi, että hänen työhönsä oltiin tyytyväisiä.


Taustalla kuului Laurin vaimennettu ulvonta. Nuorempi poliiseista kehotti meitä muita tulemaan katsomaan lopputulosta. Pääsimme ihastelemaan Laurin äärimmilleen venynyttä reikää, joka oli ottanut vastaan kaksi poliisipamppua juuriaan myöten. Laurin reikä näytti luonnottoman isolta. Tuomo otti tukevan otteen Mikan päästä ja työnsi sitä Laurin reikää kohti.


– Katos nyt miltä poikas perse näyttää, Tuomo sai sanotuksi yhteen purtujen hampaidensa välistä.
Mika ei vastannut mitään, mutta sitä Tuomo ei odottanutkaan. Mika istutettiin takaisin tuoliinsa.


Muiden käydessä virtsalla sangon luona oli minun tehtäväni lukita Lauri uuteen asentoon tällä kertaa selälleen pöydälle jalat kohti kattoa. Kädet sidottiin tukevasti pöydän alle.


Tuomo oli kätevänä isäntänä kerännyt kaikkien kuset yhteen muovipussiin, jota hän jo asetteli Laurin yläpuolelle. Pussista roikkui naru, jonka pään Tuomo kiinnitti Laurin kovan terskan ympärille. Keltaisena hohkaava pussi roikkui nyt suoraan Laurin kasvojen päällä.


– No niin, sitten kun näette parhaaksi tai jos pojan lerssi lerpahtaa niin kuset tulee naamalle, Tuomo selitti tyytyväisenä. – Haluaako vieraat ensin korkata tämän jätkän?


Vanhempi poliiseista piteli kiinni meisselistään ja tarjoutui ottamaan ensimmäisen korkkaajan paikan. Poliisimiehen kalu ei ollut suurimmasta päästä, mutta paksuutta sillä näytti olevan kivasti. Laurin reikä oli jo niin venynyt, että paksunkaan kalun sujahdus ei aiheuttanut sen kummempia reaktioita pojussani. Vanhempi poliiseista työnteli elintään kuin vanha tekijä. Raskaat ja tasaiset huohotukset kielivät hänen nauttivan pojuni kehosta.


– Tuuhan säkin tänne, poliisi kehotti nuorempaa työpariaan.


Nuorempi poliiseista oli runkannut omaa kaluaan hitaasti vierelläni. Aistin hänen olemuksestaan, että laukeaminen alkoi olla lähellä. Nyt vanhempi työpari ohjasi nuoremman kivikovaa tykkiä oman aisansa viereen. Tarvittiin muutama kunnon työntö, että Laurin ahnas reikä antoi periksi kahdelle kalulle. Lauri ulvahti, kun nuoremman poliisin meisseli syöksyi hänen sisäänsä.


Vierekkäin paneminen näytti hankalalta ja hitaalta, mutta tilannetta oli erittäin miellyttävää seurata sivusta. Minä ja Tuomo runkkailimme omia kalujamme tasaiseen tahtiin, kun taas Lauri ynähteli kohtaloonsa tyytyneenä edessämme.


– Aah, kohta tulee, nuorempi poliisi henkäisi.


Vanhempi heistä veti nyt mörssärinsä ulos Laurista ja käveli Laurin pään viereen. Parilla vedolla hän sai laukaistua mahtavat satsit Laurin punoittaville kasvoille. Suusta pääsi kumeita urahduksia, kun tuo uros vapautti kiimansa.


Samassa nuorempi työpari tyhjensi oman lekansa Laurin sisälle huohottaen raskaasti. Laurin yhä kovana sykkivä kyrpä heilui tyhjennyksen tahdissa ja hetken näytti jo siltä, että kasvojen yläpuolella roikkuva kusipussi tyhjenisi pojuni päälle.


Tämän jälkeen Tuomo otti tukevan otteen Laurin jaloista ja alkoi tikkaamaan vanhan miehen jykevää kaluaan tuon körmyn sisälle. Kusipussi hytkyi uhkaavasti, kun Tuomo kiihdytti tahtiaan. Lauri murahteli tuttuun tapaansa. Pojuni kasvoilta tipahteli mällitippoja lattialle. Tuomon huohotukset tihenivät ja ruskettuneet kämmenet tarttuivat entistä tiukemmin kiinni Laurin vaaleisiin jalkoihin. Matalan urahduksen saattelemana sai Tuomokin tyhjentää itsensä meidän yhteiseen mälliämpäriimme.


Sain kunnian panna Lauria kunnon jälkiliukkailla. Työntäessäni oman kivikovan kaluni orjapojuni reikään tunsin lämpimän ja liukkaan vastaanoton tervehtivän minua. Katsahdin Lauriin, joka oli sulkenut silmänsä, jotta kasvoilla vellova mälli ei olisi joutunut niihin. Näky oli niin uskomattoman kiimantäyteinen, etten voinut enää pidättää laukeamista. Pari työntöä enää ja pojuni sai vielä yhdet liemet sisäänsä.


Katsahdin Laurin raskaana roikkuviin kasseihin. Otin kunnon otteen niistä ja puristin niin lujaa kuin vain pystyin. Lauri parkaisi korvia särkevästi. Pojuni yritti turhaan rimpuilla irti köysistään. Rimpuilu aiheutti kuitenkin sen, että Laurin päällä roikkuva kusipussi läsähti suoraan pojuni kasvoille. Ilmaan lehahti tymäkkä kusen katku. Laurin punoittavia kasvoja koristi nyt mällin valkoisen sävyn lisäksi kusen kultainen silaus.


– Voitteko jo lopettaa! Käsitelkää mieluummin minua!


Mikan epätoivoinen huudahdus sai meidät kaikki kääntämään päämme häntä kohti. Olin jo ihan unohtanut koko äijän olemassaolon.


Tuomo harppoi taas Mikan eteen ja läimäisi nyt kaksi kertaa tätä kasvoille. Poliisimiehet asettuivat Mikan molemmille puolille, joten minäkin päätin astella tuon körmyn eteen.


– Nyt tämä kaveri tarvitsee vähän tiukempaa kurinpalautusta. Kyllä minulta keinot löytyy sitä varten, Tuomo selosti katse koko ajan Mikassa.
– Anteeksi herrat, en tarkoittanut pistää vastaan, Mika sai soperrettua naama punoittaen.
– Anteeksipyytelyt eivät enää tässä vaiheessa auta, Tuomo totesi.


Olimme kaikki samaa mieltä Mikan rangaistuksen tarpeellisuudesta. Tuomo sai vapaat kädet sen toteuttamisen suhteen. Laurin osalta päästin hänet irti köysistä sen jälkeen, kun olin lukinnut hänen kalunsa turvallisesti takaisin siveysvyöhön. Tuomo pyysi nuorempaa poliisia hakemaan pyyhkeen Lauria varten ja lukitsemaan pojuni sen jälkeen parakkiin.


Tuomo käski taluttaa Mikan perässään saunaa kohti. Mika totteli sanaakaan sanomatta. Ilta alkoi jo hämärtymään. Saunan edustalla oli pieni lampi, jonka rannalla kasvoi pieni metsikkö tai oikeastaan ryteikkö. Tuomo viittoi viemään Mikan kahden koivun väliin. Tottunein ottein Tuomo sitoi Mikan kädet ja jalat puihin kiinni. Saunalta Tuomo haki suihkepullon, jonka sisältöä hän suihkutti reilulla kädellä Mikan karvaiselle vartalolle unohtamatta ainoatakaan sopukkaa.


– Tämä on tällaista minun omalla reseptillä tekemää seosta, joka houkuttelee paikalle jokaisen lähiseudun öttiäisen. Mennäänhän tuonne saunaan seuraamaan esitystä.


Tuomo alkoi saman tien saunan lämmityshommiin. Olimme kaikki kyllä sen tarpeessa. Saunan leveästä ikkunasta näkyi Mikan alaston vartalo, jonka pinnalla alkoi näkymään mustia pisteitä. Tuomo selitti meille miten aluksi sääsket löytävät hikisen äijän, jonka ihoon ne käyvät ahnaasti kiinni. Seurasimme, miten Mika yritti väännellä käsiä ja jalkojaan, mutta se ei estänyt itikoita kutittelemasta häntä joka puolelta. Seuraavaksi tulivat kärpäset, jotka kutittelivat kahta kauheammin Mikan riutunutta kroppaa. Mikan matala murahtelu kuului pikku hiljaa saunaankin asti.


– Jos teitä kiinnostaa, niin tuolla notkossa kasvaa nokkosta. Ottakaa hanskat käteen eteisestä niin voitte silläkin opettaa orjaa tavoille.


Nuorempi poliisimies pinkaisi saman tien ylös ja tepasteli pian Mikan selän takana. Katsoimme ikkunasta, kuinka Mika antoi täydellisen huomionsa poliisille, joka siveli polttavia nokkosen lehtiä Mikan leveää selkää vasten. Mika karjui karhun lailla. Pyristelyt köysiä vastaan olivat turhia ja väsyttivät karjua entisestään. Nuorukainen tunki lehtiä Mikan pakaroiden väliin ja käsitteli reidet huolellisesti. Etupuolelta erityisesti Mikan nännit saivat huomiota. Loppusilauksena Mikan kalu vuorattiin tuoreilla lehdillä ja valtaviin kiveksiin sidottiin kokonainen varsi. Mikan suusta valui enää kuolaa, kun ääni oli kulunut loppuun kaikesta karjumisesta. Paksut kädet roikkuivat kaikkensa antaneina köysien varassa.


Sauna oli lämmennyt, joten aloitimme löylyttelemään. Mika sai nyt hetkeksi jäädä omiin oloihinsa. Ohimennen joku meistä aina vilkaisi tuota sonnia kohti ikään kuin varmistaakseen, että hän oli vielä siellä. Keskustelimme aivan arkisista asioista aivan kuin kyseessä olisi kuin mikä tahansa saunailta. Jäähyllä siemailimme olutta ja katsoimme Mikan punoittavaa ja hikistä kroppaa. Mikan katse oli lukittunut maata kohti. Sääsket imivät vielä viimeisiä tippoja sisuksiinsa. Minua melkein kävi Mikaa sääliksi. Toisaalta hän oli kyllä ollut poikkeuksellisen uhmakas tänä iltana. Yleensä se oli Lauri, joka tarvitsi enemmän patistamista.


Saunoimme loppuun. Pesua varten Tuomo käski tuoda Mikan saunaan. Poliisipartio toteutti tämän käskyn mukisematta ja pian kaikkensa antanut köriläs seisoi edessämme, tällä kertaa ilman nokkosia tai muutakaan ylimääräistä. Tuomo käski Mikaa pesemään poliisimiehet perusteellisesti. Mika totteli ilme värähtämättä. Mikan touhutessa huomasin miehen selän helottavan punaisena. Pakaroiden väli näytti vielä pahemmalta.


Pesujen jälkeen Mika sai luvan huuhdella itsensä jäljelle jääneillä vesillä, jotka olivat korkeintaankin haaleita. Siltikin Mikan kasvoilla käväisi helpotuksen aalto, kun vesi huuhtoi pahimman ärsytyksen pois.


Poliisimiehet pukeutuivat, kiittivät Tuomoa ja lähtivät talsimaan autoaan kohti. Minä saattelin Mikan Tuomon kanssa tyrmään. Välissä piti tehdä pysähdys leikkihuoneessa ja lukita Mikan kovia kokenut kalu takaisin sinne minne se kuului. Ähertäessäni siveysvyön osien kanssa mieleeni tuli ajatus metallisen siveysvyön hommaamisesta, ehkäpä jopa mittatilaustyönä tehtynä. Sisällä parakissa meitä odotti Lauri yhä hereillä. Ilmassa tuoksui jo nyt miehinen vivahde. Tyrkkäsimme Mikan sisään ja lukitsimme miehet kahden lukon taakse.


Tuomo opasti minut päärakennukseen ja siellä pienehköön toimistohuoneeseen. Tuomo istahti tietokoneelle ja veti seinustalta tuolin viereensä, johon kehotti minua istuutumaan. Tietokoneen näytöllä näkyi nyt kirkkaana Laurin ja Mikan hahmot. Tuomo napsautti vielä kaiuttimet päälle, jolloin kuulimme heidän välisen keskustelunsa.


– Et arvaa mitä ne teki mulle, Mika aloitti. – Ne sito mut puiden väliin ja suihkutti jotain ainetta, joka sai kaikki vitun hyttyset iskemään muhun kiinni. Ja lopuksi se hemmetin nuori poliisijätkä tunki nokkosia joka puolelle, Mika kertoi ja hieroi samalla varovasti punoittavia nännejään.
– Aika hurjan kuulosta, Lauri tyytyi kommentoimaan. – Mun nenässä haisee vieläkin se kusi.
– Ne ei antanut sun peseytyä?
– Ei, antoivat vaan tuollasen virttyneen pyyhkeen.
– No hemmetti, Mika tuijotti Lauria. – Onko paikat vielä hellinä?
– Ei pahemmin. Oli se aika kiimasta tulla niin monen äijän panemaksi.
– No varmasti, huomasin Mikan huulilla pienen virneen. – Hitto kun jäi kauhee kiima päälle.
– No sanopa muuta. Kai se on silti pakko vaan käydä nukkumaan. Öitä.
– Öitä.

Roolileikkimme kolmas pyörä osa III

Laurin ja Mikan viikonloppu saa loppuhuipennuksensa. Vanhat tutut tulevat vierailulle.

 Siirsimme Mikan kanssa olohuoneen huonekalut takaisin paikoilleen ja rojahdimme istumaan sohvalle. Mikan käskin pysyä täysin alastomana, mutta itse vetäisin vielä bokserit jalkaan. Ilmassa tuoksui miehiseltä.

  • No, mitäs tykkäsit tästä illasta? Voidaan puhua ihan normaalisti mies miehelle, kysyin.
  • Tykkäsin kyllä, Mika vastasi katsoen minua suoraan silmiin. – Oli ne kassipainot aika ilkeät, mutta muuten oli hemmetin kuumaa. Etenkin tuo painimatsi oli oikein tervetullutta vaihtelua.

 Katsoin sivusilmällä, miten Mikan kalu kurkotteli vinosti kohti kattoa. Tuo vehje ei ainakaan valehdellut.

  • Oikein kiva kuulla. Mä tykkäsin myös, mutta se lienee aika itsestään selvää, hymähdin. – Ei kai me oltu liian ilkeitä Laurille, kun jätettiin se yksin tuonne?
  • Ei ollenkaan, Lauri on sitkeä poika, Mika vastasi pilke silmäkulmassaan. – Ja olihan se ansaittu, kun meni tuolla tavalla häviämään.

 Myönsin Mikan olevan oikeassa. Kysyin lopuksi, miten Mika toivoisi saavansa laueta.

  • Oon aina halunnut testata miltä tuntuu olla pantavana. Eli jos haluat, saat korkata mun reiän.

 Olin kieltämättä yllättynyt tästä vastauksesta. Mikan täytyi todella pitää minusta ja minun otteistani. Vastasin tietysti myöntävästi. Halusin ryhtyä heti hommiin, joten aluksi käskin Mikan imemään kaluni kovaksi. Siinä ei mennyt kauaa, kun kyrpäni souti kovana Mikan ahnaassa suussa. Käskin Mikaa antamaan huomiota kasseilleni, mikä ei sekään ollut ongelma. Suuhoito alkoi tuntumaan jo liian hyvältä, joten käskin Mikan mennä nelinkontin sohvalle. Hain liukuvoiteen ja aloin levittämään sitä tottunein ottein Mikan reiälle. Näytti siltä kuin reikä sykkisi valmiina ottamaan tavaraa vastaan.

 Vielä sipaisu voidetta omalle kalulle ja olin valmis. Mikan jykevät ja karvaiset reidet edessäni saivat mieleni pyörryksiin. Enää ei tarvinnut tyytyä yhteen pojuun, vaan sai välillä hieman vanhempaakin. Mitä sitä enempää voisi toivoa?

 Hain terskallani oikeaa kohtaa, mikä tuotti Mikassa matalaa hyminää. Löydettyäni kohdan, aloin työntämään terskaa sisään. Reikä oli todellakin tiukka. Jo pelkkä terskan saaminen sisään oli työn takana. Pikkuhiljaa sain varttakin ujutettua sisään. Mika huohotti allani kuin olisi laukeamassa minä hetkenä hyvänsä. Käskin Mikan pitämään vielä näppinsä irti kalustaan. Kun olin saanut koko elimeni tuon körmyn sisään, aloitin maltillisen tikkaamisen. Mikan huohotukset alkoivat olla niin voimakkaita, että Laurin oli pakko kuulla ne tyrmäänsä. Nautin tämän myötä vielä enemmän tilanteesta. Kiihdytin liikettä tasaisesti, kunnes olin sopivassa panotahdissa. Mikan tiukka reikä puristi kaiken voiman erektiostani. Jos olisin vähemmän kiihottunut, voisivat panohommat tyssätä tähän.

 Vedin kivikovan kaluni ulos Mikasta ja käskin miestä kääntymään selälleen. Mikan kalu paljastui olevan samassa kunnossa omani kanssa. Työnnyin jälleen sisään ja jatkoin siitä, mihin olin jäänyt. Tunsin laukeamisen olevan varsin lähellä, joten annoin Mikalle luvan runkata omaa kaluaan. Pian Mika henkäisi olevansa lähellä laukeamista. Hauikset olivat pingottuneet äärimmilleen ja rintalihakset vavahtelivat tikkaamiseni tahdissa. Annoin Mikalle luvan laueta. Pian tuon uroksen elimestä sinkosi paksuja mällipaakkuja pitkin karvaista vartaloa. Mika urahteli niin, että koko kämppä raikasi. Samalla sekunnilla laukaisin omat lastini syvälle Mikaan huohotuksen saattelemana.  

 Kävimme yhdessä suihkussa niin, että Laurin päälle valui kaikki se vesi, joka kuljetti hien ja kiiman pois vartaloiltamme. Pojuni otti kaiken tämän vastaan ilmekään värähtämättä.

  • Joudut nyt odottamaan aamuun asti, totesin Laurille. – Ja otat mukisematta vastaan kaiken kusen, joka minulta ja Mikalta irtoaa.

 Lauri nyökkäsi ja jäi istumaan pimeyteen. Kuivateltuani puin itselleni bokserit ja t-paidan. Mikan käskin olla alasti loppuillan. Rojahdimme taas sohvalle. Mika halusi nähdä kuvaamani painivideon. Lupaa kyselemättä Mika kahmaisi minut suureen ja lämpimään kainaloonsa. Minulla ei ollut mitään syytä pistää vastaan.

 Videolla näkyi, kuinka matsin alussa kaksi miehekästä kehoa litistyivät toisiaan vasten. Mika murahteli tasaista tahtia, kun taas Lauri oli tuttuun tapaan hiljaisempi osapuoli.

  • Laurin jalat on liian lähellä toisiaan, Mika kommentoi, kun Lauri jo seuraavaksi mätkähti vasten lattiaa.
  • Pitäiskö teidän harjoitella ihan säännöllisesti keskenään? virnuilin Mikalle.

 Mika hymähti vastaukseksi. Huomasin pieniä sykäyksiä Mikan paksussa kalussa. Tässä kohtaa videota Lauri oli saamassa yliotteen Mikasta.

  • Tuossa kohti oli itse asiassa lähellä, että olisin joutunut maahan.
  • Sepä oliskin mielenkiintoista, että se olisit sinä nyt tuolla vessassa.
  • Eipä siinä olis muuta kuin ottaa vastaan se mitä tulee, Mika vastasi tyynesti.

 Video loppui ja heti sen jälkeen ruudulle ilmestyi Simon nimi. Sydän hypähti rinnassa, kun vastasin puhelimeen.

  • No moro, mitä mies?
  • Terve terve, eipä tässä ihmeempiä, Simon ääni oli tutun tiukka. – Minun ja Teron reissu peruuntui, kun leikkikaverit tulivat kipeiksi. Ei olis sulla ja Laurilla vapaata nyt viikonloppuna?
  • Itse asiassa ollaan täällä Laurin luona viikonloppua viettämässä oikein mukavissa merkeissä. Ja on meillä kolmaskin täällä mukana, vastasin ja vinkkasin Mikalle silmää.
  • Ai joku kolmaskin? Kukas se on?
  • Tällainen yllätyskaveri, joka selviää kun tuutte tänne.
  • Vai että sellainen kaveri, kuulin Simon äänestä, että hänen suunsa kääntyi pieneen hymyyn. – Otanko Rikun vielä mukaan?

 Mielessäni käväisi Simon uljas sakemanniuros.

  • Ei tällä kertaa tarvitse. Pärjätään ihan hyvin tällä porukalla.

 Lopetimme puhelun. Mikan kasvoilla oli kysyvä ilme. Selitin Mikalle, miten minä ja Lauri olimme tutustuneet Simoon ja hänen orjapoikaansa. Mika halusi ehdottomasti tietää jokaisen yksityiskohdan.

  • No on teillä ollut aikamoiset leikit Laurin kanssa, Mika sanoi lopulta hieroen leukaansa. – Enpä olis koskaan arvannut.

 Kauaa ei meidän tarvinnut seuraa odotella. Ovikellon soidessa käskin Mikan avaamaan oven munasillaan.

  • Terve taloon! Simo kailotti siihen ääneen, että Laurinkin oli pakko hänet kuulla. – Tämä taitaa olla se yllätysvieras.

 Mikalta meni hetken aikaa miettiä sopivaa vastausta.

  • Kyllä, herra. Mukava tutustua, herra.
  • Kuin myös, kuin myös. No kerrohan miten sinä tunnet tämän hienon nuoren miehen? Simo vastasi nyökäten minua kohti.
  • Olen Laurin isä ja halusin kokeilla näitä juttuja, Mika kertoili katse hapuillen lattiaa.
  • Ohhoh, vai että isäukko on laitettu ruotuun! Tämähän on oikein mainiota.

 Simo alkoi samassa kopeloida Mikaa joka puolelta. Käskin Mikaa ojentamaan ryhtiään ja nostamaan katseensa lattiasta. Simo puristeli Mikan terhakoita nännejä, kouri muhkeita kasseja ja läpsi karvaista takapuolta.

  • Oikein hyvän oloinen kaveri, Simo kehaisi minulle. – Mutta varmasti tässä on vielä paljon koulutettavaa.
  • On varmasti. Mutta sehän tästä tekeekin hauskaa.
  • Nimenomaan, kyllähän sinä nämä jutut ymmärrät, Simon kasvoilla oli ennennäkemättömän leveä virne. – No mutta Tero, riisupa ittes niin voidaan vertailla teitä kahta.

 Tero totteli kuuliaisesti ja paljasti entisestään kiristyneen vartalonsa. Vatsalihakset alkoivat pullistella ihon alta lupaavasti. Käsivarret olivat jänteikkäät. Kiinnitin ääneen huomiota Teron kroppaa koristavaan karvoitukseen, joka oli tihentynyt viime näkemästä.

  • No joo, ajattelin vaihtelun vuoksi pitää vähän karvoja tällä, Simo mittaili katseellaan Teroa. – Mutta voi olla että ne lähtee jossain vaiheessa taas veks. Tälle sun uudelle körmylle karvat kyllä sopii kuin nenä päähän.
  • Ehdottomasti. Se on varmasti itekin ylpee niistä. Toisaalta jos se alkaa kovin hankalaksi niin aina on vaihtoehtona ajaa se täysin karvattomaksi.

 Mikan ilme värähti kuultuaan lauseeni lopun.

  • No mutta, et kai oo unohtanut sun vanhaa pojua ihan kokonaan? Simo kysyi.
  • En tosiaan, täällähän se on.

 Ohjasin Simon kylpyhuoneeseen ja läväytin valot päälle. Laurin silmät kipristelivät aluksi kirkkaassa valossa. Simon huomattuaan ne laajenivat silminnähden.

  • Katos, katos. Mitäs tuhmaa se sinä oot tehnyt?
  • Se vaan hävisi tuossa äsken Mikalle, vastasin odottamatta Laurin vastausta. – Jos kusettaa, niin tuossa on siihen tarkoitukseen paikka.
  • No itse asiassa nyt kun mainitsit niin painaa tuo rakko jo hieman.

 Simo veti sepaluksensa auki ja kaivoi esiin tykkinsä. Ei mennyt kauaa, kun keltainen neste virtasi jälleen Laurin vartalolla. Laurin ilme säilyi yhä muuttumattomana.

  • Kätevää, kun tätä vessaa ei tarvi vetää, Simo virnisti minulle.

 Siirryimme kaikki olohuoneeseen. Minä ja Simo istuimme sohvalle, kun taas Tero ja Mika käskettiin polvistumaan meidän eteemme. Näytin Simolle Mikasta ja Laurista ottamani kuvat ja videot. Simo katsoi ne läpi katse herkeämättä ruudusta.

  • Oikein mallikelpoista työskentelyä. Pitää joskus ottaa uusiksi nämä kisat isommalla porukalla, Simo kommentoi. – Nyt meinaa vaan toisenlaista kiimaa pukata.

 Simo kaivoi puolikovan kalunsa ulos housuistaan ja vinkkasi Mikan eteensä. Mika totteli kuuliaisesti ja tulkitsi Simon eleistä tämän halut. Sen enempää empimättä Mika ahmaisi Simon terskan suuhunsa. Mikan suu alkoi nopeasti täyttymään Simon kookkaasta elimestä. Kalun koko taisi tulla yllätyksenä Mikalle, joka kakoi muutaman kerran posket täynnä sykkivää kalua. Simo otti tiukan otteen Mikan takaraivosta ja tunki kyrpänsä voimalla syvälle Mikan suuhun. Mikan korahdukset saivat Simon vain huohottamaan entistä kovemmin.

  • Ai vittu, kun tekee hyvää. Täähän on imenyt munaa jo aiemminkin, Simo henkäisi.
  • Aivan varmasti on käynyt salaa vaimoltaan imuilla, hekumoin vieressä.

 Aikansa nautittuaan Mikan suuhoidosta käski Simo Mikaa lopettamaan. Kommentoimme molemmat huvittuneesti Mikan reisien välissä sykkivää kalua.

  • Meinaa vähän nälkä olla. Osaisko tämä meidän uusin poju tehdä meille jotain purtavaa? Simo kysyi.
  • Vallan mainiosti osaa, kehaisin ja käskin Mikan keittiöön.

 Mikan häärätessä keittiössä saimme oikein hyvää suuhoitoa Terolta. Simon poju imi tasaiseen tahtiin vuorotellen kahden kalun välillä. Emme halunneet vielä laueta, joten Mikan kehotus tulla syömään tuli juuri oikeaan aikaan.

 Siirryimme kaikki keittiöön, jonne oli levinnyt herkullinen ruoan tuoksu. Istuimme Simon kanssa pöydän ääreen Teron jäädessä seisomaan seinää vasten kädet selän takana. Mika tarjoili ruoan lautasille ja siirtyi itsekin seinäruusuksi.

 Nautimme Simon kanssa ruoasta ja mahtavista näkymistä. Kommentoin ääneen Teron sukukalleuksiin ilmestynyttä muovista siveysvyötä, jota koristi vihreäsävyinen maastokuvio. Simo kehui Teron olleen lukittuna siveysvyöhön jo viikon ajan, mikä oli tälle ennätys.

  • Piti saada jatkuva runkkaaminen kuriin, Simo selitti. – Ei auttaneet mitkään rangaistukset, joten tässä sitä ollaan. En ole mikään noiden härveleiden suurin fani, mutta joskus pitää tehdä vaikeitakin ratkaisuja, Simo virnisti loppuun.

 Lopetettuamme syömisen Mika keräsi lautaset tiskikoneeseen.

  • Mitäs me näille kahelle tarjotaan? kysyin Simolta.
  • Hmm, Simo mietti ja hieroi leukansa sänkeä. – Kyllähän meidän jotain pitää tarjota.

 Samassa Simo vetäisi housunsa nilkkoihin ja asettui nelinkontin ruokapöydän tuoleille.

  • Näytähän Tero tälle uudelle poitsulle, miten isännän persettä nuollaan.

 Tero ei aikaillut, vaan pudottautui polvilleen, asetti kämmenensä vasten Simon pakaroita ja nojasi päänsä Simon reikää kohti. Pian alkoi kuulumaan Simon äänekästä voihkintaa, kun Teron kieli teki taikojaan. Simon voihkinnat voimistuivat ja laskivat aaltomaisesti. Teron asento pysyi ihailtavan tasaisena. Mika seurasi toimitusta silmät tuikkien. Katsahdin hänen alapäähänsä, joka oli hyvässä vauhdissa kohti täyttä seisokkia.

 Aikansa nautiskeltuaan käski Simo Teroa lopettamaan ja siirtymään seinän viereen. Seuraavaksi oli Mikan vuoro. Tunsin pienen jännityksen tapaisen käväisevän mahanpohjassani. Kuvittelin mielessäni, ettei Mika ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

  • Laskehan sinäkin housut alas ja nauti Teron kielestä, Simo kehotti. – Oon kouluttanut sen hyvin tätä varten.

 En nähnyt syytä pistää vastaan, joten asettauduin toiselle puolen ruokapöytää. Tero pudottautui takaisin polvilleen ja aloitti työskentelynsä. Tunsin kuuman ja kostean kielen pyörivän ensin reikäni ympärillä, kunnes se alkoi työntymään sisään asteittain. Simo oli oikeassa sen suhteen, ettei Tero ollut vasta-alkaja tässä hommassa. Tarkkailin sivusilmällä, kun Mika oli Simon kimpussa. Mikan liikkeet eivät näyttäneet yhtä varmoilta ja tasaisilta kuin Teron vastaavat.

  • Kyllä tästäkin vielä hyvä perseennuolija koulutetaan, Simo kommentoi väliin. – Vähän voisit syvemmälle mennä.

 Mikan pää painui silminnähden syvemmälle Simon peräsintä kohti. Simo suorastaan ulvoi nautinnosta. Tunsin kuinka oma kaluni sykki valtoimenaan, kun Teron kieli jyskytti reikääni. Lopulta minun oli pakko käskeä Teroa lopettamaan, koska muuten olisin varmaan lauennut niille sijoilleni.

 Simokin oli saanut tarpeeksi Mikan suuta, joten siirryimme olohuoneen puolelle. Simo käski Teron ja Mikan nelinkontin sohvalle. Edessämme avautui upea näky, kun Mikan karvainen, karhu-ukon perse komeili Teron kiinteän ja miltei karvattoman pepun vierellä. Annoin Simolle luvan korkata Mikan reikä omalta osaltaan. Tällä välin siirryin itse Teron taakse.

 Teron reikää ei tarvinnut juuri avata, vaan kyrpäni upposi miltei sekunnissa sisälle. Helposta sisäänpääsystä huolimatta Teron paneminen tuntui yhtä hyvältä kuin Laurinkin. Sen sijaan Mikaan verrattuna reikä tuntui aavistuksen löysemmältä.

 Seurasin sivusta, kun Simo yritti saada valtikkaansa Mikan sisälle. Vaikka terska oli kivikova, joutui Simo ähertämään jonkin aikaa ennen kuin Mikan reikä antoi periksi. Päästyään sisälle aloitti Simo armottoman tikkauksen, mikä sai Mikassa aikaan matalaa murahtelua.

 Vaikka olin lauennut jo kerran tänään, oli Teron tiukka reikä ja Simon panemisen seuraaminen liikaa. Tunsin kuinka kaluni syöksi kuumaa mahlaa syvälle Teron sisälle. Jätin elimeni veltostumaan Teroon ja seurasin, miten Simo käsitteli Mikaa. Simo läpsi nyt Mikan pakaroita niin, että koko huone raikasi. Mikan murahtelut olivat muuttuneet jo huudoiksi, kun samaan aikaan Simo veteli kaluaan Mikan melkein neitsytperseessä. Mikan paksut reidet vavahtelivat, kun hän yritti pitää asentonsa kasassa. Loputtomiin ei Simonkaan kalu kestänyt, vaan kaikki huipentui Simon karjaisuun. Simo veti sykkivän kyrpänsä ulos Mikasta ja roiski spermat tämän perseelle ja alaselälle. Ilmassa tuoksui miehinen hiki.

 Loppuilta meni saunoessa ja rennosti jutustellessa. Mika halusi tutustua paremmin Simoon ja Teroon. Kysymyksiä riitti laidasta laitaan. Itse tyydyin lähinnä seuraamaan keskustelua sivusta ja hörppimään olutta. Oluen kittaaminen aiheutti jokaisessa meissä sen, että Lauri sai illan ja yön aikana usean rakollisen virtsaa päällensä. Minulla melkein kävi pojuani sääliksi.

 Mika oli hyvä isäntä ja tarjosi oman huoneensa ja parisänkynsä vieraille. Minä ja Mika taasen nukuimme Laurin 120 senttiä leveässä sängyssä. Juuri ennen nukkumaan menoa Mika kävi hakemassa jotain huoneestaan.

  • Halusin esitellä tämän aluksi ihan kahden kesken, Mikan katse hieman harhaili.
  • Ai minkä?

 Mika veti selkänsä takaa pienen pahvilaatikon, josta tunnistin välittömästi erään siveysvöiden valmistajan merkin. Tunsin lämpimän läikähdyksen rinnassani.

  • Haluatko, että laitan tämän heti päälle? Mika kysyi ennen kuin ehdin sanoa mitään.
  • No ehdottomasti, vastasin hiljaa.

 Mika asetteli isoimman renkaan kassiensa taakse. Sormet hieman haparoiden hän sai loput osat paikoilleen. Lopuksi Mika tarjosi minulle pienen munalukon avaimen kanssa. Liu’utin lukon koko komeuden päälle ja napsautin sen kiinni. Avaimen talletin lompakkooni.

  • Siellä on ja pysyy, sanoin pienen virneen kera ja tartuin kiinni Mikan valtavista kasseista.

 Yö sujui makoisasti Mikan kainalossa. Käväistessäni hereillä minun oli pakko aina kouraista Mikaa alakerran paketista. Mika päästi aina pienen murahduksen, mutta ei missään vaiheessa vienyt kättäni pois tai sanonut vastaan.

 Aamulla herätessäni oli Mika jo noussut ylös. Keittiöstä kantautui pekonin houkutteleva tuoksu. Nousin ylös ja harpoin keittiöön, missä Simo ja Tero jo nauttivat Mikan tarjoamista antimista. Liityin kaksikon seuraan ja pian sain eteeni lautasen täynnä herkkuja. Kehotin alastonta Mikaa istumaan myös alas ja syömään.

  • Vielä on pitkä päivä edessä, sanoin luoden merkitsevän katseen Simoon.

 Aamupalan jälkeen vapautin Laurin kahleistaan ja käskin pojun peseytyä perusteellisesti. Käskin Mikaa siivoamaan keittiön ja tekemään Laurille maustamatonta puuroa. Laurin saatua kuivattua itsensä lukitsin siveysvyön takaisin paikoilleen. Lukitsin kaulassa roikkuvaan metalliketjuun talutushihnan ja käskin Laurin nelinkontin. Hihnasta vetäen talutin Laurin keittiöön. Simo seurasi näytöstä olohuoneesta käsin. Mika oli keittiössä vastassa puurolautasen kanssa.   

  • Turhaan sitä pöydälle laittaa, sanoin Mikalle, joka oli jo asettamassa lautasta pöydälle. – Tuo lattia tuossa on aivan hyvä.

 Mika katsahti lattialla könyävään alastomaan Lauriin, sitten minuun ja seuraavaksi lautanen oli jo löytänyt tiensä lattialle. Mika ei jäänyt tämän jälkeen toimettomaksi, vaan Simo käski hänet imemään aamuseisokkiaan.

 Jäin Laurin kanssa kahdestaan keittiöön. Seurasin mielenkiinnolla ja hieman kiihottuneena, kun pojuni lipoi puuroa sisuksiinsa.

  • Herra, saanko puhua? Lauri kysyi yllättäen.
  • Saat tämän kerran.
  • Ehdotitko sinä siveysvyötä Mikalle? Laurin katse nousi varovasti ylös.
  • En ollenkaan, kyllä se sun isäs ehdotti sitä ihan ite, hymähdin vastaukseksi.

 Lauri tyytyi tähän vastaukseen ja jatkoi puuron lappaamista sisäänsä. Ruokailun jälkeen talutin Laurin ylpeänä olohuoneeseen, jossa suihinottaja oli tällä välin vaihtunut Teroon.

  • Katos, katos…täällähän on oikea omegaorja elementissään, Simo naurahti Laurin totaalisen alistetulle olemukselle.
  • Joo tällainen tää on, vastasin mittaillen Lauria katseellani. – Aina tahtoo ottaa sen altavastaajan paikan. Mutta sehän on hyvä, että eri asiat kiihottaa eri ihmisiä.
  • No näinhän se on, Simo totesi ja puski Teron pois kalunsa kimpusta. – Tuuhan poju tänne, hän viittoi Lauria.

 Lauri tallusti Simon eteen ja ahmaisi tämän kyrvän suuhunsa. Tottunein ottein Lauri sai Simon huokailemaan mielihyvästä hetkessä. Oma etumukseni alkoi pullottaa uhkaavasti tuota näkyä katsellessa, joten istahdin Simon viereen ja käskin Mikan oman kaluni kimppuun. Äijä teki työtä käskettyä, siirsi bokserit syrjään ja aloitti imemisen. Katseeni seilasi Laurin ja Mikan väliä. En voinut uskoa todeksi, että olin saanut tällaisen isä-poika-kaksikon alistumaan eteeni näinkin helposti.

 Pojujen nostettua minun ja Simon kiima äärimmilleen päätti Simo ottaa ohjat käsiinsä. Simo kävi ensin laukullaan ja kehotti minua sillä välin avaamaan jokaisen siveysvyön. Teron häkin avaimen Simo kaiveli farkkujensa taskusta. Teron vehje olikin helpoin päästää vapauteen, koska häkki istui täydellisesti kalun ympärille. Seuraavaksi oli vuorossa Mika, jonka mörssäri tursui ulos muovisen kotelon pienimmästäkin reiästä. Saatuani lopulta kassitkin vapaiksi Mika huokaisi kuuluvasti. Laurinkin kotelo oli tiukasti kiinni elimessä, mutta tiesin juuri ne oikeat väännöt, joilla häkki liukui irti.

 Simo palasi olohuoneeseen mukanaan kasa erinäisiä välineitä. Homma aloitettiin sillä, että Mika käskettiin istumaan lattialle sohvaa vasten jalat ojennettuina suoriksi. Mikan kädet lukittiin käsiraudoilla selän taakse. Seuraavaksi Tero istutettiin Mikan syliin kasvot Mikaan päin. Teron puolikovana heiluva vehje osui nyt Mikan pehmeään vatsaan. Mikan kalunpää sen sijaan kutitteli Teron ahnasta reikää. Teron kädet sidottiin köydellä tiukasti selän taakse. Lopuksi Lauri käskettiin nelinkontin perse Mikaa ja Teroa kohti lattialle. Laurin kasseihin asennettiin kisailuista tuttu kassivarjo, johon kiinnitetty naru solmittiin toisesta päästä Mikan kassien ympärille. Laurin päähän naurua Simo pani lisäksi roikkumaan kasan painoja.

  • No niin, nyt alkaa näyttää hyvältä, Simo perääntyi pari askelta taaksepäin. – Ai niin, vielä nämä.

 Simo nappasi kaksi pientä kiekkoa, jotka näyttivät nappiparistoilta. Hän asetti ne Teron otsaa vasten ja käski Mikan asettaa oma otsansa vasten kiekkoja, jotta ne pysyisivät paikoillaan.

  • Elikkäs, homman nimi on se, että Lauri yrittää vetää isäukkonsa kassit irti samalla kun iskä yrittää pitää nämä kaks nappia paikoillaan. Se kumpi luovuttaa ensin, häviää. Ja palkintona ei ole sen kummempaa kuin saada laueta tänään, Simo virnisti.
  • Eikö Laurilla oo vähän liian helpot oltavat? kysyin väliin.
  • No kieltämättä, ei nuo painot ehkä paina tarpeeksi.

 Simo palasi kassilleen ja käveli takaisin mukanaan paksu anaaliplugi. Loraus liukkaria ja tuo järkäle oli jo Laurin sisällä.

  • Tämä jööti paisuu viidentoista sekunnin välein. Luulis tuovan hieman haastetta tähän hommaan. Eiköhän aloteta.

 Simo pumppasi ensimmäisen erän ilmaa plugin sisään. Lauri henkäisi eikä ensin meinannut saada kassivarjoa liikkeelle. Huomasin Laurin kurtistuneista kasvoista, että kassipainot todella kurittivat selibaatissa viruneita nyyttejä. Naru lepäsi löysänä Mikan ja Laurin sukukalleuksien välillä. Simo pumppasi lisää ilmaa Laurin reikään.

  • Ei taida tämä ori olla juoksutuulella, kommentoin näkyä.

 Toisessa päässä Mika ja Tero istuivat tyynenä kasvot vastakkain. Tyyneys kuitenkin kaikkosi, kun Lauri sai narun kiristymään. Mikan ilme terästäytyi kassien pingottuessa narun tahdissa. Laurin matala murahtelu sai oman kaluni jälleen kovettumaan.

 Laurin vetäessä narua milli milliltä eteenpäin pumppasi Simo lisää ilmaa plugiin. Laurin murahtelu muuttui pikkuhiljaa ähinäksi ja lopulta eläimelliseksi karjunnaksi. Kassipainot olivat valuneet vasten turpeita kiveksiä ja painoivat ne lyttyyn. Mikan otsa oli uurteilla ja hikikarpalot valuivat pitkin kasvoja tippuen Teron kalulle ja kasseille. Mika ohitti murahtelun kokonaan ja siirtyi suoranaiseen ulvontaan. Laurin isän sonnin kivekset olivat pingottuneet äärimmilleen, kun poika veti niitä irti vartalosta laukeamisen toivossa. Oma kaluni valutti kiimalimaa solkenaan.

 Teronkin vartalo alkoi täristä, kun hän tunsi Mikan järkälemäisen kehon vavahtelut allaan. Teron huomattavasti lyhyempi varsi heilui uhkaavasti Mikan ulvonnan tahdissa. Pienet kiekot näyttivät putoavan hetkenä minä hyvänsä. Katsahdin Laurin reikään, joka näytti levinneen luonnottoman näköiseksi plugin vaikutuksesta. Tästä huolimatta Lauri jatkoi määrätietoista kulkuaan silmät kiinni supistuneina ja kulmakarvat kurtussa. Viimein kuului korvia huumaava karjaisu:

  • Ai vittu lopettakaa!

 Mika oli luovuttanut. Simo irrotti narun yhdellä käden liikkeellä, jolloin Mikan punaisena helottavat kassit valahtivat reisien väliin. Mikan kroppa oli hiestä märkä. Tero kierähti lattialle Mikan päältä ja huohotti raskaasti. Laurikin lysähti lattiaa vasten kaikki lihakset silminnähden supistellen.  

  • Aikamoisen näytöksen meille järjestit, kehuin.
  • No kiitos, kiitos, Simo virnuili tyytyväisenä. – Mites me edetään palkinnon suhteen?
  • Lukitaanhan ensin tämän häviäjän vehkeet, sanoin ja keräsin Mikan siveysvyön osat yhteen.

 Kumarruin Mikan viereen. Iso mies hengitti raskaasti silmät puoliksi kiinni.

  • Anteeksi herra, kun en pärjännyt kisassa, Mika sai sanottua henkäisyjen lomassa.
  • Älä nyt anteeksi pyytele, voittihan toinen minun pojuista tänään.

 Olin oikeastikin tyytyväinen tulokseen. Lauri oli ansainnut voittonsa reilun kisan ja pitkän selibaatin jälkeen. Lukitsin Mikan sukukalleudet varmoin ottein.

  • Tuupa Lauri tähän, viitoin nuoremman pojuni luokseni.

 Lauri konttasi isänsä viereen. Käskin hänet polvilleen.

  • Nyt on sun palkinnon aika. Saat runkata kalus loppuun asti, kunhan laukeat sun isäs päälle.

 Laurin ilme oli tutun ilmeetön. Ehkä pieni hämmennys käväisi hetken aikaa silmissä. Kauaa se ei kestänyt, kun Laurin iso koura jo hakeutui kalun ympärille. Silmät suljettuina pojuni veteli esinahkaa edestakaisin. Melkein pystyin omin silmin näkemään ne mielihyvän aallot, jotka tällä hetkellä vyöryivät Laurin kehon lävitse. Kassit alkoivat nousta ylös kyrvän juureen. Huulten välistä purkautuvat lyhyet huohotukset kielivät loppuhuipennuksen olevan lähellä. Ja sitten Lauri jo purkautui kuin tykki konsanaan pitkin Mikan hikistä ja karvaista ylävartaloa. Viikkoja tavaraa pantanneet kassit eivät säästelleet Mikalta tippaakaan. Toinen nänni peittyi komeasti paksuun mälliin. Nopeimmat ja ohuimmat tipat lensivät Mikan kasvoille. Tavaraa tuntui tulevan niin paljon, että Mika saisi pestä sitä irti karvoistaan vielä viikon ajan. Mikan ilme oli sekoitus hämmennystä ja inhoa. Huomasin kuitenkin siveysvyön kotelon olevan täynnä kalua.   

  • Mainiota poju! hihkaisin, kun Laurin vehje oli valuttanut viimeisetkin tipat pihalle.
  • Mielestäni Teronkin pitää saada palkinto hyvästä suorituksestaan, Simo totesi.

 Niinpä Mika käskettiin nelinkontin lattialle ja Teron kyrpä liukastettiin kiiltäväksi. Mikasta huokui nyt miehisen hien lisäksi nuoren uroksen sperma. Simon käskystä Tero upotti valtikkansa Mikaan. Teron elin ei ollut sieltä isoimmasta päästä, joten tällä kertaa Mikan ääntely oli hillitympää. Mikalle ja Laurille ominainen matala murahtelu oli silti läsnä. Juuri tuo ääni sai minussa aikaan kotoisan kiiman tunteen. Myös Teron kassit olivat täynnä nuoren miehen kiimaa, joka purkautui muutaman minuutin tikkaamisen jälkeen. Tämä tyhjennys oli visuaalisesti paljon hillitympi, mutta Mikan kehon vavahtelu kertoi siitä, että sisäinen siemennys oli ollut runsas.

 Simo ei voinut enää vastustaa, vaan iski Mikan kimppuun heti, kun oli irrottanut Teron Mikan reiästä. Simon valtava kanki sai Mikassa aikaan kunnon ulvahduksen. Mikan tuskaiset huudot saivat Simon kiiman nousemaan entisestään. Katsoin silmät ja kalu kovana, miten Mikan karvainen reikä laajeni ja sykki Simon panemisen tahdissa. Liukuvoiteeseen alkoi sekoittua Teron paksua mälliä. Lisäliukastus ei ollut pahitteeksi, sillä Mikalla oli selkeästi hankaluuksia ottaa Simon lekaa vastaan. Mutta toisaalta eipä Mika sanonut turvasanaa tai pyrkinyt karkuun tilanteesta, sillä molemmat hän olisi taatusti voinut toteuttaa.

 Simon loppuhuipennus tuli ehkä noin kahdenkymmenen minuutin raivokkaan panemisen jälkeen. Mika urahteli, kun Simon kalu sylki mällejään syvälle tuohon sonniin. Simo rojahti selälleen lattialle sykkivä kanki leväten vasten kiinteää vatsaa. Ajatus Mikan jälkiliukkaista oli liian houkutteleva, joten tartuin tilaisuuteen ja painoin oman kaluni Mikaan. Körilään ääni tuntui olevan lopussa, koska sain reaktioksi lähinnä reisien vavahtelua ja huohotusta. Tämä ei kuitenkaan heikentänyt kiimaani, vaan laukesin omasta mielestäni liian aikaisin Mikan märkään ja hieman jo venyneeseen reikään.

 Siinä me huohotimme kaikki viisi miestä voipuneina päivän koitoksista. Kävimme kaikki pesulla ja söimme hieman. Sallin Laurin olla loppuillan normaalisti kuitenkin sillä ehdolla, että kaulaketju pysyy paikoillaan. Mika sen sijaan otti Laurin roolin ja toimitti välillä hierojan ja välillä pöydän virkaa. Huonekaluille ei Mikalla ollut asiaa, vaan tämän piti olla aina vähintään polvillaan lattialla. Televisiota katsellessamme Simo tunsi jalkansa voipuneiksi ja käski Mikan rahiksi hänen jaloilleen. Homma eskaloitui siihen, että Mika hieroi Simon varpaat ja jalat perusteellisesti. Seuraavaksi olikin vuorossa suuhoidon antaminen kalulle. Mika nieli kuuliaisesti lopputuotoksen ja kiitti vielä lopuksi.

 Sunnuntai-illan lipuessa yötä kohti oli Simon ja Teron aika lähteä. Teron kerättyä tavarat kasaan oli hyvästelyjen aika. Mika pyysi lopuksi puheenvuoron:

  • Kiitos herrat teille molemmille, hän katsahti ensin Simoa ja sitten minua kohti. – Tämä oli kyllä paras viikonloppu vuosikausiin. Nautin aivan kaikesta, vaikka siinä hetkessä ei saattanut siltä tuntua.
  • Ai jopa siitä, kun Lauri laukesi sun päälle? Simo kysyi.
  • Jopa siitäkin, omalla tavallaan, Mika vastasi kasvoillaan ilme, joka ei valehdellut.

 Lupasimme sessioida porukalla pian uudestaan. Kaksikon lähdettyä oli meidän kolmen aika siirtyä yöpuulle. Mika palasi omaan sänkyynsä, kun minä ja Lauri vetäydyimme Laurin huoneeseen. Totta tosiaan, tämän viikonlopun tulisin muistamaan vielä pitkään.