Avainsana: nöyryytys

Roolileikkimme uusivuosi

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Laurin ja Mikan tarina saa jatkoa juhlien muodossa. Tälle juhlinnalle on tulossa vielä jatkoa.

Syksy oli vaihtunut runsaslumiseksi talveksi, mikä tarkoitti pihatöiden lisääntymistä kolaamisen muodossa. Onnekseni minulla oli kaksi jässikkää, jotka hoitivat homman mukisematta. Olin mennyt jopa niin pitkälle, että lisäsin Laurin profiililla kaupunginosamme Facebook -ryhmään ilmoituksen, jossa tarjosin pientä korvausta vastaan lumenkolauspalvelua. Hommia oli tullut ihan kivasti. Yleensä Lauri ehti paremmin paikalle joustavien opiskeluaikojen ansiosta, mutta Mikakin sai kyllä osansa hommista. Korvaukset työstä tulivat totta kai minulle.

Mikan huone oli saanut lisäyksen kalterihäkin muodossa. Yhteen huoneen nurkista Mika rakensi minun käskystäni vajaa kaksi metriä pitkän ja leveän metallihäkin, joka oli sen verran matala, ettei siellä mahtunut kunnolla istumaan. Kulku häkkiin oli pienehköstä ovesta, jonka lukitsin sitten munalukolla ulkoapäin. Häkki oli varustettu ohuella patjalla sekä ’’kusipullolla’’, joka oli käytännössä iso limsapullo, jonka yläosa oli leikattu pois. Käskin Mikan sinne yöksi silloin, kun hän ei ollut mielestäni toteuttanut tarpeeksi hyvin tai nopeasti käskyjäni. Jos olin oikein ilkeä, en antanut hänelle edes vesipulloa, vaan käskin juomaan omaa kusta, jos jano iskisi. Ja sehän yleensä iski, kun kannoin häkin molemmille puolille ylimääräiset lämmittimet, jotka hohkasivat kuumaa ilmaa suoraan häkkiä kohti. Kerran käskin molemmat orjani häkkiin yöksi. Oli huvittavaa seurata, kun kaksi isoa äijää yritti asettua mukavasti tyrmään, joka oli ahdas jo yhdellekin. Aamulla heidät sitten vapauttaessani olivat molemmat hiljaista poikaa eikä uutta kuritusta hetkeen tarvittukaan.  

Vietimme joulun kolmistaan kotona. Vanhempani olivat lähteneet perinteisesti ulkomaille joulun viettoon, mutta päätin jättää reissun väliin tällä kertaa. Pidimme hieman taukoa rooleistamme, mutta vaatteita pojuni eivät siltikään saaneet pitää. Söimme ja joimme hyvin muutaman päivän ajan. Sen jälkeen alkoikin pojuillani raskas uurastus.

Halusin järjestää suuret uudenvuoden juhlat uudessa talossamme. Kutsuisin paikalle kaikki tuttavamme, jotka olimme saaneet tavata näiden touhujen parissa. Simo ja hänen pojunsa Tero olisivat ensimmäisinä kutsuvieraslistalla. Toki myös Tuomo, jonka luona vietimme monta hauskaa kesäpäivää. Ajattelin selvittää myös Villen ja Lucaksen yhteystiedot, jotta voisin välittää kutsun myös heille.

Taloa piti valmistella useamman päivän ajan juhlia varten. Olohuone tulisi olemaan juhlien keskus, joten teetätin pojuillani sen keskelle pienen esiintymisareenan. Kattoon asennutin samanlaisen kattokoukun kuin leikkihuoneessa. Sohvat ja nojatuolit sivupöytineen asetettiin areenan reunoille. Loppusilauksena olohuoneen nurkkaan tuli pieni häkki, johon saattoi tarvittaessa sulkea huonosti käyttäytyneen orjan.

Lopuksi Lauri ja Mika saivat puunata koko talon lattiasta kattoon puhtaaksi. Molemmilla oli nykyään käytössä munien taakse asennettu sähköiskujen antaja, joka toimi loistavana motivaation lisääjänä. Minun todellakin piti muistaa kiittää Tuomoa tästä mahtavasta ideasta.

Eivätkä juhlat olisi olleet yhtään mitään ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Pojuni saivat kantaa edellä mainittuja selkä vääränä taloon. Suunnittelin, että Mika saisi toimia pääkokkina, kun taas Lauri voisi tyydyttää vieraita muilla tavoilla. Toki saisin käyttööni myös Teron ja Lucaksen, mutta en uskonut heillä olevan kovin kummoisia keittäjän taitoja Mikaan verrattuna.

Lopulta koitti kylmä ja lumisateinen uuden vuoden aatto. Olin varannut joitakin raketteja h-hetkeä varten, mutta pahoin pelkäsin, että ne jäisivät ensi vuoteen huonon sään vuoksi. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Tuomo sekä Simo ja Tero. Ville oli vastannut tulevansa, jos vain ehtisi. Eiköhän tästä vielä juhlat saisi aikaiseksi.

Olin pukeutunut rentoon kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Mika ja Lauri olivat hekin parhaat päällä. Molemmilla roikkui kaulallaan samanlainen, jykevä kaulaketju munalukolla. Munia koristivat samantyyliset metalliset siveysvyöt, joiden takana oli sähköä kaukosäätimellä annosteleva rengas. Enempää eivät nämä sonnit kaivanneet.

Ovikello soi. Käskin pojuja seuraamaan minua eteiseen.

  • Ja nyt käyttäydytte molemmat niin hyvin kuin osaatte. En halua nolata itseäni vieraiden edessä, sanoin tiukasti katse lipuen kaksikossa.
  • Kyllä herra, kuului vastaus kuin yhdestä suusta.

Hymähdin ja avasin oven. Sisään astui Tuomo paksussa talvitakissa.

  • No iltaa, isäntä tervehti puistellen lumia takkinsa päältä.
  • Iltaa iltaa, vastasin ja kättelin Tuomoa. – Otahan Lauri vieraan takki ja pistä se kuivumaan.

Lauri vei takin naulakkoon ja jäi seisomaan seinän viereen kädet selän takana.

  • Älä nyt sinne jää, vaan tule esittelemään itsesi vieraalle, käskin.

Laurin kasvoilla kävi muutaman sekunnin ajan pieni hämmennys, mutta nopeasti pojuni tajusi talsia luoksemme.

  • Hyvässä lihassa oot sonnia pitänyt, Tuomo kehui, kun tarttui Laurin muhkeaan rintalihakseen.
  • Joo tiukka ruokavalio pitää olla. Ja treenit hoituu kätevästi tuolla meidän kotisalilla, nyökkäsin leikkihuoneen ovea kohti.
  • Niin se pitää. Ja oot näköjään hommannut tämän saman vehkeen, joka on jo tuolla vanhemmalla sonnilla, Tuomo totesi ja vilkuili sähkörenkaaseen päin.
  • Tämä on ollut oikein kätevä, kiitos paljon suosituksesta. Hankin vielä tällaisen monitoimikaukosäätimen, jolla voi ohjata molempien renkaita, vaikka yhtä aikaa.

Vedin pienen säätimen taskustani. Olin teipillä ja tussilla merkannut kirjaimet ’’L’’ ja ’’M’’ säätimen yläreunaan, jotta en sekoittaisi ohjaimia. Väänsin nyt Mikan kohdalta säätimen ykköseen ja annoin iskun. Mika murahti hieman takanamme.

  • Alkaa näköjään jo tottumaan, Tuomo virnisti Mikan reaktiolle. – Toin itse asiassa tuliaisen, joka liittyy aiheeseen.

Tuomo haki takkinsa kätköistä pienen paketin, jonka sisältä paljastui kaukosäätimen kokoinen laite.

  • Tämä on tehty karjanajoon. Tällä saa tarvittaessa vieläkin isompaa virtaa ja juuri sinne, minne haluaa. Saanko näyttää?

Nyökkäsin vastaukseksi. Tuomo ei aikaillut, vaan siirtyi tyynenä seisovan Mikan viereen. Tuomo asetti laitteen vasten Mikan paksua reittä ja painoi nappia. Nyt sonnilta pääsi aiempaa voimakkaampi murahdus samalla kun asento hieman horjahti iskun voimasta.

  • Ja tuo ei ollut kovinkaan iso tujaus, Tuomo virnisti ja ojensi laitteen minulle.

Kiitin vierastani ja pidin seuraavaksi pienen esittelykierroksen talossa. Mika alkoi hääräämään keittiössä Laurin avustamana. Tuomo ihastui erityisesti Mikan huoneen selliin. Hän tosin ehdotti, että Mikan tila typistettäisiin kokonaan sellin sisälle.

  • Muun ajanhan orja on töissä muualla tai sitten kotona, Tuomo perusteli.

Nyökyttelin ajatukselle luvaten harkitsevani sitä. Samassa ovikello soi uudestaan. Siirryimme kaikki eteiseen ottamaan vieraan vastaan. Oven takana oli odotetusti Simo ja hänen oma orjansa Tero. Tervehdimme Simon kanssa kädestä pitäen. Tero auttoi isäntäänsä riisuutumaan. Ei mennyt kauaa, kun Tero oli riisunut itseltään kaikki vaatteet. Jäljelle jäi ainoastaan paksu kaulaketju sekä metallinen siveysvyö.    

  • No osataanko täällä tervehtiä herroja oikeaoppisesti? Simo sanoi tiukasti katse lipuen Laurin ja Mikan välillä.

Pojuni katsahtivat hetken toisiaan ennen kuin tajusivat pudottautua polvilleen.

  • Hyvä aloitus, Simo virnisti. – Tulkaahan nyt haistelemaan miltä miehen muna tuoksuu.

Kaksikko konttasi Simon pullottavan etumuksen eteen. Mika aloitti nuuskimisen ensin Laurin liittyessä pian seuraan. Simon farkkujen etumus paisui entisestään. Ei mennyt kauaa, kun farkut olivat nilkoissa ja orjieni päät syvemmällä tuossa miehisyyden tyyssijassa.

  • Laitoin tällaiset salilla hikoillut bokserit ihan teitä varten päälle.
  • Kiitos herra, Mika sai sanottua palvomisensa lomasta.
  • Tuoksuu oikein hyvältä herra, Lauri komppasi isäänsä.

Seuraavaksi Simo käski molempien pojujen laskea hänen bokserinsa hampaillaan hitaasti alas. Sonnini tarttuivat hanakasti kiinni Simon tiukkojen alushousujen vyötäröön. Näytti hetken siltä, että he ihan kilpailivat siitä kumpi saisi housut ensimmäisenä alas. Tulos oli kuitenkin tasapeli.

  • Ja nyt imekää yhtä aikaa, Simo käski, kun hänen meisselinsä heilui vapaana kaksikon silmien edessä.

Mika aloitti ottamalla terskan kokonaisena suunsa kosteaan syleilyyn. Lauri keskittyi sillä välin alapuolella roikkuviin kasseihin. Kaksikko hoiti hommansa keskittyen ja antaumuksella, vaikka välillä näytti että, huulet kohtaisivat toisensa kaiken imemisen ja nuolemisen huumassa.

  • Ja seuraavaksi molemmat imee mun kyrpää, Simon käsky kuului tiukkana.

Ainakin omat kulmakarvani kohosivat hieman. Nyt orjien oli pakko koskettaa huulilla toisiaan samalla, kun he palvelisivat vierailevan herran kyrpää. Mika ei aikaillut, vaan jatkoi varren imemistä omalta puoleltaan. Lauri sen sijaan jäi tuijottamaan isänsä työskentelyä, mutta ei tehnyt elettäkään liittyäkseen mukaan. Niinpä jouduin käyttämään uutta sähköpiiskaani pojuni leveään selkään, jotta sain jotain liikettä aikaiseksi. Lauri säpsähti murahtaen matalasti ja alkoi varovaisesti imeä Simon kovana sykkivää kalua. Mikan tumman sängen reunustamat huulet hieroivat vasten Laurin sileitä kasvoja. Oli väistämätöntä, että pian myös sonnien huulet kohtasivat, kun ne ympäröivät Simon kalun kauttaaltaan. Suuhoitoa saava vieraani myhäili nautinnosta silmät suljettuina. Me muut seurasimme näytöstä silmät lukittuneina.

En voinut kuin vain kuvitella, miltä tilanne mahtoi sonneistani tuntua. Näin intiimeissä tunnelmissa he eivät vielä kertaakaan ole olleet. Alkujärkytyksestä huolimatta pojuni työskentelivät aivan kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään erikoista. Jospa tämä ilta ja yö sujuisivat ongelmitta, ajattelin.

Simo alkoi myhäillä siihen tahtiin, että purkautuminen olisi kohta lähellä. Vieraani käski Lauria ja Mikaa asemoitumaan ottamaan lastin vastaan. Simo veteli muutaman kerran esinahkaansa edestakaisin, kunnes terskan kärjestä ampaisi lentoon aimo annos lämmintä spermaa. Lasti osui ensimmäisenä orjieni huulille, joista se alkoi valumaan pikku hiljaa kaulalle ja rinnalle.

  • Nielkäähän nyt kaikki mitä vieras teille tarjosi, käskin sivusta.

Lauri ja Mika lipoivat spermat huuliltaan parempiin suihin. Simo auttoi kaapimaan loput lastit sonnien karvaisilta vartaloilta. Näytös oli ohi.

  • Mennäänhän tuonne olohuoneen puolelle, viitoin vierailleni.

Teimme olomme mukavaksi samalla kun Mika ja Lauri häärivät keittiössä. Tero oli polvistunut kuuliaisesti Simon viereen pää painuksissa.

  • Hienosti oot kyllä asiat saanut järjestymään, Simo kehaisi. – Miten on koulutus edennyt?
  • Kiitos kysymästä, ihan hyvin on kaikki edennyt. Molemmat on kasvaneet hyvin uuden kotisalin ansiosta. Mikan kehitystä hieman kyllä haittaa sen reissutyöt, mutta kaiken muun ajan se käyttää kyllä täällä kotona.
  • Tuo rahapuoli on kyllä hankala näissä kuvioissa. Toki sulla on kaks orjaa, jotka voi tehdä töitä sulle, joten tilanne ei oo niin surkea.
  • Ei onneksi tee tiukkaa rahan suhteen. Ajattelin, että laajentaisin noiden sonnien lumenkolaus-palvelua keväämmällä muihinkin piha- ja kotitöihin. Toki kaikki pyörii vielä käteisellä, kun ei oo mitään firmaa perustettu.
  • Voisin kyllä itelle ostaa alastonta siivouspalvelua iskältä ja pojalta, Simo naurahti niin kuuluvasti, että keittiössä kuultiin varmasti jokainen sana.
  • Joo onnistuu, vaikka heti, virnistin. – Ja kaverialennuksella totta kai.

Kävin keittiössä tarkistamassa, miten valmistelut edistyivät. Mika oli hellan edessä muhkea peppu minuun päin samalla kun Lauri valmisteli salaattia.

  • Tuokaahan seuraavaksi ne drinkit sillä tavalla kuin sovittiin, käskin pojuja.

Palasin vieraideni seuraan. Kului hetki, kunnes keittiöstä astui esiin sonnikaksikkoni. Mika oli konttausasennossa kantaen leveän selkänsä päällä drinkkitarjotinta. Lauri seurasi isäänsä polvistuneena siltä varalta, että tarjotin alkaisi valumaan lattiaa kohti. Mika talsi hitaan varmasti kohti minua ja vieraitani. Sänkipää oli painuneena alaviistoon osaksi alistumisen, mutta osaksi tasapainon pitämisen vuoksi. Mika oli juuri pysähtymässä eteemme, kun tarjottimen toinen reuna alkoi liikkua. Laurin nopeiden refleksien ansiosta tarjotin ei päässyt putoamaan, mutta yhdestä drinkistä valui hieman juomaa tarjottimelle.

  • Ai että, melkein täydellinen suoritus, virnistin ja kehotin vieraitani tarttumaan tarjottuihin juomiin.
  • Se on hyvä, kun orjille löytyy monipuolista käyttöä, Tuomo totesi.
  • Joo kaikkea sitä pitää keksiä, ettei ne vaan ala lorvailemaan, vastasin. – Pysyhän vielä siinä.

Tartuin sähköpiiskaan ja annoin siitä tujauksen Mikan paksuun reiteen. Jalka värähti refleksinomaisesti samalla, kun sonnin suusta kuului matala murahdus.

Samassa ovikello soi. Käskin Mikan mennä keittiöön jatkamaan valmisteluja. Laurin käskin kontata perässäni eteiseen vastaanottamaan uusia vieraita. Oven takana meitä odotti Ville ja Lucas hänen takanaan.

  • Iltaa taloon, Ville tervehti rempseästi. – Pahoittelut, kun ollaan myöhässä. Lähtö vähän venähti ja ajomatkassa kesti tuon huonon kelin takia.
  • Ei se mitään. Ollaan juuri aikeissa alkaa syömään.
  • No niin, mainiota. Täällä on näköjään orjapojuille selkeä pukukoodi, Ville virnisti katse vierelleni polvistuneessa Laurissa.
  • Näin se pitää olla niin tietää jokainen oman paikkansa.
  • Siinäs kuulit Lucas. Alahan riisuutua, Ville käski omaa pojuaan.

Lucas oli vikkelä liikkeissään, kun hän repi vaatteita yltään. Niiden alta paljastui vaaleanruskea kroppa, joka oli saanut lisää lihasta sitten viime näkemän. Kaulaa koristi metalliketju, joka oli ohuempaa mallia kuin omilla sonneillani. Metallinen siveysvyö koristi tämänkin pojun sukukalleuksia. Kontrasti vieressä kauluspaitaan ja suoriin housuihin sonnustautuneen Villen kanssa oli syntisen kiihottava.

  • No mutta, siirrytään tuonne keittiön puolelle. Siellä on varmaan kaikki valmista.

Kutsuin myös olohuoneesta Tuomon ja Simon ruokapöydän ääreen. Pöytä oli katettu, ja Mika odotti hellan vieressä valmiina tarjoilemaan herroilleen. Laurin, Teron ja Lucaksen käskin polvistumaan seinän viereen, minkä jälkeen Mika sai käskyn aloittaa tarjoilun.

  • Saako meidän pojut kans jotain murkinaa? Tuomo kysyi.
  • Tottahan toki, hymähdin. – Eihän sitä ilman ruokaa jaksa. Tarjoile Mika pakastimesta kuppeihin annokset noille sonneille. Sinä saat luvan syödä viimeisenä.
  • Kyllä herra, Mika vastasi.

Mika otti esiin metalliset kipot, joihin hän sulatti mikrossa valmiita pakasteannoksia. Selitin vierailleni, kuinka orjani tekevät kerralla ruoat pakastimeen parin viikon ajaksi.

  • Tuohan kuulostaa kätevältä, Simo kommentoi. – Pitää ottaa itelläkin harkintaan.

Syömisemme lomassa saatoimme ihailla kolmen orjapojun leveitä selkiä, kun nämä hotkivat proteiinipitoista sapuskaa kitusiinsa. Lauri ei aluksi ollut meinannut lämmetä tälle yksinkertaiselle, mutta kustannustehokkaalle ravinnolle, mutta kun vaihtoehtona oli treenata maha kurnien, alkoi ruoka lopulta maistumaan.

Ruokailun päätyttyä siirryin vieraideni kanssa takaisin olohuoneeseen. Siemailimme viskiä samalla, kun pojumme siivosivat keittiötä. Koko kropassa vallitsi miellyttävä raukeus. Kun siivoukset oli hoidettu, käskin kaikki neljä orjaa seisomaan riviin eteemme.

  • On siinä komeita poikia, Tuomo kehaisi silmät lipuen rivin päästä päähän.
  • Todellakin on. Kai me saadaan jonkinlainen näytös vielä aikaan? Ja minä kun jäin pois siitä ensimmäisestä, Ville pisti väliin pieni hymy huulillaan.
  • Oli minulla kyllä sellainen mielessä, hymyilin takaisin. – Jos se vaan teille sopii.

Vieraani pyysivät minua selittämään ideani tarkemmin. Olin ideoinut pienen painikisan, joka alkaisi kaksi vastaan kaksi -matsilla, jonka jälkeen mielestämme huonoiten suoriutunut kilpailija pudotettaisiin kisasta. Toinen matsi käytäisiin kolmanneksi ja toiseksi tulleen välillä. Sen voittaja kamppailisi kisan voitosta ensimmäisen matsin voittajan kanssa.

  • Ja kisan lopullinen voittaja saisi laueta tavalla, jonka me tietenkin päätämme.

Viimeinen lause nostatti hieman keskustelua, mutta lopulta olimme kaikki samaa mieltä säännöistä ja palkinnosta. Ensimmäisessä matsissa vastaan asettuisivat Lauri ja Tero vastustajinaan Mika ja Lucas. Halusin tarkoituksella asettaa omat sonnini vastakkain, minkä vuoksi parit syntyivät miltei kuin itsestään.

Painimatoksi levitettiin leikkihuoneessa välillä käytettävä kumilakana. Jotta kisasta tulisi meille katsojille vieläkin hauskempaa, keksi Tuomo öljytä kisaajat hierontaöljyllä sopivan liukkaiksi ja kiiltäviksi.

Siinä meidän edessämme seisoi sitten kaksi testosteronia uhkuvaa paria. Jokaisen kaulaa koristi metalliketju, ja munissa roikkui metallinen siveysvyö. Minun oikealla puolellani patsasteli Lauri ja Tero ja heitä vastassa Mika ja Lucas. Hienoinen myskin tuoksu alkoi jo valtaamaan olohuonetta. Jotta tilaa riittäisi varmasti, arvottiin ensimmäiset ottelijat, jotka vaihtuisivat läpsystä, kun pari niin päätti. Ensimmäisinä matolle pääsivät Lauri ja Lucas. Tuomo otti hieman tuomarin roolia ja julisti ottelun alkaneeksi. Pojut kävivät välittömästi toistensa kimppuun. Kuului mahtava lätsähdys, kun rintakehät iskeytyivät kiinni toisiinsa. Lucaksen ruskeahko ja karvaton iho oli mainio vastakohta Laurin vaalealle, mutta karvaiselle ulkomuodolle. Aluksi orjapojut kamppailivat seisten eikä kumpikaan näyttänyt saavan yliotetta toisesta. Hauikset ja reidet pullistelivat minkä pystyivät, mutta asennot pysyivät kuta kuinkin hallinnassa. Noin viiden minuutin jälkeen Lucas sai jotenkin kammettua toisen jalkansa Laurin toisen nilkan taakse, mikä sai oman pojuni horjahtamaan ensin polvilleen ja lopulta selälleen. Lucas otti nopeasti tilanteen hallintaan ja siirtyi hajareisin Laurin päälle. Pojuni yritti kaikkensa päästäkseen ylös, mutta lopulta hänen oli annettava vuoro Terolle.

Tero ampaisi merkin saatuaan Lucaksen kimppuun, joka horjahti juuri sen verran, että Lauri pääsi livahtamaan alta pois lepäämään. Terolla oli selkeä etu massassa suhteessa Lucaksen, mutta liikkeissä hän ei ollut kovinkaan sulava. Kamppailua käytiin nyt polvien varassa. Tero yritti kääntää Lucaksen kohti mattoa, mutta latinopoika oli ovelampi ja sai käännettyä Teron voimat tätä itseään vastaan. Niinpä Tero mätkähti pian lattialle hölmistyneen näköisenä. Lucas puuskutti rankan alkuottelun jälkeen, joten hän antoi Mikan jatkaa Teron käsittelyä.

Isukki harppoi nopein liikkein Teron päälle ja piteli tätä lattiaa vasten kaikilla voimillaan. Vaikka Tero oli saanut viime kuukausina kiitettävästi lihasta erityisesti käsiinsä ei hänestä ollut vastusta Mikan kaltaiselle körmylle. Laurin piti jo hieman maanitella Teroa luovuttamaan. Lopulta Tero myönsi tappionsa, jolloin Lauri iski säälimättä isänsä kimppuun. Mika osasi jo hieman odottaa selkäänsä kipuavaa Lauria, joka yritti saada isukin selälleen. Aivan kuin Mika lukisi poikansa ajatukset, mikä johti siihen, että Lauri roikkui huvittavan näköisesti Mikan harteilla. Mika punnitsi tarkoin liikkeensä ja sai lopulta kiepautettua Laurin vasten lattiaa. Nuorempi pojuistani oli kuitenkin nopealiikkeinen eikä jäänyt suoraan Mikan valtavan kropan alle. Mika sai kuitenkin otteen Laurin valtavista reisistä, mikä teki Laurin vastustelusta astetta tehottomampaa. Mika kiipesi pikkuhiljaa Laurin vatsan päälle ja sai tiukan otteen poikansa käsivarsista.

  •    Eiköhän se ollut siinä, Tuomo totesi, kun Lauri oli ollut Mikan alla jo jonkin aikaa.

Sonnit erkanivat läähättäen omiin reunoihinsa. Aloitimme sohvalla keskustelun ensimmäisen erän voittajista ja häviäjistä. Häviäjäksi selkein valinta oli Tero. Jopa pojun omistaja Simo oli samaa mieltä muiden kanssa. Kolmanneksi tuli Lauri, joka oli antanut hyvän vastuksen Lucakselle ja Mikalle. Toisesta ja ensimmäisestä sijasta syntyi hieman enemmän keskustelua. Olin itse ajatellut Lucasta voittajaksi, mutta Tuomo ja Ville olivat vaikuttuneita Mikan suorituksesta. Lopulta Simon mielipide ratkaisi. Hetken vilkuiltuaan näiden kahden välillä päätyi Simo julistamaan Mikan ensimmäisen erän voittajaksi.

Toinen erä oteltaisiin siis Laurin ja Lucaksen välillä. Jotta Mika ei saisi liikaa lepoaikaa suhteessa muihin, pistettiin hänet Teron kanssa nostelemaan rautaa kuntosalin puolelle. Sohvalta oli onneksi hyvä näköyhteys sinne, joten pojut eivät päässeet vahingossakaan laiskottelemaan.

Öljyämisten jälkeen Lauri ja Lucas pääsivät painimaan toiseen kertaan. Tällä kertaa Lauri oli totisempi, sen näki jo hänen tiukkoina tuijottavista silmistään. Samoin Lucas tuntui olevan voiton perässä. Aluksi Lucas tuntui saavan yliotteen niin kuin oli käynyt ensimmäisellä kerralla. Laurin vahvat jalat alkoivat vavahdella, kun etelän poika painoi päälle. Murahtelujen saattelemana pojuni kuitenkin puski takaisin ja saikin vastustajansa horjahtamaan polvilleen. Lauri yritti kammeta Lucasta lattiaan, mutta tämä sai sen estettyä. Sen sijaan Lauri tömähti kyljelleen vasten lattiaa. Lucas sai nyt yliotteen ja hän alkoikin hapuilla otetta Laurin käsivarsista. Jollain ilveellä pojuni sai kuitenkin tilanteen haltuunsa ja pääsi livahtamaan takaisin polvilleen. Molemmat sonnit puuskuttivat jo raskaasti. Ilman täytti tuoreen hien tuoksu.

Loin kannustavan katseen Lauriin, joka ampaisikin Lucaksen kimppuun täysin voimin. Lucas ei ilmeisesti odottanut näin kovaa hyökkäystä ja rojahti selälleen. Käsivarsien lihakset pullistuivat molemmilla äärimmilleen, kun molemmat halusivat päästä finaaliin taistelemaan mahdollisuudesta laueta. Lopulta Lauri vaikutti saavan yliotteen. Pojuni sai pideltyä Lucasta lattialla niin kauan, kunnes Tuomo julisti hänet voittajaksi.

  • Tiukka kisa kyllä, Ville kommentoi. – Onnittelut orjasi voitosta.
  • No kiitoksia. Oli kyllä tiukkaa. Ja nyt saan katsella, kun omat orjani painivat voitosta, virnistin muille.

Olin ehkä osannut odottaa, että kisassa kävisi lopulta tällä tavalla. Ainoastaan Lucas olisi voinut yllättää minut taidoillaan. Latinopoju sai nyt siirtyä vuorostaan treenaamaan salille, kun Mika tömisteli hänen tilalleen. Käskin pojujani öljyämään toisensa ennen matsia. Siinä heitä seuratessani pistin merkille, miten Laurilla oli alkanut kerääntyä lihasta samoihin paikkoihin juuri samalla tavalla kuin Mikallakin. Erityisesti käsivarret olivat Laurilla kasvaneet huimasti viime aikoina. Vielä kun selkä ja hartiat saisivat massaa, niin minulla olisi käytännössä samanlaiset orjat, mutta vain eri ikäluokkaa.

Sonnini asettautuivat vastakkain Tuomon toimiessa jälleen tuomarina. Saatuaan luvan syöksyivät pojuni toistensa kimppuun lattiaa tärisyttäen. Onneksi meillä ei ollut alakerran naapureita. Ottelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun Lauri sai jollain ilveellä kammettua isänsä kyljelleen. Lauri yritti pitää Mikan lattiaa vasten, mutta vanhempi sonneistani sai tukevan otteen jaloillaan ja sai kammettua itsensä istumaan. Vahvoilla käsivarsillaan Mika sai lopulta työnnettyä Laurin toiselle puolen mattoa.

  • Pitäiskö sun antaa vähän kannustusta niillä sähköpannoilla? Tuomo kysyi.
  • Ai kummalle?
  • Vaikka kummallekin, Tuomo virnisti.

Kaivoin kaukosäätimen taskustani pyöritellen sitä hetken aikaa kädessäni. Pojuni puuskuttivat mattojen toisissa reunoissa katseet tiiviisti toisissaan. Lopulta päädyin antamaan meitä lähinnä olevalle Mikalle kakkostason iskun. Körmy murahti hieman, mutta ei hellittänyt katsettaan.

  • Alahan Mika liikkua, heitin vielä perään.

Mika otti käskyn vastaan ja konttasi Laurin luo. Varmoin ottein isukki tarttui Lauriin ja alkoi vääntämään tätä lattiaa kohti. Lauri ei juurikaan hievahtanut, mutta sai vastaavasti otteen Mikasta. Oltuaan hetken ajan polvillaan rojahtivat molemmat lattialle, jossa taistelu jatkui yhtä kiivaana. Raskas puuskutus ja sonnien vartaloilta valuvat hikinorot säestivät tätä kamppailua. Arvelin molempien vetävän päätyyn asti, koska palkinto oli liian hyvä hävittäväksi.

Aikansa lattialla oteltuaan pojuni irtautuivat toisistaan selälleen haukkoen happea minkä vain pystyivät. Punoittavat ja hikiset naamat kertoivat, että molemmat olivat antaneet kaikkensa.

  • Eikö ottelu maistu?

En saanut kummaltakaan sonnilta järkevää vastausta. Annoin molemmille kakkostason iskun munille, mikä sai sekin aikaan vain vaisun reaktion.

  • Ei näistä taida olla enää ottelemaan, Tuomo kommentoi hieroen leukaansa.
  • Niin, pitäisikö puhaltaa tasapeli? Ville ehdotti.
  • No ei kai nyt helvetissä! Simo ärähti. – Pidetään vaikka taukoa tai keksitään jokin toinen laji, jossa nää voi otella.

Punnitsin mielessäni kaikkia vaihtoehtoja. Tasapeli kuulostaisi tylsältä ratkaisulta, etenkin kun haluaisin antaa toiselle pojuistani mahdollisuuden laueta pitkän tauon jälkeen. Simon ehdotus alkoi kuulostaa jo varsin hyvältä.

  • Pidetään joo taukoa. Katsotaan sitten mitä keksitään. Mutta tauon ajaksi voidaan keksiä muuta kivaa puuhaa, hymyilin viekkaasti.

Käskin Teron ja Lucaksen liittyä seuraamme. Hain leikkihuoneesta välinekärryn ja aloin selittämään seuraavaa ohjelmanumeroa:

  • Koska Tero ja Lauri tulivat ekassa matsissa viimeisiksi, joutuvat ne nyt seuraavaksi menemään kontilleen. Mika ja Lucas saa puolestaan laittaa nämä päällensä.

Heitin välineet kaksikolle, joka katseli niitä hämmästyneinä.

  • Ettekö oo aiemmin strap-onia nähneet? Laitatte nuo päälle ja pääsette sen jälkeen panemaan.

Nyt orjapojut saivat jutun juonesta kiinni. Alkukankeuden jälkeen valjaat ja niiden edessä roikkuva dildo oli asetettu paikoilleen.

  • Eikö olis sopivaa, että Mika panis Lauria? Simo kommentoi sohvalta.
  • Itse asiassa olis, vastasin. – Meehän Mika Laurin taakse.

Mika katsoi ensin minuun ja sitten pikaisesti Simoon. Näytti siltä kuin isukki haluaisi sanoa jotain, mutta sanat eivät päässeet aivan ulos saakka. Jouduin lopulta antamaan pikku tujauksen sähköä munille, jotta alkaisi tapahtumaan.

Lucas odotti jo kiltisti Teron takana käskyä aloittaa, kun Mika asteli Laurin taakse. Laurin katse oli pysynyt koko ajan kohti vastapäistä seinää. Jälleen tuli todistettua se, että nuorempia pojuja on yleensä helpompi kouluttaa kuin pitkään vapaina hilluneita isukkeja. Toisaalta en koskaan kuvitellut tällaisen parivaljakon kouluttamisen olevan koskaan helppoa.

Saatuaan luvan Lucas ja Mika työntyivät edessä odottaviin reikiin samaa tahtia. Etenkin Mika näytti puskevan dildoa kaikella voimallaan poikansa sisälle. Teron reikä oli koulutettu niin hyvin, että sinne sujahti keskikokoinen dildo vaivatta. Lauri ei silti valittanut, vaan pelkästään murahteli tuttuun tyyliinsä. Käskin sonneja kiihdyttämään tahtia, minkä ne toteuttivat mukisematta. Mika tikkasi dildoa sellaisella voimalla, että olisi voinut kuvitella sen tilalla olevan ihka oikea kalu. Lucas ei voinut vieressä jäädä yhtään huonommaksi, vaan pani menemään omalla nuoruuden innollaan.

Simo ei pystynyt seuraamaan näytöstä pelkästään sivusta, vaan ampaisi Laurin eteen vetäen sepaluksensa auki. Miltei jo kovana sykkivä kalu sai seuraavaksi suuhoitoa pojultani.

  • Miltä tuntuu panna dildolla omaa poikaa perseeseen? Simo kysyi virnuillen Mikalta.
  • Ihan hyvältä, herra. Omalla kalulla se tuntuisi tosin vielä paremmalta, Mika vastasi tyynenä.
  • No ihan varmasti. Harmi kun et voittanut painimatsia vielä.

Villekään ei malttanut mitään himoilleen, vaan päätti testata Teron suun. Minä ja Tuomo jäimme vielä sohvalle seuraamaan esitystä. Meilläkin tosin oli jo kalut ylväänä esillä.

Vaikka Mika ja Lucas kuinka tikkasivat dildojaan, pysyivät heidän omat kalunsa visusti lukkojen takana. Saatoin vain kuvitella millaiset paineet Mikan pusseissa tällä hetkellä oli. Ja samoin Laurinkin kalleuksissa, etenkin kun nuorempi sonneistani sai nyt munaa kumpaankin reikään.

  • Siirrys isukki sivuun, Simo käski Mikaa. – Tai mee ite asiassa tohon alle.

Mika vetäytyi Laurista antaen Simolle tilaa. Simon käskystä sonnini laskeutui seuraamaan Simon panemista suoraan alapuolelle niin, että näkökentässä heiluivat Laurin kiimassa kärvistelevät pussit sekä Simon kivikova kyrpä. Vieraani lykki Lauriin niin kiivaasti, että loppuhuipennus tuli nopeasti. Miehisen korahduksen saattelemana Simo laukaisi lastinsa suoraan vasten Mikan kasvoja.

  • Pysy vielä siinä, Ville kommentoi sivusta ja kampesi itsensä Simon tilalle.

En enää malttanut pysyä sohvalla, vaan käskin Lucaksen asettua samaan asentoon Teron alle. Ennen tätä Lucas sai vielä suullaan auttaa kaluni lopulliseen seisokkiin. Teron reikä tuntui tosiaan siltä, että siellä olisi käytetty muutakin ruumiinosaa kuin kyrpää. Oma keskikokoinen veitikkani souteli vaivatta valmiiksi liukastetussa reiässä. Seurasin sivusilmällä, miten Ville rynkytti omaa meisseliään Laurin sisällä. Laurin suusta kantautui mielihyvästä kertova matala myhinä.

Vaikka Teron reikä olikin hyvin avattu, osasi poju lypsää reiällään juuri oikeista paikoista. Ei mennyt kauaa, kun tunsin tutun kutinan kassieni juuressa. Vedin kaluni juuri oikealla hetkellä ulos Terosta, jotta sain kuorrutettua Lucaksen kasvot mällilläni. Hetken kuluttua Ville toimi samoin, mutta kohteena oli puolestaan Mika.

  • Etkö meinaa liittyä seuraan? kysyin sohvalla löhöävältä Tuomolta, joka runkkaili hiljakseen omaa kaluaan.
  • Taidan säästellä omia kutejani myöhemmäksi, Tuomo hymähti.

Uudenvuodenaatto oli saanut oikein hyvän alun.

Maajussille renki osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Yleisön toiveesta kirjoitin jatkoa tälle tarinalle. Lopetus oli sellainen, että jatkoa on vielä luvassa!

Janne istuskeli saunamökin kuistilla jalassaan yhä maastokuvioiset bokserit. Onneksi Tuomolla oli useampi pari samoja boksereita, joten niitä pystyi pesemään välillä. Lisäksi kesä oli ollut poikkeuksellisen lämmin, joten kylmäkään hänelle ei ollut tullut. Janne oli viettänyt jo kohta kaksi viikkoa Tuomon tilalla. Takaraivossa kaihersi epävarmuus siitä, milloin hän pääsisi takaisin kotiin. Tuomo oli tyytynyt kommentoimaan asiaa epämääräisesti ja hieman vältellen.

Niin ja olihan Jannella boksereiden lisäksi asusteena munia kuristava siveysvyö. Sekin oli irrotettu ainoastaan pesuja varten. Jokaisena pienenäkin vapaahetkenään Janne mietti tekevänsä lähestulkoon mitä tahansa, kunhan hän saisi runkata kunnolla edes yhden kerran. Mutta ei, muovinen vankila pysyi tiukasti paikoillaan. Tuomolta oli turha enää edes anella ulospääsyä.

Janne havahtui ajatuksistaan kuullessaan Tuomon käskyn tulla päärakennukselle. Nuorukainen pomppasi seisomaan ja marssi talolle. Pääoven eteen oli parkkeerattu oudon näköinen auto. Sisällä Jannen hämmennys vain kasvoi, kun vastassa oli Tuomon lisäksi vieras mies sekä suunnilleen hänen ikäisensä poika.

  • Tässä on Janne, Tuomo aloitti esittelyn saman tien. – Hän on ollut täällä kohta pari viikkoa ja on edistynyt oikein hyvin.
  • Päivää, Janne tervehti kädestä pitäen vierasta miestä katse osittain lattiaa kohti.
  • No päivää päivää, minä oon Mikkosen Timo. Ja tässä on Daniel, minun poikani, mies vastasi Jannen kädenpuristukseen ja viittasi vierasta poikaa kohti.
  • Niin tai sijaispoika, Daniel kommentoi kuivasti.
  • Minä en ole koskaan asiaa niin aatellut, mutta se keskustelu ei ehkä kuulu tähän hetkeen.

Daniel nyökkäsi laiskasti Jannea kohti jonkinlaisena tervehdyksenä. Janne aisti, että tälle oli turha tarjota kättä, joten hän jäi syrjään kuuntelemaan Tuomon selostusta.

  • No niin, nyt kun on tervehdykset hoidettu alta pois niin voidaankin jatkaa. Mikä teidät sai tulemaan tänne?
  • Noh, osan toki jo tiedätkin, kun juteltiin silloin aikaisemmin puhelimessa. Mutta pääasia on se, että tämä on viimeinen mahdollisuus Danielille ennen kuin sosiaalityöntekijä siirtää hänet johonkin laitokseen. Sitä me ei vaimon kanssa millään haluttais. Daniel on ollut meillä jo pienestä saakka ja on tärkeä osa meidän perhettä.
  • Sen kyllä huomaa…, Daniel mulkoili kulmiensa alta Timoa.
  • Täällä ei tuollaisia puheita kuunnella! Tuomo sanoi tiukasti katse nauliintuneena uuteen poikaan.

Daniel säpsähti hiukan. Jannekin tunsi pienen poltteen vatsanpohjassa.

  • Ollaan selkeästi oikeassa paikassa, Timo sanoi väliin. – No mutta kirjoitetaan nyt ne paperit kuntoon niin te pääsette jatkamaan.
  • Sopii oikein hyvin. Tulkaa tunne työhuoneeseen. Jää sinä Janne vielä tänne odottelemaan.

Kului vajaa puoli tuntia, kunnes Timo käveli takaisin eteiseen. Hän hyvästeli Jannen ja pyysi tätä samalla menemään Tuomon toimistoon. Janne koputti kuuliaisesti oveen ja odotti Tuomon vastauksen ennen kuin astui sisään.

  • Hyvä kun tulit, Tuomo sanoi. – Saat hieman auttaa minua.
  • Ai miten? Janne oli entistä hämmentyneempi.
  • Odota hetki niin kerron.

Daniel seisoi ikkunan vierellä katse jossain kaukaisuudessa. Tiukat shortsit paljastivat muhkean takapuolen. Jannen katse hakeutui puoliksi vahingossa, puoliksi tarkoituksella ihailemaan noita muotoja. Siveysvyössäkin tuntui pieni värähdys.

Yhtäkkiä Tuomo tarrasi kiinni Danielin käsivarsiin, vei ne tämän selän taakse ja lukitsi ranteet yhteen käsiraudoilla. Daniel huusi jotakin, mutta samassa hän olikin jo lattialla Tuomon alla.

  • Älä luulekaan että tää olis helppoa, Tuomo ähki Danielin korvan juureen. – Isäs kyllä kertoi millainen kriminaali olet.
  • Vitun pervo päästä irti! Daniel riuhtoi, mutta turhaan.

Tuomo tyytyi vain virnistämään ja haki pöydän laatikosta sakset. Sulavilla liikkeillä hän leikkasi t-paidan Danielin päältä. Alta paljastui leveä selkä sekä ikäisekseen lihaksikkaat hartiat. Janne tunsi jopa pientä kateutta Danielin kropan muodoista.

  • Ja nyt kannattaa olla rimpuilematta tai lähtee munatkin samalla irti, Tuomo käski samalla kun käänsi Danielin selälleen.

Daniel jähmettyi paikoilleen, kun Tuomo leikkasi ensin häneltä shortsit ja niiden alta bokserit, joiden alta paljastui tummanruskea patukka. Terhakkaat kivekset roikkuivat houkuttelevasti reisien välissä.

  • Sullahan on ihan miehen vehkeet, Tuomo kommentoi ja tarttui ronskisti kiinni Danielin vehkeisiin.
  • Irti niistä helvetti! Daniel huusi selkeästi tuskissaan.
  • No älähän nyt. Janne tässä auttaa näiden suhteen. Otas Janne sieltä alimmasta laatikosta sellainen L-koon siveysvyö.
  • Mikä vitun siveysvyö? Daniel parahti.

Janne oli seurannut näytöstä silmät suurina, mutta Tuomon käsky palautti hänet tähän hetkeen. Hän toi paketin Tuomolle, joka kuitenkin käski Jannea avaamaan sen.

  • No niin, ja nyt minä pidän tämän kaverin paikoillaan, ja sinä saat asentaa vyön paikoilleen.
  • No jos minä vaan osaan, Janne vastasi ja tuijotti muovisia osia.
  • Kyllä sinä osaat. On jo niin monta kertaa koottu se sunkin vyö.

Jannen ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Hän etsi paketista suurimman kivesten taakse tulevan renkaan ja alkoi asettelemaan sitä Danielin sukukalleuksille. Haparoivin ottein hän kuin ihmeen kaupalla sai renkaan paikoilleen. Renkaan halkaisija riitti juuri ja juuri Danielin isoille kasseille. Seuraavaksi vuorossa oli itse häkkiosan asennus. Heti kun Janne hipaisikaan Danielin patukkaa, kasvoi se sentin tai pari. Hetken sen parissa tuskailtuaan neuvoi Tuomo laittamaan hieman liukuvoidetta putkeen. Tämä auttoikin ja pian kuului Jannelle jo kovin tuttu naksautus, kun munalukko lukitsi koko paketin kiinni.

  • Ja minä ottaisin sen avaimen, Tuomo avasi kämmenensä, jolle Janne tiputti pienen avaimen.
  • Mikä vitun härveli toi on? Vitun reilua hei!

Danielin ruskeat silmät suorastaan paloivat vihasta, kun ne leiskuivat Jannea kohti. Janne tunsi tutun punan leviävän kaulalta ylös kohti kasvoja. Tuomo läimäytti välittömästi avokämmenellä Danielia kasvoihin.

  • Ja nyt loppu tuo kiroilu! Ja alat kunnioittamaan toisia niin kuin tapoihin kuuluu. Tämä tässä on Janne ja sinä tottelet häntä kaiken suhteen. Onko selvä?

Daniel tyytyi vain tuijottamaan Tuomoa tuuheiden kulmiensa alta.

  • Parempi että rauhoitut siinä hetkisen. Mene Janne tekemään ruokaa siksi aikaa.

Janne oli enemmän kuin tyytyväinen saadessaan luvan poistua. Ajatukset pyörivät uudessa pojassa ja mitä kaikkea uutta se toisi hänelle. Kaiken hässäkän keskellä Janne oli ehtinyt kiinnittää huomionsa Danielin orastavaan rintakarvoitukseen, joka jatkui houkuttelevana janana alas munille. Alakerrassa tuntui tuttu puristus, kun oma kalu yritti epätoivoisesti päästä vapaaksi. Janne oli kyllä aiemminkin katsonut välillä homopornoa netissä ja vilkuillut salaa luokkakavereitaan pukukopissa, mutta ei hän koskaan ollut päässyt kopeloimaan toisen pojan munia. Eikä hän oikeastaan tiennyt pitikö hän pojista oikeasti vai johtuiko kaikki teini-iän ylitse vuotavasta kiimasta.

Janne hääräsi keittiössä aikansa, kunnes hän ilmoitti toimiston oven läpi ruoan olevan kohta valmista. Tuomo käski tuomaan ruoan hänelle ja Danielille suoraan toimistoon. Jannen astuessa sisään tarjottimen kanssa hän huomasi Danielin istuvan toimiston pöytää vasten yhä käsiraudoissa ilkosillaan. Pahin palo hänen silmistään oli kuitenkin jo laantunut.

  • Jätä se tarjotin vaan tuohon pöydälle, Tuomo ohjeisti. – Syö ite ihan rauhassa ja sitten voit mennä saunalle.

Janne nyökkäsi ja hipsi takaisin keittiöön. Siivottuaan paikat hän lompsi saunalle lukemaan vanhoja sarjakuvia, jotka Tuomo oli anteliaasti luovuttanut hänen käyttöönsä. Iltapäivä mateli eteenpäin ja vaihtui lopulta illaksi. Janne kuuli epämääräistä kolinaa ulkoa, joten hän nousi ylös sängyltään ja meni ulos, jossa häntä vastassa olivat Tuomo ja Daniel. Uudella tulokkaalla oli päällään samanlaiset bokserit kuin hänelläkin. Käsiraudat olivat ilmeisesti vielä paikoillaan käsien asennosta päätellen.

  • Näytähän Janne vähän paikkoja tälle meidän uudelle tulokkaalle. Mun pitää käydä sisällä hoitamassa yks puhelu.

Janne mutisi jotain vastaukseksi ja samassa Tuomo harppoi jo takaisin kohti taloa.

  • Tosiaan tässä on tää sauna, jossa mä myös nuk-, Janne ehti kertoa ennen kuin Daniel keskeytti hänet.
  • Karataan täältä hei molemmat! Tää ei oo aidattu tai mitään. Sä varmaan tiedät helpoimman reitin pois täältä.

Janne tuijotti Danielia suu auki. Hän ei enää tiennyt mitä ajatella.

  • No, mitä sä vielä mietit? Danielin silmät tuikkivat kohti Jannen avonaista suuta.
  • Seuraa mua.

Janne ohjasi Danielin saunamökin ohi kohti metsänrajaa. Daniel juoksi käsiraudoista huolimatta ripeästi ja pysyi Jannen perässä.  Matkalla Janne sai selville, että Danielin isä oli kotoisin Turkista, kun taas äiti on suomalainen. Isä oli lähtenyt jo varhain takaisin Turkkiin, mikä oli kai johtanut äidin elämän suistumiseen päihteiden pariin. Tämä oli lopulta johtanut Danielin huostaanottoon ja sijoittamiseen sijaisperheeseen.

  • Mitä me sit tehään kun päästään pois täältä? Janne huohotti, kun he olivat päässeet ensimmäisten puiden luo.
  • Kyl me jotain keksitään, Daniel vastasi. Pelkästään hänen katseensa riitti vakuuttamaan Jannen.

Kaksikko jatkoi puiden sekaan. Kuusten tiheät neulaset raapivat ikävästi poikien ihoa. Maahan tippuneet kävyt ja oksat saivat aikaan kirosanojen tulvan molempien huulilta. Hetken pusikossa käveltyään tulivat he jonkinlaiselle metsäautotielle. Pojat lähtivät kävelemään sitä suuntaan, jossa he olettivat isomman kaupungin sijaitsevan. Hyttyset olivat heränneet horroksestaan, kun ne haistoivat kaksi salskeaa nuorta metsän keskellä. Erityisesti Daniel kärsi niiden kutiavista pistoista ilman mahdollisuutta hätistää niitä käsillään.

  • Kohta me päästään pois täältä, Janne yritti lohduttaa toveriaan.

Hyttysten häätäminen oli oiva tekosyy koskettaa Danielin jänteviä käsivarsia ja rintakehää. Daniel sopersi vieläpä kiitoksen tästä hyvästä.

  • Hei tuolla näkyy poliisiauto! Janne hihkaisi.

Daniel seisahtui paikoilleen, kun Janne viittoi poliiseja kohti.

  • Pitäiskö meidän Janne lähtee? Jos ne vaikka etsii meitä.
  • En mä nyt usko, Jannen kasvoilla käväisi kuitenkin epäilyksen varjo.

Poliisiauto kiihdytti vauhtia ja oli pian poikien luona. Matkustajan puolelta astui ulos arviolta nelikymppinen, tummapiirteinen sekä raamikas körmy. Kuskin ovesta kömpi esiin hieman nuorempi vaaleilla piirteillä varustettu poliisimies, joka ei hänkään ollut mikään kukkakeppi.

  • Mitäs pojat täällä tekee? vanhempi poliiseista kysyi tiukasti.
  • Ollaan vaan kävelemässä, Janne sai soperrettua. Jalat tuntuivat aivan spagetilta.

Kuului tömähdys, kun Jannen takana Daniel kaatui kasvot edellä maahan. Kirosanojen saattelemana raudoitettu poika yritti nousta seisomaan tuloksetta.

  • Taidatte olla karkumatkalla, nuorempi poliisi kommentoi pieni virne suupielessä.

Poliisit harppoivat Jannen luo ja laittoivat tämän varmoin ottein käsirautoihin. Danielin he nostivat kevyesti maijan takaosaan. Jannea ei tarvinnut kuin hiukan käskeä niin hänkin oli pian poliisiauton kyydissä.

Auto kaarsi hetken kuluttua takaisin Tuomon pihaan. Talon isäntä odotteli poikia kädet ristissä päärakennuksen kuistilla.

  • Vai semmoinen reissu pojilla. Ja minä kun ajattelin pystyväni luottamaan sinuun Janne.

Tuomon katse porautui suoraan Jannen läpi. Mielessä alkoi jo pyöriä tuleva rangaistus.

  • Joo mutta ei nämä onneksi kauas kerenneet, vanhempi poliiseista kommentoi pitäen samalla Danielia tiukassa otteessaan.
  • Onneksi eivät. Ja kiitos kuuluu kokonaan teille.
  • Joo pitäähän sitä kaveria aina auttaa, nuorempi poliiseista sanoi ja vinkkasi silmää Tuomolle.
  • Varmaan haluatte jäädä seuraamaan poikien rangaistusta? Tai vähän ehkä auttaakin siinä?
  • Oikein mielellään, vanhempi lainvalvoja totesi ja kohensi otettaan Danielista. – Mihin nää viedään?
  • Seuratkaahan minua.

Parivaljakko kuljetettiin huoneeseen, jonka olemassaolosta Janne ei ollut edes tietoinen. Se ei ollut kovin suuri, mutta silti se oli täynnä mitä erikoisempia välineitä. Valoa ikkunattomaan tilaan tuli heikosti yhdestä kattovalaisimesta.

  • Sitokaa pojat nyt alkuun noihin penkkeihin. Käsiraudat voi pysyä paikoillaan, mutta muu kroppa mielellään kiinni, Tuomo ohjeisti.

Janne ja Daniel kiinnitettiin vastapäisiin tuoleihin, joiden alaosa oli poistettu melkein kokonaan. Köydet tarrautuivat inhottavasti kiinni jo valmiiksi herkkään ihoon.

  • Mitä te vitun pervot teette? Ei näin saa tehä! Daniel huusi yrittäen samalla riuhtoa itseään irti.

Vanhempi poliiseista läimäytti Danielia molemmille poskille.

  • Turpa kiinni nyt tai se tukitaan.

Nuorempi virkatoveri oli jo askeleen edellä ja asensi Danielin suuhun löytämänsä suukapulan. Pojan silmät kipinöivät vihasta, mutta suusta valui pelkkää kuolaa hänen yrittäessään huutaa solvauksia miehille.

  • Lupaatko sinä olla hiljaa? vaalea sänkipää kysyi Jannelta.
  • Lupaan herra, Jannen suusta pääsi kuin suoraan automaatista.
  • Hyvä asenne pojalla, mies virnisti.

Tuomo oli sillä aikaa ottanut pari pitkää metalliketjua, joiden päissä oli ikävän näköiset nänninipistimet. Nyt hän asetti nipistimet poikien välille niin, että toinen pää oli kiinni Jannen nännissä ja toinen vastaavasti Danielin.

  • Hyvältä näyttää, vanhempi poliisi kommentoi ja veti toista ketjua alaspäin. Pojat ähkivät kivusta, kun nipistimet porautuivat herkkiin nänneihin.

Tuomo oli jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen vetäessään poikien boksereita nilkkoihin. Poliisikaksikko oli saanut juonesta kiinni heidän liukastaessaan kahta dildoa. Poikien katseet olivat nauliintuneet noihin värikkäisiin vehkeisiin, joiden määränpää oli heille jo harvinaisen hyvin selvillä.

  • Tämän ei pitänyt tapahtua ihan vielä mutta minkäs sille voi, Tuomo totesi kuivasti hänen tarttuessaan toiseen dildoista.

Nuorempi poliiseista siirtyi Danielin luo Tuomon hoidellessa Jannen. He alkoivat yhtä aikaa työntämään tekokaluja nuorten neitseellisiin reikiin. Janne puri huultaan silmät suljettuina, kun dildo työntyi sentti sentiltä hänen sisäänsä. Hän oli luvannut olla hiljaa eikä hän halunnut pettää lupauksiaan uudestaan.

Daniel sen sijaan riuhtoi itseään sen minkä köysiltä vain kykeni. Kuolaa valui pitkin leukaa ja rintaa epämääräisen muminan säestämänä.

  • Turhaan sä pistät vastaan, nuori poliisi virnuili Danielin hikisille kasvoille. – Tää tulee suhun halusit tai et.

Vanhempi poliisi tehosti sanomaa vetämällä nänniketjua alas. Janne ei enää kyennyt hillitsemään itseään, vaan parkaisi korvia särkevästi. Poliisit eivät tästä tykänneet, vaan tukkivat Jannenkin suun kapulalla. Janne laski päänsä alas nöyryytettynä.

  • Sehän meni ihan hyvin, Tuomo kehaisi Jannea ja läimäytti tätä hartioille.
  • Tääkin on kohta perillä, nuorempi poliisi ähkäisi survoessaan dildoa Danielin pyhimpään.

Danielin pää pyöri vimmatusti ja käsivarsien lihakset supistelivat kuin kouristuksessa vasten köysiä. Lopulta hänenkin oli myönnettävä tappionsa, kun dildon pää osui vasten reiän suuta.

  • Hitto kun meinaa kusettaa, nuorempi poliisi tokaisi noustessaan seisomaan. – Mites teitä muita?

Tuomo ja vanhempi poliisimies nyökyttelivät. Yhdessä he päättivät omistaa kaiken säästämänsä nesteen Danielille. Nuorukainen katsoi silmät levällään, kun mieskolmikko ympäröi hänet kullit roikkuen sepaluksista. Ensimmäisen suihkun avasi nuorempi sänkipää, jonka esinahan peittämästä kullista virtasi kirkasta nestettä paineella pitkin Danielin rintakehää ja vatsaa. Seuraavaksi oli vanhemman poliisin vuoro, jonka puoleksi esinahan peittämä paksu patukka suihkutti tummempaa tavaraa suoraan Danielin punoittaville kasvoille. Poika yritti kakoa enimpiä pois siinä juurikaan onnistumatta. Suihkun viimeisteli Tuomon tummahko neste, joka levisi kaulalta aina haaroväliin saakka, jossa sen otti vastaan Danielin muoviseen vankilaan teljetty kalu. Nöyryytyksen huipensi naurunremakka, joka virisi kolmikon huulilta Danielin häpeästä punoittaville kasvoille.

  • Ja toinen saa luvan putsata nää, vanhempi poliiseista kääntyi Jannen puoleen.
  • Hyvä idea, Tuomo totesi ja siirtyi Jannen eteen. – Lupaatko käyttäytyä kuten kiltin pojan kuuluu?

Janne nyökytteli silmät anelevasti kohti Tuomoa. Tilan isäntä riisui suukapulan hitaasti Jannen suusta. Mukana tuli aimo annos kuolaa, joka valahti suoraan Jannen syliin. Tuomo otti ensimmäisen vuoron Jannen suulla. Vanhan miehen ahavoitunut kyrpä sujahti yllättävän helposti Jannen nuoreen suuhun. Janne yritti kuvitella itsensä jonnekin aivan muualle varsin kehnoin tuloksin. Kauaa Tuomo ei kaluaan Jannen suussa uittanut, kun vuorossa oli jo vanhempi poliiseista. Tämä körmy sen sijaan tunki kaluaan Jannen suuhun ronskein ottein.

  • Nuolet sen terskan kunnolla kans. Koko päivän, kun on istunut autossa niin paikat kyllä hautuu.

Janne teki parhaansa, mutta tunsi siitä huolimatta inhan nipistyksen nännissään. Saatuaan tarpeekseen vanhempi miehistä luovutti paikkansa nuoremmalle. Tämä olikin innokkaammalla päällä. Saatuaan pelkän terskan sisäänsä työnsi nuori sänkipää meisselinsä pohjaan saakka. Janne joutui hieman kakomaan, kun kalu kävi paikoissa, joissa ei ollut koskaan käynyt mitään vastaavaa. Poliisin patukka kasvoi koko ajan sekä pituutta että paksuutta Jannen lämpimän kosteassa suussa. Janne oli tuntevinaan jo kiimalimaa kielensä päässä.

  • Ai vittu mä tuun kohta!

Ei aikaakaan, kun Janne tunsi paksun mällin täyttävän hänen suunsa. Hänen piti taistella tosissaan pitääkseen kaiken tuon tavaran sisällään.

  • Nielet nyt kaiken mitä vieras sulle tarjosi, Tuomon tiukka ääni kuului jostain taustalta.

Meisseli vedettiin ulos Jannen suusta. Tippa tai pari mälliä valui hänen huuliltaan alas rinnalle, mutta lopun suolaisen tavaran hän nieli urheasti. Tuomo käski vielä avata suun tarkistusta varten.

  • Ei hemmetti, meidän pitää lopetella vuoro asemalla, vanhempi poliiseista totesi vilkaistuaan kelloaan.
  • Ei se mitään, kyllä pojat täällä teitä oottelee, Tuomo virnisti. – Onko teillä vapaata milloin?
  • Ite asiassa taitaa olla molemmilla huominen vapaata, nuorempi pisti väliin. – Voidaan tulla vielä tänään tänne jatkoille.
  • Tulkaa ihmeessä, minä pidän sillä välin pojille seuraa.

Miehet lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin poikien jäädessä odottamaan tulevaa yötä pelonsekaisin tuntein.  

Roolileikkimme muuttaa

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Siinä se nyt seisoi. Oma koti. Uudehko omakotitalo päättyvän tien päässä. Kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Alakerran makuuhuone oli muutettu kuntosaliksi, joka muuntautui tarpeen tullen myös leikkitilaksi. Yläkerrassa oli omat huoneet minulle ja Laurille sekä Mikalle. Niin, Laurin isästä oli tullut pysyvä osa kuviotamme. Hänen ansiostaan pystyimme Laurin kanssa muuttamaan omakotitaloon jo parikymppisinä. Mika oli nuorempana ennen avioliittoaan Laurin äidin kanssa pyörittänyt omaa yritystoimintaa kaverinsa kanssa, jonka myytyään hän sai pienen pesämunan itselleen. Tuo potti oli kasvanut arvoaan rahastoissa kaikki nämä vuodet ja avioehdon ansiosta jäi se Mikan haltuun myös eron jälkeen. Mika oli pystynyt ostamaan talon miltei kokonaan ilman lainaa. Edellinen Mikan ja Laurin asunto oli ollut vuokra-asunto, koska Mika oli ajatellut ostaa itselleen pienemmän asunnon sen jälkeen, kun Lauri muuttaisi omilleen. Sen sijaan Mika sai kämppäkaverikseen minut.

Tässä vaiheessa minun oli pakko selittää meidän kolmen kuviomme omille vanhemmilleni. Se oli ollut hieman noloa, mutta ei yhtä noloa kuin Mikan ja Laurin avautuminen Laurin äidille. Järkytys oli ollut niin suuri, ettei Laurikaan ollut puheväleissä äitinsä kanssa, vaikka paljastuksesta oli kulunut jo useita kuukausia. Omat vanhempani pystyivät sulattamaan asian lopulta ainakin pintapuolisesti.

Muutto tapahtui alkusyksystä meidän kolmen ja yhden palkatun muuttomiehen voimin. Itse tyydyin lähinnä osoittamaan sopivat paikat tavaroille Mikan ja Laurin hoitaessa raskaimmat nostelut. Mikan edelliseen asuntoon asentama kameravalvonta muutti tietysti mukana ja oli käytössä jo ensimmäisenä iltana. Heti kun muuttoauto oli kaartanut pois pihalta, käskin jässiköitäni riisuutumaan. Mikan sukukalleuksia koristi nyt jykevä metallinen siveysvyö, joka oli tehty tarkasti mittojen mukaan. Mika käytti vanhaa muovista vyötä vain silloin, kun työmatkat vaativat lentokoneella matkustamista.

Samoihin aikoihin Mika sai sopivasti ylennyksen töissä ja päälle muhkean palkankorotuksen, joka tuli tarpeeseen uudessa taloudessamme. Lauri ja minä keskityimme nyt toden teolla opintoihimme eikä aikaa jäänyt töille. Kela ei meitä juuri hellinyt pientä opintorahaa lukuun ottamatta. Mika ei halunnut, että ottaisimme opintolainaa, joten isukki painoi säännöllisesti ylitöitä ja keräili kaikki mahdolliset bonukset, joita irti lähti.

Minun ja Laurin huone oli sisustettu parisängyllä ja kahdella vierekkäisellä työpöydällä. Minun vaatteeni veivät suurimman osan kaappitilasta. Harvojen vieraiden aikana Lauri ja Mika pitivät molemmat päällä hihatonta ja shortseja. Onnekseni molemmat sonnit olivat lämminverisiä, joten talon saattoi pitää normaalissa lämpötilassa huolimatta näiden vähästä vaatetuksesta.

Mikan huone oli pienempi ja huomattavasti askeettisempi. Huonekaluina oli ainoastaan käytetty yhden hengen sänky, lipasto sekä yöpöytä. Mattoa tai verhoja ei ollut eikä oikeastaan edes ovea. Olin käskenyt Mikaa irrottamaan sen muuttopäivänä, koska mielestäni orjilla ei tulisi olla mitään salattavaa isänniltään. Kutsun Mikaa orjakseni, vaikka mitään virallista sopimusta ei oltu tehty. Käytännössä olin kuitenkin ottanut Mikan elämän täydelliseen hallintaani.

Vietimme toki aikaa muutenkin kuin pervoilun merkeissä. Treenasimme kotisalilla ja saunoimme sen jälkeen antaumuksella. Yhden tuollaisen illan aikana vilvoitellessamme takaterassilla Mika yhtäkkiä sanoi:

  • Enpä muista milloin oon viimeksi ollut näin tyytyväinen elämään.

Minä tai Lauri ei heti osattu vastata mitään, joten Mika jatkoi:

  • Vaikka teenkin ihan hulluna töitä eikä materiaa ole liiaksi, niin tuntuu että elämällä on taas tarkoitus.
  • Tuo on kyllä hyvin sanottu, Lauri totesi väliin. – Kiitos siitä herralle.

Nyt Mika ja Lauri nostivat oluensa minua kohti. Vastasin eleeseen nostamalla omani ja kiittämällä heitä palveluksestaan. Ilta jatkui taas normaalisti.

Mika oli nyt enemmän työmatkoillaan, joten minä ja Lauri saimme puuhastella rauhassa omiamme. Vaikka pidin Mikasta todella paljon, oli Lauri silti ykkösenä listallani.

Mikan reissujenkin aikana pärjäsimme taloudellisesti oikein hyvin. Olin saanut käyttöoikeuden Mikan pankkitileihin ja aina palkkapäivänä siirsin suurimman osan Mikan palkasta omalle tililleni. Jätin Mikalle hieman käyttörahaa työpäivän ruokailuihin ja vastaaviin menoihin. Ruoat tilasin pääosin kotiinkuljetuksella tai kävin ostamassa ne Laurin kanssa opiskelupäivän jälkeen.

Eräänä lokakuisena perjantaina olin viettänyt koko päivän puuduttavien tilastotieteiden harjoitusten parissa. En malttanut odottaa kotiin pääsyä. Mika oli jälleen työmatkalla, joten olin pyytänyt tältä yhden kuvan aamulla, yhden lounastauolla ja vielä yhden nyt iltapäivän pitkillä tunneilla. Ensimmäisessä kuvassa pojuni poseeraa hotellihuoneen vessassa hauis pullistuneena äärimmilleen raskaiden kassien roikkuessa reisien välissä. Toisessa kuvassa köriläs on pisuaarilla siveysvyön kanssa. Kolmatta kuvaa en ole vielä saanut, koska Mika ei ole lukenut viestiäni. Laskeskelen päässäni, että orja on lauennut viimeksi ehkä pari kuukautta sitten.

Viisareiden lähestyessä neljää laitoin kotona odottavalle Laurille viestiä, jossa käsken pojua aloittamaan ruoanlaiton. Vastaus tuli miltei samalla sekunnilla. Loppumattomalta vaikuttanut tunti päättyi vihdoin. Kiiruhdin Mikan autolle pienessä vesisateessa. Ilmassa lemusivat kuolleet lehdet. Uuteen kotiimme pääsee helposti bussillakin, mutta aina kun on Mikan töiltä mahdollista, käsken tätä jättämään auton minun käyttööni.

Kurvasin autokatokseen ja miltei juoksin ovelle. Sisällä minua tervehti houkutteleva ruoan tuoksu. Käskin Laurin tulla eteiseen riisumaan minun kastuneet vaatteeni. Laurin patsasmainen hahmo ilmestyi oviaukkoon. Pojuni on loppukesästä asti käyttänyt karvankasvua tehostavaa ainetta kasvoillaan, rinnallaan, mahallaan ja käsillään. Ainoastaan jalat ovat jo valmiiksi tarpeeksi karvaiset makuuni. Aine on ollut hintansa väärti. Tummahkoa karvaa on alkanut puskemaan paikoista, joissa ei aiemmin ollut haituvaakaan. Kasvoillakin oli jo komea sänki.

  • Ruoka on kohta valmista herra, Lauri ilmoitti ja ohjasi minut olohuoneeseen. Pian kädessäni oli lempidrinkkini.

Selasin puhelintani ja siemailin juomaani. Puhelimeeni kilahti viesti Mikalta. Nyt tuo äijä oli alasti polvillaan hotellihuoneessaan suu houkuttelevasti avoinna. Vastaukseni kuului näin: ”Olisitpa tuossa asennossa täällä kotona niin saisit satsit nieluus hetkessä”.

Ajatukseni alkoivat harhailemaan viestittelyn myötä ja pian tunsin tutun kohouman etumuksessani. Kaivoin puolikovan kaluni ulos vapauteen ja käskin Laurin olohuoneeseen. Lauri tömisteli paikalle siveysvyö heiluen rytmikkäästi askelten tahdissa.

  • Mee polvilleen ja hoida tämä, käskin samalla nyökäten kaluani kohti.
  • Kyllä herra, Lauri vastasi empimättä.

Elimeni oli miltei täydessä seisokissa ennen kuin pojuni pääsi sen kimppuun. Laurin kostea ja kuuma suu ensin terskan ja myöhemmin koko kalun ympärillä tuntui huumaavan hyvältä. En olisi alussa uskonut kuinka hyvä munan imijä hänestä vielä tulisi.

Asetin toisen käteni Laurin takaraivolle, jota peitti hyvin pidetty sänki. Ihan kaljuksi en ollut vielä kehdannut pojuani ajella. Huokailin tyytyväisenä, mikä sai Laurin nopeuttamaan hieman tahtia. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, joten käskin Laurin imemään niin lujaa kuin mahdollista. Puristin pojuani takaraivosta, kun terskan päästä alkoi puskemaan mälliä isoissa purkauksissa tämän nieluun. Huokailin raskaasti ja rojahdin sohvan pohjalle. Laurin kasvot hieman punoittivat, kun hän nieli tavarani kuuliaisesti.

  • Siinä olikin sun päivällinen, kommentoin pieni virne kasvoillani.
  • Kiitos herra. Tämä kelpaa oikein hyvin.

Lauri kömpi ylös ja pian hän kutsuikin minut syömään. Söin hyvällä ruokahalulla äskeisen ilottelun jälkeen pojuni seuratessa ateriointiani keittiön nurkasta käsin. Laurin siivottua keittiön käskin hänet leikkihuoneeseen, joka oli eteisen toisella puolella.

Käskin Lauria asentamaan panokeinun kattokoukkuun sekä ottamaan kaapista esiin ’’lelutarjottimen’’, joka oli oikeastaan muokattu tarjoilukärry täynnä mitä erikoisempia seksivälineitä. Pidin itse vielä vaatteet päällä kontrastina Laurin alastoman jykevälle hahmolle. Ei sillä, etten itse olisi hyvässä fyysisessä kunnossa, pitihän kotisalia ehdottomasti minunkin hyödyntää. Siinä on vain jotain erityisen pervoa, kun orjapoju on ilkosen alasti herran patsastellessa samalla täysissä pukeissa.

  • No niin, hyvältä näyttää, totesin, kun kaikki näytti olevan valmista. – Tuuhan nyt tohon eteen ja laita kädet pään taakse.

Lauri totteli tapansa mukaan. Iskin välittömästi käteni pojuni muhkeisiin käsivarsiin, joiden verisuonet pullottivat elinvoimaa uhkuen. Liu’utin ne hiljaa alas kiinteälle rintakehälle, jonka molemmin puolin terhakat nännit sojottivat tiukasti eteenpäin. Hieroin niitä muutaman kierroksen, mikä sai Laurin ynähtämään hiljaa.

  • Hyvältä näyttää, kerta kaikkiaan, virnistin vasten pojuni totisia kasvoja.

Seuraavaksi otin kärrystä pullon hierontaöljyä, jota pursotin tuon järkäleen kropalle aimo annoksen. Myös leveä selkä sai osansa käsittelystä. Hieroin öljyä antaumuksella pojuni jokaiseen koloon ja sopukkaan. Paksut karvat muuttuivat tahmeiksi käsittelyn seurauksena, mikä sai virnistykseni levenemään entisestään.

Astuin askeleen taaksepäin ihaillakseni kätteni tulosta. Lauri seisoi öljystä kiiltävänä kirkkaan kattovalaisimen alla kuin antiikin ajan patsas ikään. Leveä rintakehä kohoili tasaisesti hengityksen tahdissa. Koko komeuden kruunasi metallivankilaan teljetty, kiimassa viruva kalu.

  • No niin, nyt kun oot valmisteltu niin pidetääs sulle pikku treeni. Aloitetaan 30 punnerruksella. Ja lasket ne kuuluvasti ääneen etkä mutise.
  • Kyllä herra.

Lauri heittäytyi alas lattialle eteeni ja aloitti urakkansa. Ensimmäiset viisitoista toistoa sujuivat näppärän näköisesti tasaiseen tahtiin. Paisuneet käsivarret työskentelivät saumattomasti minun mielikseni. Tunsin jo uutta heräämistä omassa alakerrassani.

Orjapojuni sai puuskuttaen tehtyä loppuun sarjansa. Annoin pojulle hetken hengähdystauon ennen kuin annoin käskyn lankuttaa kahden minuutin ajan. Otin aikaa puhelimellani, kun Lauri teki tätä inhoamaansa liikettä. Samalla kun pojuni lihakset olivat virittäytyneet äärimmilleen pistin merkille, miten tummaa karvaa oli alkanut jo leviämään selänkin puolelle. Ainetta ei oltu ainakaan tarkoituksella levitetty selän puolelle, mutta näköjään sen vaikutus oli Laurin kohdalla erityisen voimakas.

Noukin kärrystä tekonahkaisen lätkän, jolla annoin pojuni pepulle kannustavia läimäyksiä. Kerroin puolet ajasta kuluneen. Ilma suljetussa huoneessa alkoi lämmetä ja paksuuntua Laurin raskaan hengityksen vaikutuksesta. Ensimmäiset isot hikipisarat valuivat tasaiseen tahtiin pitkin vaaleita kylkiä. Paksut käsivarret vavahtelivat kaiken niiden kannatteleman painon alla.

  • Ja aika! huudahdin samalla kun puhelimen kello alkoi kilkattaa.

Lauri lysähti alas lattialle tasaten hengitystään. Annoin pepulle muutaman mojovan iskun.

  • Tämä oli vasta alkulämmittelyä. Kai poju vielä jaksaa?
  • Kyllä jaksaa herra, Lauri sai sanottua puuskutuksensa välistä.
  • No hyvä homma. Nousehan sit ylös ja tee 30 kyykkyä. Ja kunnollisia, ei mitään puolivillaisia.

Lauri kömpi seisomaan eteeni hakien hetken sopivaa asentoa. Kädet löysivät jälleen paikkansa takaraivon takaa. Pojuni aloitti urakkansa katse tiukasti kohti vastapäistä seinää. Tällä kertaa minun ei tarvinnut edes käskeä laskemaan toistoja ääneen. Siveysvyö heilui eräänlaisena lisäpainona muhkeiden reisien välissä.

Nämä toistot sujuivat pojultani edellisiä paljon helpommin. Ei ole jalkapäivät jääneet väliin tältä körmyltä. Niinpä käskin pojuani tekemään toiset 30 kyykkyä lisää. Tällä kertaa ujutin lisäksi pienen tapin Laurin reikään.

  • Pidät tuon sitten sisällä. Vähän lisähaastetta, virnistin.

Lauri jatkoi urakkaansa, mutta nyt kasvot olivat astetta enemmän mutrussa. Selkeästi tuo pienikin tappi toi sopivan lisän tähän treeniin. Hikipisarat alkoivat muodostaa selkeitä noroja pojuni vartalolla. Huumaavan miehinen hien tuoksu levisi pitkin huonetta. Kahdeksannentoista kyykyn kohdalla tappi ponnahti ulos Laurin reiästä.

  • Jaahas, eipä onnistunut tällä kertaa. Taitaa olla sun reikäs liian rassattu näin pienille tapeille.
  • Anteeksi herra. Voin yrittää uudestaan, jos herra antaa siihen mahdollisuuden.

Laurin silmät katselivat vilpittömän anelevasti minua kohti. Meinasin jo heltyä niille, mutta lopulta päätin siirtyä eteenpäin. Käskin pojuni makaamaan painonnostopenkille selälleen. Nappasin pätkän köyttä, jolla sidoin Laurin kädet kiinni tankoon. Varmuuden vuoksi sidoin myös jalat nilkoista kiinni penkkiin.

  • No niin, katotaanpas sitten miltä täällä näyttää, sanoin ja tarrasin kiinni siveysvyöhön.

Lauri ynähti hieman. Pojuni katse kuitenkin kirkastui, kun hän näki avaimen, jonka työnsin häkin lukkoon. Muutamalla sulavalla liikkeellä vapautin tuon kiimakalun vankilastaan. Välittömästi vapauteen päästyään se ponnahti iloisesti pystyyn. En rehellisesti sanottuna enää muistanut kuinka kauan olin pitänyt tuota vehjettä telkien takana. Päivät ja viikot kuluivat kuin huomaamatta eikä pojuni enää nurissut lukosta. Siitä oli tullut erottamaton osa orjan kroppaa.

  • Sehän on innokas, kommentoin ja annoin muutaman kunnon läimäyksen kalulle, mikä sai Laurin murahtamaan. – Varmaan haluais jo laueta?
  • Kyllä herra. Jos herra niin päättää.
  • Katsotaan miten käy, hymähdin.

Seuraavaksi otin kärrystä ohuempaa narua, jota sidoin useamman kierroksen Laurin pulleiden kassien ympärille. Narun toisen pään sidoin kahteen kattoon kiinnitetyn koukun kautta, joista se lopulta päättyi suureen metallisankoon.

  • Testataanpa nyt miten noi sun turvonneet kassit kestää painoa, virnistin ja hain kärrystä kasan tätä varten hankittuja painoja.

Laurin tiukka katse seurasi tiiviisti, kuinka nostelin aluksi pienempiä metallipainoja sankoon, joka painui alas tuskin silmin nähtävästi. Kuitenkin naru kivesten ympärillä kiristyi kiristymistään, mikä näkyi lisääntyneinä uurteina Laurin kasvoilla. Hikipisarat alkoivat valua otsalta alas pitkin kasvoja ja lopulta lattialle.

Helpon alun jälkeen siirryin isompiin painoihin, joilla sangon sai painumaan alas huomattavasti nopeammin. Laurin suusta alkoi kuulua tuttu matala murahtelu, joka sai oman kyrpäni pullistelemaan boksereissani. Pojuni katse ei enää ollut painoissa, vaan jossain katon rajassa. Käsivarret pullistelivat, kun kämmenet olivat tarttuneet kaikin voimin kiinni tankoon. Sitten mieleeni juolahti pirullinen idea.

  • Nyt kun oot siinä paikoillaan niin voisit samalla nostella painoja, käskin virnistäen.

Lauri katsahti minuun kuin varmistusta hakien. Yksi tiukka katse ja pojuni totteli mukisematta. Painot alkoivat nousta rinnalta jäntevien käsivarsien varaan huolimatta kasseja kuristavasta narusta. Pidin tauon painojen lisäämisestä ja siirryin härnäämään pojuni kiimassa viruvia sukukalleuksia. Läpsin pinkeinä pullottavia kasseja, mikä sai aikaan voimakasta murinaa. Vetelin muutaman kerran kiimaliman vuoraamaa kalua, kunnes Lauri ähkäisi olevansa lähellä laueta. Vedin välittömästi käteni pois vehkeeltä. Ajoitus oli juuri oikea ja kalu jäi orpona yksin sykkimään.

Päätin nyt lisätä loputkin painot sankoon. Välittömästi painojen pudotessa edellisten seuraksi pääsi Laurin suusta eläimellisin ja voimakkain karjaisu, jonka olen koskaan kuullut. Pieni huone täyttyi ulvonnasta ja murinasta, kun äärimmilleen pingottunut naru veti spermaa tihkuvia kasseja irti kropasta. Hiki virtasi valtoimenaan ympäri lihaksikasta vartaloa. Laurin naama punoitti mansikkana ja silmät olivat puristuneet täysin kiinni. En voinut olla naurahtamatta näylle. Piti siitä pari kuvaakin ottaa. Tankokin oli jäänyt pojulla rinnalle, kun koko keho oli jännittynyt kivun vaikutuksesta.

Kovin kauaa en raaskinut pitää pojuni palleja piinassa ihan niiden terveyttäkin ajatellen. Niistä pitäisi riittää iloa minulle vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Purin narusysteemin ja päästin kassit pois pälkähästä.

  • Sepä oli hauskaa. Yllättävän paljon näinkin herkät kassit kestää painoa. Selkeesti harjottelulla on vaikutusta, naurahdin ja annoin vielä muutaman läpsyn kiveksille. – Meehän nyt tuohon kiikkuun keinumaan.

Pojuni nousi hieman horjuen seisomaan, mutta ei aikaillut käskyni suhteen. Lauri meni tuttuun asentoon panokeinuun jalat kohti kattoa ja ahnas reikä valmiina minuun päin. Liukastin sekä reiän että oman kivikovana sykkivän kaluni. En voinut olla antamatta paria vetoa pojuni koko ajan sykkivälle vehkeelle. Olisin halunnut kiusata sitä enemmänkin, mutta tiesin sen laukeavan hetkenä minä hyvänsä, jos vielä jatkaisin käsittelyä.

Otin tiukan otteen Laurin karvaisista jaloista. Terskani upposi ongelmitta pojuni reikään ja sen myötä loputkin kalusta. Aloitin tutun lykkimisen Laurin myhäillessä nautinnosta. Kiihdytin tahtia pikkuhiljaa, kunnes omat kassini hakkasivat rytmikkäästi Laurin muhkeita pakaroita vasten. En omalta lykkimiseltäni huomannut, miten pojuni kalu alkoi sykkiä kiihtyvään tahtiin samalla valuttaen kiimalimaa valtoimenaan kalun juureen. Juuri kun olin laukaisemassa omat lastini syvälle pojuuni alkoi Laurin kalu sylkeä paksua mälliä pitkin tämän karvaista vartaloa. Eikä kumpikaan meistä ollut hipaissutkaan tuota vehjettä.

Oma kaluni ampui tavarat Laurin sisään kaikesta hämmennyksestä huolimatta. En osannut kommentoida tapahtunutta heti, joten käskin Laurin siistiä paikat ja käydä sen jälkeen pesulla. Vasta näiden toimien jälkeen juttelimme tästä ihmeestä hieman hämmästellen ja naureskellen.

  • En kyllä osaa pitää tuota luvattomana laukeamisena, lohkaisin Laurille. – Tuskin se olis tapahtunut ilman mun panemista.
  • Herra on kyllä oikeassa tuon suhteen. Kiitos siis herralle hyvästä orgasmista.
  • Eipä mitään, hymyilin. – Mutta laitahan se siveysvyö taas päälle ja hae Mika juna-asemalta. Sillä on pitkä viikonloppu tiedossa.

Mieheni parittajana osa II

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoittaa jatkoa tälle tarinalle. Toivottavasti tykkäätte!

Moi taas!

Sanna siis täällä jälleen. Siitä onkin jo jokin aika, kun viimeksi kirjottelin. Vähän on toisaalta hiljaista ollut mutta niin se välillä tahtoo mennä eli joskus on enempi vipinää ja joskus vähemmän. Mut kyllä ihan perusseksiä on ollut kiitettävästi eli ei olla puutteessa kumpikaan jouduttu oleen.

Artulla on pitäny kiirettä töissä eikä se oo maininnu Jaakosta ku ohimennen. Reilu viikko sitten se kuitenki päätti ottaa vapaapäivän ja kysy viestillä josko minäkin voisin että voitaisiin vähän ’’rentoutua’’. Harmikseni en voinut mutta eipä tämä mitään. Sillon Arttu kekkas että minä voisin ottaa Jaakkoon yhteyttä ja kysyä haluaisko se treffata. Itekin hieman sytyin ajatuksesta ja harmitus Artun vapaapäivän missaamisesta kaikkosi. Tässä pätkä meidän viestittelystä:

S: Minun puolesta voit kyllä sinne Jaakolle mennä kunhan muistat meidän säännöt 😉

A: Joutuuko mun pikku kaveri taas lukkojen taakse? 😀

S: Voi kyllä joutuu! Katellaan kotona sit lisää ;D

A: Katellaan 😉 

Laitoin heti perään Jaakolle viestiä ja kysyin, oliko sillä menoa sovittuna tuolle päivälle. Sain hetken päästä vastauksen, ettei sillä ole mitään sovittuna ja vihjasi jo pääsisikö hän taas pukille. Kerroin Jaakolle Artun suunnitelmista ja hän oli niistä todella innostunut. Vielä innostuneempi taisi olla kuitenkin Arttu, kun kerroin hälle ilouutiset.

Olin kotona ennen Arttua. Pänttäsin kalenteria just sillä hetkellä, kun se astu ovesta sisään.

  • Mä just olin tavaamas kuin monta päivää sun pikkunen saa olla lukossa, sanoin sille.

Arttu ei keksiny aluks mitä sanoa. Virnuilin sille ja napsautin kahvinkeittimen päälle.

  • Mut perjantaihinhan on vielä kolme päivää?
  • No kaks täyttä periaattees koska nyt on tiistai.
  • No joo, se mumisi ja lösähti pöydän ääreen istumaan.

Kaadoin kahvia kuppeihin.

  • Mis leivät on?
  • Ota kuule ihan ite, virnuilin vieläkin, vaikka olinkin vakavissani.

Arttu tuhahti. Se kysy saisko se vielä tyhjentää pussinsa ennen lukitusta mutta vastasin kieltävästi.

  • No jos rouva niin määrää.

Sen huulilla oli kans pieni virne.

  • En mä vielä rouva oo ainaskaa siinä mielessä, kihersin. Olin kyllä ootellu jo kosintaa kotvasen mutta halusin Artun tekevän sen ihan ite. – Ja eihän pari hassua päivää oo ees pitkä aika.
  • No ei periaattees mut en oo näiltä kiireiltä ehtiny oikee vemputtaakaan, Arttu hymähti leikkisästi.

Alapäätäni kutkutti ihanasti. Kahvit juotuamme Arttu halus kävästä suihkussa ja samalla vähän siistiä paikkoja ennen vyön asentamista. Aistin jotain outoa sen äänessä ja kysyin suoraan et ei kai se aatellu tehä jotain ylimäärästä siellä. Se takelteli jotain epämäärästä vastaukseksi mikä johti siihen, että lyöttäydyin sen mukaan suihkuun varmistaan että hommat pysys asiallisina.

Siinä alastonta miestäni katellessani alko omatkin himot kunnolla herään. Pikkareissa tuntu jo tuttua kosteutta vaikka pieni ja kulahtanu kylppäri ei ollut se paikoista romanttisin. Hekumoin varmaan liikaa ajatuksissani, kun havahduin siihen miten kauan Arttu oli seissyt selin minuun. Käskin sen heti paikalla kääntyä minuun päin. Ja niinhän se tietty oli että se raukka oli yrittäny ‘’salaa’’ runkata itteään. Sen aisa seiso komeesti juhlakunnossa mikä kyllä sai mun kropan hyrräämään kierroksilla mutta pitäydyin suunnitelmassani. Käskin sen pois suihkusta ja talutin sen vettä valuvana makkariin. Siellä pistin sen kädet selän taakse ja lukittiin ne käsiraudoilla, niillä ihan oikeilla. Sitten ei kun takas suihkuun. Jouduin riisuun ittenikin ilkosilleni ja pesemään Artun omin pikku kätösin. Se oli hauskempaa mitä olin odottanutkaan. Tosin päähän en yltäny omin avuin, joten Artun piti nöyrästi laskeutua polvilleen mun eteen. Kuivasin sen suurpiirteisesti pyyhkeeseen ja taas mentiin makkarin puolelle.

Pistin Artun polvilleen matolle. Kaivelin lipaston laatikoita, kunnes löysin pienen pussukan joka kilisi siveysvyön osasista. Arttu vilkuili sivusilmällä, kun astelin sen viereen. Laskeuduin itekin polvilleen. Alhaalla mua tervehti melkeen juhlakunnossa heiluva vehje. Kysyin kiusotellen mitä me ton kanssa tehtäis.

  • Jos annettas sen päästä kiimastaan eroon, Arttu veisteli vissiin ihan tosissaan.
  • No älä unta näe!

Vahvistaakseni sanojani läimäytin Artun seisokkia kämmenelläni. Oppiipahan olemaan. Arttu ähkäisi mutta sen huulilla lainehti hymynkare. Jätin sen oottaan makkariin, kun kävin keittiöstä kipaseen jääpalapussin. Kun tulin takas huomasin miten otollisesti Arttu oli selin muhun. Hiivin sen taakse ja iskin pussin suoraan sen kyrvälle. Nyt siltä pääsi ihan oikee ulvahdus enkä voinu olla nauramatta. Samaan aikaan oli kiihottavaa ja hauskaa saada iso mies vaikeroimaan etenkin, kun ite oli tällanen varsin sopusuhtanen lady.

Jää tehos niin kun aina ennenkin ja Artun kalu saatiin lopulta turvaan koteloonsa. Huomasin vasta nyt vakavan ilmeen sen kasvoilla. Kysyin mikä sillä on ja sain vastaukseksi huolen siitä miten se kestäis kiimoissaan useat yölliset seisokit tai muut eteen ottamiset, joita tapahtu yllättävän usein. En rehellisesti sanottuna osannut antaa tyhjentävää vastausta muuta kuin että lopussa kiitos seisoo. Se tyydytti kuitenkin Artun ja vakava ilme kaikkosi.

Hymähdin sille vihjailevaan sävyyn ja se tajus tietysti merkin keimaillessani siinä ilkosillani. Se upotti naamansa mun pyhimpään ja nuuhki kuin kiivastunut sonni sieraimillaan. Mielihyvän aallot virtas mun läpi eikä ollut lähellä ettenkö olis valahtanut itsekin polvilleni, niin intensiivinen kokemus se oli. Päätinkin siirtyä sängyn puolelle, jolle rojahdin selälleni varpaiden koskettaessa juuri ja juuri lattiaa. Käskin sitten Artun takaisin alapääni kimppuun hyvin tietäen, ettei sillä raukalla ollut muu kuin suu käytössään. Kädet saivat pysyä vielä lukittuina. Muuta ei tosin tarvitukaan kun Arttu leikitteli klitoriksellani niin että meinasin huutaa seinät kumoon. Ei se kyllä totta puhuen mitään leikittelyä ollut vaan asiaan omistautuneen miehen vuosien harjoittelun tulosta. Suhteemme aikana oli kehitystä tapahtunut tosin huimasti mistä olin salaa itsekin ylpeä. Eikä se ihmekään ole kun muistelen miten Arttu on puhunut entisten kumppaniensa haluttomuudesta suuseksin suhteen. Itse nautin siitä suuresti oikein tehtynä ja onneksemme myös Arttu nauttii sen antamisesta. Huviksemme laskeskelimme parin viikon suuseksisaldon josta selvisi se että keskimäärin Arttu antaa minulle kaksi kertaa enemmän kielihoitoa kuin mitä minä annan hänelle. Tähän asiaan en kyllä tasa-arvoa kaipaa.

Ulvomiseni kiihtyi mutta Arttu veti loppuun asti. Tartuin kaksin käsin kiinni hänen päästään ja kirosin miksi hänen piti pitää tukkansa siilinä, eihän siihen voinut tarttuakaan kunnolla. Puskin itseäni kiinni Artun kasvoihin, kun loppuhuipennus alkoi vavisuttamaan kroppaani. Kuulin vaimeata yninää mutta Arttu ei hangoitellut vastaan. Varsinaisen huipun jälkeen pidin vielä jonkun aikaa hänet vasten alapäätäni jälkihehkuissa.

Puimme vaatteet yllemme, jolloin huomasin Artun vehkeen ahdingon muovihäkissään. Pikkuinen oli puskenut itsensä muovia vasten ja helotti nyt punaisena kuin omena. Hiplailin vähän kasseja, jotka vyön ansiosta olivat kauniisti esillä mikä sai Artun tietysti ynähtelemään. Lopetettuani vetäydyin sohvalle ja samassa Arttu ilmoitti lähtevänsä salille kuulemma viemään ajatuksensa pois lukosta. Ehdin vielä huikata sille, että lähettää mulle kuvan todisteena.

Sainkin sen kuvan kotvasen kuluttua. Arttu seisoi siinä minullekin tutun salin vessan peilin edessä hauiksiaan pullistellen ilman rihman kiertämää. Zoomasin sen haaroihin, joita koristi nuo muutamat muovinpalaset munalukolla höystettynä. Olisin niin otettu, jos se joskus kosis ja perinteisen sormuksen sijaan luovuttais mulle tuon härpäkkeen avaimen.

Artun palattua kotiin mulla oli pälkähtänyt jo uusi idea päähäni.

  • Sit kun näätte taas Jaakon kanssa niin ota vähän videota teidän touhuista.

Arttu tuli ulos vessasta vakava ilme kasvoillaan.

  • No mitä sä sillä?
  • Vai että mitä mä sillä, naurahdin ylidramaattisesti. – No kuule, sitä voit pohtia ihan rauhassa yön yli. Oikeestaan, jos et saa oikeeta vastausta aamuun mennessä ulos suustas, niin tuo vyö pysyy paikoillaan kauemmin kuin mitä alunperin oon aatellu.
  • No perhana, Arttu totesi, mutta kuulin sen äänensävystä sen olevan mukana leikissä. – Nyt pistit kuule pahan.

Se meni koneelle istumaan samalla kun itse katselin sivusilmällä telkkaria. Ilmassa väreili uudenlainen jännite, vähän niin kuin silloin ekoina kuukausina kun tapailtiin. Iltatoimet sujuivat molemmilla rutiinilla ja pian oltiinkin jo vierekkäin sängyssä.

  • Siitä kuvaushommasta vielä, Arttu aloitti. – Se on mulle ihan ok. Ja taisinpa keksiä miksi sitä pyysit, seurasi lyhyt tauko. – Haluat toki ihastella miten miehes saa kunnolla munaa sisäänsä.

Myhäilin tyytyväisenä vieressä ja totesin vastauksen menneen nappiin.

  • Eli pääsen vapaaksi niin kuin oli alunperinkin tarkotus? se vielä kysyi.
  • Jaa-a, pitänee vielä hieman harkita asiaa, vastasin salamyhkäisesti.

Päivät kuluivat samaan arkiseen tapaansa. Töitä ja sopivissa määrin vapaa-ajan puuhasteluja. Artulle maistui erityisesti kaikki liikunnalliset harrasteet, kuntosali enimmäkseen, mutta välillä myös jääkiekko kaveriporukalla. Tunsin jännää poltetta alhaalla miettiessäni miestäni raavaiden äijien keskellä, kun samaan aikaan munia koristi hieman erilainen ‘’munalukko’’.

Torstai-iltana, iltana ennen maagista perjantaita, makoilimme sylikkäin olkkarin sohvalla katsellen jotain tv-hömppää, kun mieleeni pälkähti kysymys:

  • Mitä tekisit, jos sulla olis toi lukko päällä ja sun pitäis mennä jätkien kaa saunailtaan?

Arttu oli aika pitkän aikaa hiljaa. Sen kasvoilta näki sen miettivän ankarasti. Kulmakarvat kurtistuivat juuri tiettyyn kulmaan.

  • No jos sitä ei vois mitenkään välttää, niin varmaan sanoisin et puoliso heitti vitsillä tällaisen haasteen ja että pakkohan siihen oli tarttua. Mut kyl se hävettäis ihan saakelisti.

Myhäilin tyytyväisenä vastaukselle. Uskoisin ettei kovin moni mies pystyis samaan.

Vihdoin koitti pitkään odotettu perjantai ja viikonloppu. Töissä oli kiireistä, joten en ehtinyt juurikaan viestejä vaihtelemaan miesten kanssa. Ainoastaan tapaamisajan ja Artun vaatetuksen sovin Jaakon kanssa. Artun piti saapua paikalle tiukoissa farkuissa ja nahkatakissa, jonka alla olis valkoinen hihaton paita. Kieltämättä ihan kuuma paketti.

Välitin ohjeet Artulle, joka lupasi totella niitä. Olin lopettelemassa työpäivää, kunnes tajusin, etten ollut pyytänyt Jaakolta lupaa touhujen kuvaamiseen. Kysyin välittömästi Jaakolta sopisko tälle, että Arttu kuvaa heidän sessionsa puhelimella. Jaakko vastas melkein välittömästi ja kerto että hänellä on vielä parempi idea. Jaakko selitti, että hänellä on ihan kunnon kuvauskalusto kotonaan jolla voi lähettää live-kuvaa ja tallentaa videota samaan aikaan. Saisin ennen sessiota linkin, jonka kautta seurata miesten puuhia ja myöhemmin editoidut tallenteet arkistoihin. En tietenkään voinut olla suostumatta tähän diiliin.

Arttu lähtis kotoa ennen kuin ehtisin ite sinne. Laskeskelin päässäni, että ehtisin hakemaan jotain noutoruokaa ja ehkä viinipullon Alkosta ennen sessioiden alkamista. Niinpä laitoin työkoneeni kiinni, huikkasin heipat työkavereille ja menin ostarin kautta kotiin.

Kotona asettauduin mukavaan asentoon sohvalle, avasin viinipullon ja asettelin ruokaa lautaselle. Läppäri oli avoinna sohvapöydällä. Samassa sähköpostiini kilahti linkki Jaakolta. Klikkasin sen välittömästi auki. Eteeni avautui kuva siististä olohuoneesta, jota hallitsi arvokkaan näköinen nahkasohva. Aluksi en nähnyt mitään liikettä, kunnes Artun harteikas hahmo käveli kuvan keskelle. Nahkatakki oli näköjään jo heitetty nurkkaan. Hihaton korosti sopivasti koholla olevia rintalihaksia sekä muhkeita käsivarsia. Pian kuvaan astui myös Jaakko kokomustissa. Jaakon kalju pää kiilteli karvattomuuttaan. Tunsin kuinka lämpö alkoi pikku hiljaa pakkautumaan alakertaan.

Jaakko käski Artun polvilleen eteensä. Mun mies totteli mukisematta. Jaakko availi etumustaan korostetun hitaasti samalla kun Arttu seurasi toimitusta katse jähmettyneenä. Jaakon meisseli näytti olevan kokonsa puolesta jo puoliheijarissa, kun Arttu käskyjä sen enempää odottamatta ahmaisi sen suuhunsa. Jaakko antoi tiukkoja ohjeita imemisen suhteen, joita Arttu yritti parhaansa mukaan totella. Jaakko ei tyytynyt pelkkiin sanallisiin neuvoihin, vaan otti kunnon otteen Artun takaraivosta. Pikku hiljaa alkoi näyttämään siltä, että Jaakko nussi mun miehen suuta. Artun posket pullottivat punaisina, kun se yritti ottaa sisään tuota vanhemman miehen aisaa. Tahti vaan kiihty kiihtymistään ja hetken jo luulin, että Jaakko laukeis siihen paikkaan.

Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Jaakko käski Arttua riisumaan loputkin vaatteet. Siinä mun mies nyt seiso alastomana toisen miehen armoilla. Koko kropassa tuntui jännittävää kihelmöintiä. Seuraavaksi Jaakko käski Artun hyppäämään sohvalle perse tyrkyllä. Jaakko haki jotain kuvaruudun ulkopuolelta samalla kun ihailin Artun pyöreää ja sopivan karvaista peräsintä. Jaakko palasi ruutuun mukanaan liukkaria ja jokin anustappi. Aluksi mun miehen reikä liukastettiin oikein perusteellisesti. Sit Jaakko työnsi tapin reikään, mikä onnistuikin suht vaivatta. Vasta nyt huomasin, että tappi oli pumpattavaa mallia. Hymähdin ilkikurisesti ruudulle. Arttu ei ollut vissiin tätä tajunnut, kun se murahti kuuluvasti ensimmäisten pumppausten aikana. Jaakko ei antanut äijälle armoa, kun se pumppasi ilmaa tasaiseen tahtiin. Reikä venyi venymistään ja aloin jo pelätä oliko tää jo liikaa Artulle. Se ei kuitenkaan sanonut turvasanaa, vaan murahteli ja ähki kuin olisi tekemässä maksimeita salilla.

  • Alkaako jo riittää? Jaakko kysyi.
  • Kyllä sinne vielä mahtuu…herra, Arttu vastasi ähkimisen lomassa.

Jaakko puristi vielä pari pumppausta. Artun murahtelu alkoi jo kuulostamaan ulvonnalta. Hetken kuluttua Jaakko päästi ilmat pihalle tapista. Arttu suorastaan lysähti voipuneena sohvalle. Tää oli kuitenkin vasta alkua. Nyt Jaakon täydessä seisokissa heiluva kyrpä kolkutteli mun miehen reiällä.

  • Nyt saat sitten ihan aitoa.

Arttu ei vastannut mitään, vaan tarjosi reikäänsä kohtaloonsa alistuneena. Jaakko ähkäisi kuuluvasti, kun sen kalu sujahti vaivatta sisälle. Artun suusta alkoi kuulua voimistuva myhäily, kun Jaakon elin teki taikojaan sen sisällä. Mun oli pakko vetää omatkin pikkarit sivuun ja hieroa kiimasta hehkuvaa klitorista. Jaakon notkeat liikkeet Artun jykevän kropan vastapainona sai mut hulluun kiimaan. Tää ei ollut mitä tahansa tusinapornoa, vaan tuolla ruudun toisella puolella mun oma mies sai just nyt ihan oikeeta kyrpää sisäänsä. Mun omat kädenliikkeet kiihty Jaakon panemisen tahdissa. Jaakon suusta purkautui miehisen matalaa urahtelua, kun sen kassit hakkas Artun pakaroita. Arttu ei voinut edes hyväillä omaa kaluaan, joka oli tiukasti lukittuna muovihäkkiin.

Loppuhuipennuksen lähentyessä Jaakko käski Artun kääntymään häneen päin. Arttu teki työtä käskettyä ja samassa se sai valtavan spermaryöpyn naamalleen. Jaakon kivikova kyrpä vaan sylki ja sylki tavaraa pihalle niin kuin se olis ollut jokin teinipojan kiimakalu. Arttu otti kaiken vastaan ilmekään värähtämättä.

  • Nyt voit mennä kotiis. Mut älä pese tuota kasvonaamiota pois ennen sitä, Jaakko käski ja vinkkasi silmää kameralle.

Virnuilin kotona ruudun äärellä. Arttu oli kyllä liikkeellä autolla, mutta tulis se silti olemaan nöyryyttävää tulla kotiin vieraan miehet spermat naamalla.

Striimi loppui ja jäin odottamaan Arttua kotiin. Kroppaani oli jäänyt valtava kiima, jonka Arttu sais nyt luvan tyydyttää loppuun. Hetken päästä kuulinkin avaimen rapinaa ovella. Annoin Artun tulla mun luokse olohuoneeseen, jossa makoilin ilkosillani sohvalla.

  • No miten meni? kysyin virne naamalla, kun Arttu ilmestyi näkökenttään.
  • Taisit sä nähdä jo, Arttu vastasi virneeseen.
  • Hyvinpä näinkin. Tuus nyt tänne.

Arttu tiesi miten toimia ja vetäisi hihattoman yltään. Sit se painui polviensa varaan ja vei naamansa mun jalkoväliin. Tunsin kuinka Jaakon jo hieman kuivuneet mällit osu mun pyhintä vasten. Arttu alkoi välittömästi töihin mun kiimasta herkillä olevan klitoriksen parissa. Sen vahvat, miehiset kädet hiplaili mua joka puolelta. Huokailin ja voihkin niin että naapuritkin varmaan kuuli. Arttu ei antanut sen häiritä, vaan työsti mua ammattimiehen tarmolla. Tunsin orgasmin hiipivän nurkan takaa ja ulisin sitä kovempaa. Arttu ei kuitenkaan lopettanut yhteen, vaan anto mulle peräti kolme orkkua putkeen. Se tais olla jopa ennätys.

Lopulta maattiin molemmat raukeina sohvalla. Artulla oli vieläkin ne tiukat farkut jalassa. Tiesin et niiden alla sykki häkissään kiimassa virunut elin. Arttu ei kuitenkaan maininnut sitä sanallakaan.

  • Mitä sanoisit jos pitäisin tota sun kaluas vähän pidempään lukossa?
  • No sit sä varmaan pidät, Arttu vilkaisi muhun sivusilmällä. – Sullahan ne avaimetkin on.
  • Niin onkin, myhäilin tyytyväisenä.

Niinpä me vietettiin viikonloppu mun tyydyttämisen merkeissä. Arttu teki kaikkensa et olisin täysin tyydytetty. Se nousi tekemään aamupalaa, kun mä vielä torkuin sängyssä. Se herätti mut suuseksillä ja myöhemmin tyydytti mut erilaisilla dildoilla ja vibroilla. Omaa kaluaan se ei maininnut koko viikonlopun aikana. Totta puhuen alan jo tottumaan tähän avaimenhaltijan ja parittajan rooliin.

Terveisin

Sanna   

Roolileikkimme menee maalle osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Kesäinen maatilamatkailu tulee päätökseensä. Laurin ja Mikan seikkailut toki jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.

Heräsin aamun kirkkaaseen sarastukseen. Suuta kuivasi viimeöinen kupittelu. Kapusin istumaan silmiäni hieroen. Nousin ylös ja suuntasin ensimmäisenä Tuomon työhuoneeseen. Olin oikeilla jäljillä, sillä näin Tuomon jo istuvan tietokoneensa äärellä. Sanoin huomenet ja kiersin isännän vierelle.

Ruudulla näkyi kuinka Mika seisoi kopissaan pää painuksissa. Ilmeisesti uni oli saanut äijästä yliotteen loppu viimein. Kuva oli sen verran terävä, että saattoi nähdä iholla kimaltavat hikivanat sekä reisiä koristavat raipanjäljet.

  • Ajattelitko vielä jatkaa rääkkiä? kysyin Tuomolta.
  • Kyllä sitä vielä voisi pari juttua kokeilla, Tuomo vastasi arvoituksellisesti.

Annoin Tuomolle vapaat kädet jatkaa Mikan suhteen ja lähdin sillä välin katsomaan miten Lauri ja Lucas voivat. Avatessani vajan lukitun oven lehahti sieraimiini hien ja kiiman sekoitus. Suoraan edessäni näin kuinka Lauri imi ahnaasti Lucaksen pitkää ja tummaa aisaa. Pojuni silmät olivat kiinni eikä hän heti huomannut tuloani. Lucas sen sijaan kääntyi minuun päin ja sanoi ilman minkäänlaista aksenttia:

  • Anteeksi herra, ei ollut tarkoitus.

Lucaksen silmissä paistoi aito huoli ja katumus. Käskin orjia lopettamaan ja ottamaan oikeaoppisen asennon. Lucas kääntyi minuun päin, asetti jalkansa haara-asentoon ja kädet selkänsä taakse. Komea tykki sykki ylväänä koko muun komeuden edessä. Lauri sen sijaan kömpi hitaasti seisomaan eikä asentokaan näyttänyt aivan täydelliseltä.

  • Laitapa jalkas vähän etäämmälle toisistaan, käskin Lauria ja tökkäsin pojua reiden punaiseen viiruun.

Lauri irvisti, mutta korjasi silti asentonsa.

  • Kumpi teistä alotti ton homman?
  • Minä herra, Lucas ilmoitti miltei välittömästi.
  • Ei kun minä herra, Lauri pisti väliin.
  • Jaahas, vai te yritätte suojella toisianne. Kertokaahan totuus niin päästään helpommalla.

Järkäleet seisoivat hievahtamatta edessäni. Karvaiset rinnat kohoilivat hengityksen tahdissa ja käsien lihakset supistelivat aina välillä.

  • No siinä tapauksessa te molemmat saatte rangaistuksen.

Käskin kaksikon ulos ja kävelytin heidät päärakennuksen edustalle, jossa näin Tuomon ja Villen seisovan. Lähempänä näin Mikan makaavan maassa mahallaan.

  • Pistettiin sonni syömään ruohoa, Ville nauroi huomatessani ihmettelevän katseeni.
  • No niin, pitäähän sonnin kasvaa, vastasin. Villehän vaikutti vielä kekseliäämmältä kuin Tuomo. – Tämä sun pojus oli muuten tarjoamassa valtikkaansa mun Laurille.
  • Mitä?
  • Kyllä näin pääsi valitettavasti käymään herrani, Lucas sanoi pää painuksissa.

Ville marssi pojunsa eteen ja antoi kaksi läimäisyä avokämmenellä suoraan naamalle.

  • Kumpi näistä aloitti?
  • Ei ne suostuneet kertomaan.
  • No sit me rangaistaan molempia.
  • Näin olin kans ajatellut.

Tuomo ehdotti, että koko kolmikkoa rangaistaisiin yhtä aikaa tehokkuuden vuoksi. Suostuimme tähän ja kysyimme, oliko Tuomolla jotain erityistä mielessä. Ja olihan hänellä.

Aluksi juotettiin jokaiselle monta litraa vettä. Emmehän halunneet orjillemme sentään nestehukkaa. Sen jälkeen köriläät laitettiin juoksemaan ympyrää sangot roikkuen kiveksistä. Oli hupaisaa seurata miten isot äijät juoksivat kömpelösti muoviset ämpärit jalkojen välissä killuen. Ensimmäisenä kusihätä iski Lucakselle, jonka käskettiin lopettaa juokseminen ja kusta ämpäriin. Suorituksen jälkeen Lucas jatkoi juoksuaan, mutta nyt piti varoa, ettei kusi loiskunut yli. Toisena suoriutui Lauri, jonka siveysvyöhön lukitusta kalusta kusta roiskui hieman ämpärin ulkopuolelle. Viimeiseksi kusemiskilpailussa tullut Mika joutui kusemaan Laurin ja Lucaksen avustamana. Tuomo käski pojuja tarttumaan Mikan paksuun vehkeeseen ja pitelemään siitä kiinni, kunnes viimeinenkin pisara olisi saatu talteen. Mikalta meni yllättävän kauan saada kusisuihku aikaan, mutta sen auettua tuli sankoon oikein tummaa tavaraa. Isukin silmät olivat tiukasti suljettuina, kun oma poika ja pojan ikäinen jätkä pitelivät kiinni hänen kalustaan. Häpäisyn kruunasi se, kun Mikan käskettiin mennä polvilleen ja Tuomo kaatoi kusiämpärin suoraan Mikan päälle naurunremakan saattelemana.

  • Kiitos herrat, Mika tyytyi sanomaan.

Seuraava ohjelmanumero oli sekin hauska. Siinä Mika ja Lauri menivät vierekkäin maahan polvilleen ja kaksikko sidottiin toisiinsa kiinni käsistä ja jaloista. Lucas kapusi heidän yläpuolelleen hommaan erikseen rakennetun tason avulla. Lucaksen vehkeet näkyivät juuri sopivasti alla olevan kaksikon päiden välistä. Lucaksen reidet sidottiin kiinni Lauriin ja Mikaan sekä kädet erikseen selän taakse. Sitten jokaisen pojun kroppaan piirrettiin tussilla eri kokoisia ympyröitä ja niihin pistemääriä, jotka olivat sitä isompia mitä pienempi ympyrä oli kyseessä. Tuomo haki sisältä korillisen kananmunia ja piirsi kengällään maahan viivan, jonka takaa munia heitettäisiin pojuja kohti.

Tuomo näytti ensin mallia. Hän heitti ensimmäisen munansa Mikaa kohti ja se läsähti suoraan toiseen nänneistä rikkoutuen ja levittäen sisälmyksensä pitkin karvaista rintaa ja mahaa.

  • 30 pistettä! Tuomo huudahti.

Laitoin pisteet ylös ja kokeilin itse seuraavaksi. Tähtäsin Lauria kohti ja osuin pojuani reiteen, jolla sain 20 pistettä. Ville tähtäsi myös Lauria kohti osuen suoraan munille. Pojuni murahti hieman, kun muna iskeytyi vasten kiiman korventamia kasseja.

Tätä jatkui hyvän tovin. Lucas sai myös osansa munista, jotka värjäsivät pojun tummahkon ihon vaaleammaksi. Lucaksen päältä munat jatkoivat valumistaan alas Laurin ja Mikan kasvoille ja siitä kroppaa pitkin aina munille saakka. Ei mennyt kauaa, kun alakerran kaksikko oli yltä päältä kananmunan peitossa. Munan niljakas rakenne otti oikein hyvin kiinni karvoihin ja jähmettyi niihin kesäpäivän kuumuudessa.

Munat alkoivat loppumaan, mutta niin näytti pojujen kärsivällisyyskin. Laurin kasvot olivat mutrussa, kun kananmunaa valui pään sängeltä alas poskia pitkin. Vieressä jököttävä Mika näytti erityisen kärsivältä, kun aiemmin kusen korventama kroppa oli nyt yltä päältä munassa. Kumpikaan kaksikosta ei kuitenkaan valittanut, vaan kesti rääkin murahtelemalla aina väliin.

Lopulta heittokisan voittajaksi julistautui Ville, joka sai palkinnoksi päättää kenet astuisi ensimmäisenä. Lauri ja Lucas käskettiin noutamaan Tuomon väsäämä astutusalusta, johon sonni voitiin sitoa tiukasti nelinkontin. Ennen astumisia sonnit piti kuitenkin huuhdella hyvin, joten Tuomo tarttui puutarhaletkuun. Kylmä vesisuihku iskeytyi ensin Mikaan, joka ärähti tuskaisena. Lauri ja Lucas saivat luvan hinkata kananmunan ja kusen irti isukin mahtavista karvoista. Panin merkille, kuinka Mikan tykki oli puoliheijarissa kaikesta rääkistä huolimatta.

Sama pesu tehtiin myös Laurille ja Lucakselle. Latinopojan lerssi heilui komeasti valtavien kassien säestämänä. Se loi huvittavan kontrastin Laurin lukittujen vehkeiden kanssa.

Ville oli valinnut Laurin astuttavaksi. Pojuni kiinnitettiin penkkiin niin, että vaalean karvan peittämä perse oli ahnaasti tyrkyllä. Mika ja Lucas käskettiin polvilleen seuraamaan esitystä.

Villen ei tarvinnut juuri houkutella kaluaan hommaan. Pian oli Laurin reikä liukastettu ja Villen kyrpä jo kolkutteli reiällä. Kuului matala murahdus, kun pojuni reikä laajeni Villen kalun vaikutuksesta. Ville ei aikaillut, vaan aloitti armottoman tikkaamisen välittömästi. Lauri murahteli ja puhkui naama punaisena. Oma kaluni alkoi ottamaan eteen. Vilkuilin Mikaa, jonka oma kyrpä alkoi sekin kurkottelemaan taivasta kohti.

Aurinko porotti kirkkaana Laurin vaalealle selälle, kun Ville souti kyrpänsä kanssa sonnipojuni reikää. Laurin lukittu kalu roikkui raskaan näköisenä metallivankilassaan mällisäkkien seurana. Pojuni murahtelu syventyi ja kiihtyi entisestään. Ville ei vaikuttanut olevan vielä lähellä tulemista, vaan vuoroin kiihdytti ja hidasti tahtiaan nautintoaan pidentääkseen. Laurin siveysvyö näytti räjähtävän kaikesta siihen kerääntyneestä paineesta.

  • Herra nyt tulee! Lauri kerkesi huutaa ennen kuin paksu mälli purkautui siveysvyön raoista.

Koko pojuni kroppa vavahteli laukeamisen tahdissa. Hikipisaroita tipahteli maahan, ja punoittavat kasvot olivat syvillä uurteilla. Ville kiihdytti loppuhuipennukseen ja laukoi omat tavaransa syvälle Laurin reikään.

  • Sehän meni hyvin, vieras tokaisi kömpiessään seisomaan.

Irrotin Laurin penkistä ja autoin pojuni seisomaan. Kopeloin mällin peittämää siveysvyötä ja samassa käskin Mikan ja Lucaksen konttaamaan luokseni.

  • Nuolkaahan tää puhtaaksi.

Kaksikko totteli mukisematta. Molempien kalut heiluivat ylväässä seisokissa. Olin hieman yllättynyt kuinka innokkaasti Mika nuoli poikansa lukittuja sukukalleuksia puhtaaksi. Silmät suljettuina tuo sonni piti huolen siitä, että pojuni kulkuset olivat taas edustuskunnossa.

Juuri kun Ville oli saanut vaatteet takaisin päälleen, soi hänen puhelimensa. Lyhyen puhelun jälkeen Ville kääntyi muiden puoleen:

  • Tuli yllättävä työjuttu. Joudun valitettavasti jättämään teidän mahtavan seuran.
  • No, ei voi mitään. Harmi juttu kyllä, kun just päästiin vauhtiin, Tuomo totesi.
  • Samat sanat, sanoin heti perään. – Oli kyllä oikein kivaa. Käykäähän pojut sanomassa kiitokset vieraalle.

Lauri ja Mika konttasivat Villen eteen ja nousivat polvilleen. Päät olivat kunnioittavasti hieman painuksissa. Mika aloitti:

  • Kiitos herra, että sain palvella teitä. Olisin mielelläni jatkanut palvelusta pidempäänkin. Anteeksi vielä herra siitä eilisestä. Lupaan käyttäytyä jatkossa paremmin.
  • Anteeksipyyntö hyväksytty, Ville virnisti. – Toivotaan, että näemme vielä joskus tulevaisuudessa.
  • Kiitos herra, Mika sanoi ja antoi puheenvuoron Laurille.
  • Kiitos mahdollisuudesta palvella teitä herra. Herran ansiosta sain uusia ja hienoja kokemuksia. Toivottavasti saan palvella herraa jatkossakin.
  • Ilo oli täysin minun puolellani poju, Villen virne vain laajeni, kun hän taputteli Laurin yhä punoittavia poskia.

Villen ja Lucaksen lähdettyä Lauri komennettiin ruoanlaittoon, kun taas Mika joutui jälleen ratsun rooliin. Tuomo satuloi kovia kokeneen körmyn tottunein ottein ja ratsasti tällä ympäri tilaa. Seurasin tätä näytöstä jonkin matkan päästä. Tuomon lyönnit ja Mikan matala murahtelu kantautui satunnaisesti minunkin korviini. Pohdin mielessäni, kuinka kauan Mika jaksaisi tällaista rääkkiä.

Lauri tuli ilmoittamaan ruoan olevan valmista. Käskin pojuani kutsumaan Tuomon ja isukkinsa syömään. Pian kuulin Mikan tömistelyn ja läähätyksen. Kuola valui solkenaan sonniratsun suusta ja karvainen kroppa kiilteli hiestä.

Taivas oli mennyt yllättäen pilveen. Juuri kun olimme kaikki päässeet sisälle, alkoi ulkona sataa. Tuomo kääntyi Laurin ja Mikan puoleen virnistäen:

  • Menkäähän pojat tuonne ulos salin ikkunan alle niin voidaan ihastella teitä samalla kun syödään.

Ilmeet kaksikon kasvoilla olivat väsyneet ja ilottomat, mutta he tiesivät jo oikein hyvin, ettei kannattanut sanoa vastaan. Niinpä he kiersivät kiltisti talon toiselle puolelle patsastelemaan.

Istuimme Tuomon kanssa valmiiksi katettuun pöytään. Katsoin ulos ikkunasta, jota yhä voimistuva sade pieksi. Aivan ikkunan takana seisoivat sonnimme oikeaoppisessa asennossa kädet selän takana ja jalat leveässä haara-asennossa. Päät olivat painuneet alas luultavimmin piiskaavan sateen takia. Mikan leveä rintakehä nousi ja laski huomiota herättävästi, kun hän yritti toipua äskeisestä ratsastuksesta. Lauri seisoi käytännössä hievahtamatta paikallaan, aivan kuin hän olisi oikea patsas. Siveysvyössä viruva kalu oli vetäytynyt kropan lähelle täyttäen vain puolet tyrmästään.

Ruokailun jälkeen Tuomo kävi noutamassa pojut sisälle. Hieman yllättäen Tuomo käski kaksikon oikeaan suihkuun ja lepäämään sen jälkeen yläkerran aulan patjoilla. Nyt tajusin niidenkin tarkoituksen. Ennen lepohetkeä kävin vielä lukitsemassa Mikan kalun siveysvyöhön vahinkojen välttämiseksi.

Loppupäivä oli sateinen ja se kului meillä kaikilla pääasiassa sisätiloissa. Mika kärsi loput rangaistuksestaan hakemalla polttopuita päärakennukseen ja saunalle, alasti totta kai. Lauri puolestaan toimi minun ja Tuomon leikkikaluna, jota kopeloitiin ja härnättiin surutta. Kaikista pahinta olisi, jos orjat maleksisivat toimettomina.

Päivä kääntyi iltaan, joten oli taas aika lukita sonnit karsinaansa. Äänettöminä kaksikko marssi edellämme parakkiin, jossa tuntui leijuvan pysyvä hien ja kiiman tuoksu. Tuomo lukitsi ovet huolella, minkä jälkeen vetäydyimme hänen työhuoneeseensa. Tilan isäntä avasi kuva- ja ääniyhteyden parakkiin, jossa oli aluksi aivan hiljaista. Lauri ja Mika makasivat selällään omissa punkissaan. Lopulta Lauri avasi keskustelun:

  • Ei kyllä toisaalta haittaa, että se Ville joutui lähtemään.
  • No ei, Mika tyytyi vastaamaan.
  • Ne tais kuluttaa sut loppuun sillä ratsastuksella?
  • Kyllä se kävi kunnon päälle. Mutta rangaistus on silti kärsittävä.
  • Niin mutta ihan ymmärrettävä se sun tekos oli siinä tilanteessa, Lauri käänsi kylkensä isäänsä kohti.
  • Ehkä normaalissa tilanteessa, mutta sun pitää ymmärtää, että me ollaan nyt eri asemassa. Me ei olla tasa-arvoisia herrojen kanssa.
  • Niin kai se sitten on.

Kaksikko hiljeni ja vaipui lopulta uneen. Toivotin Tuomolle hyvät yöt ja painuin itsekin pehkuihin. Jäin vielä miettimään Mikan sanomisia, jotka kuulostivat siltä kuin hän olisi ollut jo vuosia orjan asemassa. Selkeästi hänellä oli halu alistua, mutta eilisen kaltaisissa tilanteissa hän saattoi lipsua roolistaan. Se oli kuitenkin varmaa, etten ollut luovuttamassa hänen suhteensa.

Heräsin jo varhain enkä saanut enää unen päästä kiinni. Hetken sängyssä pyörittyäni päätin marssia parakille. Sisällä parakissa kuului ainoastaan Laurin hiljainen tuhina ja Mikan matala hengitys. Hiivin Mikan viereen ja herätin hänet ravistelemalla olkapäätä. Mikan silmät aukenivat vähitellen. Käskin häntä kuiskaten olemaan hiljaa ja seuraamaan minua ulos. Lukitsin Laurin sisälle, minkä jälkeen marssitin Mikan saunalle.

Aamun kosteus oli tarttunut nurmikkoon, jota Mikan järkälemäiset ja alastomat jalat talloivat alleen. Päässäni pyöri miljoona eri ajatusta, mutta keskityin nyt vain olennaiseen eli edessäni askeltavaan isukkiin.

Saunalla käskin Mikan seisomaan eteeni orja-asentoon samalla kun istahdin vastapäiselle penkille. Mittailin katseellani tuota järkälettä. Näytti ihan siltä kuin käsivarret olisivat paisuneet entisestään tämän reissun aikana.

  • Miten tosissaan sä oot tämän alistumisen suhteen? kysyin katse Mikan vielä unisissa silmissä.
  • Täysin tosissaan, herra. Toivottavasti se on näkynyt käytöksessäni.
  • Onhan se näkynyt, sitä ei voi kiistää. Ja oot pitänyt tuota siveysvyötäkin jo viikkokausia, viittasin katseellani muoviseen kaluvankilaan.
  • Kiitos herra. Tätä siveysvyötä on kunnia kantaa.
  • Mahtava kuulla, hymähdin. – No jos oot täysin tosissaan tämän suhteen niin tehtäiskö me sullekin samanlainen sopimus mitä Laurille? Olisit sen jälkeen virallisesti orjan asemassa.

Mika ei aluksi vastannut mitään. Kasvot olivat jähmettyneet paikoilleen. Ainoastaan rintakehä nousi ja laski hengityksen tahdissa.

  • No, miten on?
  • Kyllä se sopii herra, Mika sai ulos suustaan.
  • Mainiota. Minäpä alan heti valmistella sopimusta. Pyydetään Tuomo siihen todistajaksi.

Siirryimme Mikan kanssa päärakennukseen, jossa Tuomo jo aamuvirkkuna puuhaili. Käskin Mikan valmistaa meille aamiaista samalla, kun keskustelin Tuomon kanssa suunnitelmistani. Häntä ei tarvinnut taivutella todistajan rooliin. Kysyin samalla Tuomolta oliko hänellä tarjota jonkinlaista kaulaketjua väliaikaiseksi omistuksen merkiksi. Tuomo vastasi hänellä olevan parempi vaihtoehto, jonka paljastaisi seremonian lopuksi.

Aamiaisen jälkeen kävin noutamassa Laurin parakista. Pojuni oli hiljainen eilisen rääkin jäljiltä enkä itsekään ollut juttutuulella ajatuksieni pyöriessä tulevassa.

Sisällä pirtissä käskin Laurin nurkkaan polvilleen. Keskelle lattiaa Tuomo oli järjestänyt pienen ’’alttarin’’ sohvapöydästä ja tyynystä. Mika istutettiin polvilleen tyynylle. Kävin Tuomon kanssa viimeistelemässä ja tulostamassa sopimuksen. Se oli käytännössä samansisältöinen Laurin sopimuksen kanssa. Asetuimme Tuomon kanssa seisomaan pöydän toiselle puolelle Mikaa vastapäätä. Tuomo aloitti:

  • Olemme kokoontuneet tänne liittämään virallisesti yhteen Herran ja orjan. Tällä sopimuksella vahvistetaan se liitto, joka käytännössä on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Luen nyt seuraavaksi sopimuksen ehdot.

Tuomo luetteli orjan ja Herran tehtävät ja velvollisuudet. Korviani hieman kuumotti mitä pidemmälle listassa päästiin. Ajatella, että pian tuo koko jässikkä olisi virallisesti minun vallassani!

  • Onko kenelläkään tässä huoneessa jotain tätä virallistamista vastaan?

Katsoin nyt Lauriin, jonka katse oli lukittunut isäänsä. Kasvot olivat tutun ilmeettömät, mutta silmissä näkyi sekoitus hämmennystä, iloa ja ylpeyttä. Suu pysyi visusti kiinni.

  • Jos ei, niin julistan teidät Herraksi ja orjaksi! Voitte nyt allekirjoittaa sopimukset.

Heti allekirjoitusten jälkeen Tuomo kaivoi taskuistaan esiin älykellon näköisen vekottimen, jonka hän kiinnitti Mikan lukittujen elinten juureen. Toisessa kädessään hänellä oli pieni kaukosäädin, jota hän nyt painoi. Mika ulvahti korvia huumaavasti ja painui kaksin kerroin.    

  • Tämä vehje antaa sähköiskuja suoraan munille. Tässä kaukosäätimessä on viisi eri voimakkuutta iskuille, tuo oli kakkonen. Akku kestää normikäytöllä noin parisen viikkoa. Tähän saa myös vara-akun, joten iskut ei jää antamatta sen vuoksi, ettei olisi virtaa. Pysyy orja hyvässä nuhteessa, Tuomo selitti ja ojensi säätimen minulle.
  • Vais niin, hymähdin. – No onhan tämä kyllä monikäyttöisempi kuin se kaulaketju. Pitää sekin toki vielä hankkia.

Mika oli päässyt takaisin polvilleen, kun painoin säätimestä uudestaan kakkosta. Karjaisu oli yhtä kova tälläkin kertaa ja ukko painui miltei lattiaa vasten.

  • Kiitos kovasti. Tätähän pitää harkita Laurillekin.
  • Eipä mitään. Minä lähetän sulle linkin, josta noita voi tilata.

Seuraavaksi oli aika syöttää sonnit ja pistää ne työhommiin. Tällä kertaa halusin Mikan ojan kaivuuseen ja Laurin jatkamaan ruohon leikkuuta.

Päivästä oli tulossa kuuma, sen tunsi jo nyt. Mika käveli edelläni pää painuksissa lapio toisessa kädessä. Pitelin kädessäni kaukosäädintä, jolla annoin ilman varoitusta ykkösen verran sähköä. Mika murahti ja hiljensi vauhtia.

  • Ei pysähdytä orja! käskin välittömästi.

Mika keräsi itsensä ja jatkoimme matkaa. Päästyämme ojalle laitoin Mikan rehkimään sellaista vauhtia, että tämä taatusti tietäisi uuden asemansa. Pian Mikan selällä ja rinnalla valui noroina hikeä, joka tipahteli lopulta maahan. Matala ärinä ja puhina säesti tätä komeaa näytöstä.

Päivä oli ehtinyt puoleenväliin, kun Mika rojahti istumaan ojan pohjalle puuskuttaen.

  • En jaksa herra enää, uusi orjani sai sanottua puuskutuksen lomasta.
  • Vai et jaksa, tivasin katse tiukasti Mikassa.

Pyörittelin kädessäni kaukosäädintä. Sitten väänsin sen toiseksi korkeimpaan asentoon ja annoin kunnon tujauksen sähköä sonnin munille. Mika karjaisi sellaisella voimalla, että sen kuuli taatusti koko seutukunta. Valtava kroppa painui kylkiasentoon ojan pohjalle.

  • Alkaako nyt kiinnostamaan?

Mika ei vastannut mitään, mutta kömpi aluksi polvilleen ja siitä seisomaan. Hikisenä ja likaisena hän tarttui lapioon ja jatkoi yksitoikkoista työtään.

Päivä painui lopulta iltapäivän puolelle ja oli aika lopetella työhommat. Käskin täysin nuutuneen ja hiestä märän orjani nousta ylös ojasta. Kävelimme päärakennukselle tuttuun tyyliin, Mika edellä ja minä hänen perässään. Saavuimme sinne hieman ennen Lauria ja Tuomoa.

  • No mites meni päivä, tarviko tämä kannustusta? Tuomo kysyi nyökäten Mikaa kohti.
  • Ihan hyvin se lopulta meni, mutta ei sujunut ilman pientä kannustusta, virnistin.

Huuhtelimme pojut puutarhaletkuilla enimmistä lioista. Tuomo tarjoili jo tutuksi tulleen orjaruoan kippoihin eteemme. Molemmat pojut ahmivat ruokaa niin nopeasti kuin pystyivät. Kaukana muistoissa olivat ne ajat, kun ei ruoka maistunut.

Siinä Mikan mahtavaa selkää seuratessani alkoi etumukseni pullottaa uhkaavasti. Ennen minun ja Tuomon ruokailua halusin vielä testata Tuomon astutusalustan. Käskin Mikan ja Laurin kontata nurmikentälle, jolla Lauri oli jo aiemmin astuttu. Siellä tuo alusta vielä seisoi yksinäisenä.

Minun ja Tuomon voimin Mika saatiin nopeasti sidottua alustaan. Lauri laitettiin seuraamaan vierestä. Mikasta huokui miehinen ja aavistuksen verran multainen tuoksu. Vartalolta tipahteli vesitippoja maahan. Liukastin karvaisen reiän ja oman täydessä seisokissa jyskyttävän kaluni. Pian Mikan reikä oli täynnä oikeaa tavaraa. Sonnin matala murahtelu ja kiimassa supisteleva reikä saivat kaluni lähelle laukeamista hetkessä. Hillitsin itseni enkä kiihdyttänyt heti tahtia. Halusin nauttia tästä hetkestä täysillä.

Hapuilin maasta kaukosäätimen ja päätin antaa ykkösen tasoisen iskun ihan vaan huvikseni. Mika murahti astetta kovempaa ja yritti päästä irti kahleista. Kiihdytin hieman tahtia. Seuraavaksi annoin kakkosen tasoisen iskun, mikä sai aikaan karjaisun ja vavahduksen, joka heilutti minuakin. Panin nyt kiihtyvällä tahdilla tuota isukkia. Sivusilmällä tarkkailin, että Lauri oli seurannut herkeämättä tätä näytöstä.

Lopulta en kestänyt kovin kauaa, vaan laukaisin lastit syvälle Mikan reikään. Me molemmat ähisimme ja puhisimme. Itsellenikin oli kihonnut hiki pintaan iltapäivän helteessä. Irrottauduin Mikasta, jolloin Tuomo iski tämän kimppuun. Isäntä vaati saada kaukosäätimen itselleen, jolla hän alkoi jakelemaan ilkeän näköisiä iskuja Mikan munille. Tuomon tikkaaminen ja iskujen antaminen sointuivat sulassa sovussa yhteen. Pihapiirin täytti Mikan voimistuva karjunta sekä Tuomon miehinen voihkinta. Tuomon purkaus Mikan sisälle tapahtui samalla, kun sonni sai tujauksen sähköä munilleen.

Mika oli sen verran voipunut kaikesta käsittelystä, joten laitoimme Laurin yksinään valmistamaan päivällistä. Päästin Mikan irti kahleistaan ja annoin tälle luvan käyttää päärakennuksen suihkua. Menin itsekin sisälle ihailemaan Laurin alastonta peppua ja selkää, kun tämä puuhaili keittiössä.

  • No miltäs tuo äskeinen näytti? kysyin.
  • Oikein hyvältä herra, Lauri vastasi sen enempiä miettimättä. – Olisinpa saanut olla toisen orjan tilalla.
  • Varmasti olis se kelvannut.

Samassa Mika saapui suihkunraikkaana keittiöön. Kassit pullottivat turpeina siveysvyön alla. Käskin hänet polvilleen seuraamaan, kun toinen pojuni kattoi pöydän. Lauri kävi ilmoittamassa Tuomolle ruoan olevan valmista ja siirtyi isänsä viereen polvilleen seuraamaan herrojensa ruokailua.

Loppuviikko sujui käytännössä samanlaisissa merkeissä. Laurin ja Mikan päivät kuluivat työhommissa minun ja Tuomon toimiessa työnjohtajina. Välillä toinen sonneista sai toimia ratsuna minulle ja Tuomolle. Iltapäivä ja ilta olivat rentoutumisen aikaa ainakin meidän herrojen osalta. Orjakaksikko sai mällit jokaiseen kuviteltavissa olevaan paikkaan. Orjien omat munat sen sijaan pysyivät visusti lukossa.

Sunnuntai-iltana oli lähdön ja samalla palkanmaksun hetki. Pojut olivat ryhdikkäästi polvillaan päärakennuksen edessä kädet selän takana, kun Tuomo latoi seteleitä käteeni. Tällä kertaa sonnit oli puettu, kun piti palata ihmisten ilmoille.

  • Kiitos tästä viikosta, totesin Tuomolle. – Ei tämä rahallinen korvaus ole arvokkain asia, jonka täältä sai mukaan.
  • Kiitos vaan itsellesi. Oli näistä kahdesta oikeasti apuakin, vaikka aluksi ehkä vähän epäilin näitä.

Lopuksi käskin pojujani kiittää Tuomoa mahdollisuudesta palvella häntä. Pakkauduimme autoon Mikan ottaessa jälleen kuskin paikan. Kotimatka sujui varsin hiljaisissa merkeissä. Jokainen meistä kolmesta oli varmasti omalla tavallaan voipunut tästä reissusta.

Janin kummisetä saa osansa

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Pieni sivujuoni Janin tarinaan vuodelta 2018. Alla oleva kuva on luotu osoitteessa sexy.ai.

 Janin ja Iiron vietellessä lokoisia päiviä uudessa kodissaan ei samaa voinut sanoa läheskään kaikista muista kohteista valtavassa laitoksessa. Yksi heistä oli kohde numero 359-88, joka aikaisemmassa elämässään oli ollut Janin kummisetä. Perhetuttu, ei sukua, mutta Janille läheiseksi tullut etenkin viime vuosina.

 Nyt tuo entinen yrittäjä ja vasta perheensä perustanut kolmekymppinen oli kahlehdittu pieneen karsinaan. Noin kaksi metriä pidemmältä sivultaan ja reilun metrin lyhyemmältä. Korkeutta oli juuri sen verran että pystyi istumaan.

 Entiseltä nimeltään Tatu oli melkein heti kaappauksensa jälkeen valjastettu siittämisohjelmaan. Syyksi hänelle oli kerrottu hänen hedelmällisyytensä, jonka hänen siittämänsä lapsi todisti. Kaappaajat olivat seuranneet häntä pitkän aikaa ja huomanneet, että ei tarvittu kuin pari seksikertaa ennen positiivista raskaustestiä. Myös Tatun vehkeen kokoa ja seisokin kovuutta sekä kestoa oli kehuttu.

 Oli aamupäivä, jälleen tylsä sellainen. Aamumättö, joksi vartijat kutsuivat epämääräistä puuron tapaista sekoitusta, oli kahmittu suihin metallikiposta karsinassa. Kaulaa painoi metallivanne, johon oli kiinnitetty kattoon lukittu kettinki. Se oli aina paikoillaan karsinassa.

 Karsinoita oli viisi rivissä tällä käytävällä. Tatu oli päätellyt muita samanlaisia käytäviä olevan kaksi tai kolme. Ääniä ei yleensä kuulunut ilmastoinnin huminan ja vartijoiden kenkien kopinan lisäksi. Jos joku alkoi valittaa, hiljensivät vartijat vaikeroijan sopivaksi katsomallaan tavalla. Tatukin oli tuntenut monesti “tulikepin” eli jonkinlaisen sähköpiiskan poltteen vartalollaan.

 Siitossonnit olivat tietysti alasti paitsi että heidän sukukalleutensa oli suljettu metallisiin siveysvöihin, jotka muistuttivat oikeastaan metalliboksereita kokonsa ja jykevyytensä takia. Niitä ei saisi hajalle apuvälineilläkään ilman että samalla halkaisisi niiden kantajan kahtia.

 Tatu löhösi karsinansa peräseinällä oikea jalka ojennettuna suoraksi. Ohut patja oli painunut hänen pakaroittensa kohdalta vasten betonilattiaa, mikä aiheutti inhaa puutumisen tunnetta reisissä. Ainoa hyvä asia kaappauksessa oli ollut hänen kroppansa kiristyminen ja lihasmassan kertyminen. Orastava äijämaha oli sulanut pois, mikä paljasti pienet vatsalihakset. Muutama vuosi sitten hiipunut saliharrastus oli palannut laitoksessa astetta rankempana eikä Tatu voinut kuin ihmetellä paisuvia hauiksiaan sekä raskaita reisiään. Hän tunsi itsensä vahvaksi, mutta metallikahleet ja vartijoiden kiero mieli yhdistettynä inhottaviin rangaistusmetodeihin pitivät hänet kurissa. Ainoat virikkeet olivat rankat liikuntatreenit sekä harvat siitoskerrat.

 Siittäminen ei ollut niin hauskaa mitä se normaalisti olisi. Naisista ei ollut tietoakaan, vaan sperma kerättiin panemalla tekovaginan näköistä vehjettä. Reiän asentoa ja korkeutta saattoi säätää haluamakseen eli homman pystyi hoitamaan esimerkiksi polviltaan tai lähetyssaarnaajassa. Jaloille ja polville löytyi sentään pehmusteet. Muuten huone oli pieni ja askeettinen eikä sivusta seuraava vartija ja useat kamerat katon rajassa helpottaneet tilannetta. Ensimmäinen kerta oli ollut aikamoista sähellystä eikä Tatun meisseli tahtonut seistä kunnolla, vaikka takana oli kahden viikon selibaatti. Lopulta paikalle kutsuttiin jonkinlainen mieshoitaja, joka pisti piikillä erektiota voimistavaa ainetta Tatun kyrvän juureen. Meni ehkä minuutti ja Tatun patukka nousi komeasti ylös. Vartija patisteli välittömästi sonnin siitospuuhiin, joten Tatu asettui ‘’pukille’’ ja kumartui reiän päälle kuvitellen jonkun naisen allensa. Omaa vaimoaan hän ei halunnut tänne kuvitella, mutta joku suosikkipornopätkän muija kelpasi oikein hyvin. Mitä tahansa, jotta saisi ajatukset pois tästä maailmasta.

 Sitten alkoi se tuttu tikkaus, jota oli jo teini-iästä asti harjoiteltu. Tatu oli huomannut treenien paisuttamien jalkojensa olevan hyödyksi tukevan asennon saavuttamiseksi varsin huteralla alustalla. Oli outoa panna tutussa asennossa ilman toisen vartaloa vasten omaansa. Alla oli vain kylmä alusta ja sen ja kropan välissä kasa ilmaa. Itse reikä oli perustekovaginaa suurempi laitos, koska siemenet piti tietysti kerätä talteen ja käsitellä välittömästi niiden potentiaalin säilyttämiseksi.

 Silmät tiukasti suljettuina, kämmenet puristuneina nyrkkiin ja pakarat rytmikkäästi pumpaten Tatu painoi menemään. Vartijan selässä kuumottava katse ei helpottanut asiaa, mutta tuntien jo valmiiksi sähkön inhan nipistyksen ihollaan hän jaksoi rehkiä loppuun asti. Tuttu, mutta aina yhtä jännittävä kutina alkoi levitä kivesten suunnilta kohti terskaa ja pian Tatu tunsi ensimmäisten kutien lentävän reiän syövereihin. Pieni korina pääsi ilmoille, kun päälasti syöksyi ulos.

  • Ei pahemmin ensikertalaiselta, vartija kommentoi.

 Hetki vain ja vartija asetti kuljetusketjun Tatun kaulan ympärille. Sitä kiskaisten Tatu saatiin ylös pukilta liikkeelle. Vartija kutsui radiopuhelimellaan kollegansa avuksi siveysvyön asentamisessa. Tatu seisoi paikoillaan jykevien jalkojensa varassa eikä edes uskaltanut koskea vielä melkein kovana sykkivään kaluunsa. Juuri kun kutsuttu vartija astui sisään tunsi Tatu kuinka klöntti varteen jäänyttä spermaa tipahti lattialle.

  • Hyvin näytti menevän kun seurasin tätä ruudulta, toinen vartija lausui.
  • Hyvinhän se, Tatun liekaa pitelevä vartija vastasi kääntyen samalla itse siittäjän puoleen.

 Vartijan katse hakeutui lopulta lattialle, jossa kiilteli jo pieni läntti mälliä.

  • Katos vaan, ei saanut kaikkea edes sisään asti.

 Molemmat vartijat hörähtivät Tatun tiputtelulle, mutta Tatua ei naurattanut.

  • Ei tuota kukaan ala siivoomaan. Saa tämä sonni ite puhistaa jälkensä, toinen vartijoista pohti.

 Hän tarttui kiinni Tatun komeasti pullistuneeseen hauikseen, mikä sai Tatun hätkähtämään ja riuhtaisemaan kätensä vapaaksi. Liekaa pitelevä varitja kiskoi heti perään liekaa itseään kohti saaden Tatun horjahtamaan.

  • Kohde lopettaa tuollaisen pyristelyn heti alkuunsa! vartija ärähti korostaakseen sanomaansa.
  • Ja nyt menet kontallees! käteen tarttunut vartija komensi katse tiukkana.

 Tatun uhmakkuus oli laantunut alkuunsa kahden vartijakorston edessä. Jos hän ei nyt tottelisi, saisi hän takuulla sähköpiiskasta tai joutuisi eristykseen. Ei auttanut muu kuin laskeutua nelinkontin miesten eteen.

  • Ja nyt kun tiedät paikkasi niin nuole sotkusi ja teekin se kunnolla!

 Aiemmassa elämässään menestynyt ja ylpeä Tatu kumartui vasten kylmää betonilattiaa nuolemaan omia mällejään. Seassa oli hitusen jotain muutakin likaa, mutta kieli teki työtään robotin lailla siitä välittämättä. Tatu tunsi vielä muutaman pisaran odottelevan virtsaputkessa, mutta pinnisteli kaikkensa niiden pitämiseksi sisällään.

  • No niin, hyvä on, liekaa pitelevä vartija totesi ja kiskaisi Tatun takaisin jaloilleen. – Nyt se vyö.

 Toinen vartija käveli pöydän luo, johon vyö oli asetettu siitoksen ajaksi. Tatu mulkoili vyötä tuovaa vartijaa ja etenkin raskasta vyötään kulmiensa alta. Hänet käskettiin levittämään jalkojaan ja hetken päästä nostamaan toinen ylös maasta niin että toinen ‘’lahkeista’’ saatiin paikoilleen. Sama toisenkin jalan kanssa. Koko ajan toinen vartijoista piti tiukasti kiinni ketjusta. Vyö saatiin lopulta haaroihin ja pienen sovittelun jälkeen vartija napsautti etupuolella olevan lukon kiinni.

  • Ja nyt menoksi, liekaa pitelevä vartija murahti.

 Tatu talutettiin kahden vartijan saattueessa ulos siitoshuoneesta. Käytävän varrella sijaitsi ovia osaston eri tiloihin sekä myös muutamalle sonnien säilytysosastolle. Tatun oma osasto sijaitsi kuitenkin eri kerroksessa, johon päästiin hissillä.

 Osastolla oli hiljaista eikä Tatu ehtinyt huomata kuin pari kohtalotoveriaan karsinoissaan. Pitemmittä puheitta hänetkin tyrkättiin omaansa. Lopuksi vartija irrotti raskaan kuljetusketjun Tatun kaulalta ja asensi karsinan hieman kevyemmän ketjun tämän tilalle. Sitten ovi pamahtikin jo kiinni.

 Tähän mennessä samanlaisia kertoja oli kertynyt monia lisää eikä Tatu pysynyt laskuissaan enää mukana, niin samanlaisilta nuo kerrat tuntuivat. Eniten häntä silti ahdisti epätietoisuus siitä mihin hänen kaappaajansa hänen siementään käyttivät. Varmaan pakastivat, koska muutenhan sperman potentiaali häviäisi nopeasti, mutta oliko se ihan oikeaa siittämistä varten vai pelkkää huvikseen keräilyä, sitä ei kukaan tuntunut tietävän. Kerran hän erehtyi kysymään asiaa vartijoilta, mutta sai vastaukseksi pelkän tujakan sähköiskun reiteensä.

 Osastolla tosiaan välillä näki muitakin vankeja, mutta kommunikointi oli vähäistä. Välillä uskalsi vaihtaa muutaman sanasen naapurin kanssa, kunhan varmistui siitä etteivät vartijat kuulleet. Tällä tavoin Tatu oli tutustunut Pauliin, jonka karsina oli hänestä oikealle. Pauli oli vasta reilu parikymppinen opiskelija, jonka viriiliys oli pantu merkille yliopiston ulkopuolellakin. Kaappaajat osuivat jälleen kerran oikeaan testatessaan Paulin sperman laatua. Kehuja hän oli saanut myös siittämistaidoistaan tai näin Pauli oli Tatulle ainakin kertonut.

 Pauli näytti Tatun silmiin juuri sellaiselta jätkältä, joka sai takuulla haluamansa naisen. Sopivan solakka ja pitkä, mutta lihaksikasta kiinteyttä tarpeeksi sopivissa paikoissa. Hänen oma tönkkö ja järeä kroppansa näytti jäävän kakkoseksi Paulin rinnalla. Joskus yön hiljaisuudessa Tatu oli mielessään toivonut karsinoiden välisen seinän poistuvan niin että hän saisi kokea pitkästä aikaa toisen ihmisen aitoa läheisyyttä.

 Lähimpänä tuota läheisyyttä olivat osastojen väliset urheilumatsit. Osastoilla oli yhteinen liikuntasali sekä erillinen kuntosali, joilla ‘’kuntovartijat’’ treenasivat ja välillä suorastaan rääkkäsivät kohteita. Varsin yleinen liikuntamuoto oli koripallo, jonka ajaksi jokainen pelaaja sai shokkipannan kaulaansa, jonka väritunniste kertoi samalla joukkueen, johon kohde kuului. Pannasta sai varsin tujakan sähköiskun, jos ei pelannut vartijoiden mielestä tarpeeksi tosissaan. Tatu ja suurin osa muistakin kohteista pelasi kyllä yleensä ihan tomerasti. Olihan tällainen aktiviteetti kaikista lähinnä normaalia elämää tässä laitoksessa. Silti etenkin yksi vartijoista, hieman vanhemman näköinen partasuu, tykkäsi kurittaa Tatua ja paria muuta kohdetta ilman selvää syytä. Kerrankin Tatu oli pomputtelemassa palloa vastustajan koria kohti, kun hän tunsi tutun polton kaulallaan. Komeassa kaaressa hänen raskas ruhonsa lensi lyhyen ilmalennon ennen kuin iskeytyi vasten kovaa lattiaa. Pahasti ei ihme kyllä käynyt, mutta kerätessään itseään lattialta ylös hän tunsi poltetta kaulansa lisäksi myös rinnassaan. Patoutunutta vihaa oli kertynyt ajan saatossa rutkasti, mutta ainoa purkautumiskanava oli liikunta ja sekin piti häneltä pilata. Siltikään ei auttanut muu kuin alistua ja jatkaa pelaamista.

 Aamupäivä oli kulunut tavanomaista ripeämmin näissä mietteissä. Tatu havahtui ajatuksistaan, kun kuuli kenkien kopinaa karsinansa läheltä. Eikä mitä tahansa kopinaa, vaan sen ilkeilevän kuntovartijan kenkien kopinaa. Se oli tikkaavaa, mutta samalla raskasta ja siksi niin helposti tunnistettavaa.

 Kengät pysähtyivät Tatun karsinan kohdalle. Ovi avautui kolahtaen ja pian Tatu sai kaulalleen jälleen kerran tuon raskaan kuljetusliean. Vartijan parran ympäröimä suu oli totinen, mutta silmissä oli outo pilke. Ärhäkällä nykäisyllä Tatu saatiin liikkeelle käytäväsokkeloon.

 Vartija talutti Tatua oudoille käytäville. Sonnien käyttämät tilat olivat loppujen lopuksi hyvin pienet ja Tatu oli oppinut tunnistamaan ne nopeasti. Näillä käytävillä oli ovia paljon harvemmin ja valaistuskin oli erilainen.

  • Tänne, vartija sanoi, vilautti lätkäänsä tunnistimelle ja astui sisään pimeään huoneeseen.

 Tatu seurasi liekan viemänä perässä. Vanhan malliset kattolamput alkoivat räpsyä auki ja pian kirkas valo siivilöi koko huonetta.

  • Mee makaamaan tohon pöydälle.

 Tatu istahti huoneen keskellä jököttävälle pöydälle ja pudottautui selälleen. Vartija laski ketjun Tatun pään viereen, mutta samassa lukitsi Tatun ranteista kiinni pöytään. Saman kohtalon kohtasivat jalatkin. Nyt Tatu oli x-asennossa tuon sadistisen vartijan armoilla.

 Kirkas valo särki silmiä, mutta Tatu ei hellittänyt katsettaan vangitsijastaan. Tämä katseli Tatua hetkisen ennen kuin kaiveli taskujaan. Sieltä tämä korsto nosti tutun avaimen, jolla aukaisi Tatun siveysvyön muutamalla liikkeellä.

 Nyt Tatua vasta hirvittikin. Enää ei ollut edes järeää siveysvyötä suojaamassa hänen kroppaansa. Missään ei kuitenkaan näkynyt inhoja välineitä, joilla kurittaa häntä. Vartijakin seisoi vain hiljaa vieressä.

  • Mä…mä oon aina halunnut tehdä näin.

 Sitten vartija kumartui Tatua vasten, tarttui tämän levossa olevaan kaluun ja otti sen suuhunsa. Kahlittu mies ei tiennyt mitä ajatella, mutta antoi vartijan jatkaa eikä harannut vastaan. Ihmiskosketus hänen kalleimpaansa tuntui järisyttävän hyvältä ikuisuudelta tuntuneen tauon jälkeen. Ja oli taukoa tietysti ollut laukeamisestakin. 

 Vartija tuntui olevan varsin kokenut imijä. Paine tuntui juuri sopivana terskassa samalla kun käsi hieroi turvonneita kasseja. Tatu ei voinut estää mielihyvän huokaisujen pakenemista huuliltaan.

 Yhtäkkiä imun tunne loppui. Tatu katsahti mitä oli tapahtunut ja sai vastaansa täydessä erektiossaan seisovan kankensa. Sen vierellä sitä ihasteli tuttu vartija.

  • Mä vedän nyt loppuun asti, tämä totesi.

 Tatu tyytyi vain nyökkäämään. Imu jatkui entistä kovempana kun vartijan korsto lutkutti Tatun elintä posket lommoilla. Tatun koko kroppa alkoi vääntelehtiä kahleissaan loppuhuipennuksen lähestyessä. Kurkun periltä alkoi kuulua korinaa ja heti seuraavaksi hän tunsi lastin sykäytyksen kalussaan. Vartija ei vielä hellittänyt otettaan, vaan nieli ja puhdisti kaikki mällit Tatun aisalta.

 Tatu ei kehdannut enää katsahtaa vartijaan päin. Silmät olivat lukkiutuneet himmeästi kiiltelevään metallikattoon. Koko kroppa tuntui nihkeältä kaikesta hiestä aina kainalokuopista pohkeisiin asti.

 Pian hän tunsi kahleiden irtoavan ja tutun nykäisyn kaulallaan. Tatu kampesi järkälemäisen kroppansa istumaan. Vartija loi merkitsevän vilkaisun häneen ennen kuin käski seisomaan.

  • Varmaan ymmärrät että tästä lähtien et oo enää perus siitossonni enää.

 Tatun mahassa muljahti.

  • Pääset vähän parempiin oloihin tuonne meille vartijakoppiin. Meillä on siellä jo kiva soppi sulle valmiina. Älä turhia pelkää, kyllä me susta huolta pidetään.

 Vartija virnisti. Kaksikko lähti talsimaan takaisin osastolle tällä kertaa Tatun munat vapaasti heiluen.

Nujerrettu

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Tämäkin on hieman vanhempaa tuotantoa, tosin varsin lyhyttä sellaista.

 Nimeni on Valtteri ja olen 18-vuotias. Harrastan jenkkifutista, se minun on kerrottava heti, koska se taitaakin olla ainoa normaali asia minussa. Toinen harrastukseni on lukita nuorten, viriilien ja salskeiden nuorten miesten kaluja metallisiin koteloihin.

 Kun tarkemmin miettii, niin minäkin voisin olla yksi ”poitsuistani”. Miksi siis juuri minusta tuli avaintenhaltija?

 Kaikki lähti liikkeelle puolisen vuotta sitten, kun joukkuetoverini ja hyvä ystäväni Viljami kehuskeli pystyvänsä olevan vaikka vuoden runkkaamatta. Epäilin hänen sanojaan ja niinpä löin satasesta vetoa, ettei hän pystyisi siihen.

 Viljami joko lähtee täysillä mukaan juttuihin tai jättää kokonaan tulematta. Niinpä päädyimme lukitsemaan Viljamin kalun vuodeksi siveysvyöhön. Minä tietysti pitäisin avaimen varmassa tallessa poissa Viljamin ulottuvilta ja aina välillä kurkkaisin Viljamin boksuihin tarkistaakseni kaiken olevan kunnossa.

 Tieto vedostamme levisi yllätykseksemme joukkueemme ulkopuolelle. Niinpä sain nopeaa muitakin poikia lukittavakseni. En lyönyt samanlaista vetoa enää heidän kanssaan, vaan yhdessä sopien päätimme heille sopivan lukitusajan. Kai jokaisessa miehessä asuu pikku pervo, vaikka itse nautinkin turvallisesta avaimenhaltijan roolistani.

 Ville on poitsuistani uusin. Hän täyttää tänä vuonna yhdeksäntoista. Hän on seurustellut pitkänkin aikaa, mutta on jo miltei vuoden ajan elänyt sinkkuna. 

 Ensitapaamisella Villeä selkeästi jännitti. Puhe oli nopeaa ja kädet harhailivat siellä täällä. ‘’Jos sua jännittää liikaa niin voidaan me tehdä tää myöhemminkin’’, rauhoittelin häntä.

 ‘’Ei tarvi’’, hän vastasi jämäkästi. ‘’Alotetaan tää homma nyt niin en sit peräänny myöhemmin’’, hän selitti ja naurahti perään. Nyökkäilin, pyysin häntä ottamaan esiin ostamansa siveysvyön ja riisumaan housunsa.

 ‘’Avain tulee multa’’, huomautin kun Ville oli ojentamassa vyön mukana tullutta lukkoa. ‘’Siltä varalta että sulla ois vara-avain jossain piilotettuna’’.

 Villen paljastama lepomittainen kalu näytti siltä kuuluisalta katkaravulta. ‘’Stondiksessa se on jotain neljätoista senttiä’’, hän vakuutteli. Virnistin, aloin asettelemaan osasia paikalleen ja pian napsautin lukon kiinni. ‘’Noinko nopeesti se meni?’’ Ville hämmästeli. ‘’Menee se jos osaa’’.

 Runkkaustavoistaan hän itse sanoi seuraavaa: ”Mä runkkaan sillon ku ei oo mitään tekemistä. Yleensä illalla, ehkä joka toinen päivä.”

 Hän ei siis ollut mikään himorunkkaaja, kun vertaa muihin poitsuihini, mutta silti hän halusi päästää melansa vapaaksi joka viikonloppu.

 Sain häneltä viestin jo seuraavana iltana vyön asentamisesta: ”Tuu äkkiä mun luo ja tuo avain mukanas. Tää kotelo vituttaa niin saatanasti.” Olen jo tottunut tähän ensimmäisen illan epäröintiin ja niinpä vastasin seuraavanlaisesti: ”En tuu. Sä pysyt lukittuna vielä neljä päivää. Mietipä mitä sä voit tehä sillä sun jormallas viikonloppuna. ;)”

 Mutta Ville on tiukka kaveri, niin myös tässä asiassa. Pian kuulin hänen Corollansa pörräyksen, kun hän kaarsi etupihalleni. Katselin keittiön ikkunasta kun hän nousi ulos tuosta amiskotterosta rähjäinen lätsä keikkuen päälaellaan ja alkoi astelemaan kohti etuoveani. Asun vielä vanhemmillani, mutta he ovat paljon poissa kotoa.

 Sydämeni jyskytti kun mietin mitä tekisin Villen kanssa. Olen kyllä häntä fyysisesti isompi ja vahvempi, mutta Ville osaa olla halutessaan kova ja vakuuttava.

 Ovikello soi, mikä tarkoitti jahkailun olevan ohi. Hiivin hitaasti eteiseen ja avasin oven. Ville ei sanonut mitään, tuijotti minua vain hetken oudosti kiiluvilla silmillään ja astui sisään ohitseni.

 Kun käännyin ympäri, oli Ville jo riisunut puolet vaatteistaan ja oli juuri aikeissa riisua kenkänsä, kun tartuin hänen lihaksikkaan kovaan käsivarteensa. Puristin sitä omasta mielestäni lujaa ja sanoin: ‘’Usko jo, meidän sopimus pitää niin kauan kun on sovittu’’.

 Ville riuhtaisi itsensä helposti irti otteestani ja jatkoi riisumistaan. Kun kengät ja sukat olivat yhdessä mytyssä lattialla, oli risaisten farkkujen vuoro.

 Tajusin tilaisuuteni tulleen. Tartuin Villen ranteisiin hänen tuskaillessaan jumiin jääneen vetoketjun kanssa, kiersin hänen käsivartensa hänen selkänsä taakse ja painoin hänet vasten seinää.

 Ville ähisi ja kirosi kuin riivattu samalla yrittäen vapautua otteestani, mutta otteeni piti.  Pakko olikin pitää, sillä pelkäsin, mitä Ville tekisi minulle, jos vapautuisi.

 Äkkäsin eteispöydällä lojuvan ilmastointiteippirullan, jonka nappasin toisella kädelläni samalla kun painoin Villen käsiä vasten hänen selkäänsä omalla kehollani.

 Pyöräytin teippiä useamman kerroksen Villen ranteiden ympäri kunnes olin varma, että teippi kestäisi. Vähitellen löysensin otettani ja hymähdin hiukan. Olin onnistunut.

 En kuitenkaan muistanut jalkoja. Niinpä Ville kääntyi ympäri ja ryntäsi päälleni täydellä voimalla. Iskeydyin vastapäiseen kaapinoveen, mutta sain tilanteen pian taas hallintaani. Tartuin Villeä käsivarsista ja painoin hänet lattiaan.

 Nyt istuin hajareisin hänen alaselkänsä päällä. Me molemmat olimme hengästyneitä ja puhisimme sen mukaan hetken. Villen käsivarret olivat hiestä nihkeät. ‘’Sä haluut tehä tän sitten hankalamman kautta?’’ totesin ennemmin kuin kysyin.

 Ville vain ärähteli vastaukseksi. Hän ei selvästikään tiennyt mitä oli luvassa.

 Riisuin t-paitani ja samaan syssyyn sukkani ja farkkuni. Sitten revin Villeltä farkut jalasta paljastaen mustat Björn Borgin bokserit pinkillä vyötäröllä. Kouraisin molemmin käsin Villen kiinteitä pakaroita, mikä saa tämän vääntelehtimään vimmatusti.

 Revin lopulta bokseritkin jalasta, mikä paljasti minulle timmit, mutta silti pehmeät pakarat. Ja tietysti neitseelliset.

 Viimeistään nyt Ville tajusi mitä olin tekemässä.

 ‘’Et vitussa pane mua, vitun homo!’’

 Ville yritti päätään kääntämällä nähdä mitä oli tekeillä, mutta tuskin hän kaikkea näki.

 Riisuin itseltänikin bokserit ja tartuin välittömästi suorana sojottavaan kaluuni. Vetelin sillä muutaman vedon, mutta halusin ryhtyä tositoimiin mahdollisimman nopeasti.

 Sylkäisin käteeni muutaman kerran voidellakseni jormani. Sitten levitin Villen jalkoja ja tein sormillani tilaa kalulleni.

 Mielihyvän tunne oli uskomaton jo ensisenteillä. Tieto siitä, että Villen oma penis oli lukittuna eikä se voisi edes nousta seisomaan, oli itsessään niin kiihottava ajatus, että laukesin melkein heti.

 Pidättelin orgasmia kuitenkin niin pitkälle, että saisin muutaman kerran vedellä kaluani eestaas Villen anuksessa.

 Villen huuto oli korvia raastavaa, mutta samalla oudon kiihottavaa. Halusinkin tämän pikku paskan tuntevan viiltävää kipua perseessään vielä viikkojenkin päästä. Se opettaisi hänet kunnioittamaan sopimuksia.

 Mällit levitin Villen pakaroille. Kun enimmät tipat olivat valunneet ja hengitys tasattu, nousin ylös mennäkseni suihkuun. Villen jätin vielä lattialle makaamaan nöyryytettynä, miehuus riistettynä, lämpimän mällini tahrimana.

 Kun tulin suihkusta, kyykistyin alas Villen pään eteen ja kysyin oliko hän oppinut läksynsä.

 ‘’Mee vittuun homo!’’

 Villen vastaus sinetöi hänen kohtalonsa. Otin esille hänen oman mustan nahkavyönsä ja aloin piiskaamaan hänen mällin peittämiä pakaroitaan.

 Kullini nousi niin, että heitin lanteitani kiertävän pyyhkeen nurkkaan. Nyt olimme molemmat jälleen alasti.

 Ville huusi kivusta jälleen, nyt enemmän mitä viimeksi. Löin kymmenen iskun sarjoja, joiden lopussa aina kysyin oliko hän oppinut läksynsä.

 Vaati viisi sarjaa ennen kuin Ville oli nujerrettu. Hän todellakin oli kova ja itsepäinen, muttei

enää.

 Villen takamus punoitti kuin tomaatti, kun vapautin hänen kätensä. Hän nousi hiljaa, kääntyi ympäri, mutta piti katseensa maassa. Ikkunasta kajastavasta valossa kiiltelevä siveysvyö puki häntä hyvin.

 Olin nujertanut hänet.

Janin uusi koti

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Janin tarina Laitoksessa saa uusia käänteitä.

 Jossain vaiheessa Jani nukahti. Vaikka sydän pauhasi rinnassa, ei se voittanut väsymystä. Selkä seinää vasten nojattuna, ja jalat koukistettuina hän sai unen päästä kiinni.

 Yö kului horroksessa, kunnes joskus aamun valjetessa Jania vietiin jälleen kerran hihnasta. Aamun kirkkaudessa Jani ei aluksi tunnistanut hahmoa, joka veti häntä. Pekka se ei ollut, koska hahmo oli häntä pienempi. Lisäksi Jani erotti vaaleat, lyhyet hiukset.

  • Tule jo sieltä, vetäjä ärähti.

 Se oli Antero! Miehekäs poliisi parransängellä, joka oli viime iltana seurannut sivusta Janin perseneitsyyden viemistä. Nyt samainen poliisi talutti häntä ulos mökistä.

 Aamukasteen peittämä nurmi kutitteli Janin jalkoja. Ilma oli raikkaan viileä, mikä viimeistään herätti Janin horroksestaan. Tie vei kaksikkoa alas järvenrantaan puisia portaita pitkin.

 Saunarakennuksen ovi narahti auki. Antero kiskaisi Janin sisälle, mikä sai tämän ähkäisemään. Nuori poliisi naurahti.

  • Tuo oo vielä mitään.

 Antero käski Jania odottamaan, kun hän riisui kollarinsa ja t-paitansa. Alta paljastui tummahkon karvoituksen peittämä, sopivan muttei liian lihaksikas ylävartalo.

  • Kai sä pannaki osaat? Antero kysyi kun riisui loppuja vaatteitaan.

 Jani mutisi jotain myöntävää kasvot jähmettyneinä. Kylmä aalto oli läpäissyt hänet Anteron sanojen jälkeen. Eilen hän oli pannut tekopillua, tänään vuorossa olisi poliisi.

  • Tää pitäs nyt saada seisomaan, Antero oli riisuutunut ja tarttui nyt Janin aisaan.

 Reiluin ottein hän sai siinä elonmerkkejä aikaiseksi, mutta homma jäi puolitiehen. Silmät kiiluen tuo poliisin köriläs polvistui ja imi Janin puutteessa viruvan kyrvän seisokkiin. Näky oli niin härski, että Janilla otti eteen jo pelkästä katselemisesta.

  • No nyt näyttää hyvältä, Antero totesi ja kapusi seisomaan.

 Hän kaiveli liukkarituubin housuntaskustaan. Jani pani merkille puoli seisokissa heiluvan kyrvän, joka sekin oli miehisen kookas. Antero kumartui penkkiä vasten treenatut pakarat Jania kohti, johon kytkettyä hihnaa hän piti tiukasti kädessään. Sitten hän käski Jania liukastamaan paikat ojentamallaan liukkarilla, mihin nuorukainen inhon väristyksin suostui.

 Vaalean karvoituksen peittämä perä ei ollut erektiota nostattavin asia Janin silmissä, mutta Anteron tiukan poliisimainen käskytys ja kaulaa puristava panta pakottivat hänet toimimaan. Kun käsky kävi, alkoi Jani asettelemaan kaluaan poliisin tiukan näköiselle reiälle. Muutaman työnnön jälkeen hän huomasikin reiän olevan aika löysä hänen keskivertokyrvälleen, mistä saattoi päätellä poliisin olevan kokenut näissä hommissa.

 Tahti kiihtyi yhdessä Anteron huohotuksen kanssa. Penkki paukkui seinää vasten, kun satakiloinen poliisi sai Janin nuorta ja kovaa kyrpää sisälleen. Jani painoi menemään katse harhaillen seiniä ja kattoja pitkin pitääkseen erektionsa elossa.

 Ryske ja ähinä loppui kun Antero laukaisi kivikovan kyrpänsä muutamalla vedolla. Matala murahdus jäi kaikumaan pieneen pukuhuoneeseen. Jani katseli kateudesta kankeana vierestä, kun häntä seksilelunaan käyttänyt poliisi ampui nesteensä lattialle. Hänelle aktista jäi jäljelle pelkkä haaroja viiltävä kipu.

  • Hyvin vedit, Antero henkäisi toinnuttuaan.

 Köriläs noukki vaatteensa lattialta ja alkoi vetää niitä verkkaisesti ylleen. Jani seisoi vieressä kyrvän sykkien sydämen lyöntien tahdissa.

  • Oikeessa ne toiset oli. Ei tipan tippaa, Antero virnisti. – Tuus nyt.

 Antero kiskoi Janin takaisin taloon, jossa muu väki alkoi pikku hiljaa heräillä. Jania ei enää koko päivänä viety takaisin koloonsa, vaan käytettiin aluksi aamuseisokkien helpotukseen niin suun kuin pepun avulla. Välillä Jani sai patsastella silmänruokana paremman tekemisen puutteessa. Sen verran hänelle annettiin huomiota pitkin päivää, ettei kalu laskenut puoliheijaria alemmaksi. Tämä jätti pakottavan tunteen kasseihin, jotka olivat kiusoittelusta ja pitkästä selibaatista jo valmiiksi arat.

 Loppukesäisen sunnuntain kääntyessä tummenevaan iltaan ovikelloa pimpotettiin. Pekan saattelemana sisään astuivat oletettavasti samat karpaasit, jotka olivat tuoneet Janin mökille edellisenä päivänä.

  • Pojalle tuli noutajat, Pekka naurahti.

 Jani oli käsketty toimimaan jalkarahina eikä uskaltanut liikkua ennen kuin laitoksen työntekijät nostivat hänet jaloilleen. Pekka veti puumerkkinsä vielä muutamaan paperiin ennen kuin hyvästeli Janin parilla läpsäisyllä kalulle.

 Miehet saattelivat Janin ulos samanlaiseen autoon, jolla hänet oli mökille tuotukin. Jalat ja kädet lukittiin alustaan ja ovi suljettiin jättäen Janin pimeään yksinäisyyteen. Jani yritti ensin pysyä auton liikkeiden mukana arvioiden matkan pituutta ja suuntaa, mutta raskas viikonloppu pakotti silmät umpeen. Auton keinutus vaivutti hänet syvään ja ansaittuun uneen.

 Jani havahtui hereille vasta kun miehet kolistelivat ovet auki. Tällä kertaa nuo körmyt eivät olleet yhtä vainoharhaisia avatessaan kahleita. Pako keskellä laitosta tuskin oli kovinkaan monen kohteen mielessä.

 Miehet olivat tuoneet Janin jonnekin lastausalueelle. Etäämmällä seisoi muutama identtinen pakettiauto, jolla häntäkin oli kuljetettu. Toisessa päässä kaartui ulosmenoväylä ja yhdellä sivulla oli suuret pariovet, joista Jani talutettiin jälleen yhdelle käytävälle. Kirkkaat loistevalot särkivät aluksi silmiä, mutta Jani tottui niihinkin pian vanhasta tottumuksesta.

 Käytävää asteltiin jonkin aikaa ennen kuin miehet saattoivat Janin hissiin. Kolme miestä mahtui juuri ja juuri koriin, jonka ilma alkoi paksuuntua jo lyhyen matkan aikana. Hieman kolisten hissi saapui perille.

 Kerrosnumeroita ei näkynyt missään vaiheessa, mutta Jani päätteli heidän olevan varsin korkealla maan päältä katsottuna. Käytävä jatkui hissiltä oikealle, mutta loppui pian lyhyeen. Kolmikko tuli ovelle, jossa luki isolla ‘’C-2’’.

 Toinen miehistä näppäili tottunein ottein koodin näppäimistölle, mikä sai oven liukumaan auki. Oven takana avautuva näkymä oli huolitellumpi ja koristeellisempi kuin mitä Jani oli koskaan tässä laitoksessa nähnyt. Lattia oli tehty jonkinlaisista vaaleista laatoista, jotka hellivät Janin jalkapohjia kylmän metallin jälkeen. Seinät olivat silotellumpaa, mattapintaista metallia koristelistoilla viimeisteltyinä, ja valaistuskin oli silmille hellempää.

 Jani talutettiin johonkin toimistontapaiseen. Tämän jälkeen miehet jättivät hämmentyneen Janin seisomaan puisen kirjoituspöydän eteen. Huoneessa oli jopa pieni ikkuna, josta ei tosin nähnyt muuta kuin kaistaleen sinistä taivasta. Ilmastointi hurisi vaimeasti.

 Ovi Janin takana aukesi. Sisään astui kolmissakymmenissä oleva sänkipartainen mies tiukka katse silmissään. Janin ryhti oikesi kuin vieterin vetämänä ja hengitys kiihtyi huomaamatta. Kalukin olisi lerpahtanut saman tien, jos se ei olisi laskenut jo matkan aikana.

  • Kohde 72…
  • 725-97, Jani täydensi epäröintiä äänessään.
  • Aivan aivan, mies kiersi pöydän taakse. – Mietit varmaan miksi sinut tuotiin tänne. Noh, tätä voisi kutsua ikään kuin ylennykseksi, mies virnisti hieman. – Olet osoittautunut hyväksi kohteeksi joten siirtosi tänne oli ihan perusteltu. Lähden näyttämään paikkoja mutta ensin…, mies keskeytti lauseensa ja kaiveli hetken pöydänlaatikoita. – Mikä sun koko on?
  • M, Jani vastasi.
  • Tuossa, mies hihkaisi ja heitti punaiset shortsit Janin syliin. – Laita ne jalkaan.

 Kangas tuntui pehmeältä Janin kovia kokenutta haaroväliä vasten, ja punainen väri sointui hienosti vaalean ihon kanssa. Pituutta shortseilla ei tosin ollut kuin vain reisien puoliväliin asti.

 Mies, joka esittäytyi herra Koistiseksi, johdatti Janin käytävään, jonka varrella oli osaston neljä selliä. Jokaisen sellin oven kohdalle oli tehty pieni syvennys, mikä rikkoi muuten tasaista ympäristöä.

  • Tämä on sinun, Koistinen osoitti toiseksi viimeisintä selliä.

 Ovessa oli sekä näppäimistö että tunnistin, jolle Koistinen näytti taskustaan kaivamaansa lätkää. Ovi liukui auki pehmeästi. Astuttuaan selliin hän napsautti valot päälle, koska tässäkään sellissä ei ollut ikkunaa. Sen sijaan punkka näytti edellistä mukavammalta ja tilaa ja korkeuttakin löytyi enemmän.

 Koistinen seurasi Janin katsetta, joka pysähtyi sellin nurkkauksen kahteen oveen. Hän näytti toisen johtavan pieneen vessaan, jossa oli kaikki muu paitsi suihku.

  • Ja tämä toinen ovi, Koistinen siirtyi peräseinälle. – Johtaa yhteisiin tiloihin.

 Oven takana levittäytyi hyvin varusteltu pienehkö kuntosali. Oikealla sivulla oli pukuhuone sekä suihkut. Vastapäätä sellejä oli katon rajassa rivissä kapeita ikkunoita, joista pääsi juuri sopivasti valoa päiväsaikaan valaistaakseen salin.

  • Päiväohjelma toimitetaan joka aamu selleihin jota kanssa noudatetaan. Suosittelen olemaan kiitollinen tilanteeseesi, kaikilla ei mene yhtä hyvin.

 Koistinen ohjeisti vielä muutaman käytännön asian ennen kuin poistui henkilökunnalle tarkoitetun oven kautta. Jani jäi salille tutkimaan uutta elinympäristöään kuin vasta hankittu lemmikki. Ilmassa oli hivenen uuden tuoksua ja lattiat melkein kiilsivät siisteydestä. Silti tunnelma oli hivenen kammottava, koska Koistisen lisäksi käytävällä oli tullut vastaan yksi vartija, muttei ketään muuta. Sillä lopulta toisten kohteiden kanssa toimeen tuleminen oli osoittautunut tärkeimmäksi asiaksi tässä absurdissa laitoksessa.

 Jani nojasi seinään ja valahti istumaan viileälle laattalattialle. Hän oli oikeastaan tyytyväinen päästessään pois Pekan ja tämän kavereiden kynsistä, vaikka epävarmuus tulevasta jäytikin koko ajan mielessä.

 Yksi sellien ovista kolahti auki. Jani säpsähti ajatuksistaan.

  • Hei, eikö me tunneta? ovesta tullut, Janin ikiä oleva kysyi. Hänelläkin oli päällään tismalleen samat shortsit kuin Janillakin.

 Jani pläräsi tuntemiaan kasvojaan mielessään. Tyyppi ei ollut kukaan joukkueesta, ei koulusta, vaan täältä, laitoksesta!

  • Iiro!
  • No muistithan sä, Iiro oli selvästi iloinen jälleennäkemisestä.
  • Melkeen, Jani virnisti.

 Iiro istahti Janin viereen. Hiljaisuus palasi hetkiseksi.

  • Missäs oot ollu? Jani kysyi päätellen puhumisen olevan sallittua.
  • Pitämässä cami-sessioita, Iiro vastasi ilmekään värähtämättä.
  • Mä olin vuokrattuna jossain mökillä.

 Iiron vaaleat kulmat kohosivat.

  • Sun tukka on lyhentynyt? Jani ihmetteli.
  • Jep, täällä ei vissiin arvosteta takatukkaa, Iiro haroi lyhyiksi leikattuja hiuksiaan.

 Juttutuokion keskeytti kaiuttimen rämisevä ääni, joka käski Iiroa penkkipunnertamaan. Jani vilkaisi Iiroa hätäännys silmissään, mutta vaaleahiuksinen nuorukainen kapusi rennosti ylös viittoen Jania seuraansa.

 Salin nurkassa seisova penkkipunnerruspenkki ei ollut mikään kämäinen jäänne 80-luvulta, vaan futuristinen laitos, jonka painoja pystyi säätämään kauko-ohjauksella. Itse painot oli piilotettu sivuilla nouseviin siiloihin, joista ne luiskahtivat automaattisesti tankoon. Varmistuskin hoitui koneen herkän tunnistustekniikan avulla.

 Iiro asettautui makuulle penkille Janin jäädessä syrjempään seuraamaan suoritusta. Laite kolahteli painojen asentuessa paikoilleen, ja pian kaiuttimista kuului käsky toimia.

 Iiro voimisti otettaan tangosta ja nosti sen jäntevien käsiensä varaan. Vaaleat kulmat olivat päättäväisesti kurtussa. Jani seurasi ihaillen sivusta Iiron lihasten supistelua ja koko kehon jännittymistä tuohon suoritukseen.

 Iiron hengitys kiihtyi joka toiston jälkeen mutta ilme pysyi värähtämättömänä. Käsivarret alkoivat hieman täristä, mikä sai aikaan kouraisun Janinkin mahanpohjassa. Käskyjen täydellinen suorittaminen oli ehdottoman tärkeää.

 Ehkä Janin henkinen myötätunto vaikutti jollain tapaa asiaan, kun Iiro laski tangon lopulta takaisin telineeseen. Iholle oli kihonnut seitinohut hikikerros, mikä liimasi tiukat shortsit reisiin kiinni.

  • Ei paha, Iiro totesi kun nousi seisomaan.

 Jani hymähti ajatellen ettei muutosta tarvitsisi aina pelätä. Ei ainakaan vielä.

Harkat

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Tällainen vuosia vanha tarina löytyi arkistojen kätköistä.

Oli torstai-ilta ja paikallisen amerikkalaisen jalkapallon 17-vuotiaiden-junnujoukkueen harjoitukset kesäisen lämpimällä kentällä. Väsyneet ja hikiset pojat juoksivat tekonurmella viimeisetkin minuutit, jotka viimein loppuivat pillin armahtavaan vihellykseen. Pojat hölkkäsivät pukukoppiin, joka täyttyi nopeasti hien lemusta terästettynä kesäisen nurmen tuoksulla. Äänet raikuivat ja puuroutuivat yhdeksi sekamelskaksi.

Pikku hiljaa pukuhuone tyhjeni ja hiljeni. Pukemaan jäivät ainoastaan kaksospojat Aki ja Mika. Irakista kotoisin oleva Malik oli vielä suihkussa.

  • Mitä aattelit tehä viikonloppuna? Mika kysyi, kun oli saanut vedettyä bokserit jalkoihinsa.

Aki kuivaili samalla leveitä harteitaan, kun vastasi:

  • Nään varmaan Koistista ja Aaltoa. Entäs sä?
  • Meillä on taas lanit Jannen luona. Tulkaa tekin sinne?
  • Vois kai sitä jossain vaiheessa, Aki virnisti. Kesällä harvinainen vapaaviikonloppu peleistä täytyi käyttää tarkoin.

Heillä ei ollut aavistustakaan siitä, että heitä oli kuunneltu jo hyvän tovin. Itse asiassa jo monen kuukauden ajan. Nyt tämä kuuntelija – Miro – astuisi viimein ulos päivänvaloon.

Hän tempaisi siivouskomeron oven auki ja hyökkäsi välittömästi kaksospoikien kimppuun pippurisumute tanassa. Aimo tujaukset molempien silmiin niin he olivat oitis hänen vallassaan. Poikien köyttäminen keskellä pukuhuonetta seisovaan penkkiin osoittautui yllättävän helpoksi.

Seuraavaksi Miro harppoi suihkuihin ja teki saman tempun suihkuaan lopettelevalle Malikille. Tämä oli kaksospoikiakin helpompi saalis. Poikaa piti vain ottaa kädestä ja taluttaa penkille ja köyttää kiinni. Juuri sopivasti kaksospoikien väliin.

Miro perääntyi hiukan ja katsoi kättensä työtä tyytyväisenä: kaksospojat olivat miltei täysin identtiset ruskeine siilitukkineen ja massiivisine kehoineen. Päällään heillä ei ollut muuta kuin bokserit, jotka Miro repäisi pois tieltä häiritsemästä.

Malik oli pojista ylivoimaisesti lihaksikkain omistaen lihakset, joita oli vaikea löytää vanhemmiltakaan miehiltä. Erityisesti hauikset olivat muhkeat ja erottuivat hyvin vaaleammalla värillään. Tosin myös rintalihakset olivat laajat eikä vatsalihaksetkaan puuttuneet.

Kaksospojat olivat hekin lihaksikkaita, mutta eritoten massiivisia, kuten jenkkifutareiden kuuluukin olla.

Poikien hämmästellessä tilannetta oli Miro riisunut itsensä täysin alastomaksi. Hän oli samoja ikiä poikien kanssa, mutta ei omistanut läheskään yhtä komeita lihaksia kolmeen muuhun verrattuna. Hän oli ajellut päänsä täysin kaljuksi ja hänen kasvonpiirteissään oli tiettyä viekkautta ja pirullisuutta, mikä nosti poikien ihon kananlihalle.

Miron penis oli puolierektiossa, mutta oli jo nyt kunnioitettavan kookas. Pituus ei hänen kohdallaan merkinnyt häviötä paksuudessa eikä varsinkaan kiveksien koossa. Pojat eivät voineet irrottaa katsettaan vehkeestä, jollaisia näkee usein pelkästään pornoelokuvissa.

Miro huvittui poikien katseista ja vetaisi muutamalla vedolla kalunsa täyteen mittaansa: rapiaan kahdeksaantoista senttiin. Vedellessään hän ihaili kaluaan katseella, jolla normaalisti ihaillaan söpöä sylivauvaa.

Tehtyään tämän hän lähestyi poikia, jotka häpeissään laskivat katseensa lattiaan. Oli Miron vuoro katsastaa poikien haarovälit eikä tulos ollut hyvä:

  • Aikamoisia tuhkamunia te ootte. Katotaan saako noista mitään irti.

Aikansa poikien sukukalleuksia puristeltuaan ja venyteltyään Miro oli päätynyt selvään lopputulokseen:

  • Tällä millimetrin tarkalla mitalla kun kattoo, niin tää Malikin kyrpä on stondiksessa viistoista senttiä ja teiän kaksosten täysin sama: kolmetoista.

Malik ei varttitunnin hipelöinnin jälkeen enää vastustellut, mutta hänen tummahkot kasvonsa punoittivat yhä, koska hänen kalunsa ei voinut vastustella Miron kosketusta vaan ponnahti välittömästi täyteen seisokkiin. Miro oli nauranut tälle tapahtumalle pirullista nauruaan, joka sai yhä Malikin tuntemaan syvää häpeää.

Aki sen sijaan näytti tunteensa Miroa kohtaan niitä yhtään peittelemättä. Kun hän oli alkanut äännellä liian kuuluvasti, ei Mirolla ollut ollut muuta vaihtoehtoa kuin napata Akin veljen Mikan vaaleansiniset bokserit lattialta ja tukkia niillä Akin suu. Aki oli yhtä hiljaa kuin Mikakin.

  • Mutta ei se haittaa, vaikka teillä ei ookkaan tällasta melaa ku mulla, Miro virnuili. – Teki saatte tästä kyllä osanne.

Hän läpsi punaisena helottavaa kaluaan vasten Akin inhosta vääristyneitä kasvoja. Tämä otti iskut vastaan jähmettyneenä täysin paikoilleen, kaikki lihakset äärimmilleen jännittyneinä ja selkä suorana.

  • Ja sä! Miro huudahti yhtäkkiä samalla tarttuen Malikin tummanruskeaan vehkeeseen, jonka päätä koristi vaalea, valtava terska. – Sä et oo tainnu runkata päiviin?
  • Tänään päivällä viimeks, Malik vastasi yhteen purtujen hampaiden välistä.
  • Oho! Ja kuitenki kalus seisoo noin innokkaasti! Oot kyllä aikamoinen siitosori. Haluaisit siis varmaan laueta?
  • Totta helvetissä!

Miro hymyili entistä pirullisemmin. Hän itse asiassa muuttui piruksi, kun katsoi Malikin paikalta: kalju pää, vinoon kääntyneet, kurttuiset kulmakarvat ja kiiluvat, tummat silmät.

Poikien yllätykseksi – ja erityisesti Malikin – Miro alkoi runkata tämän kalua. Alun hitaat vedot muuttuivat pian rajuiksi ja tiheiksi. Malik voihki kuuluvasti kaksospoikien seuratessa vierestä. Akin kalu kovettui hiukan eikä mikään stondiksenestokikka auttanut.

Juuri ennen Malikin laukeamista Miro lopetti. Arabipojan kyrpä jäi seisomaan orpona, kun Miron käsi hakeutui tämän omalle vehkeelle.

  • Sori, poju. Nyt ei oo sun vuoro tulla, Miro totesi ääni täynnä tyydytystä.
  • Vittu! Runkkaa saatana loppuun, vitun homo! Malik raivosi, mutta turhaan.

Orgasmin sijaan hän sai suuhunsa Akin violetit bokserit. Mustat kulmakarvat näyttivät yhtyvän, kun Malik nieli ylpeytensä samaan aikaan, kun ensimmäiset hiensekaiset vivahteet pelikaverin kalusta alkoivat tuntua hänen makunystyröillään.

  • Ja nyt te, Miro kääntyi kaksosiin päin. – Vaikka teillä onki tollaset nysät, joita te muniksikin kutsutte, niin eiköhän me silti niille jotain keksitä, hän jatkoi pirullinen katse viipyen tasaisesti molemmissa pojissa.

Miro harppoi repulleen, jonka pojat huomasivat vasta nyt. Hetken sitä kaiveltuaan hän löysi etsimänsä: muutaman metrin vahvaa, keskipaksuista köyttä, pienen, metallisen sangon, jonka sisällä kilisivät metalliset painot aina kymmenestä grammasta sataan grammaan.

Miro kääntyi kantapäillään huomaten poikien katseet kehollaan. Ei tarvinnut järjen jättiläistä tajuamaan, että urheilijanuorukaiset olivat tuijotelleet hänen peräänsä, kun hän oli kumartuneena repullensa.

  • Ei kannata turhia unelmoida, pojat. Ette te tätä peppua saa, Miro totesi kuin poikien valmentaja ikään.

Silloin hänellä välähti. Hän ihan jähmettyi paikoilleen. Niin, miksei samalla ottaisi valmentajaakin? Hänhän se varsinainen lihaskimppu oli.

  • Missä teiän valmentaja on yleensä reenien jälkeen? Miro kysyi ainoalta pojalta, jonka suu ei ollut tukittu: Mikalta.
  • Tuolla valmentajan kopissa kai se on…tästä oikeelle ja eka ovi vasemmalla, Mika vastasi saaden Akin ja Malikin huutamaan heidän suunsa tukkiviin boksereihin.
  • Kiitti, poju, Miro taputteli Mikan olkapäätä, kun oli lähtemäisillään. – Ehkä mä en oo sulle niin ankara vastasuudessa.

Miro ei pukenut päälleen yhtikäs mitään, vaan lähti ilkosillaan astelemaan pitkin käytävää. Hän nappasi ainoastaan pippurisumutteen mukaansa, jota tarvittaisiin rutkasti enemmän valmentajan tainnuttamiseen kuin näiden nuorten miestenalkujen.

Mikan neuvot olivat tarkat ja virheettömät. Miro saapui pian ovelle, johon oli kiinnitetty kyltti ”VALMENTAJA”. Se oli kuin kutsu hänelle astua sisään. Kaiken tarkkaan suunnittelevana ihmisenä hän kuitenkin koputti ensin.

Poikien valmentaja oli kuin suurennos joukkueensa pojista. Tämä tarkoitti myös sitä, että hänen tainnuttamisekseen olisi varmaan riittänyt jo se kun alaston, kyrpä tanassa seisova Miro ilmestyi hänen ovensa taakse.

  • Mitä hel-, olivat ainoat sanat, jotka kuuluivat selvinä valmentajan suusta ennen kuin Miro latasi lopun pippurisumutteen hänen silmiinsä.

Miro tarttui valmentajan paksuun, mutta hetkellisesti velttoon käsivarteen ja ohjasi tämän aina pukuhuoneeseen asti. Se oli itse asiassa yllättävän helppoa huomioiden heidän huima kokoeronsa.

Lopputuloksena Mirolla oli kolme amerikkalaisenjalkapallon junnupelaajaa köytettynä penkkeihin sekä heidän valmentajansa, hänkin kädet selän taakse ja jalat yhteen köytettynä, mutta ei penkkiin, vaan paksuun putkeen, joka kulki kattoon kiinnitettynä heidän ylitseen. Hänenkin suunsa oli jouduttu tukkimaan. Malikin kirkuvanpunaiset bokserit olivat saaneet toimia äänenvaimentimena.

Tottunein ottein Miro repi valmentajan vaatteet tämän päältä. Ensin lähti t-paita, sitten shortsit ja lopulta alkkarit, jotka eivät olleet mitkään bokserit, vaan ihan oikeat, tiukat pikkarit. Niiden läpi saattoi hyvin nähdä arviolta nelikymmppisen äijän kalun jykevän muodon.

  • Katos mitä meillä täällä on! Miro huudahti, kun oli saanut valmentajan kyrvän esiin. – Katotaas kuinka pitkästä mulkusta me puhutaankaan, hän jatkoi kurottautuen noukkimaan millimetrimittansa.

Ennen mittausta hän runkkasi valmentajan vehkeen juhlakuntoon. Mirosta tuntui kuin pojatkin olisivat odottaneet tulosta samalla innolla kuin hänkin.

  • Ohhoh! Kokonaiset kuusitoista senttiä! Miro julisti hiukan läpsytellen punaisena helottavaa kyrpää. – Ja löytyyhän täältä kunnon spermatehtaatkin! Miro oli löytänyt valmentajan vehkeen alla velttoina roikkuvat kassit.
  • Mutta nyt asiaan, Miro jatkoi samalla kun läpsytteli läpi valmentajan massiivisen ja kiinteän yläruumiin. – Alotetaan Mikasta kun se niin avuliaana kerto mulle missä sun huone sijaitsee.

Miro tarttui valmentajaa tämän leveistä hartioista ja alkoi ohjailemaan tätä kohti Mikan haaroväliä. Pienen vastustelun jälkeen valmentaja totteli Miroa kuuliaisesti.

Juuri kun valmentajan pää oli saatu samalle tasolle Mikan jalkovälin kanssa, poisti Miro Malikin bokserit valmentajan suusta. Inhon saattoi lukea satojen metrien päästä Mikan kasvoilta, kun valmentajan kieli osui ensi kertaa hänen kaluunsa. Kaikesta vastustelusta huolimatta hänen miehuutensa tuntui pitävän käsittelystä ja nousi hetkessä täyteen erektioonsa.

  • Älähän ynise siinä liikaa ettei sullekaan jouduta laittamaan jonkun alkkareita suuhun, Miro torui Mikaa, joka ynähteli yhä kovemmin ja kovemmin. – Eihän täällä oo vaihtoehtoinakaan enää ku mun boksut ja sun valmentajas alkkarit. Mikäs tän herran nimi muutes onkaan? Miro jatkoi parannellen samalla tämän vaaleahiuksisen miehen asentoa.
  • Petteri, Mika vastasi hiljaa.
  • Jahas, Petteri…, Miro aloitti. – Mitäs sä tykkäät Mikan kalusta?

Miro kiskaisi Petterin irti Mikasta. Miehen lihakset olivat täysin jännittyneet samalla tapaa kuin Akilla hetkeä aikaisemmin. Kasvot punoittivat ja suusta valui kuolaa kuin susikoiralla.

  • Eihän tää nyt oikeen miltään maistu…, Petteri totesi läähättäen hieman.
  • Ai ei vai? No mitä jos kokeiltaisiin vaihteeksi tätä Malikin kyrpää? Tällä ainaki on pituutta näiden kahen tuhkamunankin eestä.

Miro ohjasi Petterin Malikin kyrvälle. Vaikka se oli ollut vartin ilman minkäänlaista kosketusta, oli se silti vielä puolierektiossa. Kestävyyttä siis todellakin löytyi.

Petteri alkoi jo oppia munankäsittelyä, mikä näkyi Malikin kasvojen kurttujen vähittäisenä tasoittumisena. Orkku ei taaskaan ollut kaukana.

Se oli selvää Mirollekin ja niinpä hän veti Petterin irti Malikin kyrvästä juuri ennen sen laukeamista. Malik huusi boksereihin menetettyä nautintoaan, joka oli ollut vain sekunneista kiinni yrittäen vielä saada orgasminsa kyrpäänsä veivaamalla, mutta hän taisi jo itsekin tietää yritykset turhiksi, koska lopetti ne pian.

Nyt oli vuorossa Akin sukukalleudet, joiden käsittelyn Petteri sai aloittaa tällä kertaa kasseista. Akin kasvoilla ei näkynyt merkkejä inhosta toisin kuin muilla pojilla, sen sijaan hänet oli vallannut puhdas mielihyvä, joka vain voimistui kun hän sulki silmänsä ja varmaankin kuvitteli jonkun kuuman tytsyn ottavan häneltä suihin.

Mutta rajansa kaikella ja niinpä Akikaan ei saanut kaipaamaansa orgasmia, vaan hänkin jäi huutamaan puoliksi märkiin boksuihin.

Nyt Petteri oli käynyt läpi kolme valmennettavaansa, mutta edessä oli vielä Miron jättikalu. Sen käsittely saikin sujua hyvin tai muuten Miro ”löisi hänen munansa aina selkärankaan asti ja vaikka uloskin”.

Petteri aloitti työnsä varoen, mutta mitä enemmän hän kuuli Miron tyytyväisen kuuloisia myhäilyjä, sitä enemmän hän otti tämän kalua sisäänsä, jopa niinkin pitkälle, että pian hänellä oli Miron jättimäinen terska syvällä kurkussaan.

Miro voihki sellaisella voimalla, että sen olisi varmasti kuullut pukukopin ulkopuolellakin – jos siellä joku vain olisi ollut. Hän todella piti Petterin kielen työstä hänen sykkivällä kalullaan, mutta ei halunnut laueta vielä.

Niinpä hän työnsi Petterin irti kalustaan kaikkien hämmästykseksi. Orgasmin sijaan hän läpsytteli kalullaan Petterin punaisina helottavia kasvoja jättäen kyrpänsä lopuksi lepäämään tämän siilitukalle. Lopuksi hän vielä palautti Malikin bokserit tämän suuhun.

Hän vilkaisi köyttä ja metallisankoa. Hän muisti mitä hänellä oli aikaisemmin ollut mielessä ja jätti siksi Petterin hetkeksi rauhaan, kun hän riensi hakemaan tarvikkeita.

Hän tarttui köyteen ja sitoi siitä taitavin ottein eräänlaisen kolmion, jonka kärjet hän kietoi poitsujen kyrpien juureen. Keskelle kolmiota hän ripusti ensin metallisangon ilman painoja.

Poitsut olivat seuranneet hänen toimiaan silmät pyöreinä hieman ynähdellen, kun Miro oli kiristänyt köydenpäät tiukasti heidän kyrpiensä juureen niin, että puristus kohdistui sekä kaluun että kasseihin.

Sitten Miro alkoi heittelemään painoja aloittaen kevyimmästä, kymmenestä grammasta. Alussa poikien ynähtelyt olivat olemattomia, mutta kun sangossa alkoi olla painoa jo puolen kilon verran, alkoivat ynähtelyt muuttua vaikerrukseksi ja lopulta puhtaaksi huudoksi.

Petteri ei voinut kuin seurata sivusta valmennettaviensa tuskia. Syvällä sisimmässään hän varmasti oli tyytyväinen, ettei Miro tehnyt samaa käsittelyä hänelle.

Kun oli päästy kiloon, sangon pohja lähenteli lattiaa, poikien kalut punoittivat täydessä erektiossa ja kassit olivat vieri vieressä pingottuneina eteen. Kaikkien kasvot punoittivat tuskasta, hiki kihelmöi ohimoilla ja alastomilla vartaloilla. Pukuhuoneessa leijaili vahva hien haju.

Miro hymyili pirullisesti. Hän mietti seuraavaa siirtoaan.

Lopeteltuaan pohdiskelunsa asteli hän Mikan viereen. Tämä silminnähden jännittyi kauttaaltaan, kun Miro seisahtui hänen vierelleen.

Miro kumartui Mikan kalulle ja taputti sitä hieman. Mika huudahti läpimärkiin boksereihin. Miro laski kätensä alemmas ja taputteli seuraavaksi Mikan kasseja. Hellästi, mutta täydessä puristuksessa ollessaan kassit olivat erityisen herkkiä kivulle ja niinpä Mika suorastaan kiljaisi boksereihin, jotka vaimensivat kiljaisun olemattomaksi ynähdykseksi.

  • Se siitä, poju, Miro lohdutti tuskissaan huutavaa Mikaa. – Sä oot tehny mulle niin paljon hyvää, et mä päästän sut hetkeksi vapaalle.

Tämän jälkeen Miro avasi Mikan kalua kiertävät köysien solmut ja lopetti Mikan tuskat. Hän kuitenkin halusi pitää köysiverkon tiukkana, jotteivät muut pojat saisi vapaahetkeä.

Niinpä hän veti köydet Petterin kyrvän ja kassien ympäri. Mies ynisi hiljaa aina vaan kovempaa mitä enemmän Miro oli saanut köysiä solmittua. Miron piti tehdä tällä kertaa enemmän solmuja, jotta köysien tuottama paine pysyisi samana johtuen valmentajan läheisemmästä sijainnista poikiin nähden.

Kun Miro veti viimeisen solmun Petterin punoittavien kassien juureen pääsi tältä karjaisu, joka sen mataluudesta päätellen lähti aina kurkun perukoilta asti. Eikä ihme: Petterin muhkeat kassit olivat kuin tyrkyllä puristuneina eteen yhdessä kyrvän kanssa.

Miron ei tarvinnut kuin puristaa peukalollaan ja etusormellaan Petterin kiveksiä saadakseen tämän järkäleen karjumaan ja riuhtomaan hullun lailla. Parasta tässä oli se, että riuhtomalla Petteri vain lisäsi tuskiaan.

Oli aika jättää Petteri rauhaan ja siirtyä pitkästä aikaa kiusaamaan Akia. Miro ei turhia arastellut, vaan läpsäisi kunnon läimäykset Akin punaisena helottaville kasseille. Poika painui kaksinkerroin raivokkaan karjunnan saattelemana.

Miro tarttui Akia niskasta ja veti tämän ylös.

  • Otahan tuosta niin helpottaa.

Samassa Miron mela löysi tiensä Akin suuhun. Alkukankeuden jälkeen homma sujui Akilta hyvin ensikertalaiseksi.

  • Äläkä ees aattele käyttäväs hampaita, Miro tiuskaisi ja painoi Akin tiukemmin itseään vasten.

Miron paljas terska hätyytteli Akin kurkkua ja kuti alkoi olla lähellä irtoamistaan. Niinpä Miro veti Akin onneksi vehkeensä ulos päivänvaloon.

  • Hyvin sä vedit, Miro tokaisi ja taputteli Akin leveitä harteita.

Malik sai kunnian olla viimeinen heistä, joka saisi imeä Miron mahtikyrpää. Mika sai olla rauhassa, koska oli auttanut Miroa nappaamaan Petterin.

Malikin tuuheat, tummat kulmakarvat kurtistuivat yhteen, kun Miro tepasteli hänen vierelleen. Tämä laski kämmenensä Malikin olkapäälle ja laski katseensa vaihe vaiheelta alas jalkojen väliin.

  • Ei voi muuta kun ihailla tota sun kestävyyttäs, Miro kommentoi Malikin yhä puoliseisokissa olevaa vehjettä. – Tai ehkä se johtuu vaan siitä et sä tykkäät tästä loppujen lopuksi?

Miro nosti kysyvän katseensa Malikiin. Tämä tuijotti Miroa entistä murhaavammin. Otsaa peittivät syvät uurteet.

  • Otahan tuosta niin mielikin paranee, Miro sanoi, riuhtaisi bokserit Malikin suusta ja vei terskansa tämän huulille.

Mitään ei tapahtunut. Malik oli jähmettänyt kehonsa kauttaaltaan.

  • Vai ei kyrpä maistu? Miro kovensi ääntään.

Hän tarttui kiinni Malikin mustista hiuksista ja käski tätä imemään.

  • Ei se kerta homoksi tee, Miro naurahti ivallisesti ja vei kätensä alas Malikin kalulle.

Pelkkä hento kosketus sai Malikin sukukalleudet täyteen taisteluvalmiuteen. Kassit olivat houkuttelevasti puristuneet eteen köyden vaikutuksesta.

Miro alkoi läpsytellä noita kookkaita palleja ensin sormenpäillään, sitten koko sormien pituudella ja lopuksi avokämmenellä. Malik yritti pidätellä tuskanhuutojaan onnistumatta siinä. Hän ei voinut muuta kuin taittua kaksinkerroin suojatakseen kassejaan.

  • No? Miro kysyi kyrpänsä edelleen Malikin nenän edessä.

Otsa kurtussa ja silmät ummessa Malik otti Miron kalun suuhunsa. Miro aloitti välittömästi rynkyttämään Malikin suuta kuin kakkosta ikään. Malikin ynähtelyt voimistuivat Miron nautinnon myhäilyjen tahdissa.

Miro haukkoi henkeään viimeisten sekuntien aikana. Loppuhuipennuksena pukukoppiin jäi kaikumaan Miron karjaisu, kun hän laukaisi lastinsa syvälle Malikin neitseelliseen kurkkuun.

Hän veti kalunsa ulos ja jätti sen lepäämään Malikin punoittaville kasvoille. Tämä haukkoi henkeään kuin viimeistä päivää. Siinä samalla osa Miron kalusta valuvasta spermasta valui alas hänen suuhunsa osan jäädessä hänen kasvoilleen.

  • Opittepahan olemaan haukkumatta toisianne homoiksi, Miro huikkasi ennen kuin paiskasi oven kiinni.

Janin viikonloppu jatkuu

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Janin piina mieskolmikon leikkikaluna ei ota loppuakseen.

 Janin sileä iho kiilteli himmeästi ikkunasta kajastavassa valossa. Kaulaa koristava panta ei tuntunut enää niin tukehduttavalta, kun kolme raavasta miestä ympäröi häntä katseet tiukasti hänen nuoressa vartalossaan.

  • Mitäs seuraavaksi? sänkipäinen körmy kysyi Janin takaa.

 Pekka hymisi mietteliäänä silmät vaellellen pitkin Janin hyvin muodostunutta kehoa. Lyhyiden harhamatkojen jälkeen ne kuitenkin aina palasivat nuoren miehen kovana sykkivään aisaan.

  • Teitä kahta ei ookaan vielä tyydytetty, hän vihjaili vierailleen.

 Ennen kuin kumpikaan heistä ehti vastata Jani sanoi väliin hiljaa arkaillen:

  • Kusettaa herra.

 Miesten katseet porautuivat syvälle Janiin. Hän alkoi katumaan sanomisiaan, kunnes Pekka laukaisi jännittyneen tilanteen:

  • Kusettaa vai? No mihis aattelit kusta?
  • En tiedä herra.
  • Etpä tietenkään, Pekka virnuili taputellen samalla Janin hartioita. – Tiedättekö te arvon vieraani?
  • No ei me sitä vessaan ainakaan voida päästää, punahiuksinen kommentoi. – Eikä sisällekään sovi kusta, joten pihalle kai se on vietävä.

 Sänkipää ja Pekka nyökyttelivät idealle. Talutushihnasta kiskoen Jani tuotiin samalle etupihalle, johon hänet oli aiemmin päivällä toimitettu.

  • No nyt näyttää hyvältä, sänkipää kommentoi vilkuillen ympärilleen aivan kuin etsisi muita ihmisiä täältä korpien keskeltä.
  • Ja jottei tämä mene liian helpoksi niin kuset sitten itteäs kohden etkä maata, Pekka ohjeisti.

 Janin koko kroppa vavahteli sekä loppukesän viileydestä että jännityksestä. Hän ehti jo kuvittelemaan kauhuskenaarioita oman kusensa juomisesta, jota tuntui kertyvän kiihtyvää tahtia hänen sisäänsä.

 Normaalisti Janille niin helppo suoritus kuin kuseminen oli muuttunut yhtäkkiä pinnistelyksi. Pisuaareilla ei ollut ollut koskaan ongelmaa, vaikka olisi joutunut seisomaan kylki kyljessä tuntemattomien miesten ympäröimänä, mutta nyt kalun päästä ei tullut tipan tippaa.

 Häntä ympäröineet miehet tajusivat hekin pian tilanteen laidan.

  • Pojalta on tainnut unohtua miten kustaan, Pekka naurahti. – Pitäskö meidän näyttää vähän mallia?

 Kaksi muuta miestä nyökyttelivät ja availivat jo sepaluksiaan. Jani käskettiin polvilleen soralle, joka raapi inhasti ihoa.

 Kului piinaava hetki ennen kuin ei-niin-nuorien miesten sulut aukesivat päästäen kellertävän nesteen virtaamaan putkea pitkin ulos lerssin päästä. 

 Ensimmäisenä kastui rintakehä, josta kultainen neste valui kutitellen alas haaroihin ja edelleen jalkoja pitkin maahan. Ei mennyt kauaa kun koko seurueen valtasi kitkerä lemu.

 Lopun ravistelut viskoivat pisaroita Janin kasvoille asti, mikä sai hänet melkein yökkäämään. Hän piti kuitenkin urheasti pintansa loppuun asti.

  • Siinä näit miten miehet kusee, Pekka kehaisi lopeteltuaan.
  • Kamala lemu tästä kyllä tuli, punapää valitteli. – Tää kyllä pitää pestä ihan aluksi.
  • Oot oikeessa, sänkipää nyökkäili ja tarttui maassa lojuneeseen puutarhaletkuun. – Väistäkäähän.

 Hyvä että Jani oli ehtinyt toipua kultaisesta suihkustaan kun hän sai päälleen viileän vesiryöpyn. Toisaalta puhdistava vesi ei ollut haitaksikaan, mutta viileähkö vesi yhdistettynä viileään tuulenvireeseen ei ollut kaikkein paras yhdistelmä. Sänkipää pesi Janin kropan kauttaaltaan, mutta kovana sykkivään vehkeeseen sillä ei ollut mitään vaikutusta. Seisokki oli ja pysyi.

 Sänkipään lopeteltua tuuli tuntui vielä purevammalta Janin märällä keholla. Hän koitti tehdä kaikkensa lopettaaksen kroppansa värinän, muttei onnistunut. Hampaiden kalina viimeistään herätti miesten huomion.

  • Kato nyt mitä te teitte, Pekka ivaili. – Täähän menee kohta rikki!

 Janin sisällä kiehui. Keskittymällä puremaan hampaansa yhteen hän sai pidettyä suunsa supussa.

  • Kuset on nyt kustu niin eiköhän se oo aika siirtyä takasin sisätiloihin, Pekka ohjeisti.

 Sisällä Pekka kaivoi Janille pyyhkeen, johon tämä sai kuivata itsensä, ettei kastelisi mökkiä piloille.

  • Tämän esittelyssä mainittiin että reikä on vielä neitsyt, Pekka ilmoitti kun he kaikki olivat takaisin sohvilla. – Pitäähän meidän se korkata kun siitä kerran ollaan maksettukin.

 Kaksi muuta miestä nyökyttelivät virne huulillaan. Janin sisällä kasvoi paniikki sekunti sekunnilta.

  • Reikä esiin poju, Pekka käskytti.

 Jani totteli parhaansa mukaan menemällä polvilleen pää vasten lattiaa samalla levittäen käsillään reikänsä paremmin näkyviin. Takaa kuului tyytyväisiä myhähtelyjä.

  • Komee reikä kyllä on, sänkipää murahti. – Mutta tiukan näkönen.
  • Joo, pitää tälle jotain tehä, Pekka sanoi kun nousi ylös tunnustellakseen Jania isoilla kourillaan. Hän painoi peukalonsa reiän suulle saaden Janilta lyhyen inahduksen.
  • Tuo ollu vielä mitään poika, Pekka nauroi.

 Hän kaiveli laatikoistaan mustan dildon, jonka liukasti ammattilaisen ottein. Kohta muovinen terska kutitteli Janin reiällä, joka yritti kovasti hangoitella vastaan. Vastarinta oli kuitenkin turhaa Pekan kokeneita käsiä vastaan. Musta patukka upposi vääjäämättä Janiin. Tuskainen puhina ja ärinä ei saanut Pekkaa lopettamaan operaatiotaan.

  • Loppuun asti vaan, punapää kommentoi.
  • Katotaan mihin asti päästään, Pekka ähki.

 Janin voihkinta kasvoi karjumiseksi kun tekokyrpä puski itsensä hänen sisälleen. Polttava ja pakottava tunne repi häntä käsissä ja jaloissa asti. Tuntui kuin koko kroppa olisi halkaistu kahtia.

  • Ei taida mennä pohjaan asti, sänkipää huokaisi.
  • Ei vaikka valituksesta voisi toista päätellä, Pekka virnisti ja alkoi liu’uttaa lelua hitaasti ulos Janista.

 Paksun terskan pullahtaessa ulos Jani huokaisi raskaasti. Jalat rentoutuivat paljastaen paremmin hitusen löystyneen reiän, joka ei enää ollut niin neitseellinen.

  • Kumpi aloittaa? Pekka vilkaisi tovereitaan.

 Sänkipää nousi ylös, avasi sepaluksensa ja käveli rauhallisesti Janin taakse. Sydän jyskyttäen nuorukainen odotti liikkumattomana vääjäämätöntä. Hän saattoi jo tuntea tuon körmyn kourat lanteillaan ja huohotuksen korvassaan.

 Kaiken keskeytti ovikellon kirkas ääni. Pekka säpsähti, mutta ryhdistäytyi nopeasti ja askelsi avaamaan oven. Jani kuuli vaimeaa puhetta, mutta ei uskaltanut kääntää päätään äänen suuntaan.

  • Ystävämme poliisista saapuivat, Pekka ilmoitti tyynesti.

 Hänen perässään käveli kaksi varsin nuorta poliisia virka-asuissaan. Toinen hieman lyhyempi kaljupää ja toinen vaaleahiuksinen körmy.

 Hetken ajan Jani luuli pelastuksensa tulleen, mutta kun uudet vieraat istahtivat tyynesti istumaan, tajusi hän että he olivat saapuneet vain seuraamaan esitystä.

 Kaljupäinen poliisi esittäytyi Juusoksi, ja kookkaampi Anteroksi. He eivät ennestään olleet tuttuja aiempien vieraiden kanssa, mutta miehet tuntuivat tulevan silti hyvin juttuun.

  • Me taidettiin keskeyttää jotain, Antero huomautti katse Janissa.

 Sänkipää oli vetänyt sepaluksensa kiinni ja istahtanut sohvalle ovikellon kuullessaan. Hän selitti kaksikolle tilanteen, jolle nämä hymähtelivät aivan kuin olisivat itse olleet paikalla.

  • Tultiin siis sopivaan aikaan, Juuso heitti naureskellen.
  • Nousehan sinäkin ylös, Pekka käskytti Jania tälla kertaa ilman hihnan nykäisyä.

 Jalat ja perse poltellen kivusta Jani kapusi seisomaan. Kädet pysyivät tiukasti pakaroilla jättäen puoliheijarissa heiluvat sukukalleudet esiin.

  • Ei ollenkaan huono, Antero myhäili raapien rouheaa sänkeään.
  • Mutta turha koittaa saada sitä tulemaan, punapää sanoi väliin. – Se uus aine estää sen.
  • Aijaa, Juuso virnisti ja ponnahti ylös tuoliltaan.

 Lyhyt mutta jäntevä poliisimies oli hitusen lyhyempi Janin rinnalla, mutta se ei estänyt häntä kopeloimasta tätä. Pian mielenkiinto jämähti liukkarin jämien hieman tahmeaksi jättämään kaluun, jota Juuso elvytti hitain vedoin.

 Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Yllättäen Juuso laskeutui polvilleen pitäen yhä kiinni Janin aisasta. Sen enempää miettimättä hän ahmaisi Janin punoittavan terskan suuhunsa. Aikansa sitä imettyään hän jatkoi pidemmälle vartta pitkin tottunein ottein.

 Jani seisoi hämmennyksestä jähmeänä. Vaikka viime aikojen kokemukset olivat olleet uusia ja epämieluisia, oli tämä kaiken huippu. Näin intiimi kanssakäynti oli aiemmin kuulunut vain seurusteluun. Nyt kalju poliisi otti häneltä suihin samalla kun joukko miehiä seurasi sivusta.

 Ehkä piinaavinta oli tieto siitä että loppuhuipennus jäisi jälleen tulematta. Vaikka Juuso olisi maailman paras suihinottaja, ei hän saisi Jania tulemaan. Pakottava paineen tunne alkoi jälleen hiipiä Janin kasseihin, mikä sai hänet ynähtelemään. Juuso lisäsi vaistomaisesti tahtiaan, mikä pahensi tilannetta. Polttava kipu levisi vartta pitkin aina terskan päähän asti.

 Jani ähki jo niin kuuluvasti, että Juuso hiljensi tahtiaan. Lopulta vain Janin tummana helottava terska oli tämän ahneen kielen syleilyssä. Kun Juuso viimein irroitti suunsa sykkivästä vehkeestä, oli kyrpä märkä syljestä ja liukkarista. Kalu vavahteli dramaattisesti, vaikka kukaan ei edes koskenut siihen. Juuso virnisti, pyyhkäisi suupielensä kuivaksi ja nousi seisomaan.

  • Vaikuttava esitys, Pekka kommentoi. – Mutta annetaanko nyt vuoro illan pääesityksellemme?

 Sänkipää tajusi merkin ja kapusi jälleen ylös. Pelkällä katseellaan hän sai Janin palautumaan aikaisempaan asentoonsa reikä esillä. Tunnelma oli jännittynyt, kun sepalus aukesi paljastaen alati pituutta kasvavan peniksen.

 Sänkipäinen körmy laskeutui polvilleen Janin taakse, laski kämmenensä tämän lanteille ja ihasteli ylväänä nousevaa elintään. Toisella kädellä hän kurkottautui levittämään liukkaria nyt juhlakunnossa seisovalle kalulleen. Yleisö odotti hiljaisena.

 Jani oli sulkenut silmänsä. Koko kroppa oli jännittynyt tulevan koitoksen edessä. Ensikosketus oli viileä ja epätodellinen. Sitten alkoi hienoinen polte, joka kasvoi kasvamistaan. Sänkipään paksuhko kalu painautui hitaasti dildon jälkiä pitkin. Toinen suurista kourista oli vaeltanut Janin niskalle, josta se sai jämäkän otteen. Körmyn ruho painautui Janin selkää vasten samaa tahtia kalun kanssa. Jani tunsi itsensä lopullisesti alistetuksi.

 Sitten alkoi rynkytys. Kyrpä hakkasi Janin sisuksia kuin ompelukone miehisen puhinan saattelemana. Sänkipään karvainen kroppa tuntui nihkeältä Janin ihoa vasten. Onneksi reikää oli hetkeä aiemmin avattu dildolla. Muuta hyvää Jani ei tilanteesta keksinytkään.

 Sänkipää alkoi korista äänekkäästi. Jani tiesi loppuhuipennuksen olevan lähellä, joten hän pinnisti kaikki henkiset ja fyysiset voimansa tulevaan koitokseen. Aluksi terskan päästä purskahti laihaa nestettä, jonka perään tuli varsinaista spermaa paksuina klöntteinä. Jani tunsi tahmaisuuden leviävän lämpimänä vyörynä hänen sisällään. Olo oli nihkeä ja ryytynyt.

  • Mainiota, Pekka taputteli heti perään kun sänkipää oli vasta sulkemassa sepalustaan. – Tämä oli toki vasta esimakua, mutta meillä on vielä hyvin aikaa. Annetaan siksi ilostuttajallemme hetki aikaa huilata.

 Tämän jälkeen Pekka tarttui Jania hihnasta ja veti tämän tuttua reittiä takaisin tyrmään. Tällä kertaa mukaan nakattiin sanko tarpeita varten ja vesikippo. Pekan virnistyksen saattelemana ovi sulkeutui jälleen kerran Janin edessä.