Avainsana: siveysvyö

Roolileikkimme uusivuosi

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Laurin ja Mikan tarina saa jatkoa juhlien muodossa. Tälle juhlinnalle on tulossa vielä jatkoa.

Syksy oli vaihtunut runsaslumiseksi talveksi, mikä tarkoitti pihatöiden lisääntymistä kolaamisen muodossa. Onnekseni minulla oli kaksi jässikkää, jotka hoitivat homman mukisematta. Olin mennyt jopa niin pitkälle, että lisäsin Laurin profiililla kaupunginosamme Facebook -ryhmään ilmoituksen, jossa tarjosin pientä korvausta vastaan lumenkolauspalvelua. Hommia oli tullut ihan kivasti. Yleensä Lauri ehti paremmin paikalle joustavien opiskeluaikojen ansiosta, mutta Mikakin sai kyllä osansa hommista. Korvaukset työstä tulivat totta kai minulle.

Mikan huone oli saanut lisäyksen kalterihäkin muodossa. Yhteen huoneen nurkista Mika rakensi minun käskystäni vajaa kaksi metriä pitkän ja leveän metallihäkin, joka oli sen verran matala, ettei siellä mahtunut kunnolla istumaan. Kulku häkkiin oli pienehköstä ovesta, jonka lukitsin sitten munalukolla ulkoapäin. Häkki oli varustettu ohuella patjalla sekä ’’kusipullolla’’, joka oli käytännössä iso limsapullo, jonka yläosa oli leikattu pois. Käskin Mikan sinne yöksi silloin, kun hän ei ollut mielestäni toteuttanut tarpeeksi hyvin tai nopeasti käskyjäni. Jos olin oikein ilkeä, en antanut hänelle edes vesipulloa, vaan käskin juomaan omaa kusta, jos jano iskisi. Ja sehän yleensä iski, kun kannoin häkin molemmille puolille ylimääräiset lämmittimet, jotka hohkasivat kuumaa ilmaa suoraan häkkiä kohti. Kerran käskin molemmat orjani häkkiin yöksi. Oli huvittavaa seurata, kun kaksi isoa äijää yritti asettua mukavasti tyrmään, joka oli ahdas jo yhdellekin. Aamulla heidät sitten vapauttaessani olivat molemmat hiljaista poikaa eikä uutta kuritusta hetkeen tarvittukaan.  

Vietimme joulun kolmistaan kotona. Vanhempani olivat lähteneet perinteisesti ulkomaille joulun viettoon, mutta päätin jättää reissun väliin tällä kertaa. Pidimme hieman taukoa rooleistamme, mutta vaatteita pojuni eivät siltikään saaneet pitää. Söimme ja joimme hyvin muutaman päivän ajan. Sen jälkeen alkoikin pojuillani raskas uurastus.

Halusin järjestää suuret uudenvuoden juhlat uudessa talossamme. Kutsuisin paikalle kaikki tuttavamme, jotka olimme saaneet tavata näiden touhujen parissa. Simo ja hänen pojunsa Tero olisivat ensimmäisinä kutsuvieraslistalla. Toki myös Tuomo, jonka luona vietimme monta hauskaa kesäpäivää. Ajattelin selvittää myös Villen ja Lucaksen yhteystiedot, jotta voisin välittää kutsun myös heille.

Taloa piti valmistella useamman päivän ajan juhlia varten. Olohuone tulisi olemaan juhlien keskus, joten teetätin pojuillani sen keskelle pienen esiintymisareenan. Kattoon asennutin samanlaisen kattokoukun kuin leikkihuoneessa. Sohvat ja nojatuolit sivupöytineen asetettiin areenan reunoille. Loppusilauksena olohuoneen nurkkaan tuli pieni häkki, johon saattoi tarvittaessa sulkea huonosti käyttäytyneen orjan.

Lopuksi Lauri ja Mika saivat puunata koko talon lattiasta kattoon puhtaaksi. Molemmilla oli nykyään käytössä munien taakse asennettu sähköiskujen antaja, joka toimi loistavana motivaation lisääjänä. Minun todellakin piti muistaa kiittää Tuomoa tästä mahtavasta ideasta.

Eivätkä juhlat olisi olleet yhtään mitään ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Pojuni saivat kantaa edellä mainittuja selkä vääränä taloon. Suunnittelin, että Mika saisi toimia pääkokkina, kun taas Lauri voisi tyydyttää vieraita muilla tavoilla. Toki saisin käyttööni myös Teron ja Lucaksen, mutta en uskonut heillä olevan kovin kummoisia keittäjän taitoja Mikaan verrattuna.

Lopulta koitti kylmä ja lumisateinen uuden vuoden aatto. Olin varannut joitakin raketteja h-hetkeä varten, mutta pahoin pelkäsin, että ne jäisivät ensi vuoteen huonon sään vuoksi. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Tuomo sekä Simo ja Tero. Ville oli vastannut tulevansa, jos vain ehtisi. Eiköhän tästä vielä juhlat saisi aikaiseksi.

Olin pukeutunut rentoon kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Mika ja Lauri olivat hekin parhaat päällä. Molemmilla roikkui kaulallaan samanlainen, jykevä kaulaketju munalukolla. Munia koristivat samantyyliset metalliset siveysvyöt, joiden takana oli sähköä kaukosäätimellä annosteleva rengas. Enempää eivät nämä sonnit kaivanneet.

Ovikello soi. Käskin pojuja seuraamaan minua eteiseen.

  • Ja nyt käyttäydytte molemmat niin hyvin kuin osaatte. En halua nolata itseäni vieraiden edessä, sanoin tiukasti katse lipuen kaksikossa.
  • Kyllä herra, kuului vastaus kuin yhdestä suusta.

Hymähdin ja avasin oven. Sisään astui Tuomo paksussa talvitakissa.

  • No iltaa, isäntä tervehti puistellen lumia takkinsa päältä.
  • Iltaa iltaa, vastasin ja kättelin Tuomoa. – Otahan Lauri vieraan takki ja pistä se kuivumaan.

Lauri vei takin naulakkoon ja jäi seisomaan seinän viereen kädet selän takana.

  • Älä nyt sinne jää, vaan tule esittelemään itsesi vieraalle, käskin.

Laurin kasvoilla kävi muutaman sekunnin ajan pieni hämmennys, mutta nopeasti pojuni tajusi talsia luoksemme.

  • Hyvässä lihassa oot sonnia pitänyt, Tuomo kehui, kun tarttui Laurin muhkeaan rintalihakseen.
  • Joo tiukka ruokavalio pitää olla. Ja treenit hoituu kätevästi tuolla meidän kotisalilla, nyökkäsin leikkihuoneen ovea kohti.
  • Niin se pitää. Ja oot näköjään hommannut tämän saman vehkeen, joka on jo tuolla vanhemmalla sonnilla, Tuomo totesi ja vilkuili sähkörenkaaseen päin.
  • Tämä on ollut oikein kätevä, kiitos paljon suosituksesta. Hankin vielä tällaisen monitoimikaukosäätimen, jolla voi ohjata molempien renkaita, vaikka yhtä aikaa.

Vedin pienen säätimen taskustani. Olin teipillä ja tussilla merkannut kirjaimet ’’L’’ ja ’’M’’ säätimen yläreunaan, jotta en sekoittaisi ohjaimia. Väänsin nyt Mikan kohdalta säätimen ykköseen ja annoin iskun. Mika murahti hieman takanamme.

  • Alkaa näköjään jo tottumaan, Tuomo virnisti Mikan reaktiolle. – Toin itse asiassa tuliaisen, joka liittyy aiheeseen.

Tuomo haki takkinsa kätköistä pienen paketin, jonka sisältä paljastui kaukosäätimen kokoinen laite.

  • Tämä on tehty karjanajoon. Tällä saa tarvittaessa vieläkin isompaa virtaa ja juuri sinne, minne haluaa. Saanko näyttää?

Nyökkäsin vastaukseksi. Tuomo ei aikaillut, vaan siirtyi tyynenä seisovan Mikan viereen. Tuomo asetti laitteen vasten Mikan paksua reittä ja painoi nappia. Nyt sonnilta pääsi aiempaa voimakkaampi murahdus samalla kun asento hieman horjahti iskun voimasta.

  • Ja tuo ei ollut kovinkaan iso tujaus, Tuomo virnisti ja ojensi laitteen minulle.

Kiitin vierastani ja pidin seuraavaksi pienen esittelykierroksen talossa. Mika alkoi hääräämään keittiössä Laurin avustamana. Tuomo ihastui erityisesti Mikan huoneen selliin. Hän tosin ehdotti, että Mikan tila typistettäisiin kokonaan sellin sisälle.

  • Muun ajanhan orja on töissä muualla tai sitten kotona, Tuomo perusteli.

Nyökyttelin ajatukselle luvaten harkitsevani sitä. Samassa ovikello soi uudestaan. Siirryimme kaikki eteiseen ottamaan vieraan vastaan. Oven takana oli odotetusti Simo ja hänen oma orjansa Tero. Tervehdimme Simon kanssa kädestä pitäen. Tero auttoi isäntäänsä riisuutumaan. Ei mennyt kauaa, kun Tero oli riisunut itseltään kaikki vaatteet. Jäljelle jäi ainoastaan paksu kaulaketju sekä metallinen siveysvyö.    

  • No osataanko täällä tervehtiä herroja oikeaoppisesti? Simo sanoi tiukasti katse lipuen Laurin ja Mikan välillä.

Pojuni katsahtivat hetken toisiaan ennen kuin tajusivat pudottautua polvilleen.

  • Hyvä aloitus, Simo virnisti. – Tulkaahan nyt haistelemaan miltä miehen muna tuoksuu.

Kaksikko konttasi Simon pullottavan etumuksen eteen. Mika aloitti nuuskimisen ensin Laurin liittyessä pian seuraan. Simon farkkujen etumus paisui entisestään. Ei mennyt kauaa, kun farkut olivat nilkoissa ja orjieni päät syvemmällä tuossa miehisyyden tyyssijassa.

  • Laitoin tällaiset salilla hikoillut bokserit ihan teitä varten päälle.
  • Kiitos herra, Mika sai sanottua palvomisensa lomasta.
  • Tuoksuu oikein hyvältä herra, Lauri komppasi isäänsä.

Seuraavaksi Simo käski molempien pojujen laskea hänen bokserinsa hampaillaan hitaasti alas. Sonnini tarttuivat hanakasti kiinni Simon tiukkojen alushousujen vyötäröön. Näytti hetken siltä, että he ihan kilpailivat siitä kumpi saisi housut ensimmäisenä alas. Tulos oli kuitenkin tasapeli.

  • Ja nyt imekää yhtä aikaa, Simo käski, kun hänen meisselinsä heilui vapaana kaksikon silmien edessä.

Mika aloitti ottamalla terskan kokonaisena suunsa kosteaan syleilyyn. Lauri keskittyi sillä välin alapuolella roikkuviin kasseihin. Kaksikko hoiti hommansa keskittyen ja antaumuksella, vaikka välillä näytti että, huulet kohtaisivat toisensa kaiken imemisen ja nuolemisen huumassa.

  • Ja seuraavaksi molemmat imee mun kyrpää, Simon käsky kuului tiukkana.

Ainakin omat kulmakarvani kohosivat hieman. Nyt orjien oli pakko koskettaa huulilla toisiaan samalla, kun he palvelisivat vierailevan herran kyrpää. Mika ei aikaillut, vaan jatkoi varren imemistä omalta puoleltaan. Lauri sen sijaan jäi tuijottamaan isänsä työskentelyä, mutta ei tehnyt elettäkään liittyäkseen mukaan. Niinpä jouduin käyttämään uutta sähköpiiskaani pojuni leveään selkään, jotta sain jotain liikettä aikaiseksi. Lauri säpsähti murahtaen matalasti ja alkoi varovaisesti imeä Simon kovana sykkivää kalua. Mikan tumman sängen reunustamat huulet hieroivat vasten Laurin sileitä kasvoja. Oli väistämätöntä, että pian myös sonnien huulet kohtasivat, kun ne ympäröivät Simon kalun kauttaaltaan. Suuhoitoa saava vieraani myhäili nautinnosta silmät suljettuina. Me muut seurasimme näytöstä silmät lukittuneina.

En voinut kuin vain kuvitella, miltä tilanne mahtoi sonneistani tuntua. Näin intiimeissä tunnelmissa he eivät vielä kertaakaan ole olleet. Alkujärkytyksestä huolimatta pojuni työskentelivät aivan kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään erikoista. Jospa tämä ilta ja yö sujuisivat ongelmitta, ajattelin.

Simo alkoi myhäillä siihen tahtiin, että purkautuminen olisi kohta lähellä. Vieraani käski Lauria ja Mikaa asemoitumaan ottamaan lastin vastaan. Simo veteli muutaman kerran esinahkaansa edestakaisin, kunnes terskan kärjestä ampaisi lentoon aimo annos lämmintä spermaa. Lasti osui ensimmäisenä orjieni huulille, joista se alkoi valumaan pikku hiljaa kaulalle ja rinnalle.

  • Nielkäähän nyt kaikki mitä vieras teille tarjosi, käskin sivusta.

Lauri ja Mika lipoivat spermat huuliltaan parempiin suihin. Simo auttoi kaapimaan loput lastit sonnien karvaisilta vartaloilta. Näytös oli ohi.

  • Mennäänhän tuonne olohuoneen puolelle, viitoin vierailleni.

Teimme olomme mukavaksi samalla kun Mika ja Lauri häärivät keittiössä. Tero oli polvistunut kuuliaisesti Simon viereen pää painuksissa.

  • Hienosti oot kyllä asiat saanut järjestymään, Simo kehaisi. – Miten on koulutus edennyt?
  • Kiitos kysymästä, ihan hyvin on kaikki edennyt. Molemmat on kasvaneet hyvin uuden kotisalin ansiosta. Mikan kehitystä hieman kyllä haittaa sen reissutyöt, mutta kaiken muun ajan se käyttää kyllä täällä kotona.
  • Tuo rahapuoli on kyllä hankala näissä kuvioissa. Toki sulla on kaks orjaa, jotka voi tehdä töitä sulle, joten tilanne ei oo niin surkea.
  • Ei onneksi tee tiukkaa rahan suhteen. Ajattelin, että laajentaisin noiden sonnien lumenkolaus-palvelua keväämmällä muihinkin piha- ja kotitöihin. Toki kaikki pyörii vielä käteisellä, kun ei oo mitään firmaa perustettu.
  • Voisin kyllä itelle ostaa alastonta siivouspalvelua iskältä ja pojalta, Simo naurahti niin kuuluvasti, että keittiössä kuultiin varmasti jokainen sana.
  • Joo onnistuu, vaikka heti, virnistin. – Ja kaverialennuksella totta kai.

Kävin keittiössä tarkistamassa, miten valmistelut edistyivät. Mika oli hellan edessä muhkea peppu minuun päin samalla kun Lauri valmisteli salaattia.

  • Tuokaahan seuraavaksi ne drinkit sillä tavalla kuin sovittiin, käskin pojuja.

Palasin vieraideni seuraan. Kului hetki, kunnes keittiöstä astui esiin sonnikaksikkoni. Mika oli konttausasennossa kantaen leveän selkänsä päällä drinkkitarjotinta. Lauri seurasi isäänsä polvistuneena siltä varalta, että tarjotin alkaisi valumaan lattiaa kohti. Mika talsi hitaan varmasti kohti minua ja vieraitani. Sänkipää oli painuneena alaviistoon osaksi alistumisen, mutta osaksi tasapainon pitämisen vuoksi. Mika oli juuri pysähtymässä eteemme, kun tarjottimen toinen reuna alkoi liikkua. Laurin nopeiden refleksien ansiosta tarjotin ei päässyt putoamaan, mutta yhdestä drinkistä valui hieman juomaa tarjottimelle.

  • Ai että, melkein täydellinen suoritus, virnistin ja kehotin vieraitani tarttumaan tarjottuihin juomiin.
  • Se on hyvä, kun orjille löytyy monipuolista käyttöä, Tuomo totesi.
  • Joo kaikkea sitä pitää keksiä, ettei ne vaan ala lorvailemaan, vastasin. – Pysyhän vielä siinä.

Tartuin sähköpiiskaan ja annoin siitä tujauksen Mikan paksuun reiteen. Jalka värähti refleksinomaisesti samalla, kun sonnin suusta kuului matala murahdus.

Samassa ovikello soi. Käskin Mikan mennä keittiöön jatkamaan valmisteluja. Laurin käskin kontata perässäni eteiseen vastaanottamaan uusia vieraita. Oven takana meitä odotti Ville ja Lucas hänen takanaan.

  • Iltaa taloon, Ville tervehti rempseästi. – Pahoittelut, kun ollaan myöhässä. Lähtö vähän venähti ja ajomatkassa kesti tuon huonon kelin takia.
  • Ei se mitään. Ollaan juuri aikeissa alkaa syömään.
  • No niin, mainiota. Täällä on näköjään orjapojuille selkeä pukukoodi, Ville virnisti katse vierelleni polvistuneessa Laurissa.
  • Näin se pitää olla niin tietää jokainen oman paikkansa.
  • Siinäs kuulit Lucas. Alahan riisuutua, Ville käski omaa pojuaan.

Lucas oli vikkelä liikkeissään, kun hän repi vaatteita yltään. Niiden alta paljastui vaaleanruskea kroppa, joka oli saanut lisää lihasta sitten viime näkemän. Kaulaa koristi metalliketju, joka oli ohuempaa mallia kuin omilla sonneillani. Metallinen siveysvyö koristi tämänkin pojun sukukalleuksia. Kontrasti vieressä kauluspaitaan ja suoriin housuihin sonnustautuneen Villen kanssa oli syntisen kiihottava.

  • No mutta, siirrytään tuonne keittiön puolelle. Siellä on varmaan kaikki valmista.

Kutsuin myös olohuoneesta Tuomon ja Simon ruokapöydän ääreen. Pöytä oli katettu, ja Mika odotti hellan vieressä valmiina tarjoilemaan herroilleen. Laurin, Teron ja Lucaksen käskin polvistumaan seinän viereen, minkä jälkeen Mika sai käskyn aloittaa tarjoilun.

  • Saako meidän pojut kans jotain murkinaa? Tuomo kysyi.
  • Tottahan toki, hymähdin. – Eihän sitä ilman ruokaa jaksa. Tarjoile Mika pakastimesta kuppeihin annokset noille sonneille. Sinä saat luvan syödä viimeisenä.
  • Kyllä herra, Mika vastasi.

Mika otti esiin metalliset kipot, joihin hän sulatti mikrossa valmiita pakasteannoksia. Selitin vierailleni, kuinka orjani tekevät kerralla ruoat pakastimeen parin viikon ajaksi.

  • Tuohan kuulostaa kätevältä, Simo kommentoi. – Pitää ottaa itelläkin harkintaan.

Syömisemme lomassa saatoimme ihailla kolmen orjapojun leveitä selkiä, kun nämä hotkivat proteiinipitoista sapuskaa kitusiinsa. Lauri ei aluksi ollut meinannut lämmetä tälle yksinkertaiselle, mutta kustannustehokkaalle ravinnolle, mutta kun vaihtoehtona oli treenata maha kurnien, alkoi ruoka lopulta maistumaan.

Ruokailun päätyttyä siirryin vieraideni kanssa takaisin olohuoneeseen. Siemailimme viskiä samalla, kun pojumme siivosivat keittiötä. Koko kropassa vallitsi miellyttävä raukeus. Kun siivoukset oli hoidettu, käskin kaikki neljä orjaa seisomaan riviin eteemme.

  • On siinä komeita poikia, Tuomo kehaisi silmät lipuen rivin päästä päähän.
  • Todellakin on. Kai me saadaan jonkinlainen näytös vielä aikaan? Ja minä kun jäin pois siitä ensimmäisestä, Ville pisti väliin pieni hymy huulillaan.
  • Oli minulla kyllä sellainen mielessä, hymyilin takaisin. – Jos se vaan teille sopii.

Vieraani pyysivät minua selittämään ideani tarkemmin. Olin ideoinut pienen painikisan, joka alkaisi kaksi vastaan kaksi -matsilla, jonka jälkeen mielestämme huonoiten suoriutunut kilpailija pudotettaisiin kisasta. Toinen matsi käytäisiin kolmanneksi ja toiseksi tulleen välillä. Sen voittaja kamppailisi kisan voitosta ensimmäisen matsin voittajan kanssa.

  • Ja kisan lopullinen voittaja saisi laueta tavalla, jonka me tietenkin päätämme.

Viimeinen lause nostatti hieman keskustelua, mutta lopulta olimme kaikki samaa mieltä säännöistä ja palkinnosta. Ensimmäisessä matsissa vastaan asettuisivat Lauri ja Tero vastustajinaan Mika ja Lucas. Halusin tarkoituksella asettaa omat sonnini vastakkain, minkä vuoksi parit syntyivät miltei kuin itsestään.

Painimatoksi levitettiin leikkihuoneessa välillä käytettävä kumilakana. Jotta kisasta tulisi meille katsojille vieläkin hauskempaa, keksi Tuomo öljytä kisaajat hierontaöljyllä sopivan liukkaiksi ja kiiltäviksi.

Siinä meidän edessämme seisoi sitten kaksi testosteronia uhkuvaa paria. Jokaisen kaulaa koristi metalliketju, ja munissa roikkui metallinen siveysvyö. Minun oikealla puolellani patsasteli Lauri ja Tero ja heitä vastassa Mika ja Lucas. Hienoinen myskin tuoksu alkoi jo valtaamaan olohuonetta. Jotta tilaa riittäisi varmasti, arvottiin ensimmäiset ottelijat, jotka vaihtuisivat läpsystä, kun pari niin päätti. Ensimmäisinä matolle pääsivät Lauri ja Lucas. Tuomo otti hieman tuomarin roolia ja julisti ottelun alkaneeksi. Pojut kävivät välittömästi toistensa kimppuun. Kuului mahtava lätsähdys, kun rintakehät iskeytyivät kiinni toisiinsa. Lucaksen ruskeahko ja karvaton iho oli mainio vastakohta Laurin vaalealle, mutta karvaiselle ulkomuodolle. Aluksi orjapojut kamppailivat seisten eikä kumpikaan näyttänyt saavan yliotetta toisesta. Hauikset ja reidet pullistelivat minkä pystyivät, mutta asennot pysyivät kuta kuinkin hallinnassa. Noin viiden minuutin jälkeen Lucas sai jotenkin kammettua toisen jalkansa Laurin toisen nilkan taakse, mikä sai oman pojuni horjahtamaan ensin polvilleen ja lopulta selälleen. Lucas otti nopeasti tilanteen hallintaan ja siirtyi hajareisin Laurin päälle. Pojuni yritti kaikkensa päästäkseen ylös, mutta lopulta hänen oli annettava vuoro Terolle.

Tero ampaisi merkin saatuaan Lucaksen kimppuun, joka horjahti juuri sen verran, että Lauri pääsi livahtamaan alta pois lepäämään. Terolla oli selkeä etu massassa suhteessa Lucaksen, mutta liikkeissä hän ei ollut kovinkaan sulava. Kamppailua käytiin nyt polvien varassa. Tero yritti kääntää Lucaksen kohti mattoa, mutta latinopoika oli ovelampi ja sai käännettyä Teron voimat tätä itseään vastaan. Niinpä Tero mätkähti pian lattialle hölmistyneen näköisenä. Lucas puuskutti rankan alkuottelun jälkeen, joten hän antoi Mikan jatkaa Teron käsittelyä.

Isukki harppoi nopein liikkein Teron päälle ja piteli tätä lattiaa vasten kaikilla voimillaan. Vaikka Tero oli saanut viime kuukausina kiitettävästi lihasta erityisesti käsiinsä ei hänestä ollut vastusta Mikan kaltaiselle körmylle. Laurin piti jo hieman maanitella Teroa luovuttamaan. Lopulta Tero myönsi tappionsa, jolloin Lauri iski säälimättä isänsä kimppuun. Mika osasi jo hieman odottaa selkäänsä kipuavaa Lauria, joka yritti saada isukin selälleen. Aivan kuin Mika lukisi poikansa ajatukset, mikä johti siihen, että Lauri roikkui huvittavan näköisesti Mikan harteilla. Mika punnitsi tarkoin liikkeensä ja sai lopulta kiepautettua Laurin vasten lattiaa. Nuorempi pojuistani oli kuitenkin nopealiikkeinen eikä jäänyt suoraan Mikan valtavan kropan alle. Mika sai kuitenkin otteen Laurin valtavista reisistä, mikä teki Laurin vastustelusta astetta tehottomampaa. Mika kiipesi pikkuhiljaa Laurin vatsan päälle ja sai tiukan otteen poikansa käsivarsista.

  •    Eiköhän se ollut siinä, Tuomo totesi, kun Lauri oli ollut Mikan alla jo jonkin aikaa.

Sonnit erkanivat läähättäen omiin reunoihinsa. Aloitimme sohvalla keskustelun ensimmäisen erän voittajista ja häviäjistä. Häviäjäksi selkein valinta oli Tero. Jopa pojun omistaja Simo oli samaa mieltä muiden kanssa. Kolmanneksi tuli Lauri, joka oli antanut hyvän vastuksen Lucakselle ja Mikalle. Toisesta ja ensimmäisestä sijasta syntyi hieman enemmän keskustelua. Olin itse ajatellut Lucasta voittajaksi, mutta Tuomo ja Ville olivat vaikuttuneita Mikan suorituksesta. Lopulta Simon mielipide ratkaisi. Hetken vilkuiltuaan näiden kahden välillä päätyi Simo julistamaan Mikan ensimmäisen erän voittajaksi.

Toinen erä oteltaisiin siis Laurin ja Lucaksen välillä. Jotta Mika ei saisi liikaa lepoaikaa suhteessa muihin, pistettiin hänet Teron kanssa nostelemaan rautaa kuntosalin puolelle. Sohvalta oli onneksi hyvä näköyhteys sinne, joten pojut eivät päässeet vahingossakaan laiskottelemaan.

Öljyämisten jälkeen Lauri ja Lucas pääsivät painimaan toiseen kertaan. Tällä kertaa Lauri oli totisempi, sen näki jo hänen tiukkoina tuijottavista silmistään. Samoin Lucas tuntui olevan voiton perässä. Aluksi Lucas tuntui saavan yliotteen niin kuin oli käynyt ensimmäisellä kerralla. Laurin vahvat jalat alkoivat vavahdella, kun etelän poika painoi päälle. Murahtelujen saattelemana pojuni kuitenkin puski takaisin ja saikin vastustajansa horjahtamaan polvilleen. Lauri yritti kammeta Lucasta lattiaan, mutta tämä sai sen estettyä. Sen sijaan Lauri tömähti kyljelleen vasten lattiaa. Lucas sai nyt yliotteen ja hän alkoikin hapuilla otetta Laurin käsivarsista. Jollain ilveellä pojuni sai kuitenkin tilanteen haltuunsa ja pääsi livahtamaan takaisin polvilleen. Molemmat sonnit puuskuttivat jo raskaasti. Ilman täytti tuoreen hien tuoksu.

Loin kannustavan katseen Lauriin, joka ampaisikin Lucaksen kimppuun täysin voimin. Lucas ei ilmeisesti odottanut näin kovaa hyökkäystä ja rojahti selälleen. Käsivarsien lihakset pullistuivat molemmilla äärimmilleen, kun molemmat halusivat päästä finaaliin taistelemaan mahdollisuudesta laueta. Lopulta Lauri vaikutti saavan yliotteen. Pojuni sai pideltyä Lucasta lattialla niin kauan, kunnes Tuomo julisti hänet voittajaksi.

  • Tiukka kisa kyllä, Ville kommentoi. – Onnittelut orjasi voitosta.
  • No kiitoksia. Oli kyllä tiukkaa. Ja nyt saan katsella, kun omat orjani painivat voitosta, virnistin muille.

Olin ehkä osannut odottaa, että kisassa kävisi lopulta tällä tavalla. Ainoastaan Lucas olisi voinut yllättää minut taidoillaan. Latinopoju sai nyt siirtyä vuorostaan treenaamaan salille, kun Mika tömisteli hänen tilalleen. Käskin pojujani öljyämään toisensa ennen matsia. Siinä heitä seuratessani pistin merkille, miten Laurilla oli alkanut kerääntyä lihasta samoihin paikkoihin juuri samalla tavalla kuin Mikallakin. Erityisesti käsivarret olivat Laurilla kasvaneet huimasti viime aikoina. Vielä kun selkä ja hartiat saisivat massaa, niin minulla olisi käytännössä samanlaiset orjat, mutta vain eri ikäluokkaa.

Sonnini asettautuivat vastakkain Tuomon toimiessa jälleen tuomarina. Saatuaan luvan syöksyivät pojuni toistensa kimppuun lattiaa tärisyttäen. Onneksi meillä ei ollut alakerran naapureita. Ottelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun Lauri sai jollain ilveellä kammettua isänsä kyljelleen. Lauri yritti pitää Mikan lattiaa vasten, mutta vanhempi sonneistani sai tukevan otteen jaloillaan ja sai kammettua itsensä istumaan. Vahvoilla käsivarsillaan Mika sai lopulta työnnettyä Laurin toiselle puolen mattoa.

  • Pitäiskö sun antaa vähän kannustusta niillä sähköpannoilla? Tuomo kysyi.
  • Ai kummalle?
  • Vaikka kummallekin, Tuomo virnisti.

Kaivoin kaukosäätimen taskustani pyöritellen sitä hetken aikaa kädessäni. Pojuni puuskuttivat mattojen toisissa reunoissa katseet tiiviisti toisissaan. Lopulta päädyin antamaan meitä lähinnä olevalle Mikalle kakkostason iskun. Körmy murahti hieman, mutta ei hellittänyt katsettaan.

  • Alahan Mika liikkua, heitin vielä perään.

Mika otti käskyn vastaan ja konttasi Laurin luo. Varmoin ottein isukki tarttui Lauriin ja alkoi vääntämään tätä lattiaa kohti. Lauri ei juurikaan hievahtanut, mutta sai vastaavasti otteen Mikasta. Oltuaan hetken ajan polvillaan rojahtivat molemmat lattialle, jossa taistelu jatkui yhtä kiivaana. Raskas puuskutus ja sonnien vartaloilta valuvat hikinorot säestivät tätä kamppailua. Arvelin molempien vetävän päätyyn asti, koska palkinto oli liian hyvä hävittäväksi.

Aikansa lattialla oteltuaan pojuni irtautuivat toisistaan selälleen haukkoen happea minkä vain pystyivät. Punoittavat ja hikiset naamat kertoivat, että molemmat olivat antaneet kaikkensa.

  • Eikö ottelu maistu?

En saanut kummaltakaan sonnilta järkevää vastausta. Annoin molemmille kakkostason iskun munille, mikä sai sekin aikaan vain vaisun reaktion.

  • Ei näistä taida olla enää ottelemaan, Tuomo kommentoi hieroen leukaansa.
  • Niin, pitäisikö puhaltaa tasapeli? Ville ehdotti.
  • No ei kai nyt helvetissä! Simo ärähti. – Pidetään vaikka taukoa tai keksitään jokin toinen laji, jossa nää voi otella.

Punnitsin mielessäni kaikkia vaihtoehtoja. Tasapeli kuulostaisi tylsältä ratkaisulta, etenkin kun haluaisin antaa toiselle pojuistani mahdollisuuden laueta pitkän tauon jälkeen. Simon ehdotus alkoi kuulostaa jo varsin hyvältä.

  • Pidetään joo taukoa. Katsotaan sitten mitä keksitään. Mutta tauon ajaksi voidaan keksiä muuta kivaa puuhaa, hymyilin viekkaasti.

Käskin Teron ja Lucaksen liittyä seuraamme. Hain leikkihuoneesta välinekärryn ja aloin selittämään seuraavaa ohjelmanumeroa:

  • Koska Tero ja Lauri tulivat ekassa matsissa viimeisiksi, joutuvat ne nyt seuraavaksi menemään kontilleen. Mika ja Lucas saa puolestaan laittaa nämä päällensä.

Heitin välineet kaksikolle, joka katseli niitä hämmästyneinä.

  • Ettekö oo aiemmin strap-onia nähneet? Laitatte nuo päälle ja pääsette sen jälkeen panemaan.

Nyt orjapojut saivat jutun juonesta kiinni. Alkukankeuden jälkeen valjaat ja niiden edessä roikkuva dildo oli asetettu paikoilleen.

  • Eikö olis sopivaa, että Mika panis Lauria? Simo kommentoi sohvalta.
  • Itse asiassa olis, vastasin. – Meehän Mika Laurin taakse.

Mika katsoi ensin minuun ja sitten pikaisesti Simoon. Näytti siltä kuin isukki haluaisi sanoa jotain, mutta sanat eivät päässeet aivan ulos saakka. Jouduin lopulta antamaan pikku tujauksen sähköä munille, jotta alkaisi tapahtumaan.

Lucas odotti jo kiltisti Teron takana käskyä aloittaa, kun Mika asteli Laurin taakse. Laurin katse oli pysynyt koko ajan kohti vastapäistä seinää. Jälleen tuli todistettua se, että nuorempia pojuja on yleensä helpompi kouluttaa kuin pitkään vapaina hilluneita isukkeja. Toisaalta en koskaan kuvitellut tällaisen parivaljakon kouluttamisen olevan koskaan helppoa.

Saatuaan luvan Lucas ja Mika työntyivät edessä odottaviin reikiin samaa tahtia. Etenkin Mika näytti puskevan dildoa kaikella voimallaan poikansa sisälle. Teron reikä oli koulutettu niin hyvin, että sinne sujahti keskikokoinen dildo vaivatta. Lauri ei silti valittanut, vaan pelkästään murahteli tuttuun tyyliinsä. Käskin sonneja kiihdyttämään tahtia, minkä ne toteuttivat mukisematta. Mika tikkasi dildoa sellaisella voimalla, että olisi voinut kuvitella sen tilalla olevan ihka oikea kalu. Lucas ei voinut vieressä jäädä yhtään huonommaksi, vaan pani menemään omalla nuoruuden innollaan.

Simo ei pystynyt seuraamaan näytöstä pelkästään sivusta, vaan ampaisi Laurin eteen vetäen sepaluksensa auki. Miltei jo kovana sykkivä kalu sai seuraavaksi suuhoitoa pojultani.

  • Miltä tuntuu panna dildolla omaa poikaa perseeseen? Simo kysyi virnuillen Mikalta.
  • Ihan hyvältä, herra. Omalla kalulla se tuntuisi tosin vielä paremmalta, Mika vastasi tyynenä.
  • No ihan varmasti. Harmi kun et voittanut painimatsia vielä.

Villekään ei malttanut mitään himoilleen, vaan päätti testata Teron suun. Minä ja Tuomo jäimme vielä sohvalle seuraamaan esitystä. Meilläkin tosin oli jo kalut ylväänä esillä.

Vaikka Mika ja Lucas kuinka tikkasivat dildojaan, pysyivät heidän omat kalunsa visusti lukkojen takana. Saatoin vain kuvitella millaiset paineet Mikan pusseissa tällä hetkellä oli. Ja samoin Laurinkin kalleuksissa, etenkin kun nuorempi sonneistani sai nyt munaa kumpaankin reikään.

  • Siirrys isukki sivuun, Simo käski Mikaa. – Tai mee ite asiassa tohon alle.

Mika vetäytyi Laurista antaen Simolle tilaa. Simon käskystä sonnini laskeutui seuraamaan Simon panemista suoraan alapuolelle niin, että näkökentässä heiluivat Laurin kiimassa kärvistelevät pussit sekä Simon kivikova kyrpä. Vieraani lykki Lauriin niin kiivaasti, että loppuhuipennus tuli nopeasti. Miehisen korahduksen saattelemana Simo laukaisi lastinsa suoraan vasten Mikan kasvoja.

  • Pysy vielä siinä, Ville kommentoi sivusta ja kampesi itsensä Simon tilalle.

En enää malttanut pysyä sohvalla, vaan käskin Lucaksen asettua samaan asentoon Teron alle. Ennen tätä Lucas sai vielä suullaan auttaa kaluni lopulliseen seisokkiin. Teron reikä tuntui tosiaan siltä, että siellä olisi käytetty muutakin ruumiinosaa kuin kyrpää. Oma keskikokoinen veitikkani souteli vaivatta valmiiksi liukastetussa reiässä. Seurasin sivusilmällä, miten Ville rynkytti omaa meisseliään Laurin sisällä. Laurin suusta kantautui mielihyvästä kertova matala myhinä.

Vaikka Teron reikä olikin hyvin avattu, osasi poju lypsää reiällään juuri oikeista paikoista. Ei mennyt kauaa, kun tunsin tutun kutinan kassieni juuressa. Vedin kaluni juuri oikealla hetkellä ulos Terosta, jotta sain kuorrutettua Lucaksen kasvot mällilläni. Hetken kuluttua Ville toimi samoin, mutta kohteena oli puolestaan Mika.

  • Etkö meinaa liittyä seuraan? kysyin sohvalla löhöävältä Tuomolta, joka runkkaili hiljakseen omaa kaluaan.
  • Taidan säästellä omia kutejani myöhemmäksi, Tuomo hymähti.

Uudenvuodenaatto oli saanut oikein hyvän alun.

Maajussille renki osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Yleisön toiveesta kirjoitin jatkoa tälle tarinalle. Lopetus oli sellainen, että jatkoa on vielä luvassa!

Janne istuskeli saunamökin kuistilla jalassaan yhä maastokuvioiset bokserit. Onneksi Tuomolla oli useampi pari samoja boksereita, joten niitä pystyi pesemään välillä. Lisäksi kesä oli ollut poikkeuksellisen lämmin, joten kylmäkään hänelle ei ollut tullut. Janne oli viettänyt jo kohta kaksi viikkoa Tuomon tilalla. Takaraivossa kaihersi epävarmuus siitä, milloin hän pääsisi takaisin kotiin. Tuomo oli tyytynyt kommentoimaan asiaa epämääräisesti ja hieman vältellen.

Niin ja olihan Jannella boksereiden lisäksi asusteena munia kuristava siveysvyö. Sekin oli irrotettu ainoastaan pesuja varten. Jokaisena pienenäkin vapaahetkenään Janne mietti tekevänsä lähestulkoon mitä tahansa, kunhan hän saisi runkata kunnolla edes yhden kerran. Mutta ei, muovinen vankila pysyi tiukasti paikoillaan. Tuomolta oli turha enää edes anella ulospääsyä.

Janne havahtui ajatuksistaan kuullessaan Tuomon käskyn tulla päärakennukselle. Nuorukainen pomppasi seisomaan ja marssi talolle. Pääoven eteen oli parkkeerattu oudon näköinen auto. Sisällä Jannen hämmennys vain kasvoi, kun vastassa oli Tuomon lisäksi vieras mies sekä suunnilleen hänen ikäisensä poika.

  • Tässä on Janne, Tuomo aloitti esittelyn saman tien. – Hän on ollut täällä kohta pari viikkoa ja on edistynyt oikein hyvin.
  • Päivää, Janne tervehti kädestä pitäen vierasta miestä katse osittain lattiaa kohti.
  • No päivää päivää, minä oon Mikkosen Timo. Ja tässä on Daniel, minun poikani, mies vastasi Jannen kädenpuristukseen ja viittasi vierasta poikaa kohti.
  • Niin tai sijaispoika, Daniel kommentoi kuivasti.
  • Minä en ole koskaan asiaa niin aatellut, mutta se keskustelu ei ehkä kuulu tähän hetkeen.

Daniel nyökkäsi laiskasti Jannea kohti jonkinlaisena tervehdyksenä. Janne aisti, että tälle oli turha tarjota kättä, joten hän jäi syrjään kuuntelemaan Tuomon selostusta.

  • No niin, nyt kun on tervehdykset hoidettu alta pois niin voidaankin jatkaa. Mikä teidät sai tulemaan tänne?
  • Noh, osan toki jo tiedätkin, kun juteltiin silloin aikaisemmin puhelimessa. Mutta pääasia on se, että tämä on viimeinen mahdollisuus Danielille ennen kuin sosiaalityöntekijä siirtää hänet johonkin laitokseen. Sitä me ei vaimon kanssa millään haluttais. Daniel on ollut meillä jo pienestä saakka ja on tärkeä osa meidän perhettä.
  • Sen kyllä huomaa…, Daniel mulkoili kulmiensa alta Timoa.
  • Täällä ei tuollaisia puheita kuunnella! Tuomo sanoi tiukasti katse nauliintuneena uuteen poikaan.

Daniel säpsähti hiukan. Jannekin tunsi pienen poltteen vatsanpohjassa.

  • Ollaan selkeästi oikeassa paikassa, Timo sanoi väliin. – No mutta kirjoitetaan nyt ne paperit kuntoon niin te pääsette jatkamaan.
  • Sopii oikein hyvin. Tulkaa tunne työhuoneeseen. Jää sinä Janne vielä tänne odottelemaan.

Kului vajaa puoli tuntia, kunnes Timo käveli takaisin eteiseen. Hän hyvästeli Jannen ja pyysi tätä samalla menemään Tuomon toimistoon. Janne koputti kuuliaisesti oveen ja odotti Tuomon vastauksen ennen kuin astui sisään.

  • Hyvä kun tulit, Tuomo sanoi. – Saat hieman auttaa minua.
  • Ai miten? Janne oli entistä hämmentyneempi.
  • Odota hetki niin kerron.

Daniel seisoi ikkunan vierellä katse jossain kaukaisuudessa. Tiukat shortsit paljastivat muhkean takapuolen. Jannen katse hakeutui puoliksi vahingossa, puoliksi tarkoituksella ihailemaan noita muotoja. Siveysvyössäkin tuntui pieni värähdys.

Yhtäkkiä Tuomo tarrasi kiinni Danielin käsivarsiin, vei ne tämän selän taakse ja lukitsi ranteet yhteen käsiraudoilla. Daniel huusi jotakin, mutta samassa hän olikin jo lattialla Tuomon alla.

  • Älä luulekaan että tää olis helppoa, Tuomo ähki Danielin korvan juureen. – Isäs kyllä kertoi millainen kriminaali olet.
  • Vitun pervo päästä irti! Daniel riuhtoi, mutta turhaan.

Tuomo tyytyi vain virnistämään ja haki pöydän laatikosta sakset. Sulavilla liikkeillä hän leikkasi t-paidan Danielin päältä. Alta paljastui leveä selkä sekä ikäisekseen lihaksikkaat hartiat. Janne tunsi jopa pientä kateutta Danielin kropan muodoista.

  • Ja nyt kannattaa olla rimpuilematta tai lähtee munatkin samalla irti, Tuomo käski samalla kun käänsi Danielin selälleen.

Daniel jähmettyi paikoilleen, kun Tuomo leikkasi ensin häneltä shortsit ja niiden alta bokserit, joiden alta paljastui tummanruskea patukka. Terhakkaat kivekset roikkuivat houkuttelevasti reisien välissä.

  • Sullahan on ihan miehen vehkeet, Tuomo kommentoi ja tarttui ronskisti kiinni Danielin vehkeisiin.
  • Irti niistä helvetti! Daniel huusi selkeästi tuskissaan.
  • No älähän nyt. Janne tässä auttaa näiden suhteen. Otas Janne sieltä alimmasta laatikosta sellainen L-koon siveysvyö.
  • Mikä vitun siveysvyö? Daniel parahti.

Janne oli seurannut näytöstä silmät suurina, mutta Tuomon käsky palautti hänet tähän hetkeen. Hän toi paketin Tuomolle, joka kuitenkin käski Jannea avaamaan sen.

  • No niin, ja nyt minä pidän tämän kaverin paikoillaan, ja sinä saat asentaa vyön paikoilleen.
  • No jos minä vaan osaan, Janne vastasi ja tuijotti muovisia osia.
  • Kyllä sinä osaat. On jo niin monta kertaa koottu se sunkin vyö.

Jannen ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Hän etsi paketista suurimman kivesten taakse tulevan renkaan ja alkoi asettelemaan sitä Danielin sukukalleuksille. Haparoivin ottein hän kuin ihmeen kaupalla sai renkaan paikoilleen. Renkaan halkaisija riitti juuri ja juuri Danielin isoille kasseille. Seuraavaksi vuorossa oli itse häkkiosan asennus. Heti kun Janne hipaisikaan Danielin patukkaa, kasvoi se sentin tai pari. Hetken sen parissa tuskailtuaan neuvoi Tuomo laittamaan hieman liukuvoidetta putkeen. Tämä auttoikin ja pian kuului Jannelle jo kovin tuttu naksautus, kun munalukko lukitsi koko paketin kiinni.

  • Ja minä ottaisin sen avaimen, Tuomo avasi kämmenensä, jolle Janne tiputti pienen avaimen.
  • Mikä vitun härveli toi on? Vitun reilua hei!

Danielin ruskeat silmät suorastaan paloivat vihasta, kun ne leiskuivat Jannea kohti. Janne tunsi tutun punan leviävän kaulalta ylös kohti kasvoja. Tuomo läimäytti välittömästi avokämmenellä Danielia kasvoihin.

  • Ja nyt loppu tuo kiroilu! Ja alat kunnioittamaan toisia niin kuin tapoihin kuuluu. Tämä tässä on Janne ja sinä tottelet häntä kaiken suhteen. Onko selvä?

Daniel tyytyi vain tuijottamaan Tuomoa tuuheiden kulmiensa alta.

  • Parempi että rauhoitut siinä hetkisen. Mene Janne tekemään ruokaa siksi aikaa.

Janne oli enemmän kuin tyytyväinen saadessaan luvan poistua. Ajatukset pyörivät uudessa pojassa ja mitä kaikkea uutta se toisi hänelle. Kaiken hässäkän keskellä Janne oli ehtinyt kiinnittää huomionsa Danielin orastavaan rintakarvoitukseen, joka jatkui houkuttelevana janana alas munille. Alakerrassa tuntui tuttu puristus, kun oma kalu yritti epätoivoisesti päästä vapaaksi. Janne oli kyllä aiemminkin katsonut välillä homopornoa netissä ja vilkuillut salaa luokkakavereitaan pukukopissa, mutta ei hän koskaan ollut päässyt kopeloimaan toisen pojan munia. Eikä hän oikeastaan tiennyt pitikö hän pojista oikeasti vai johtuiko kaikki teini-iän ylitse vuotavasta kiimasta.

Janne hääräsi keittiössä aikansa, kunnes hän ilmoitti toimiston oven läpi ruoan olevan kohta valmista. Tuomo käski tuomaan ruoan hänelle ja Danielille suoraan toimistoon. Jannen astuessa sisään tarjottimen kanssa hän huomasi Danielin istuvan toimiston pöytää vasten yhä käsiraudoissa ilkosillaan. Pahin palo hänen silmistään oli kuitenkin jo laantunut.

  • Jätä se tarjotin vaan tuohon pöydälle, Tuomo ohjeisti. – Syö ite ihan rauhassa ja sitten voit mennä saunalle.

Janne nyökkäsi ja hipsi takaisin keittiöön. Siivottuaan paikat hän lompsi saunalle lukemaan vanhoja sarjakuvia, jotka Tuomo oli anteliaasti luovuttanut hänen käyttöönsä. Iltapäivä mateli eteenpäin ja vaihtui lopulta illaksi. Janne kuuli epämääräistä kolinaa ulkoa, joten hän nousi ylös sängyltään ja meni ulos, jossa häntä vastassa olivat Tuomo ja Daniel. Uudella tulokkaalla oli päällään samanlaiset bokserit kuin hänelläkin. Käsiraudat olivat ilmeisesti vielä paikoillaan käsien asennosta päätellen.

  • Näytähän Janne vähän paikkoja tälle meidän uudelle tulokkaalle. Mun pitää käydä sisällä hoitamassa yks puhelu.

Janne mutisi jotain vastaukseksi ja samassa Tuomo harppoi jo takaisin kohti taloa.

  • Tosiaan tässä on tää sauna, jossa mä myös nuk-, Janne ehti kertoa ennen kuin Daniel keskeytti hänet.
  • Karataan täältä hei molemmat! Tää ei oo aidattu tai mitään. Sä varmaan tiedät helpoimman reitin pois täältä.

Janne tuijotti Danielia suu auki. Hän ei enää tiennyt mitä ajatella.

  • No, mitä sä vielä mietit? Danielin silmät tuikkivat kohti Jannen avonaista suuta.
  • Seuraa mua.

Janne ohjasi Danielin saunamökin ohi kohti metsänrajaa. Daniel juoksi käsiraudoista huolimatta ripeästi ja pysyi Jannen perässä.  Matkalla Janne sai selville, että Danielin isä oli kotoisin Turkista, kun taas äiti on suomalainen. Isä oli lähtenyt jo varhain takaisin Turkkiin, mikä oli kai johtanut äidin elämän suistumiseen päihteiden pariin. Tämä oli lopulta johtanut Danielin huostaanottoon ja sijoittamiseen sijaisperheeseen.

  • Mitä me sit tehään kun päästään pois täältä? Janne huohotti, kun he olivat päässeet ensimmäisten puiden luo.
  • Kyl me jotain keksitään, Daniel vastasi. Pelkästään hänen katseensa riitti vakuuttamaan Jannen.

Kaksikko jatkoi puiden sekaan. Kuusten tiheät neulaset raapivat ikävästi poikien ihoa. Maahan tippuneet kävyt ja oksat saivat aikaan kirosanojen tulvan molempien huulilta. Hetken pusikossa käveltyään tulivat he jonkinlaiselle metsäautotielle. Pojat lähtivät kävelemään sitä suuntaan, jossa he olettivat isomman kaupungin sijaitsevan. Hyttyset olivat heränneet horroksestaan, kun ne haistoivat kaksi salskeaa nuorta metsän keskellä. Erityisesti Daniel kärsi niiden kutiavista pistoista ilman mahdollisuutta hätistää niitä käsillään.

  • Kohta me päästään pois täältä, Janne yritti lohduttaa toveriaan.

Hyttysten häätäminen oli oiva tekosyy koskettaa Danielin jänteviä käsivarsia ja rintakehää. Daniel sopersi vieläpä kiitoksen tästä hyvästä.

  • Hei tuolla näkyy poliisiauto! Janne hihkaisi.

Daniel seisahtui paikoilleen, kun Janne viittoi poliiseja kohti.

  • Pitäiskö meidän Janne lähtee? Jos ne vaikka etsii meitä.
  • En mä nyt usko, Jannen kasvoilla käväisi kuitenkin epäilyksen varjo.

Poliisiauto kiihdytti vauhtia ja oli pian poikien luona. Matkustajan puolelta astui ulos arviolta nelikymppinen, tummapiirteinen sekä raamikas körmy. Kuskin ovesta kömpi esiin hieman nuorempi vaaleilla piirteillä varustettu poliisimies, joka ei hänkään ollut mikään kukkakeppi.

  • Mitäs pojat täällä tekee? vanhempi poliiseista kysyi tiukasti.
  • Ollaan vaan kävelemässä, Janne sai soperrettua. Jalat tuntuivat aivan spagetilta.

Kuului tömähdys, kun Jannen takana Daniel kaatui kasvot edellä maahan. Kirosanojen saattelemana raudoitettu poika yritti nousta seisomaan tuloksetta.

  • Taidatte olla karkumatkalla, nuorempi poliisi kommentoi pieni virne suupielessä.

Poliisit harppoivat Jannen luo ja laittoivat tämän varmoin ottein käsirautoihin. Danielin he nostivat kevyesti maijan takaosaan. Jannea ei tarvinnut kuin hiukan käskeä niin hänkin oli pian poliisiauton kyydissä.

Auto kaarsi hetken kuluttua takaisin Tuomon pihaan. Talon isäntä odotteli poikia kädet ristissä päärakennuksen kuistilla.

  • Vai semmoinen reissu pojilla. Ja minä kun ajattelin pystyväni luottamaan sinuun Janne.

Tuomon katse porautui suoraan Jannen läpi. Mielessä alkoi jo pyöriä tuleva rangaistus.

  • Joo mutta ei nämä onneksi kauas kerenneet, vanhempi poliiseista kommentoi pitäen samalla Danielia tiukassa otteessaan.
  • Onneksi eivät. Ja kiitos kuuluu kokonaan teille.
  • Joo pitäähän sitä kaveria aina auttaa, nuorempi poliiseista sanoi ja vinkkasi silmää Tuomolle.
  • Varmaan haluatte jäädä seuraamaan poikien rangaistusta? Tai vähän ehkä auttaakin siinä?
  • Oikein mielellään, vanhempi lainvalvoja totesi ja kohensi otettaan Danielista. – Mihin nää viedään?
  • Seuratkaahan minua.

Parivaljakko kuljetettiin huoneeseen, jonka olemassaolosta Janne ei ollut edes tietoinen. Se ei ollut kovin suuri, mutta silti se oli täynnä mitä erikoisempia välineitä. Valoa ikkunattomaan tilaan tuli heikosti yhdestä kattovalaisimesta.

  • Sitokaa pojat nyt alkuun noihin penkkeihin. Käsiraudat voi pysyä paikoillaan, mutta muu kroppa mielellään kiinni, Tuomo ohjeisti.

Janne ja Daniel kiinnitettiin vastapäisiin tuoleihin, joiden alaosa oli poistettu melkein kokonaan. Köydet tarrautuivat inhottavasti kiinni jo valmiiksi herkkään ihoon.

  • Mitä te vitun pervot teette? Ei näin saa tehä! Daniel huusi yrittäen samalla riuhtoa itseään irti.

Vanhempi poliiseista läimäytti Danielia molemmille poskille.

  • Turpa kiinni nyt tai se tukitaan.

Nuorempi virkatoveri oli jo askeleen edellä ja asensi Danielin suuhun löytämänsä suukapulan. Pojan silmät kipinöivät vihasta, mutta suusta valui pelkkää kuolaa hänen yrittäessään huutaa solvauksia miehille.

  • Lupaatko sinä olla hiljaa? vaalea sänkipää kysyi Jannelta.
  • Lupaan herra, Jannen suusta pääsi kuin suoraan automaatista.
  • Hyvä asenne pojalla, mies virnisti.

Tuomo oli sillä aikaa ottanut pari pitkää metalliketjua, joiden päissä oli ikävän näköiset nänninipistimet. Nyt hän asetti nipistimet poikien välille niin, että toinen pää oli kiinni Jannen nännissä ja toinen vastaavasti Danielin.

  • Hyvältä näyttää, vanhempi poliisi kommentoi ja veti toista ketjua alaspäin. Pojat ähkivät kivusta, kun nipistimet porautuivat herkkiin nänneihin.

Tuomo oli jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen vetäessään poikien boksereita nilkkoihin. Poliisikaksikko oli saanut juonesta kiinni heidän liukastaessaan kahta dildoa. Poikien katseet olivat nauliintuneet noihin värikkäisiin vehkeisiin, joiden määränpää oli heille jo harvinaisen hyvin selvillä.

  • Tämän ei pitänyt tapahtua ihan vielä mutta minkäs sille voi, Tuomo totesi kuivasti hänen tarttuessaan toiseen dildoista.

Nuorempi poliiseista siirtyi Danielin luo Tuomon hoidellessa Jannen. He alkoivat yhtä aikaa työntämään tekokaluja nuorten neitseellisiin reikiin. Janne puri huultaan silmät suljettuina, kun dildo työntyi sentti sentiltä hänen sisäänsä. Hän oli luvannut olla hiljaa eikä hän halunnut pettää lupauksiaan uudestaan.

Daniel sen sijaan riuhtoi itseään sen minkä köysiltä vain kykeni. Kuolaa valui pitkin leukaa ja rintaa epämääräisen muminan säestämänä.

  • Turhaan sä pistät vastaan, nuori poliisi virnuili Danielin hikisille kasvoille. – Tää tulee suhun halusit tai et.

Vanhempi poliisi tehosti sanomaa vetämällä nänniketjua alas. Janne ei enää kyennyt hillitsemään itseään, vaan parkaisi korvia särkevästi. Poliisit eivät tästä tykänneet, vaan tukkivat Jannenkin suun kapulalla. Janne laski päänsä alas nöyryytettynä.

  • Sehän meni ihan hyvin, Tuomo kehaisi Jannea ja läimäytti tätä hartioille.
  • Tääkin on kohta perillä, nuorempi poliisi ähkäisi survoessaan dildoa Danielin pyhimpään.

Danielin pää pyöri vimmatusti ja käsivarsien lihakset supistelivat kuin kouristuksessa vasten köysiä. Lopulta hänenkin oli myönnettävä tappionsa, kun dildon pää osui vasten reiän suuta.

  • Hitto kun meinaa kusettaa, nuorempi poliisi tokaisi noustessaan seisomaan. – Mites teitä muita?

Tuomo ja vanhempi poliisimies nyökyttelivät. Yhdessä he päättivät omistaa kaiken säästämänsä nesteen Danielille. Nuorukainen katsoi silmät levällään, kun mieskolmikko ympäröi hänet kullit roikkuen sepaluksista. Ensimmäisen suihkun avasi nuorempi sänkipää, jonka esinahan peittämästä kullista virtasi kirkasta nestettä paineella pitkin Danielin rintakehää ja vatsaa. Seuraavaksi oli vanhemman poliisin vuoro, jonka puoleksi esinahan peittämä paksu patukka suihkutti tummempaa tavaraa suoraan Danielin punoittaville kasvoille. Poika yritti kakoa enimpiä pois siinä juurikaan onnistumatta. Suihkun viimeisteli Tuomon tummahko neste, joka levisi kaulalta aina haaroväliin saakka, jossa sen otti vastaan Danielin muoviseen vankilaan teljetty kalu. Nöyryytyksen huipensi naurunremakka, joka virisi kolmikon huulilta Danielin häpeästä punoittaville kasvoille.

  • Ja toinen saa luvan putsata nää, vanhempi poliiseista kääntyi Jannen puoleen.
  • Hyvä idea, Tuomo totesi ja siirtyi Jannen eteen. – Lupaatko käyttäytyä kuten kiltin pojan kuuluu?

Janne nyökytteli silmät anelevasti kohti Tuomoa. Tilan isäntä riisui suukapulan hitaasti Jannen suusta. Mukana tuli aimo annos kuolaa, joka valahti suoraan Jannen syliin. Tuomo otti ensimmäisen vuoron Jannen suulla. Vanhan miehen ahavoitunut kyrpä sujahti yllättävän helposti Jannen nuoreen suuhun. Janne yritti kuvitella itsensä jonnekin aivan muualle varsin kehnoin tuloksin. Kauaa Tuomo ei kaluaan Jannen suussa uittanut, kun vuorossa oli jo vanhempi poliiseista. Tämä körmy sen sijaan tunki kaluaan Jannen suuhun ronskein ottein.

  • Nuolet sen terskan kunnolla kans. Koko päivän, kun on istunut autossa niin paikat kyllä hautuu.

Janne teki parhaansa, mutta tunsi siitä huolimatta inhan nipistyksen nännissään. Saatuaan tarpeekseen vanhempi miehistä luovutti paikkansa nuoremmalle. Tämä olikin innokkaammalla päällä. Saatuaan pelkän terskan sisäänsä työnsi nuori sänkipää meisselinsä pohjaan saakka. Janne joutui hieman kakomaan, kun kalu kävi paikoissa, joissa ei ollut koskaan käynyt mitään vastaavaa. Poliisin patukka kasvoi koko ajan sekä pituutta että paksuutta Jannen lämpimän kosteassa suussa. Janne oli tuntevinaan jo kiimalimaa kielensä päässä.

  • Ai vittu mä tuun kohta!

Ei aikaakaan, kun Janne tunsi paksun mällin täyttävän hänen suunsa. Hänen piti taistella tosissaan pitääkseen kaiken tuon tavaran sisällään.

  • Nielet nyt kaiken mitä vieras sulle tarjosi, Tuomon tiukka ääni kuului jostain taustalta.

Meisseli vedettiin ulos Jannen suusta. Tippa tai pari mälliä valui hänen huuliltaan alas rinnalle, mutta lopun suolaisen tavaran hän nieli urheasti. Tuomo käski vielä avata suun tarkistusta varten.

  • Ei hemmetti, meidän pitää lopetella vuoro asemalla, vanhempi poliiseista totesi vilkaistuaan kelloaan.
  • Ei se mitään, kyllä pojat täällä teitä oottelee, Tuomo virnisti. – Onko teillä vapaata milloin?
  • Ite asiassa taitaa olla molemmilla huominen vapaata, nuorempi pisti väliin. – Voidaan tulla vielä tänään tänne jatkoille.
  • Tulkaa ihmeessä, minä pidän sillä välin pojille seuraa.

Miehet lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin poikien jäädessä odottamaan tulevaa yötä pelonsekaisin tuntein.  

Roolileikkimme muuttaa

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Siinä se nyt seisoi. Oma koti. Uudehko omakotitalo päättyvän tien päässä. Kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Alakerran makuuhuone oli muutettu kuntosaliksi, joka muuntautui tarpeen tullen myös leikkitilaksi. Yläkerrassa oli omat huoneet minulle ja Laurille sekä Mikalle. Niin, Laurin isästä oli tullut pysyvä osa kuviotamme. Hänen ansiostaan pystyimme Laurin kanssa muuttamaan omakotitaloon jo parikymppisinä. Mika oli nuorempana ennen avioliittoaan Laurin äidin kanssa pyörittänyt omaa yritystoimintaa kaverinsa kanssa, jonka myytyään hän sai pienen pesämunan itselleen. Tuo potti oli kasvanut arvoaan rahastoissa kaikki nämä vuodet ja avioehdon ansiosta jäi se Mikan haltuun myös eron jälkeen. Mika oli pystynyt ostamaan talon miltei kokonaan ilman lainaa. Edellinen Mikan ja Laurin asunto oli ollut vuokra-asunto, koska Mika oli ajatellut ostaa itselleen pienemmän asunnon sen jälkeen, kun Lauri muuttaisi omilleen. Sen sijaan Mika sai kämppäkaverikseen minut.

Tässä vaiheessa minun oli pakko selittää meidän kolmen kuviomme omille vanhemmilleni. Se oli ollut hieman noloa, mutta ei yhtä noloa kuin Mikan ja Laurin avautuminen Laurin äidille. Järkytys oli ollut niin suuri, ettei Laurikaan ollut puheväleissä äitinsä kanssa, vaikka paljastuksesta oli kulunut jo useita kuukausia. Omat vanhempani pystyivät sulattamaan asian lopulta ainakin pintapuolisesti.

Muutto tapahtui alkusyksystä meidän kolmen ja yhden palkatun muuttomiehen voimin. Itse tyydyin lähinnä osoittamaan sopivat paikat tavaroille Mikan ja Laurin hoitaessa raskaimmat nostelut. Mikan edelliseen asuntoon asentama kameravalvonta muutti tietysti mukana ja oli käytössä jo ensimmäisenä iltana. Heti kun muuttoauto oli kaartanut pois pihalta, käskin jässiköitäni riisuutumaan. Mikan sukukalleuksia koristi nyt jykevä metallinen siveysvyö, joka oli tehty tarkasti mittojen mukaan. Mika käytti vanhaa muovista vyötä vain silloin, kun työmatkat vaativat lentokoneella matkustamista.

Samoihin aikoihin Mika sai sopivasti ylennyksen töissä ja päälle muhkean palkankorotuksen, joka tuli tarpeeseen uudessa taloudessamme. Lauri ja minä keskityimme nyt toden teolla opintoihimme eikä aikaa jäänyt töille. Kela ei meitä juuri hellinyt pientä opintorahaa lukuun ottamatta. Mika ei halunnut, että ottaisimme opintolainaa, joten isukki painoi säännöllisesti ylitöitä ja keräili kaikki mahdolliset bonukset, joita irti lähti.

Minun ja Laurin huone oli sisustettu parisängyllä ja kahdella vierekkäisellä työpöydällä. Minun vaatteeni veivät suurimman osan kaappitilasta. Harvojen vieraiden aikana Lauri ja Mika pitivät molemmat päällä hihatonta ja shortseja. Onnekseni molemmat sonnit olivat lämminverisiä, joten talon saattoi pitää normaalissa lämpötilassa huolimatta näiden vähästä vaatetuksesta.

Mikan huone oli pienempi ja huomattavasti askeettisempi. Huonekaluina oli ainoastaan käytetty yhden hengen sänky, lipasto sekä yöpöytä. Mattoa tai verhoja ei ollut eikä oikeastaan edes ovea. Olin käskenyt Mikaa irrottamaan sen muuttopäivänä, koska mielestäni orjilla ei tulisi olla mitään salattavaa isänniltään. Kutsun Mikaa orjakseni, vaikka mitään virallista sopimusta ei oltu tehty. Käytännössä olin kuitenkin ottanut Mikan elämän täydelliseen hallintaani.

Vietimme toki aikaa muutenkin kuin pervoilun merkeissä. Treenasimme kotisalilla ja saunoimme sen jälkeen antaumuksella. Yhden tuollaisen illan aikana vilvoitellessamme takaterassilla Mika yhtäkkiä sanoi:

  • Enpä muista milloin oon viimeksi ollut näin tyytyväinen elämään.

Minä tai Lauri ei heti osattu vastata mitään, joten Mika jatkoi:

  • Vaikka teenkin ihan hulluna töitä eikä materiaa ole liiaksi, niin tuntuu että elämällä on taas tarkoitus.
  • Tuo on kyllä hyvin sanottu, Lauri totesi väliin. – Kiitos siitä herralle.

Nyt Mika ja Lauri nostivat oluensa minua kohti. Vastasin eleeseen nostamalla omani ja kiittämällä heitä palveluksestaan. Ilta jatkui taas normaalisti.

Mika oli nyt enemmän työmatkoillaan, joten minä ja Lauri saimme puuhastella rauhassa omiamme. Vaikka pidin Mikasta todella paljon, oli Lauri silti ykkösenä listallani.

Mikan reissujenkin aikana pärjäsimme taloudellisesti oikein hyvin. Olin saanut käyttöoikeuden Mikan pankkitileihin ja aina palkkapäivänä siirsin suurimman osan Mikan palkasta omalle tililleni. Jätin Mikalle hieman käyttörahaa työpäivän ruokailuihin ja vastaaviin menoihin. Ruoat tilasin pääosin kotiinkuljetuksella tai kävin ostamassa ne Laurin kanssa opiskelupäivän jälkeen.

Eräänä lokakuisena perjantaina olin viettänyt koko päivän puuduttavien tilastotieteiden harjoitusten parissa. En malttanut odottaa kotiin pääsyä. Mika oli jälleen työmatkalla, joten olin pyytänyt tältä yhden kuvan aamulla, yhden lounastauolla ja vielä yhden nyt iltapäivän pitkillä tunneilla. Ensimmäisessä kuvassa pojuni poseeraa hotellihuoneen vessassa hauis pullistuneena äärimmilleen raskaiden kassien roikkuessa reisien välissä. Toisessa kuvassa köriläs on pisuaarilla siveysvyön kanssa. Kolmatta kuvaa en ole vielä saanut, koska Mika ei ole lukenut viestiäni. Laskeskelen päässäni, että orja on lauennut viimeksi ehkä pari kuukautta sitten.

Viisareiden lähestyessä neljää laitoin kotona odottavalle Laurille viestiä, jossa käsken pojua aloittamaan ruoanlaiton. Vastaus tuli miltei samalla sekunnilla. Loppumattomalta vaikuttanut tunti päättyi vihdoin. Kiiruhdin Mikan autolle pienessä vesisateessa. Ilmassa lemusivat kuolleet lehdet. Uuteen kotiimme pääsee helposti bussillakin, mutta aina kun on Mikan töiltä mahdollista, käsken tätä jättämään auton minun käyttööni.

Kurvasin autokatokseen ja miltei juoksin ovelle. Sisällä minua tervehti houkutteleva ruoan tuoksu. Käskin Laurin tulla eteiseen riisumaan minun kastuneet vaatteeni. Laurin patsasmainen hahmo ilmestyi oviaukkoon. Pojuni on loppukesästä asti käyttänyt karvankasvua tehostavaa ainetta kasvoillaan, rinnallaan, mahallaan ja käsillään. Ainoastaan jalat ovat jo valmiiksi tarpeeksi karvaiset makuuni. Aine on ollut hintansa väärti. Tummahkoa karvaa on alkanut puskemaan paikoista, joissa ei aiemmin ollut haituvaakaan. Kasvoillakin oli jo komea sänki.

  • Ruoka on kohta valmista herra, Lauri ilmoitti ja ohjasi minut olohuoneeseen. Pian kädessäni oli lempidrinkkini.

Selasin puhelintani ja siemailin juomaani. Puhelimeeni kilahti viesti Mikalta. Nyt tuo äijä oli alasti polvillaan hotellihuoneessaan suu houkuttelevasti avoinna. Vastaukseni kuului näin: ”Olisitpa tuossa asennossa täällä kotona niin saisit satsit nieluus hetkessä”.

Ajatukseni alkoivat harhailemaan viestittelyn myötä ja pian tunsin tutun kohouman etumuksessani. Kaivoin puolikovan kaluni ulos vapauteen ja käskin Laurin olohuoneeseen. Lauri tömisteli paikalle siveysvyö heiluen rytmikkäästi askelten tahdissa.

  • Mee polvilleen ja hoida tämä, käskin samalla nyökäten kaluani kohti.
  • Kyllä herra, Lauri vastasi empimättä.

Elimeni oli miltei täydessä seisokissa ennen kuin pojuni pääsi sen kimppuun. Laurin kostea ja kuuma suu ensin terskan ja myöhemmin koko kalun ympärillä tuntui huumaavan hyvältä. En olisi alussa uskonut kuinka hyvä munan imijä hänestä vielä tulisi.

Asetin toisen käteni Laurin takaraivolle, jota peitti hyvin pidetty sänki. Ihan kaljuksi en ollut vielä kehdannut pojuani ajella. Huokailin tyytyväisenä, mikä sai Laurin nopeuttamaan hieman tahtia. Kasseissa alkoi tuntua tuttu kutina, joten käskin Laurin imemään niin lujaa kuin mahdollista. Puristin pojuani takaraivosta, kun terskan päästä alkoi puskemaan mälliä isoissa purkauksissa tämän nieluun. Huokailin raskaasti ja rojahdin sohvan pohjalle. Laurin kasvot hieman punoittivat, kun hän nieli tavarani kuuliaisesti.

  • Siinä olikin sun päivällinen, kommentoin pieni virne kasvoillani.
  • Kiitos herra. Tämä kelpaa oikein hyvin.

Lauri kömpi ylös ja pian hän kutsuikin minut syömään. Söin hyvällä ruokahalulla äskeisen ilottelun jälkeen pojuni seuratessa ateriointiani keittiön nurkasta käsin. Laurin siivottua keittiön käskin hänet leikkihuoneeseen, joka oli eteisen toisella puolella.

Käskin Lauria asentamaan panokeinun kattokoukkuun sekä ottamaan kaapista esiin ’’lelutarjottimen’’, joka oli oikeastaan muokattu tarjoilukärry täynnä mitä erikoisempia seksivälineitä. Pidin itse vielä vaatteet päällä kontrastina Laurin alastoman jykevälle hahmolle. Ei sillä, etten itse olisi hyvässä fyysisessä kunnossa, pitihän kotisalia ehdottomasti minunkin hyödyntää. Siinä on vain jotain erityisen pervoa, kun orjapoju on ilkosen alasti herran patsastellessa samalla täysissä pukeissa.

  • No niin, hyvältä näyttää, totesin, kun kaikki näytti olevan valmista. – Tuuhan nyt tohon eteen ja laita kädet pään taakse.

Lauri totteli tapansa mukaan. Iskin välittömästi käteni pojuni muhkeisiin käsivarsiin, joiden verisuonet pullottivat elinvoimaa uhkuen. Liu’utin ne hiljaa alas kiinteälle rintakehälle, jonka molemmin puolin terhakat nännit sojottivat tiukasti eteenpäin. Hieroin niitä muutaman kierroksen, mikä sai Laurin ynähtämään hiljaa.

  • Hyvältä näyttää, kerta kaikkiaan, virnistin vasten pojuni totisia kasvoja.

Seuraavaksi otin kärrystä pullon hierontaöljyä, jota pursotin tuon järkäleen kropalle aimo annoksen. Myös leveä selkä sai osansa käsittelystä. Hieroin öljyä antaumuksella pojuni jokaiseen koloon ja sopukkaan. Paksut karvat muuttuivat tahmeiksi käsittelyn seurauksena, mikä sai virnistykseni levenemään entisestään.

Astuin askeleen taaksepäin ihaillakseni kätteni tulosta. Lauri seisoi öljystä kiiltävänä kirkkaan kattovalaisimen alla kuin antiikin ajan patsas ikään. Leveä rintakehä kohoili tasaisesti hengityksen tahdissa. Koko komeuden kruunasi metallivankilaan teljetty, kiimassa viruva kalu.

  • No niin, nyt kun oot valmisteltu niin pidetääs sulle pikku treeni. Aloitetaan 30 punnerruksella. Ja lasket ne kuuluvasti ääneen etkä mutise.
  • Kyllä herra.

Lauri heittäytyi alas lattialle eteeni ja aloitti urakkansa. Ensimmäiset viisitoista toistoa sujuivat näppärän näköisesti tasaiseen tahtiin. Paisuneet käsivarret työskentelivät saumattomasti minun mielikseni. Tunsin jo uutta heräämistä omassa alakerrassani.

Orjapojuni sai puuskuttaen tehtyä loppuun sarjansa. Annoin pojulle hetken hengähdystauon ennen kuin annoin käskyn lankuttaa kahden minuutin ajan. Otin aikaa puhelimellani, kun Lauri teki tätä inhoamaansa liikettä. Samalla kun pojuni lihakset olivat virittäytyneet äärimmilleen pistin merkille, miten tummaa karvaa oli alkanut jo leviämään selänkin puolelle. Ainetta ei oltu ainakaan tarkoituksella levitetty selän puolelle, mutta näköjään sen vaikutus oli Laurin kohdalla erityisen voimakas.

Noukin kärrystä tekonahkaisen lätkän, jolla annoin pojuni pepulle kannustavia läimäyksiä. Kerroin puolet ajasta kuluneen. Ilma suljetussa huoneessa alkoi lämmetä ja paksuuntua Laurin raskaan hengityksen vaikutuksesta. Ensimmäiset isot hikipisarat valuivat tasaiseen tahtiin pitkin vaaleita kylkiä. Paksut käsivarret vavahtelivat kaiken niiden kannatteleman painon alla.

  • Ja aika! huudahdin samalla kun puhelimen kello alkoi kilkattaa.

Lauri lysähti alas lattialle tasaten hengitystään. Annoin pepulle muutaman mojovan iskun.

  • Tämä oli vasta alkulämmittelyä. Kai poju vielä jaksaa?
  • Kyllä jaksaa herra, Lauri sai sanottua puuskutuksensa välistä.
  • No hyvä homma. Nousehan sit ylös ja tee 30 kyykkyä. Ja kunnollisia, ei mitään puolivillaisia.

Lauri kömpi seisomaan eteeni hakien hetken sopivaa asentoa. Kädet löysivät jälleen paikkansa takaraivon takaa. Pojuni aloitti urakkansa katse tiukasti kohti vastapäistä seinää. Tällä kertaa minun ei tarvinnut edes käskeä laskemaan toistoja ääneen. Siveysvyö heilui eräänlaisena lisäpainona muhkeiden reisien välissä.

Nämä toistot sujuivat pojultani edellisiä paljon helpommin. Ei ole jalkapäivät jääneet väliin tältä körmyltä. Niinpä käskin pojuani tekemään toiset 30 kyykkyä lisää. Tällä kertaa ujutin lisäksi pienen tapin Laurin reikään.

  • Pidät tuon sitten sisällä. Vähän lisähaastetta, virnistin.

Lauri jatkoi urakkaansa, mutta nyt kasvot olivat astetta enemmän mutrussa. Selkeästi tuo pienikin tappi toi sopivan lisän tähän treeniin. Hikipisarat alkoivat muodostaa selkeitä noroja pojuni vartalolla. Huumaavan miehinen hien tuoksu levisi pitkin huonetta. Kahdeksannentoista kyykyn kohdalla tappi ponnahti ulos Laurin reiästä.

  • Jaahas, eipä onnistunut tällä kertaa. Taitaa olla sun reikäs liian rassattu näin pienille tapeille.
  • Anteeksi herra. Voin yrittää uudestaan, jos herra antaa siihen mahdollisuuden.

Laurin silmät katselivat vilpittömän anelevasti minua kohti. Meinasin jo heltyä niille, mutta lopulta päätin siirtyä eteenpäin. Käskin pojuni makaamaan painonnostopenkille selälleen. Nappasin pätkän köyttä, jolla sidoin Laurin kädet kiinni tankoon. Varmuuden vuoksi sidoin myös jalat nilkoista kiinni penkkiin.

  • No niin, katotaanpas sitten miltä täällä näyttää, sanoin ja tarrasin kiinni siveysvyöhön.

Lauri ynähti hieman. Pojuni katse kuitenkin kirkastui, kun hän näki avaimen, jonka työnsin häkin lukkoon. Muutamalla sulavalla liikkeellä vapautin tuon kiimakalun vankilastaan. Välittömästi vapauteen päästyään se ponnahti iloisesti pystyyn. En rehellisesti sanottuna enää muistanut kuinka kauan olin pitänyt tuota vehjettä telkien takana. Päivät ja viikot kuluivat kuin huomaamatta eikä pojuni enää nurissut lukosta. Siitä oli tullut erottamaton osa orjan kroppaa.

  • Sehän on innokas, kommentoin ja annoin muutaman kunnon läimäyksen kalulle, mikä sai Laurin murahtamaan. – Varmaan haluais jo laueta?
  • Kyllä herra. Jos herra niin päättää.
  • Katsotaan miten käy, hymähdin.

Seuraavaksi otin kärrystä ohuempaa narua, jota sidoin useamman kierroksen Laurin pulleiden kassien ympärille. Narun toisen pään sidoin kahteen kattoon kiinnitetyn koukun kautta, joista se lopulta päättyi suureen metallisankoon.

  • Testataanpa nyt miten noi sun turvonneet kassit kestää painoa, virnistin ja hain kärrystä kasan tätä varten hankittuja painoja.

Laurin tiukka katse seurasi tiiviisti, kuinka nostelin aluksi pienempiä metallipainoja sankoon, joka painui alas tuskin silmin nähtävästi. Kuitenkin naru kivesten ympärillä kiristyi kiristymistään, mikä näkyi lisääntyneinä uurteina Laurin kasvoilla. Hikipisarat alkoivat valua otsalta alas pitkin kasvoja ja lopulta lattialle.

Helpon alun jälkeen siirryin isompiin painoihin, joilla sangon sai painumaan alas huomattavasti nopeammin. Laurin suusta alkoi kuulua tuttu matala murahtelu, joka sai oman kyrpäni pullistelemaan boksereissani. Pojuni katse ei enää ollut painoissa, vaan jossain katon rajassa. Käsivarret pullistelivat, kun kämmenet olivat tarttuneet kaikin voimin kiinni tankoon. Sitten mieleeni juolahti pirullinen idea.

  • Nyt kun oot siinä paikoillaan niin voisit samalla nostella painoja, käskin virnistäen.

Lauri katsahti minuun kuin varmistusta hakien. Yksi tiukka katse ja pojuni totteli mukisematta. Painot alkoivat nousta rinnalta jäntevien käsivarsien varaan huolimatta kasseja kuristavasta narusta. Pidin tauon painojen lisäämisestä ja siirryin härnäämään pojuni kiimassa viruvia sukukalleuksia. Läpsin pinkeinä pullottavia kasseja, mikä sai aikaan voimakasta murinaa. Vetelin muutaman kerran kiimaliman vuoraamaa kalua, kunnes Lauri ähkäisi olevansa lähellä laueta. Vedin välittömästi käteni pois vehkeeltä. Ajoitus oli juuri oikea ja kalu jäi orpona yksin sykkimään.

Päätin nyt lisätä loputkin painot sankoon. Välittömästi painojen pudotessa edellisten seuraksi pääsi Laurin suusta eläimellisin ja voimakkain karjaisu, jonka olen koskaan kuullut. Pieni huone täyttyi ulvonnasta ja murinasta, kun äärimmilleen pingottunut naru veti spermaa tihkuvia kasseja irti kropasta. Hiki virtasi valtoimenaan ympäri lihaksikasta vartaloa. Laurin naama punoitti mansikkana ja silmät olivat puristuneet täysin kiinni. En voinut olla naurahtamatta näylle. Piti siitä pari kuvaakin ottaa. Tankokin oli jäänyt pojulla rinnalle, kun koko keho oli jännittynyt kivun vaikutuksesta.

Kovin kauaa en raaskinut pitää pojuni palleja piinassa ihan niiden terveyttäkin ajatellen. Niistä pitäisi riittää iloa minulle vielä useiksi vuosiksi eteenpäin. Purin narusysteemin ja päästin kassit pois pälkähästä.

  • Sepä oli hauskaa. Yllättävän paljon näinkin herkät kassit kestää painoa. Selkeesti harjottelulla on vaikutusta, naurahdin ja annoin vielä muutaman läpsyn kiveksille. – Meehän nyt tuohon kiikkuun keinumaan.

Pojuni nousi hieman horjuen seisomaan, mutta ei aikaillut käskyni suhteen. Lauri meni tuttuun asentoon panokeinuun jalat kohti kattoa ja ahnas reikä valmiina minuun päin. Liukastin sekä reiän että oman kivikovana sykkivän kaluni. En voinut olla antamatta paria vetoa pojuni koko ajan sykkivälle vehkeelle. Olisin halunnut kiusata sitä enemmänkin, mutta tiesin sen laukeavan hetkenä minä hyvänsä, jos vielä jatkaisin käsittelyä.

Otin tiukan otteen Laurin karvaisista jaloista. Terskani upposi ongelmitta pojuni reikään ja sen myötä loputkin kalusta. Aloitin tutun lykkimisen Laurin myhäillessä nautinnosta. Kiihdytin tahtia pikkuhiljaa, kunnes omat kassini hakkasivat rytmikkäästi Laurin muhkeita pakaroita vasten. En omalta lykkimiseltäni huomannut, miten pojuni kalu alkoi sykkiä kiihtyvään tahtiin samalla valuttaen kiimalimaa valtoimenaan kalun juureen. Juuri kun olin laukaisemassa omat lastini syvälle pojuuni alkoi Laurin kalu sylkeä paksua mälliä pitkin tämän karvaista vartaloa. Eikä kumpikaan meistä ollut hipaissutkaan tuota vehjettä.

Oma kaluni ampui tavarat Laurin sisään kaikesta hämmennyksestä huolimatta. En osannut kommentoida tapahtunutta heti, joten käskin Laurin siistiä paikat ja käydä sen jälkeen pesulla. Vasta näiden toimien jälkeen juttelimme tästä ihmeestä hieman hämmästellen ja naureskellen.

  • En kyllä osaa pitää tuota luvattomana laukeamisena, lohkaisin Laurille. – Tuskin se olis tapahtunut ilman mun panemista.
  • Herra on kyllä oikeassa tuon suhteen. Kiitos siis herralle hyvästä orgasmista.
  • Eipä mitään, hymyilin. – Mutta laitahan se siveysvyö taas päälle ja hae Mika juna-asemalta. Sillä on pitkä viikonloppu tiedossa.

Mieheni parittajana osa II

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoittaa jatkoa tälle tarinalle. Toivottavasti tykkäätte!

Moi taas!

Sanna siis täällä jälleen. Siitä onkin jo jokin aika, kun viimeksi kirjottelin. Vähän on toisaalta hiljaista ollut mutta niin se välillä tahtoo mennä eli joskus on enempi vipinää ja joskus vähemmän. Mut kyllä ihan perusseksiä on ollut kiitettävästi eli ei olla puutteessa kumpikaan jouduttu oleen.

Artulla on pitäny kiirettä töissä eikä se oo maininnu Jaakosta ku ohimennen. Reilu viikko sitten se kuitenki päätti ottaa vapaapäivän ja kysy viestillä josko minäkin voisin että voitaisiin vähän ’’rentoutua’’. Harmikseni en voinut mutta eipä tämä mitään. Sillon Arttu kekkas että minä voisin ottaa Jaakkoon yhteyttä ja kysyä haluaisko se treffata. Itekin hieman sytyin ajatuksesta ja harmitus Artun vapaapäivän missaamisesta kaikkosi. Tässä pätkä meidän viestittelystä:

S: Minun puolesta voit kyllä sinne Jaakolle mennä kunhan muistat meidän säännöt 😉

A: Joutuuko mun pikku kaveri taas lukkojen taakse? 😀

S: Voi kyllä joutuu! Katellaan kotona sit lisää ;D

A: Katellaan 😉 

Laitoin heti perään Jaakolle viestiä ja kysyin, oliko sillä menoa sovittuna tuolle päivälle. Sain hetken päästä vastauksen, ettei sillä ole mitään sovittuna ja vihjasi jo pääsisikö hän taas pukille. Kerroin Jaakolle Artun suunnitelmista ja hän oli niistä todella innostunut. Vielä innostuneempi taisi olla kuitenkin Arttu, kun kerroin hälle ilouutiset.

Olin kotona ennen Arttua. Pänttäsin kalenteria just sillä hetkellä, kun se astu ovesta sisään.

  • Mä just olin tavaamas kuin monta päivää sun pikkunen saa olla lukossa, sanoin sille.

Arttu ei keksiny aluks mitä sanoa. Virnuilin sille ja napsautin kahvinkeittimen päälle.

  • Mut perjantaihinhan on vielä kolme päivää?
  • No kaks täyttä periaattees koska nyt on tiistai.
  • No joo, se mumisi ja lösähti pöydän ääreen istumaan.

Kaadoin kahvia kuppeihin.

  • Mis leivät on?
  • Ota kuule ihan ite, virnuilin vieläkin, vaikka olinkin vakavissani.

Arttu tuhahti. Se kysy saisko se vielä tyhjentää pussinsa ennen lukitusta mutta vastasin kieltävästi.

  • No jos rouva niin määrää.

Sen huulilla oli kans pieni virne.

  • En mä vielä rouva oo ainaskaa siinä mielessä, kihersin. Olin kyllä ootellu jo kosintaa kotvasen mutta halusin Artun tekevän sen ihan ite. – Ja eihän pari hassua päivää oo ees pitkä aika.
  • No ei periaattees mut en oo näiltä kiireiltä ehtiny oikee vemputtaakaan, Arttu hymähti leikkisästi.

Alapäätäni kutkutti ihanasti. Kahvit juotuamme Arttu halus kävästä suihkussa ja samalla vähän siistiä paikkoja ennen vyön asentamista. Aistin jotain outoa sen äänessä ja kysyin suoraan et ei kai se aatellu tehä jotain ylimäärästä siellä. Se takelteli jotain epämäärästä vastaukseksi mikä johti siihen, että lyöttäydyin sen mukaan suihkuun varmistaan että hommat pysys asiallisina.

Siinä alastonta miestäni katellessani alko omatkin himot kunnolla herään. Pikkareissa tuntu jo tuttua kosteutta vaikka pieni ja kulahtanu kylppäri ei ollut se paikoista romanttisin. Hekumoin varmaan liikaa ajatuksissani, kun havahduin siihen miten kauan Arttu oli seissyt selin minuun. Käskin sen heti paikalla kääntyä minuun päin. Ja niinhän se tietty oli että se raukka oli yrittäny ‘’salaa’’ runkata itteään. Sen aisa seiso komeesti juhlakunnossa mikä kyllä sai mun kropan hyrräämään kierroksilla mutta pitäydyin suunnitelmassani. Käskin sen pois suihkusta ja talutin sen vettä valuvana makkariin. Siellä pistin sen kädet selän taakse ja lukittiin ne käsiraudoilla, niillä ihan oikeilla. Sitten ei kun takas suihkuun. Jouduin riisuun ittenikin ilkosilleni ja pesemään Artun omin pikku kätösin. Se oli hauskempaa mitä olin odottanutkaan. Tosin päähän en yltäny omin avuin, joten Artun piti nöyrästi laskeutua polvilleen mun eteen. Kuivasin sen suurpiirteisesti pyyhkeeseen ja taas mentiin makkarin puolelle.

Pistin Artun polvilleen matolle. Kaivelin lipaston laatikoita, kunnes löysin pienen pussukan joka kilisi siveysvyön osasista. Arttu vilkuili sivusilmällä, kun astelin sen viereen. Laskeuduin itekin polvilleen. Alhaalla mua tervehti melkeen juhlakunnossa heiluva vehje. Kysyin kiusotellen mitä me ton kanssa tehtäis.

  • Jos annettas sen päästä kiimastaan eroon, Arttu veisteli vissiin ihan tosissaan.
  • No älä unta näe!

Vahvistaakseni sanojani läimäytin Artun seisokkia kämmenelläni. Oppiipahan olemaan. Arttu ähkäisi mutta sen huulilla lainehti hymynkare. Jätin sen oottaan makkariin, kun kävin keittiöstä kipaseen jääpalapussin. Kun tulin takas huomasin miten otollisesti Arttu oli selin muhun. Hiivin sen taakse ja iskin pussin suoraan sen kyrvälle. Nyt siltä pääsi ihan oikee ulvahdus enkä voinu olla nauramatta. Samaan aikaan oli kiihottavaa ja hauskaa saada iso mies vaikeroimaan etenkin, kun ite oli tällanen varsin sopusuhtanen lady.

Jää tehos niin kun aina ennenkin ja Artun kalu saatiin lopulta turvaan koteloonsa. Huomasin vasta nyt vakavan ilmeen sen kasvoilla. Kysyin mikä sillä on ja sain vastaukseksi huolen siitä miten se kestäis kiimoissaan useat yölliset seisokit tai muut eteen ottamiset, joita tapahtu yllättävän usein. En rehellisesti sanottuna osannut antaa tyhjentävää vastausta muuta kuin että lopussa kiitos seisoo. Se tyydytti kuitenkin Artun ja vakava ilme kaikkosi.

Hymähdin sille vihjailevaan sävyyn ja se tajus tietysti merkin keimaillessani siinä ilkosillani. Se upotti naamansa mun pyhimpään ja nuuhki kuin kiivastunut sonni sieraimillaan. Mielihyvän aallot virtas mun läpi eikä ollut lähellä ettenkö olis valahtanut itsekin polvilleni, niin intensiivinen kokemus se oli. Päätinkin siirtyä sängyn puolelle, jolle rojahdin selälleni varpaiden koskettaessa juuri ja juuri lattiaa. Käskin sitten Artun takaisin alapääni kimppuun hyvin tietäen, ettei sillä raukalla ollut muu kuin suu käytössään. Kädet saivat pysyä vielä lukittuina. Muuta ei tosin tarvitukaan kun Arttu leikitteli klitoriksellani niin että meinasin huutaa seinät kumoon. Ei se kyllä totta puhuen mitään leikittelyä ollut vaan asiaan omistautuneen miehen vuosien harjoittelun tulosta. Suhteemme aikana oli kehitystä tapahtunut tosin huimasti mistä olin salaa itsekin ylpeä. Eikä se ihmekään ole kun muistelen miten Arttu on puhunut entisten kumppaniensa haluttomuudesta suuseksin suhteen. Itse nautin siitä suuresti oikein tehtynä ja onneksemme myös Arttu nauttii sen antamisesta. Huviksemme laskeskelimme parin viikon suuseksisaldon josta selvisi se että keskimäärin Arttu antaa minulle kaksi kertaa enemmän kielihoitoa kuin mitä minä annan hänelle. Tähän asiaan en kyllä tasa-arvoa kaipaa.

Ulvomiseni kiihtyi mutta Arttu veti loppuun asti. Tartuin kaksin käsin kiinni hänen päästään ja kirosin miksi hänen piti pitää tukkansa siilinä, eihän siihen voinut tarttuakaan kunnolla. Puskin itseäni kiinni Artun kasvoihin, kun loppuhuipennus alkoi vavisuttamaan kroppaani. Kuulin vaimeata yninää mutta Arttu ei hangoitellut vastaan. Varsinaisen huipun jälkeen pidin vielä jonkun aikaa hänet vasten alapäätäni jälkihehkuissa.

Puimme vaatteet yllemme, jolloin huomasin Artun vehkeen ahdingon muovihäkissään. Pikkuinen oli puskenut itsensä muovia vasten ja helotti nyt punaisena kuin omena. Hiplailin vähän kasseja, jotka vyön ansiosta olivat kauniisti esillä mikä sai Artun tietysti ynähtelemään. Lopetettuani vetäydyin sohvalle ja samassa Arttu ilmoitti lähtevänsä salille kuulemma viemään ajatuksensa pois lukosta. Ehdin vielä huikata sille, että lähettää mulle kuvan todisteena.

Sainkin sen kuvan kotvasen kuluttua. Arttu seisoi siinä minullekin tutun salin vessan peilin edessä hauiksiaan pullistellen ilman rihman kiertämää. Zoomasin sen haaroihin, joita koristi nuo muutamat muovinpalaset munalukolla höystettynä. Olisin niin otettu, jos se joskus kosis ja perinteisen sormuksen sijaan luovuttais mulle tuon härpäkkeen avaimen.

Artun palattua kotiin mulla oli pälkähtänyt jo uusi idea päähäni.

  • Sit kun näätte taas Jaakon kanssa niin ota vähän videota teidän touhuista.

Arttu tuli ulos vessasta vakava ilme kasvoillaan.

  • No mitä sä sillä?
  • Vai että mitä mä sillä, naurahdin ylidramaattisesti. – No kuule, sitä voit pohtia ihan rauhassa yön yli. Oikeestaan, jos et saa oikeeta vastausta aamuun mennessä ulos suustas, niin tuo vyö pysyy paikoillaan kauemmin kuin mitä alunperin oon aatellu.
  • No perhana, Arttu totesi, mutta kuulin sen äänensävystä sen olevan mukana leikissä. – Nyt pistit kuule pahan.

Se meni koneelle istumaan samalla kun itse katselin sivusilmällä telkkaria. Ilmassa väreili uudenlainen jännite, vähän niin kuin silloin ekoina kuukausina kun tapailtiin. Iltatoimet sujuivat molemmilla rutiinilla ja pian oltiinkin jo vierekkäin sängyssä.

  • Siitä kuvaushommasta vielä, Arttu aloitti. – Se on mulle ihan ok. Ja taisinpa keksiä miksi sitä pyysit, seurasi lyhyt tauko. – Haluat toki ihastella miten miehes saa kunnolla munaa sisäänsä.

Myhäilin tyytyväisenä vieressä ja totesin vastauksen menneen nappiin.

  • Eli pääsen vapaaksi niin kuin oli alunperinkin tarkotus? se vielä kysyi.
  • Jaa-a, pitänee vielä hieman harkita asiaa, vastasin salamyhkäisesti.

Päivät kuluivat samaan arkiseen tapaansa. Töitä ja sopivissa määrin vapaa-ajan puuhasteluja. Artulle maistui erityisesti kaikki liikunnalliset harrasteet, kuntosali enimmäkseen, mutta välillä myös jääkiekko kaveriporukalla. Tunsin jännää poltetta alhaalla miettiessäni miestäni raavaiden äijien keskellä, kun samaan aikaan munia koristi hieman erilainen ‘’munalukko’’.

Torstai-iltana, iltana ennen maagista perjantaita, makoilimme sylikkäin olkkarin sohvalla katsellen jotain tv-hömppää, kun mieleeni pälkähti kysymys:

  • Mitä tekisit, jos sulla olis toi lukko päällä ja sun pitäis mennä jätkien kaa saunailtaan?

Arttu oli aika pitkän aikaa hiljaa. Sen kasvoilta näki sen miettivän ankarasti. Kulmakarvat kurtistuivat juuri tiettyyn kulmaan.

  • No jos sitä ei vois mitenkään välttää, niin varmaan sanoisin et puoliso heitti vitsillä tällaisen haasteen ja että pakkohan siihen oli tarttua. Mut kyl se hävettäis ihan saakelisti.

Myhäilin tyytyväisenä vastaukselle. Uskoisin ettei kovin moni mies pystyis samaan.

Vihdoin koitti pitkään odotettu perjantai ja viikonloppu. Töissä oli kiireistä, joten en ehtinyt juurikaan viestejä vaihtelemaan miesten kanssa. Ainoastaan tapaamisajan ja Artun vaatetuksen sovin Jaakon kanssa. Artun piti saapua paikalle tiukoissa farkuissa ja nahkatakissa, jonka alla olis valkoinen hihaton paita. Kieltämättä ihan kuuma paketti.

Välitin ohjeet Artulle, joka lupasi totella niitä. Olin lopettelemassa työpäivää, kunnes tajusin, etten ollut pyytänyt Jaakolta lupaa touhujen kuvaamiseen. Kysyin välittömästi Jaakolta sopisko tälle, että Arttu kuvaa heidän sessionsa puhelimella. Jaakko vastas melkein välittömästi ja kerto että hänellä on vielä parempi idea. Jaakko selitti, että hänellä on ihan kunnon kuvauskalusto kotonaan jolla voi lähettää live-kuvaa ja tallentaa videota samaan aikaan. Saisin ennen sessiota linkin, jonka kautta seurata miesten puuhia ja myöhemmin editoidut tallenteet arkistoihin. En tietenkään voinut olla suostumatta tähän diiliin.

Arttu lähtis kotoa ennen kuin ehtisin ite sinne. Laskeskelin päässäni, että ehtisin hakemaan jotain noutoruokaa ja ehkä viinipullon Alkosta ennen sessioiden alkamista. Niinpä laitoin työkoneeni kiinni, huikkasin heipat työkavereille ja menin ostarin kautta kotiin.

Kotona asettauduin mukavaan asentoon sohvalle, avasin viinipullon ja asettelin ruokaa lautaselle. Läppäri oli avoinna sohvapöydällä. Samassa sähköpostiini kilahti linkki Jaakolta. Klikkasin sen välittömästi auki. Eteeni avautui kuva siististä olohuoneesta, jota hallitsi arvokkaan näköinen nahkasohva. Aluksi en nähnyt mitään liikettä, kunnes Artun harteikas hahmo käveli kuvan keskelle. Nahkatakki oli näköjään jo heitetty nurkkaan. Hihaton korosti sopivasti koholla olevia rintalihaksia sekä muhkeita käsivarsia. Pian kuvaan astui myös Jaakko kokomustissa. Jaakon kalju pää kiilteli karvattomuuttaan. Tunsin kuinka lämpö alkoi pikku hiljaa pakkautumaan alakertaan.

Jaakko käski Artun polvilleen eteensä. Mun mies totteli mukisematta. Jaakko availi etumustaan korostetun hitaasti samalla kun Arttu seurasi toimitusta katse jähmettyneenä. Jaakon meisseli näytti olevan kokonsa puolesta jo puoliheijarissa, kun Arttu käskyjä sen enempää odottamatta ahmaisi sen suuhunsa. Jaakko antoi tiukkoja ohjeita imemisen suhteen, joita Arttu yritti parhaansa mukaan totella. Jaakko ei tyytynyt pelkkiin sanallisiin neuvoihin, vaan otti kunnon otteen Artun takaraivosta. Pikku hiljaa alkoi näyttämään siltä, että Jaakko nussi mun miehen suuta. Artun posket pullottivat punaisina, kun se yritti ottaa sisään tuota vanhemman miehen aisaa. Tahti vaan kiihty kiihtymistään ja hetken jo luulin, että Jaakko laukeis siihen paikkaan.

Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Jaakko käski Arttua riisumaan loputkin vaatteet. Siinä mun mies nyt seiso alastomana toisen miehen armoilla. Koko kropassa tuntui jännittävää kihelmöintiä. Seuraavaksi Jaakko käski Artun hyppäämään sohvalle perse tyrkyllä. Jaakko haki jotain kuvaruudun ulkopuolelta samalla kun ihailin Artun pyöreää ja sopivan karvaista peräsintä. Jaakko palasi ruutuun mukanaan liukkaria ja jokin anustappi. Aluksi mun miehen reikä liukastettiin oikein perusteellisesti. Sit Jaakko työnsi tapin reikään, mikä onnistuikin suht vaivatta. Vasta nyt huomasin, että tappi oli pumpattavaa mallia. Hymähdin ilkikurisesti ruudulle. Arttu ei ollut vissiin tätä tajunnut, kun se murahti kuuluvasti ensimmäisten pumppausten aikana. Jaakko ei antanut äijälle armoa, kun se pumppasi ilmaa tasaiseen tahtiin. Reikä venyi venymistään ja aloin jo pelätä oliko tää jo liikaa Artulle. Se ei kuitenkaan sanonut turvasanaa, vaan murahteli ja ähki kuin olisi tekemässä maksimeita salilla.

  • Alkaako jo riittää? Jaakko kysyi.
  • Kyllä sinne vielä mahtuu…herra, Arttu vastasi ähkimisen lomassa.

Jaakko puristi vielä pari pumppausta. Artun murahtelu alkoi jo kuulostamaan ulvonnalta. Hetken kuluttua Jaakko päästi ilmat pihalle tapista. Arttu suorastaan lysähti voipuneena sohvalle. Tää oli kuitenkin vasta alkua. Nyt Jaakon täydessä seisokissa heiluva kyrpä kolkutteli mun miehen reiällä.

  • Nyt saat sitten ihan aitoa.

Arttu ei vastannut mitään, vaan tarjosi reikäänsä kohtaloonsa alistuneena. Jaakko ähkäisi kuuluvasti, kun sen kalu sujahti vaivatta sisälle. Artun suusta alkoi kuulua voimistuva myhäily, kun Jaakon elin teki taikojaan sen sisällä. Mun oli pakko vetää omatkin pikkarit sivuun ja hieroa kiimasta hehkuvaa klitorista. Jaakon notkeat liikkeet Artun jykevän kropan vastapainona sai mut hulluun kiimaan. Tää ei ollut mitä tahansa tusinapornoa, vaan tuolla ruudun toisella puolella mun oma mies sai just nyt ihan oikeeta kyrpää sisäänsä. Mun omat kädenliikkeet kiihty Jaakon panemisen tahdissa. Jaakon suusta purkautui miehisen matalaa urahtelua, kun sen kassit hakkas Artun pakaroita. Arttu ei voinut edes hyväillä omaa kaluaan, joka oli tiukasti lukittuna muovihäkkiin.

Loppuhuipennuksen lähentyessä Jaakko käski Artun kääntymään häneen päin. Arttu teki työtä käskettyä ja samassa se sai valtavan spermaryöpyn naamalleen. Jaakon kivikova kyrpä vaan sylki ja sylki tavaraa pihalle niin kuin se olis ollut jokin teinipojan kiimakalu. Arttu otti kaiken vastaan ilmekään värähtämättä.

  • Nyt voit mennä kotiis. Mut älä pese tuota kasvonaamiota pois ennen sitä, Jaakko käski ja vinkkasi silmää kameralle.

Virnuilin kotona ruudun äärellä. Arttu oli kyllä liikkeellä autolla, mutta tulis se silti olemaan nöyryyttävää tulla kotiin vieraan miehet spermat naamalla.

Striimi loppui ja jäin odottamaan Arttua kotiin. Kroppaani oli jäänyt valtava kiima, jonka Arttu sais nyt luvan tyydyttää loppuun. Hetken päästä kuulinkin avaimen rapinaa ovella. Annoin Artun tulla mun luokse olohuoneeseen, jossa makoilin ilkosillani sohvalla.

  • No miten meni? kysyin virne naamalla, kun Arttu ilmestyi näkökenttään.
  • Taisit sä nähdä jo, Arttu vastasi virneeseen.
  • Hyvinpä näinkin. Tuus nyt tänne.

Arttu tiesi miten toimia ja vetäisi hihattoman yltään. Sit se painui polviensa varaan ja vei naamansa mun jalkoväliin. Tunsin kuinka Jaakon jo hieman kuivuneet mällit osu mun pyhintä vasten. Arttu alkoi välittömästi töihin mun kiimasta herkillä olevan klitoriksen parissa. Sen vahvat, miehiset kädet hiplaili mua joka puolelta. Huokailin ja voihkin niin että naapuritkin varmaan kuuli. Arttu ei antanut sen häiritä, vaan työsti mua ammattimiehen tarmolla. Tunsin orgasmin hiipivän nurkan takaa ja ulisin sitä kovempaa. Arttu ei kuitenkaan lopettanut yhteen, vaan anto mulle peräti kolme orkkua putkeen. Se tais olla jopa ennätys.

Lopulta maattiin molemmat raukeina sohvalla. Artulla oli vieläkin ne tiukat farkut jalassa. Tiesin et niiden alla sykki häkissään kiimassa virunut elin. Arttu ei kuitenkaan maininnut sitä sanallakaan.

  • Mitä sanoisit jos pitäisin tota sun kaluas vähän pidempään lukossa?
  • No sit sä varmaan pidät, Arttu vilkaisi muhun sivusilmällä. – Sullahan ne avaimetkin on.
  • Niin onkin, myhäilin tyytyväisenä.

Niinpä me vietettiin viikonloppu mun tyydyttämisen merkeissä. Arttu teki kaikkensa et olisin täysin tyydytetty. Se nousi tekemään aamupalaa, kun mä vielä torkuin sängyssä. Se herätti mut suuseksillä ja myöhemmin tyydytti mut erilaisilla dildoilla ja vibroilla. Omaa kaluaan se ei maininnut koko viikonlopun aikana. Totta puhuen alan jo tottumaan tähän avaimenhaltijan ja parittajan rooliin.

Terveisin

Sanna   

Roolileikkimme menee maalle osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Kesäinen maatilamatkailu tulee päätökseensä. Laurin ja Mikan seikkailut toki jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.

Heräsin aamun kirkkaaseen sarastukseen. Suuta kuivasi viimeöinen kupittelu. Kapusin istumaan silmiäni hieroen. Nousin ylös ja suuntasin ensimmäisenä Tuomon työhuoneeseen. Olin oikeilla jäljillä, sillä näin Tuomon jo istuvan tietokoneensa äärellä. Sanoin huomenet ja kiersin isännän vierelle.

Ruudulla näkyi kuinka Mika seisoi kopissaan pää painuksissa. Ilmeisesti uni oli saanut äijästä yliotteen loppu viimein. Kuva oli sen verran terävä, että saattoi nähdä iholla kimaltavat hikivanat sekä reisiä koristavat raipanjäljet.

  • Ajattelitko vielä jatkaa rääkkiä? kysyin Tuomolta.
  • Kyllä sitä vielä voisi pari juttua kokeilla, Tuomo vastasi arvoituksellisesti.

Annoin Tuomolle vapaat kädet jatkaa Mikan suhteen ja lähdin sillä välin katsomaan miten Lauri ja Lucas voivat. Avatessani vajan lukitun oven lehahti sieraimiini hien ja kiiman sekoitus. Suoraan edessäni näin kuinka Lauri imi ahnaasti Lucaksen pitkää ja tummaa aisaa. Pojuni silmät olivat kiinni eikä hän heti huomannut tuloani. Lucas sen sijaan kääntyi minuun päin ja sanoi ilman minkäänlaista aksenttia:

  • Anteeksi herra, ei ollut tarkoitus.

Lucaksen silmissä paistoi aito huoli ja katumus. Käskin orjia lopettamaan ja ottamaan oikeaoppisen asennon. Lucas kääntyi minuun päin, asetti jalkansa haara-asentoon ja kädet selkänsä taakse. Komea tykki sykki ylväänä koko muun komeuden edessä. Lauri sen sijaan kömpi hitaasti seisomaan eikä asentokaan näyttänyt aivan täydelliseltä.

  • Laitapa jalkas vähän etäämmälle toisistaan, käskin Lauria ja tökkäsin pojua reiden punaiseen viiruun.

Lauri irvisti, mutta korjasi silti asentonsa.

  • Kumpi teistä alotti ton homman?
  • Minä herra, Lucas ilmoitti miltei välittömästi.
  • Ei kun minä herra, Lauri pisti väliin.
  • Jaahas, vai te yritätte suojella toisianne. Kertokaahan totuus niin päästään helpommalla.

Järkäleet seisoivat hievahtamatta edessäni. Karvaiset rinnat kohoilivat hengityksen tahdissa ja käsien lihakset supistelivat aina välillä.

  • No siinä tapauksessa te molemmat saatte rangaistuksen.

Käskin kaksikon ulos ja kävelytin heidät päärakennuksen edustalle, jossa näin Tuomon ja Villen seisovan. Lähempänä näin Mikan makaavan maassa mahallaan.

  • Pistettiin sonni syömään ruohoa, Ville nauroi huomatessani ihmettelevän katseeni.
  • No niin, pitäähän sonnin kasvaa, vastasin. Villehän vaikutti vielä kekseliäämmältä kuin Tuomo. – Tämä sun pojus oli muuten tarjoamassa valtikkaansa mun Laurille.
  • Mitä?
  • Kyllä näin pääsi valitettavasti käymään herrani, Lucas sanoi pää painuksissa.

Ville marssi pojunsa eteen ja antoi kaksi läimäisyä avokämmenellä suoraan naamalle.

  • Kumpi näistä aloitti?
  • Ei ne suostuneet kertomaan.
  • No sit me rangaistaan molempia.
  • Näin olin kans ajatellut.

Tuomo ehdotti, että koko kolmikkoa rangaistaisiin yhtä aikaa tehokkuuden vuoksi. Suostuimme tähän ja kysyimme, oliko Tuomolla jotain erityistä mielessä. Ja olihan hänellä.

Aluksi juotettiin jokaiselle monta litraa vettä. Emmehän halunneet orjillemme sentään nestehukkaa. Sen jälkeen köriläät laitettiin juoksemaan ympyrää sangot roikkuen kiveksistä. Oli hupaisaa seurata miten isot äijät juoksivat kömpelösti muoviset ämpärit jalkojen välissä killuen. Ensimmäisenä kusihätä iski Lucakselle, jonka käskettiin lopettaa juokseminen ja kusta ämpäriin. Suorituksen jälkeen Lucas jatkoi juoksuaan, mutta nyt piti varoa, ettei kusi loiskunut yli. Toisena suoriutui Lauri, jonka siveysvyöhön lukitusta kalusta kusta roiskui hieman ämpärin ulkopuolelle. Viimeiseksi kusemiskilpailussa tullut Mika joutui kusemaan Laurin ja Lucaksen avustamana. Tuomo käski pojuja tarttumaan Mikan paksuun vehkeeseen ja pitelemään siitä kiinni, kunnes viimeinenkin pisara olisi saatu talteen. Mikalta meni yllättävän kauan saada kusisuihku aikaan, mutta sen auettua tuli sankoon oikein tummaa tavaraa. Isukin silmät olivat tiukasti suljettuina, kun oma poika ja pojan ikäinen jätkä pitelivät kiinni hänen kalustaan. Häpäisyn kruunasi se, kun Mikan käskettiin mennä polvilleen ja Tuomo kaatoi kusiämpärin suoraan Mikan päälle naurunremakan saattelemana.

  • Kiitos herrat, Mika tyytyi sanomaan.

Seuraava ohjelmanumero oli sekin hauska. Siinä Mika ja Lauri menivät vierekkäin maahan polvilleen ja kaksikko sidottiin toisiinsa kiinni käsistä ja jaloista. Lucas kapusi heidän yläpuolelleen hommaan erikseen rakennetun tason avulla. Lucaksen vehkeet näkyivät juuri sopivasti alla olevan kaksikon päiden välistä. Lucaksen reidet sidottiin kiinni Lauriin ja Mikaan sekä kädet erikseen selän taakse. Sitten jokaisen pojun kroppaan piirrettiin tussilla eri kokoisia ympyröitä ja niihin pistemääriä, jotka olivat sitä isompia mitä pienempi ympyrä oli kyseessä. Tuomo haki sisältä korillisen kananmunia ja piirsi kengällään maahan viivan, jonka takaa munia heitettäisiin pojuja kohti.

Tuomo näytti ensin mallia. Hän heitti ensimmäisen munansa Mikaa kohti ja se läsähti suoraan toiseen nänneistä rikkoutuen ja levittäen sisälmyksensä pitkin karvaista rintaa ja mahaa.

  • 30 pistettä! Tuomo huudahti.

Laitoin pisteet ylös ja kokeilin itse seuraavaksi. Tähtäsin Lauria kohti ja osuin pojuani reiteen, jolla sain 20 pistettä. Ville tähtäsi myös Lauria kohti osuen suoraan munille. Pojuni murahti hieman, kun muna iskeytyi vasten kiiman korventamia kasseja.

Tätä jatkui hyvän tovin. Lucas sai myös osansa munista, jotka värjäsivät pojun tummahkon ihon vaaleammaksi. Lucaksen päältä munat jatkoivat valumistaan alas Laurin ja Mikan kasvoille ja siitä kroppaa pitkin aina munille saakka. Ei mennyt kauaa, kun alakerran kaksikko oli yltä päältä kananmunan peitossa. Munan niljakas rakenne otti oikein hyvin kiinni karvoihin ja jähmettyi niihin kesäpäivän kuumuudessa.

Munat alkoivat loppumaan, mutta niin näytti pojujen kärsivällisyyskin. Laurin kasvot olivat mutrussa, kun kananmunaa valui pään sängeltä alas poskia pitkin. Vieressä jököttävä Mika näytti erityisen kärsivältä, kun aiemmin kusen korventama kroppa oli nyt yltä päältä munassa. Kumpikaan kaksikosta ei kuitenkaan valittanut, vaan kesti rääkin murahtelemalla aina väliin.

Lopulta heittokisan voittajaksi julistautui Ville, joka sai palkinnoksi päättää kenet astuisi ensimmäisenä. Lauri ja Lucas käskettiin noutamaan Tuomon väsäämä astutusalusta, johon sonni voitiin sitoa tiukasti nelinkontin. Ennen astumisia sonnit piti kuitenkin huuhdella hyvin, joten Tuomo tarttui puutarhaletkuun. Kylmä vesisuihku iskeytyi ensin Mikaan, joka ärähti tuskaisena. Lauri ja Lucas saivat luvan hinkata kananmunan ja kusen irti isukin mahtavista karvoista. Panin merkille, kuinka Mikan tykki oli puoliheijarissa kaikesta rääkistä huolimatta.

Sama pesu tehtiin myös Laurille ja Lucakselle. Latinopojan lerssi heilui komeasti valtavien kassien säestämänä. Se loi huvittavan kontrastin Laurin lukittujen vehkeiden kanssa.

Ville oli valinnut Laurin astuttavaksi. Pojuni kiinnitettiin penkkiin niin, että vaalean karvan peittämä perse oli ahnaasti tyrkyllä. Mika ja Lucas käskettiin polvilleen seuraamaan esitystä.

Villen ei tarvinnut juuri houkutella kaluaan hommaan. Pian oli Laurin reikä liukastettu ja Villen kyrpä jo kolkutteli reiällä. Kuului matala murahdus, kun pojuni reikä laajeni Villen kalun vaikutuksesta. Ville ei aikaillut, vaan aloitti armottoman tikkaamisen välittömästi. Lauri murahteli ja puhkui naama punaisena. Oma kaluni alkoi ottamaan eteen. Vilkuilin Mikaa, jonka oma kyrpä alkoi sekin kurkottelemaan taivasta kohti.

Aurinko porotti kirkkaana Laurin vaalealle selälle, kun Ville souti kyrpänsä kanssa sonnipojuni reikää. Laurin lukittu kalu roikkui raskaan näköisenä metallivankilassaan mällisäkkien seurana. Pojuni murahtelu syventyi ja kiihtyi entisestään. Ville ei vaikuttanut olevan vielä lähellä tulemista, vaan vuoroin kiihdytti ja hidasti tahtiaan nautintoaan pidentääkseen. Laurin siveysvyö näytti räjähtävän kaikesta siihen kerääntyneestä paineesta.

  • Herra nyt tulee! Lauri kerkesi huutaa ennen kuin paksu mälli purkautui siveysvyön raoista.

Koko pojuni kroppa vavahteli laukeamisen tahdissa. Hikipisaroita tipahteli maahan, ja punoittavat kasvot olivat syvillä uurteilla. Ville kiihdytti loppuhuipennukseen ja laukoi omat tavaransa syvälle Laurin reikään.

  • Sehän meni hyvin, vieras tokaisi kömpiessään seisomaan.

Irrotin Laurin penkistä ja autoin pojuni seisomaan. Kopeloin mällin peittämää siveysvyötä ja samassa käskin Mikan ja Lucaksen konttaamaan luokseni.

  • Nuolkaahan tää puhtaaksi.

Kaksikko totteli mukisematta. Molempien kalut heiluivat ylväässä seisokissa. Olin hieman yllättynyt kuinka innokkaasti Mika nuoli poikansa lukittuja sukukalleuksia puhtaaksi. Silmät suljettuina tuo sonni piti huolen siitä, että pojuni kulkuset olivat taas edustuskunnossa.

Juuri kun Ville oli saanut vaatteet takaisin päälleen, soi hänen puhelimensa. Lyhyen puhelun jälkeen Ville kääntyi muiden puoleen:

  • Tuli yllättävä työjuttu. Joudun valitettavasti jättämään teidän mahtavan seuran.
  • No, ei voi mitään. Harmi juttu kyllä, kun just päästiin vauhtiin, Tuomo totesi.
  • Samat sanat, sanoin heti perään. – Oli kyllä oikein kivaa. Käykäähän pojut sanomassa kiitokset vieraalle.

Lauri ja Mika konttasivat Villen eteen ja nousivat polvilleen. Päät olivat kunnioittavasti hieman painuksissa. Mika aloitti:

  • Kiitos herra, että sain palvella teitä. Olisin mielelläni jatkanut palvelusta pidempäänkin. Anteeksi vielä herra siitä eilisestä. Lupaan käyttäytyä jatkossa paremmin.
  • Anteeksipyyntö hyväksytty, Ville virnisti. – Toivotaan, että näemme vielä joskus tulevaisuudessa.
  • Kiitos herra, Mika sanoi ja antoi puheenvuoron Laurille.
  • Kiitos mahdollisuudesta palvella teitä herra. Herran ansiosta sain uusia ja hienoja kokemuksia. Toivottavasti saan palvella herraa jatkossakin.
  • Ilo oli täysin minun puolellani poju, Villen virne vain laajeni, kun hän taputteli Laurin yhä punoittavia poskia.

Villen ja Lucaksen lähdettyä Lauri komennettiin ruoanlaittoon, kun taas Mika joutui jälleen ratsun rooliin. Tuomo satuloi kovia kokeneen körmyn tottunein ottein ja ratsasti tällä ympäri tilaa. Seurasin tätä näytöstä jonkin matkan päästä. Tuomon lyönnit ja Mikan matala murahtelu kantautui satunnaisesti minunkin korviini. Pohdin mielessäni, kuinka kauan Mika jaksaisi tällaista rääkkiä.

Lauri tuli ilmoittamaan ruoan olevan valmista. Käskin pojuani kutsumaan Tuomon ja isukkinsa syömään. Pian kuulin Mikan tömistelyn ja läähätyksen. Kuola valui solkenaan sonniratsun suusta ja karvainen kroppa kiilteli hiestä.

Taivas oli mennyt yllättäen pilveen. Juuri kun olimme kaikki päässeet sisälle, alkoi ulkona sataa. Tuomo kääntyi Laurin ja Mikan puoleen virnistäen:

  • Menkäähän pojat tuonne ulos salin ikkunan alle niin voidaan ihastella teitä samalla kun syödään.

Ilmeet kaksikon kasvoilla olivat väsyneet ja ilottomat, mutta he tiesivät jo oikein hyvin, ettei kannattanut sanoa vastaan. Niinpä he kiersivät kiltisti talon toiselle puolelle patsastelemaan.

Istuimme Tuomon kanssa valmiiksi katettuun pöytään. Katsoin ulos ikkunasta, jota yhä voimistuva sade pieksi. Aivan ikkunan takana seisoivat sonnimme oikeaoppisessa asennossa kädet selän takana ja jalat leveässä haara-asennossa. Päät olivat painuneet alas luultavimmin piiskaavan sateen takia. Mikan leveä rintakehä nousi ja laski huomiota herättävästi, kun hän yritti toipua äskeisestä ratsastuksesta. Lauri seisoi käytännössä hievahtamatta paikallaan, aivan kuin hän olisi oikea patsas. Siveysvyössä viruva kalu oli vetäytynyt kropan lähelle täyttäen vain puolet tyrmästään.

Ruokailun jälkeen Tuomo kävi noutamassa pojut sisälle. Hieman yllättäen Tuomo käski kaksikon oikeaan suihkuun ja lepäämään sen jälkeen yläkerran aulan patjoilla. Nyt tajusin niidenkin tarkoituksen. Ennen lepohetkeä kävin vielä lukitsemassa Mikan kalun siveysvyöhön vahinkojen välttämiseksi.

Loppupäivä oli sateinen ja se kului meillä kaikilla pääasiassa sisätiloissa. Mika kärsi loput rangaistuksestaan hakemalla polttopuita päärakennukseen ja saunalle, alasti totta kai. Lauri puolestaan toimi minun ja Tuomon leikkikaluna, jota kopeloitiin ja härnättiin surutta. Kaikista pahinta olisi, jos orjat maleksisivat toimettomina.

Päivä kääntyi iltaan, joten oli taas aika lukita sonnit karsinaansa. Äänettöminä kaksikko marssi edellämme parakkiin, jossa tuntui leijuvan pysyvä hien ja kiiman tuoksu. Tuomo lukitsi ovet huolella, minkä jälkeen vetäydyimme hänen työhuoneeseensa. Tilan isäntä avasi kuva- ja ääniyhteyden parakkiin, jossa oli aluksi aivan hiljaista. Lauri ja Mika makasivat selällään omissa punkissaan. Lopulta Lauri avasi keskustelun:

  • Ei kyllä toisaalta haittaa, että se Ville joutui lähtemään.
  • No ei, Mika tyytyi vastaamaan.
  • Ne tais kuluttaa sut loppuun sillä ratsastuksella?
  • Kyllä se kävi kunnon päälle. Mutta rangaistus on silti kärsittävä.
  • Niin mutta ihan ymmärrettävä se sun tekos oli siinä tilanteessa, Lauri käänsi kylkensä isäänsä kohti.
  • Ehkä normaalissa tilanteessa, mutta sun pitää ymmärtää, että me ollaan nyt eri asemassa. Me ei olla tasa-arvoisia herrojen kanssa.
  • Niin kai se sitten on.

Kaksikko hiljeni ja vaipui lopulta uneen. Toivotin Tuomolle hyvät yöt ja painuin itsekin pehkuihin. Jäin vielä miettimään Mikan sanomisia, jotka kuulostivat siltä kuin hän olisi ollut jo vuosia orjan asemassa. Selkeästi hänellä oli halu alistua, mutta eilisen kaltaisissa tilanteissa hän saattoi lipsua roolistaan. Se oli kuitenkin varmaa, etten ollut luovuttamassa hänen suhteensa.

Heräsin jo varhain enkä saanut enää unen päästä kiinni. Hetken sängyssä pyörittyäni päätin marssia parakille. Sisällä parakissa kuului ainoastaan Laurin hiljainen tuhina ja Mikan matala hengitys. Hiivin Mikan viereen ja herätin hänet ravistelemalla olkapäätä. Mikan silmät aukenivat vähitellen. Käskin häntä kuiskaten olemaan hiljaa ja seuraamaan minua ulos. Lukitsin Laurin sisälle, minkä jälkeen marssitin Mikan saunalle.

Aamun kosteus oli tarttunut nurmikkoon, jota Mikan järkälemäiset ja alastomat jalat talloivat alleen. Päässäni pyöri miljoona eri ajatusta, mutta keskityin nyt vain olennaiseen eli edessäni askeltavaan isukkiin.

Saunalla käskin Mikan seisomaan eteeni orja-asentoon samalla kun istahdin vastapäiselle penkille. Mittailin katseellani tuota järkälettä. Näytti ihan siltä kuin käsivarret olisivat paisuneet entisestään tämän reissun aikana.

  • Miten tosissaan sä oot tämän alistumisen suhteen? kysyin katse Mikan vielä unisissa silmissä.
  • Täysin tosissaan, herra. Toivottavasti se on näkynyt käytöksessäni.
  • Onhan se näkynyt, sitä ei voi kiistää. Ja oot pitänyt tuota siveysvyötäkin jo viikkokausia, viittasin katseellani muoviseen kaluvankilaan.
  • Kiitos herra. Tätä siveysvyötä on kunnia kantaa.
  • Mahtava kuulla, hymähdin. – No jos oot täysin tosissaan tämän suhteen niin tehtäiskö me sullekin samanlainen sopimus mitä Laurille? Olisit sen jälkeen virallisesti orjan asemassa.

Mika ei aluksi vastannut mitään. Kasvot olivat jähmettyneet paikoilleen. Ainoastaan rintakehä nousi ja laski hengityksen tahdissa.

  • No, miten on?
  • Kyllä se sopii herra, Mika sai ulos suustaan.
  • Mainiota. Minäpä alan heti valmistella sopimusta. Pyydetään Tuomo siihen todistajaksi.

Siirryimme Mikan kanssa päärakennukseen, jossa Tuomo jo aamuvirkkuna puuhaili. Käskin Mikan valmistaa meille aamiaista samalla, kun keskustelin Tuomon kanssa suunnitelmistani. Häntä ei tarvinnut taivutella todistajan rooliin. Kysyin samalla Tuomolta oliko hänellä tarjota jonkinlaista kaulaketjua väliaikaiseksi omistuksen merkiksi. Tuomo vastasi hänellä olevan parempi vaihtoehto, jonka paljastaisi seremonian lopuksi.

Aamiaisen jälkeen kävin noutamassa Laurin parakista. Pojuni oli hiljainen eilisen rääkin jäljiltä enkä itsekään ollut juttutuulella ajatuksieni pyöriessä tulevassa.

Sisällä pirtissä käskin Laurin nurkkaan polvilleen. Keskelle lattiaa Tuomo oli järjestänyt pienen ’’alttarin’’ sohvapöydästä ja tyynystä. Mika istutettiin polvilleen tyynylle. Kävin Tuomon kanssa viimeistelemässä ja tulostamassa sopimuksen. Se oli käytännössä samansisältöinen Laurin sopimuksen kanssa. Asetuimme Tuomon kanssa seisomaan pöydän toiselle puolelle Mikaa vastapäätä. Tuomo aloitti:

  • Olemme kokoontuneet tänne liittämään virallisesti yhteen Herran ja orjan. Tällä sopimuksella vahvistetaan se liitto, joka käytännössä on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Luen nyt seuraavaksi sopimuksen ehdot.

Tuomo luetteli orjan ja Herran tehtävät ja velvollisuudet. Korviani hieman kuumotti mitä pidemmälle listassa päästiin. Ajatella, että pian tuo koko jässikkä olisi virallisesti minun vallassani!

  • Onko kenelläkään tässä huoneessa jotain tätä virallistamista vastaan?

Katsoin nyt Lauriin, jonka katse oli lukittunut isäänsä. Kasvot olivat tutun ilmeettömät, mutta silmissä näkyi sekoitus hämmennystä, iloa ja ylpeyttä. Suu pysyi visusti kiinni.

  • Jos ei, niin julistan teidät Herraksi ja orjaksi! Voitte nyt allekirjoittaa sopimukset.

Heti allekirjoitusten jälkeen Tuomo kaivoi taskuistaan esiin älykellon näköisen vekottimen, jonka hän kiinnitti Mikan lukittujen elinten juureen. Toisessa kädessään hänellä oli pieni kaukosäädin, jota hän nyt painoi. Mika ulvahti korvia huumaavasti ja painui kaksin kerroin.    

  • Tämä vehje antaa sähköiskuja suoraan munille. Tässä kaukosäätimessä on viisi eri voimakkuutta iskuille, tuo oli kakkonen. Akku kestää normikäytöllä noin parisen viikkoa. Tähän saa myös vara-akun, joten iskut ei jää antamatta sen vuoksi, ettei olisi virtaa. Pysyy orja hyvässä nuhteessa, Tuomo selitti ja ojensi säätimen minulle.
  • Vais niin, hymähdin. – No onhan tämä kyllä monikäyttöisempi kuin se kaulaketju. Pitää sekin toki vielä hankkia.

Mika oli päässyt takaisin polvilleen, kun painoin säätimestä uudestaan kakkosta. Karjaisu oli yhtä kova tälläkin kertaa ja ukko painui miltei lattiaa vasten.

  • Kiitos kovasti. Tätähän pitää harkita Laurillekin.
  • Eipä mitään. Minä lähetän sulle linkin, josta noita voi tilata.

Seuraavaksi oli aika syöttää sonnit ja pistää ne työhommiin. Tällä kertaa halusin Mikan ojan kaivuuseen ja Laurin jatkamaan ruohon leikkuuta.

Päivästä oli tulossa kuuma, sen tunsi jo nyt. Mika käveli edelläni pää painuksissa lapio toisessa kädessä. Pitelin kädessäni kaukosäädintä, jolla annoin ilman varoitusta ykkösen verran sähköä. Mika murahti ja hiljensi vauhtia.

  • Ei pysähdytä orja! käskin välittömästi.

Mika keräsi itsensä ja jatkoimme matkaa. Päästyämme ojalle laitoin Mikan rehkimään sellaista vauhtia, että tämä taatusti tietäisi uuden asemansa. Pian Mikan selällä ja rinnalla valui noroina hikeä, joka tipahteli lopulta maahan. Matala ärinä ja puhina säesti tätä komeaa näytöstä.

Päivä oli ehtinyt puoleenväliin, kun Mika rojahti istumaan ojan pohjalle puuskuttaen.

  • En jaksa herra enää, uusi orjani sai sanottua puuskutuksen lomasta.
  • Vai et jaksa, tivasin katse tiukasti Mikassa.

Pyörittelin kädessäni kaukosäädintä. Sitten väänsin sen toiseksi korkeimpaan asentoon ja annoin kunnon tujauksen sähköä sonnin munille. Mika karjaisi sellaisella voimalla, että sen kuuli taatusti koko seutukunta. Valtava kroppa painui kylkiasentoon ojan pohjalle.

  • Alkaako nyt kiinnostamaan?

Mika ei vastannut mitään, mutta kömpi aluksi polvilleen ja siitä seisomaan. Hikisenä ja likaisena hän tarttui lapioon ja jatkoi yksitoikkoista työtään.

Päivä painui lopulta iltapäivän puolelle ja oli aika lopetella työhommat. Käskin täysin nuutuneen ja hiestä märän orjani nousta ylös ojasta. Kävelimme päärakennukselle tuttuun tyyliin, Mika edellä ja minä hänen perässään. Saavuimme sinne hieman ennen Lauria ja Tuomoa.

  • No mites meni päivä, tarviko tämä kannustusta? Tuomo kysyi nyökäten Mikaa kohti.
  • Ihan hyvin se lopulta meni, mutta ei sujunut ilman pientä kannustusta, virnistin.

Huuhtelimme pojut puutarhaletkuilla enimmistä lioista. Tuomo tarjoili jo tutuksi tulleen orjaruoan kippoihin eteemme. Molemmat pojut ahmivat ruokaa niin nopeasti kuin pystyivät. Kaukana muistoissa olivat ne ajat, kun ei ruoka maistunut.

Siinä Mikan mahtavaa selkää seuratessani alkoi etumukseni pullottaa uhkaavasti. Ennen minun ja Tuomon ruokailua halusin vielä testata Tuomon astutusalustan. Käskin Mikan ja Laurin kontata nurmikentälle, jolla Lauri oli jo aiemmin astuttu. Siellä tuo alusta vielä seisoi yksinäisenä.

Minun ja Tuomon voimin Mika saatiin nopeasti sidottua alustaan. Lauri laitettiin seuraamaan vierestä. Mikasta huokui miehinen ja aavistuksen verran multainen tuoksu. Vartalolta tipahteli vesitippoja maahan. Liukastin karvaisen reiän ja oman täydessä seisokissa jyskyttävän kaluni. Pian Mikan reikä oli täynnä oikeaa tavaraa. Sonnin matala murahtelu ja kiimassa supisteleva reikä saivat kaluni lähelle laukeamista hetkessä. Hillitsin itseni enkä kiihdyttänyt heti tahtia. Halusin nauttia tästä hetkestä täysillä.

Hapuilin maasta kaukosäätimen ja päätin antaa ykkösen tasoisen iskun ihan vaan huvikseni. Mika murahti astetta kovempaa ja yritti päästä irti kahleista. Kiihdytin hieman tahtia. Seuraavaksi annoin kakkosen tasoisen iskun, mikä sai aikaan karjaisun ja vavahduksen, joka heilutti minuakin. Panin nyt kiihtyvällä tahdilla tuota isukkia. Sivusilmällä tarkkailin, että Lauri oli seurannut herkeämättä tätä näytöstä.

Lopulta en kestänyt kovin kauaa, vaan laukaisin lastit syvälle Mikan reikään. Me molemmat ähisimme ja puhisimme. Itsellenikin oli kihonnut hiki pintaan iltapäivän helteessä. Irrottauduin Mikasta, jolloin Tuomo iski tämän kimppuun. Isäntä vaati saada kaukosäätimen itselleen, jolla hän alkoi jakelemaan ilkeän näköisiä iskuja Mikan munille. Tuomon tikkaaminen ja iskujen antaminen sointuivat sulassa sovussa yhteen. Pihapiirin täytti Mikan voimistuva karjunta sekä Tuomon miehinen voihkinta. Tuomon purkaus Mikan sisälle tapahtui samalla, kun sonni sai tujauksen sähköä munilleen.

Mika oli sen verran voipunut kaikesta käsittelystä, joten laitoimme Laurin yksinään valmistamaan päivällistä. Päästin Mikan irti kahleistaan ja annoin tälle luvan käyttää päärakennuksen suihkua. Menin itsekin sisälle ihailemaan Laurin alastonta peppua ja selkää, kun tämä puuhaili keittiössä.

  • No miltäs tuo äskeinen näytti? kysyin.
  • Oikein hyvältä herra, Lauri vastasi sen enempiä miettimättä. – Olisinpa saanut olla toisen orjan tilalla.
  • Varmasti olis se kelvannut.

Samassa Mika saapui suihkunraikkaana keittiöön. Kassit pullottivat turpeina siveysvyön alla. Käskin hänet polvilleen seuraamaan, kun toinen pojuni kattoi pöydän. Lauri kävi ilmoittamassa Tuomolle ruoan olevan valmista ja siirtyi isänsä viereen polvilleen seuraamaan herrojensa ruokailua.

Loppuviikko sujui käytännössä samanlaisissa merkeissä. Laurin ja Mikan päivät kuluivat työhommissa minun ja Tuomon toimiessa työnjohtajina. Välillä toinen sonneista sai toimia ratsuna minulle ja Tuomolle. Iltapäivä ja ilta olivat rentoutumisen aikaa ainakin meidän herrojen osalta. Orjakaksikko sai mällit jokaiseen kuviteltavissa olevaan paikkaan. Orjien omat munat sen sijaan pysyivät visusti lukossa.

Sunnuntai-iltana oli lähdön ja samalla palkanmaksun hetki. Pojut olivat ryhdikkäästi polvillaan päärakennuksen edessä kädet selän takana, kun Tuomo latoi seteleitä käteeni. Tällä kertaa sonnit oli puettu, kun piti palata ihmisten ilmoille.

  • Kiitos tästä viikosta, totesin Tuomolle. – Ei tämä rahallinen korvaus ole arvokkain asia, jonka täältä sai mukaan.
  • Kiitos vaan itsellesi. Oli näistä kahdesta oikeasti apuakin, vaikka aluksi ehkä vähän epäilin näitä.

Lopuksi käskin pojujani kiittää Tuomoa mahdollisuudesta palvella häntä. Pakkauduimme autoon Mikan ottaessa jälleen kuskin paikan. Kotimatka sujui varsin hiljaisissa merkeissä. Jokainen meistä kolmesta oli varmasti omalla tavallaan voipunut tästä reissusta.

Janin taistelu

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Jani saa mahdollisuuden pitkään kaivattuun orgasmiin.

 Juhani Koskenniska hieroi ohimoitaan. Hänet oli viikko sitten määrätty tutkinnanjohtajaksi juttuun, joka koski ratkaisemattomia katoamistapauksia ympäri Suomea. Yhdistävänä tekijänä vaikutti olevan kadonneiden nuori ikä ja miespuolisuus.

  • Ei läpimurtoa näkyvissä?

 Koskenniska katsahti taakseen löytäen kollegansa kysyvät kasvot.

  • Ei niin minkäänlaista. Millä logiikalla näin iso joukko katoaisi eri puolilla Suomea samoihin aikoihin?
  • Ehkä ne ei kadonneet omasta tahdostaan, kollega ehdotti.
  • Meinaatko että ne ois kidnapattu?
  • En sulkis sitä vaihtoehtoa kokonaan pois.

 Koskenniska jäi makustelemaan koko päiväksi kollegansa ajatusta. Vielä tosin puuttui motiivi.

 Osastolla C-2 Jani heräsi summereista kaikuvaan meluun. Toisin kuin edellisellä osastolla, täällä varustukseen kuului oikea patja peittoineen ja tyynyineen. Hän venytteli alastonta kehoaan peiton suojissa muutaman minuutin ennen kuin hänen oli pakko nousta ylös.

 Jania kohtasi joka aamuinen ongelma. Kivenkova aamustondis oli erityisen kova häneen kokeillusta aineesta johtuen. Ilman tuota ainetta Jani olisi hoidellut aisansa löysäksi minuutissa, mutta nyt hän sai kärvistellä varpaissa asti tuntuvassa kiimassa. Naama mutrulla omiaan mutisten hän noukki punaiset shortsit seinäkoukusta ja taisteli saadakseen ne jalkaan.

 Tällä uudella osastolla ruokalakin oli mitoitettu neljän asukin mukaan. Enää ei tarvinnut seistä asennossa sellien ulkopuolella, vaan kohteiden piti olla ajoissa pöydän ääressä välttääkseen rangaistuksen. Sen Jani ainakin oli oppinut niiden parin viikon aikana, jotka hän oli ehtinyt uudessa kodissaan viettää.

 Ruokalan pöydän äärellä istuikin osaston kaksi muuta asukkia. Toinen oli vasta 18-vuotias Jiri, ja toinen Janin ikäinen Samu. Jani istui Jiriä vastapäätä mutisten molemmille huomenet.

 Hetkisen kuluttua Iirokin liittyi heidän seuraansa istahtaen Janin viereen. Sekunnin ajan nuorukaisten jäntevät käsivarret hipaisivat toisiaan, mikä sai molemmat vilkaisemaan toisiaan refleksinomaisesti. Iiron vihreät silmät saivat Janissa aikaan oudon reaktion, jollaista hän ei ollut kokenut pitkään aikaan. Kokiko hän jotain etäisesti samanlaista tyttöystävänsä kanssa silloin joskus? Ei kai nyt sentään.

 Ruoan tarjoili yksi vartijoista suoraan pöytään. Tällä osastolla vartijoilla oli univormunaan musta kauluspaita yhdistettynä tiukkoihin, mustiin housuihin. Hiukset oli leikattu lyhyiksi. Janista näytti siltä kuin vartijat olisivat klooneja toisistaan.

 Ruokailu sujui hiljaisissa merkeissä, mutta Jani tunsi taas tuon oudon jännitteen hänen ja Iiron välillä. Heidän edessään istuvat pojat olivat heille varsin etäisiä, joten he olivat syventäneet tuttavuuttaan isoin harppauksin. Ensimmäistä kertaa tässä laitoksessa Jani tunsi olonsa hieman kotoisaksi.

  • Onko syönnit syöty? vartija murahti nurkasta.

 Nelikko nyökkäsi.

  • Te kaks meette salille, vartija osoitti Jania ja Iiroa. – Ja te kaks seuraatte mua, hän käänsi katseensa Jiriin ja Samuun.

 Iiro hymyili ohimennen Janille. He poistuivat ruokalasta käytävään, josta lyhin matka salille kulki Iiron sellin kautta. Sisällä sellissä Iiro kuitenkin pysähtyi. Jani tapitti tyhmän oloisena toverinsa selkää ennen kuin tämä kääntyi häntä kohti. Yhdessä sekunnissa Iiro oli kiinni Janin vartalossa, poski vasten poskea. Pitkän hetken ajan Jani seisoi jähmettyneenä prosessoiden tapahtunutta. Iiron shortsien alla tuntui kovana vanha tuttu siveysvyö. Hitaasti Jani nosti kätensä Iiron ympäri laskien ne tämän alaselälle. Iirosta huokuva lämpö oli jotain mitä Jani oli yön hiljaisina hetkinä ehkä eniten kaivannut. Läheisyydenkaipuu. Se oli se sana, jota Jani oli mielessään hakenut.

 Iiro oli vaivihkaa vienyt kätensä Janin selälle. Nyt hän veti Jania lähemmäs itseään vasten samalla painaen poskensa kiinni Janin kasvoihin.

  • Kohta pitää mennä, Iiro kuiskasi.
  • Joo, Jani pystyi tuskin kuiskaamaan.

 Jani tunsi Iiron otteen heikkenevän ja lopulta irrottautuvan kokonaan. Ilma tuntui paljon viileämmältä ihoa vasten nyt kun Iiro ei enää ollut häntä vasten.

  • Tuu.

 Jani seurasi Iiroa aamuauringon valaisemaan saliin tajuamatta vieläkään kokonaan mitä äsken oli tapahtunut. Vartija oli käskenyt heitä seuraamaan päivittäistä rutiiniohjelmaa, joka heidän oli pitänyt opetella läpikotaisin ulkoa.

 Alkulämmittelyjen jälkeen Iiro alkoi treenaamaan jalkojaan sarjoissa samalla kun Jani veti leukoja. Jääkiekkotaustan omistava Jani ei tarvinnut paljoa lisätreeniä jaloilleen, mutta solakampi Iiro hyötyi siitä paljon. Tai niin heitä valvovat miehet uskoivat.

 Vaihdellen laitteita ja lyhyitä taukoja pitäen aamupäivä kului hiljalleen. Jani odotti koko ajan jonkun astuvan ovesta sisään ja antavan heille tuntuvan rangaistuksen Iiron sellin tapahtumien johdosta, mutta ovi ei käynyt.

 Jani oli juomassa vettä seinässä olevasta hanasta, kun hän tunsi kuuman käden hartioillaan.

  • Sä näytät olevas muissa maailmoissa, Iiro totesi.

 Jani ei tiennyt kuinka tosissaan hänen toverinsa oli. Iiron hikinen käsi liimaantui Janin hikistä kehoa vasten.

  • Ei ku mä mietin sitä aikasemmin tapahtunutta.

 Jani sulki hanan ja nousi ylös kumarasta asennosta. Iiron katse oli tavallisen viekas.

  • Ei ollu tarkotus ahistella. Mut ei täällä oikee oo muita.
  • Ymmärrän, Jani koitti hieman hymyillä. – Ei se mitään.

 Jani taputteli Iiron hiestä tahmaantunutta käsivartta. Ote ei irronnut, vaan Janin käsi jäi omituisesti kiinni Iiroon. Käsivarresta se nousi ylös olkapäälle, joka tuntui jomottavan lämpimältä treenin jäljiltä. Jani nosti katseensa varovasti Iiron silmiin, jotka leiskuivat lämpimästi. Iiro nojasi eteenpäin ja ennen kuin kumpikaan tajusi oli Iiro antanut hennon suudelman Janin poskelle. Yhtä nopeasti Iiro nojasi taaksepäin hymynkare huulillaan.

  • Et sä…ihan hetero oo ollu, Jani kuiskasi.
  • En mä ehkä.

 Jos heidän kalunsa olisivat olleet vapaina tulemaan, Jani olisi vähintäänkin runkannut Iiron seurassa tai antanut hänen tehdä sen puolestaan. Mutta se oli vain fantasiaa se.

 Treenit jatkuivat vielä jonkin aikaa, mutta ilmassa roikkui tietty jännitys. Ennen seuraavaa ruokailua he kävivät suihkussa, jossa ujous palasi orastavan kiinnostuksen tilalle. Varovaiset katseet sinkoilivat pienessä suihkuhuoneessa, mutta kaikki muu sujui niin kuin ennenkin.

 Ruokalassa säilyi sama istumajärjestys. Jiri ja Samu kertoivat olleensa jälleen kerran jossain yksitoikkoisessa ylläpitotehtävässä. Jani nyökkäili vaisuna. Iiro selosti hänenkin puolestaan heidän puuhansa hieman sensuroituna versiona.

 Juuri kun Jani oli saanut ruokansa syötyä, ilmestyi Koistinen ovelle. Tiukka katse Janissa hän käski tämän toimistoonsa.

 Jani totteli mahanpohjaa väännellen. Toimistossa Koistinen odotteli häntä seisoen kirjoituspöytäänsä vasten.

  • Haluatko tulla?
  • Ai niin ku siinä mielessä? Jani varmisti.
  • Juurikin siinä, Koistinen nojasi toiselle jalalleen. – Mulla olis sulle tarjous jonka käyttämällä saat mahdollisuuden saada vasta-ainetta sille aineelle jota suhun on pumpattu.

 Janin kehon lävisti huojennuksen aalto. Äärimmilleen jännittyneet lihakset rentoutuivat asteen lytistäen Janin ryhtiä hitusen.

  • O-otan tarjouksen vastaan.
  • Mainiota, Koistinen koitti jopa hymyillä. – Homma on loppujen lopuksi aika simppeli. Illalla kohtaat kehässä toisen kohteen joka on saanut samaa ainetta samoilla ehdoilla. Pääset iltapäiväksi treenaamaan matsia varten.

 Jani kuunteli selostusta sydän pamppaillen. Oliko hän valmis tappelemaan orgasminsa puolesta?

 Koistinen kutsui yhden vartijoista saattamaan Janin erilliseen treenitilaan. Jälleen ajettiin hissillä alemmille tasoille hiljaisuuden vallitessa. Jani ihmetteli kuinka harvoin hän näki toisia kohteita näillä reissuilla.

 Vartija jätti Janin yksin pienehköön treenitilaan, jota hallitsi keskelle asennettu nyrkkeilysäkki. Orpona vaelteleva Jani huomasi seinään kiinnitetyn lapun, joka toi mieleen ihka ensimmäisen ohjeistuksensa täällä.

 Lapussa kerrattiin ottelun säännöt. Janin mieleen tuli vapaaottelu tai vastaava, sillä sääntölista oli hädin tuskin puolen sivun mittainen. Ottelu kestäisi puoli tuntia ja jos kumpikaan ei sattuisi voittamaan voisivat tuomarit määrätä vartin lisäajan.

 Jani kurtisteli tummia kulmiaan. Lapussa tuskin oli listattuna jokaista poikkeusta ja pykälää, joita hänen vangitsijansa tuntuivat keksivän suoraan lennosta.

 Otteluun oli Janin laskujen mukaan useita tunteja, joten nuorukainen yritti selättää sisintään kalvavan epävarmuuden säkin hakkaamisella. Ohjeistuksen mukaan ottelijoiden ainoa varustus oli heidän lyhyet shortsinsa, joten ei mennyt kauaakaan kun Janin rystyset kipuilivat jomottavasti. Syvään huokaisten Jani vajosi istumaan seinää vasten. Mieli kävi ylikierroksilla ajatukset poukkoillen tulevan ympärillä.

 Janin arvioiden mukaan aikaa oli vielä runsaasti jäljellä odotettavaksi. Parasta siis käyttää jokainen mahdollisuus ajatusten selkeyttämiseksi, Jani ajatteli kun kierähti punnerrusasentoon. Hento hikikerros kiilteli jo valmiina hänen ihollaan, mutta punnertaminen sai hien oikein pursuamaan. Janin raskas huohotus sai pienen huoneen ilman paksuuntumaan. Neljänkymmenen punnerruksen jälkeen edes Janin vankeudessa vahvistuneet kädet eivät jaksaneet puurtaa vapisematta. Hampaat yhteen purtuina hän silti jatkoi yksinäistä taistoaan. Kasvot vääntyivät itsestään sotailmeeseen, ja hikikarpalot kutittelivat vieriessään kiinteää kehoa vasten.

 Janoisena ja voipuneena Jani rojahti lattialle. Toivuttuaan hän äkkäsi nurkassa seisovan vesipisteen. Vaivoin kompuroituaan ylös hän riensi juomaan menetetyt nesteet takaisin. Kädet tuntuivat vielä helliltä, mutta vielä hetki sitten vaivannut epävarmuus oli tiessään.

 Se palasi rymisten takaisin, kun huoneen ovi avautui. Jani vavahti, mutta ei kerennyt jäädä miettimään järkälevartijan taluttaessa hänet jo ulos. Käytävällä vartija harppoi sellaista tahtia, että Janilla oli vaikeuksia pysyä mukana.

  • Syö tämä, vartija murahti kesken kaiken ja työnsi Janin kämmeneen jonkinlaisen patukan.

 Jani popsi patukkaa hajamielisesti samalla kun mahanpohjaa kouri tuleva ottelu. Kaikesta päätellen nyt oli tosi kyseessä.

 Käytävän päässä häämötti ovi, joka totutusta poiketen oli läpinäkyvä, kuten oli koko päätyseinä sen ympärillä. Vartija avasi oven koodillaan ja työnsi Janin sisään pieneen koppiin. Vastapäätä läpinäkyvää ovea oli tavallinen ovi tavallisessa seinässä.

 Kopissa alkoi kuulua kaiuttimen rätinää ja miehen puhetta, josta tuli mieleen yli-innokas myyntimies:

‘’Hyvä yleisö siellä kotikatsomoissa! Toivon että olette valmiita seuraamaan näytöstä, jollaista ei löydä netin pimeimmistäkään syövereistä! Tässä puolen tunnin taistossa ovat vastakkain punaista väriä edustava kohde numero 725-97…’’

 Ovi Janin edessä liukui auki. Takaa paljastui kirkkaasti valaistu areena painimatolla varustettuna. Metalliaidat muodostivat häkin maton ympärille. Janilta jäi kiihkossaan huomaamatta suuret kamerat katon rajassa, jotka välittivät livekuvaa kotikatsomoihin selostajan lupauksen mukaisesti.

‘’…sekä sinistä väriä edustaa kohde numero 447-97…’’

 Nyt aukesi ovi painimaton toisella puolen. Janin sydän oli pysähtyä, kun matolle häntä vastapäätä asteli Olli, sotilaspoliisi, jonka perseneitsyyden hänet oli pakotettu viemään aiemmin. Olli ei enää näyttänyt siltä pellavapäiseltä kiltiltä naapurinpojalta, jona Jani oli hänet ensi kerran tavannut. Hiuksista ei ollut haiventakaan jäljellä, vaan niiden paikalla loisti kalju päälaki. Jani ei ollut uskoa todeksi sitäkään, miten Ollin vasenta hauista komistanut SP-nauha oli vaihtunut mustaan SP-tatuointiin.

‘’…ja kuten esitiedoista saatoitte lukea, on molemmille kohteille annettu tulemisen estävää ainetta, jonka vasta-aineesta kohteet pääsevät taistelemaan. Molemmat ovat olleet siis ilman orgasmia miltei kaksi kuukautta! Odotettavissa on raju ottelu, jolle taatusti seuraa jatkoa, sillä hävinnyt kohde joutuu toiseen otteluun jonkin toisen kohteen kanssa…’’

 Jani ja Olli vaihtoivat katseita selostuksen kaikuessa taustalla. Janin silmiin Olli näytti eläimelliseltä pedolta kaljuineen ja lihaksineen. Hän mietti pakostakin miltä hän näytti Ollin silmissä. Salaa hän toivoi näyttävänsä edes hitusen uhkaavalta, vaikka sisimmässään hän tunsi puhdasta pelkoa.

‘’…ja nyt tuomari saapuu julistamaan ottelun alkaneeksi…’’

 Sivuovesta saapunut tuomari kilisti kelloaan teatraalisesti ja siirtyi sivuun.

‘’…nyt jännitämme kumpi kohteista uskaltaa aloittaa, sininen näyttää valmistautuvan…kyllä, sininen aloittaa aggressiivisella hyökkäyksellä ja puskee punaisen mattoon!’’

 Jani oli vieläkin pihalla tapahtumista ja nyt hän oli jo joutunut Ollin selättämäksi. Tämä istui hajareisin Janin vyötärön päällä, mikä viimein herätti uinuvan taistelijan Janin sisällä. Lihaksensa äärimmilleen jännittäen hän kampesi Ollin päältään selälleen mattoon. Hän vielä yritti päästä tämän päälle, mutta Olli oli tilanteen tasalla ja puski Janin tieltään.

‘’…ottelu on näin saatu käyntiin, molemmat nousevat seisomaan…sininen alkaa taas lähestyä punaista, joka tällä kertaa on terävänä ja käy päälle ennen sinistä…’’

 Jani ja Olli puskivat ja mukiloivat toisiaan alkuun tasapuolisesti vuoron perään. Puolivälissä alkoi jo näyttää siltä että Olli saisi yliotteen. Raivoisasti sylki kaaressa lentäen tuo körmy puski päälle ja Jani pääsi takaisin jaloilleen vain vaivoin. Suussa maistui veri ja lihaksia jomotti. Selostajakin povasi Ollin voittoa. Vastoin omiakin odotuksiaan Jani sai Ollin hallintaansa. Ketterin liikkein ja hieman ennakoiden Ollin ryntäyksiä hän pääsi lopulta tämän selän päälle.

 Raskas huohotus ja hikisten kehojen mäiske toisiaan vasten loivat kehään testosteronia huokuvan tunnelman. Jani istui hajareisin Ollin lihaksikkaan selän päällä koittaen saada tämän jänteviä käsivarsia hallintaansa. Entinen sotilaspoliisi pyristeli vastaan raivoisasti murahdellen. Molempien mielessä siinsi orgasmi, joka toisi helpotuksen viikkojen piinaan.

 Sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta Olli pysyi maassa vaaditun ajan. Tuomari kilautti ottelun päättyneeksi ja julisti Janin voittajaksi 25 minuutin kohdalla. Jani kömpi omin jaloin ylös, mutta Ollia saapui hakemaan kaksi kaapinkokoista vartijaa, jotka riuhtoivat tappiotaan karjuvan Ollin ylös. Mitään vastusta nuorukaisesta ei enää ollut, mutta huuto jäi kaikumaan Janin korviin hänen poistuessaan areenalta.

Nujerrettu

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Tämäkin on hieman vanhempaa tuotantoa, tosin varsin lyhyttä sellaista.

 Nimeni on Valtteri ja olen 18-vuotias. Harrastan jenkkifutista, se minun on kerrottava heti, koska se taitaakin olla ainoa normaali asia minussa. Toinen harrastukseni on lukita nuorten, viriilien ja salskeiden nuorten miesten kaluja metallisiin koteloihin.

 Kun tarkemmin miettii, niin minäkin voisin olla yksi ”poitsuistani”. Miksi siis juuri minusta tuli avaintenhaltija?

 Kaikki lähti liikkeelle puolisen vuotta sitten, kun joukkuetoverini ja hyvä ystäväni Viljami kehuskeli pystyvänsä olevan vaikka vuoden runkkaamatta. Epäilin hänen sanojaan ja niinpä löin satasesta vetoa, ettei hän pystyisi siihen.

 Viljami joko lähtee täysillä mukaan juttuihin tai jättää kokonaan tulematta. Niinpä päädyimme lukitsemaan Viljamin kalun vuodeksi siveysvyöhön. Minä tietysti pitäisin avaimen varmassa tallessa poissa Viljamin ulottuvilta ja aina välillä kurkkaisin Viljamin boksuihin tarkistaakseni kaiken olevan kunnossa.

 Tieto vedostamme levisi yllätykseksemme joukkueemme ulkopuolelle. Niinpä sain nopeaa muitakin poikia lukittavakseni. En lyönyt samanlaista vetoa enää heidän kanssaan, vaan yhdessä sopien päätimme heille sopivan lukitusajan. Kai jokaisessa miehessä asuu pikku pervo, vaikka itse nautinkin turvallisesta avaimenhaltijan roolistani.

 Ville on poitsuistani uusin. Hän täyttää tänä vuonna yhdeksäntoista. Hän on seurustellut pitkänkin aikaa, mutta on jo miltei vuoden ajan elänyt sinkkuna. 

 Ensitapaamisella Villeä selkeästi jännitti. Puhe oli nopeaa ja kädet harhailivat siellä täällä. ‘’Jos sua jännittää liikaa niin voidaan me tehdä tää myöhemminkin’’, rauhoittelin häntä.

 ‘’Ei tarvi’’, hän vastasi jämäkästi. ‘’Alotetaan tää homma nyt niin en sit peräänny myöhemmin’’, hän selitti ja naurahti perään. Nyökkäilin, pyysin häntä ottamaan esiin ostamansa siveysvyön ja riisumaan housunsa.

 ‘’Avain tulee multa’’, huomautin kun Ville oli ojentamassa vyön mukana tullutta lukkoa. ‘’Siltä varalta että sulla ois vara-avain jossain piilotettuna’’.

 Villen paljastama lepomittainen kalu näytti siltä kuuluisalta katkaravulta. ‘’Stondiksessa se on jotain neljätoista senttiä’’, hän vakuutteli. Virnistin, aloin asettelemaan osasia paikalleen ja pian napsautin lukon kiinni. ‘’Noinko nopeesti se meni?’’ Ville hämmästeli. ‘’Menee se jos osaa’’.

 Runkkaustavoistaan hän itse sanoi seuraavaa: ”Mä runkkaan sillon ku ei oo mitään tekemistä. Yleensä illalla, ehkä joka toinen päivä.”

 Hän ei siis ollut mikään himorunkkaaja, kun vertaa muihin poitsuihini, mutta silti hän halusi päästää melansa vapaaksi joka viikonloppu.

 Sain häneltä viestin jo seuraavana iltana vyön asentamisesta: ”Tuu äkkiä mun luo ja tuo avain mukanas. Tää kotelo vituttaa niin saatanasti.” Olen jo tottunut tähän ensimmäisen illan epäröintiin ja niinpä vastasin seuraavanlaisesti: ”En tuu. Sä pysyt lukittuna vielä neljä päivää. Mietipä mitä sä voit tehä sillä sun jormallas viikonloppuna. ;)”

 Mutta Ville on tiukka kaveri, niin myös tässä asiassa. Pian kuulin hänen Corollansa pörräyksen, kun hän kaarsi etupihalleni. Katselin keittiön ikkunasta kun hän nousi ulos tuosta amiskotterosta rähjäinen lätsä keikkuen päälaellaan ja alkoi astelemaan kohti etuoveani. Asun vielä vanhemmillani, mutta he ovat paljon poissa kotoa.

 Sydämeni jyskytti kun mietin mitä tekisin Villen kanssa. Olen kyllä häntä fyysisesti isompi ja vahvempi, mutta Ville osaa olla halutessaan kova ja vakuuttava.

 Ovikello soi, mikä tarkoitti jahkailun olevan ohi. Hiivin hitaasti eteiseen ja avasin oven. Ville ei sanonut mitään, tuijotti minua vain hetken oudosti kiiluvilla silmillään ja astui sisään ohitseni.

 Kun käännyin ympäri, oli Ville jo riisunut puolet vaatteistaan ja oli juuri aikeissa riisua kenkänsä, kun tartuin hänen lihaksikkaan kovaan käsivarteensa. Puristin sitä omasta mielestäni lujaa ja sanoin: ‘’Usko jo, meidän sopimus pitää niin kauan kun on sovittu’’.

 Ville riuhtaisi itsensä helposti irti otteestani ja jatkoi riisumistaan. Kun kengät ja sukat olivat yhdessä mytyssä lattialla, oli risaisten farkkujen vuoro.

 Tajusin tilaisuuteni tulleen. Tartuin Villen ranteisiin hänen tuskaillessaan jumiin jääneen vetoketjun kanssa, kiersin hänen käsivartensa hänen selkänsä taakse ja painoin hänet vasten seinää.

 Ville ähisi ja kirosi kuin riivattu samalla yrittäen vapautua otteestani, mutta otteeni piti.  Pakko olikin pitää, sillä pelkäsin, mitä Ville tekisi minulle, jos vapautuisi.

 Äkkäsin eteispöydällä lojuvan ilmastointiteippirullan, jonka nappasin toisella kädelläni samalla kun painoin Villen käsiä vasten hänen selkäänsä omalla kehollani.

 Pyöräytin teippiä useamman kerroksen Villen ranteiden ympäri kunnes olin varma, että teippi kestäisi. Vähitellen löysensin otettani ja hymähdin hiukan. Olin onnistunut.

 En kuitenkaan muistanut jalkoja. Niinpä Ville kääntyi ympäri ja ryntäsi päälleni täydellä voimalla. Iskeydyin vastapäiseen kaapinoveen, mutta sain tilanteen pian taas hallintaani. Tartuin Villeä käsivarsista ja painoin hänet lattiaan.

 Nyt istuin hajareisin hänen alaselkänsä päällä. Me molemmat olimme hengästyneitä ja puhisimme sen mukaan hetken. Villen käsivarret olivat hiestä nihkeät. ‘’Sä haluut tehä tän sitten hankalamman kautta?’’ totesin ennemmin kuin kysyin.

 Ville vain ärähteli vastaukseksi. Hän ei selvästikään tiennyt mitä oli luvassa.

 Riisuin t-paitani ja samaan syssyyn sukkani ja farkkuni. Sitten revin Villeltä farkut jalasta paljastaen mustat Björn Borgin bokserit pinkillä vyötäröllä. Kouraisin molemmin käsin Villen kiinteitä pakaroita, mikä saa tämän vääntelehtimään vimmatusti.

 Revin lopulta bokseritkin jalasta, mikä paljasti minulle timmit, mutta silti pehmeät pakarat. Ja tietysti neitseelliset.

 Viimeistään nyt Ville tajusi mitä olin tekemässä.

 ‘’Et vitussa pane mua, vitun homo!’’

 Ville yritti päätään kääntämällä nähdä mitä oli tekeillä, mutta tuskin hän kaikkea näki.

 Riisuin itseltänikin bokserit ja tartuin välittömästi suorana sojottavaan kaluuni. Vetelin sillä muutaman vedon, mutta halusin ryhtyä tositoimiin mahdollisimman nopeasti.

 Sylkäisin käteeni muutaman kerran voidellakseni jormani. Sitten levitin Villen jalkoja ja tein sormillani tilaa kalulleni.

 Mielihyvän tunne oli uskomaton jo ensisenteillä. Tieto siitä, että Villen oma penis oli lukittuna eikä se voisi edes nousta seisomaan, oli itsessään niin kiihottava ajatus, että laukesin melkein heti.

 Pidättelin orgasmia kuitenkin niin pitkälle, että saisin muutaman kerran vedellä kaluani eestaas Villen anuksessa.

 Villen huuto oli korvia raastavaa, mutta samalla oudon kiihottavaa. Halusinkin tämän pikku paskan tuntevan viiltävää kipua perseessään vielä viikkojenkin päästä. Se opettaisi hänet kunnioittamaan sopimuksia.

 Mällit levitin Villen pakaroille. Kun enimmät tipat olivat valunneet ja hengitys tasattu, nousin ylös mennäkseni suihkuun. Villen jätin vielä lattialle makaamaan nöyryytettynä, miehuus riistettynä, lämpimän mällini tahrimana.

 Kun tulin suihkusta, kyykistyin alas Villen pään eteen ja kysyin oliko hän oppinut läksynsä.

 ‘’Mee vittuun homo!’’

 Villen vastaus sinetöi hänen kohtalonsa. Otin esille hänen oman mustan nahkavyönsä ja aloin piiskaamaan hänen mällin peittämiä pakaroitaan.

 Kullini nousi niin, että heitin lanteitani kiertävän pyyhkeen nurkkaan. Nyt olimme molemmat jälleen alasti.

 Ville huusi kivusta jälleen, nyt enemmän mitä viimeksi. Löin kymmenen iskun sarjoja, joiden lopussa aina kysyin oliko hän oppinut läksynsä.

 Vaati viisi sarjaa ennen kuin Ville oli nujerrettu. Hän todellakin oli kova ja itsepäinen, muttei

enää.

 Villen takamus punoitti kuin tomaatti, kun vapautin hänen kätensä. Hän nousi hiljaa, kääntyi ympäri, mutta piti katseensa maassa. Ikkunasta kajastavasta valossa kiiltelevä siveysvyö puki häntä hyvin.

 Olin nujertanut hänet.

Mieheni parittajana

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Hieman erilaisempaa tarinaa naisnäkökulmasta vuodelta 2017. Pitäisikö tälle kirjoittaa jatkoa?

Moi!

 Oon Sanna, kolmeekymppiä hätyyttelevä naisihminen. Päätin kirjottaa seikkailuistani joita ollaan harrasteltu mieheni Artun kanssa. Me ollaan asuttu Artun kanssa jo jokusen vuoden yhessä ja musta alkaa tuntua et häneen vois sitoutua pidemmäksikin aikaa. Nää mitä seuraavaks kerron vaan vahvisti mun tuntemuksia.

 En enää muista kummalta idea lähti. Sen kuitenki muistan et molemmat tykättiin siitä alusta asti. Ajateltiin siis että mä ikään kuin parittasin Arttua miehille jotka sit panis sitä. Maattiin sillon sängyssä vierekkäin ja huomasin kun sillä alko housuissa vähän pullottaa. Ja kyllä mäkin tunsin lämmön pakkaantuvan alapäähän. Panemisekshan se taas meni mut myöhemmin Arttu kerto olevansa täysillä mukana eikä vaan kyrpänsä vietävänä. Se oli joskus aiemmin jo kertonu olevansa kiinnostunu myös miehistä mut ei ollu uskaltanu vielä livenä kokeilla mitään.

 Ei sit muuta kun ilmotusta kaikille mahollisille seuranhakupalstoille. Liitin mukaan kuvan Artun kropasta ja selitin tarkkaan millanen mies ois tarjolla pantavaksi. Arttu kun ei oo mikään vinkuheinä vaan raavas mies karvoineen päivineen joten aattelin ettei ihan jokanen ois valmis sitä paneen. Tähdensin myös sitä että Arttu on koko ajan alistujan roolissa ja tekee niin kuin käsketään tiettyjen rajojen puitteissa toki. Mielessäni kyllä aattelin et kuinkahan moni malttaa pitää ohjaksia käsissään Artun kanssa peuhatessaan. En lähtenyt rajaamaan ikää mut kerroin Artun olevan reilu kolmikymppinen. Siinä kirjotellessani tunsin väristyksiä pitkin kroppaa. Mieli lähti laukkaan mielikuvissa joissa mies vaihtu toiseen mut Arttu pysy mukana. Mun nännit sojotti kovina rintsikoiden niitä ahdistamatta ja pikkareissa tuntu kosteelta. Hekumoin siinä hetkisen ennen kun lähetin ilmot netin syövereihin. Odottelin iltaan et Arttu pääsi töistä. Heti kun se pääs sisälle kävin sen kimppuun ja otin sen siinä eteisessä. Meillä on aina ollut tosi hyvä seksielämä eikä pelätä tehä alotetta. Arttu jäi mun alle kun mä ratsastin sen päällä. Kerroin et syötit oli nyt laskettu. Kerroin myös miten pelkkä ajatus oli saanut mut valtavaan kiimaan jota se sai nyt todistaa. Sekin sano tunteneensa painetta aisassaan koko pitkän työpäivän ajan mut sekään ei ollut halunnut helpottaa oloaan yksin. Jossain siinä kohti mä jo tulin ja annoin Artun lopuksi tyhjentää ittensä muhun.

 Meni pari päivää ilman vastauksia. Ei silti unohdettu asiaa vaan juteltiin siitä aina sopivassa välissä. Arttu mietti miten se sais pidettyä roolit oikeina tosipaikan tullen. Ehotin ekaks et jos sille laitettas meidän omissa leikeissä käytetyt käsiraudat käteen mut Arttu epäili voiko melkeen tuntemattomaan tyyppiin luottaa niin paljon. Ne kun oli ihan oikeet raudat joissa ei ollu mitään hätäavaussysteemiä kuten pornokauppojen leluraudoissa. Mietittiin kans sitä pitäskö mun tavata tää tyyppi ennen äksöniä mut hylättiin sekin idea. Lopulta päädyttiin siihen et painotetaan tälle panijalle et sen ainoo tehtävä on tyhjentää pussinsa Arttuun eikä sen tai etenkään Artun tarvitse välittää mistään muusta. Annoin Artulle tehtäväksi opetella sopivan alistuvaa asennetta tätä miestä kohtaan ja mietin jo mielessäni pitäskö sitä testata näin kahden kesken.

 Ei mennyt onneks viikkoakaan kun saatiin eka (järkevä) vastaus. Kyseessä oli aika nuori jamppa, 23v, mut jotenkin mä sytyin siitä vielä enemmän. Jotta homma pysyis kasassa sovittiin Artun kanssa ettei se saa nähä ilmotusta eikä vastauksia. Mä siis hoidin yksinään sen puolen. Tää vastauksen laittanu nuori mies oli nohevana poikana pistäny kroppakuvankin mukaan. Kerto meisselinsäkin olevan kookkaan puoleinen. Laitoin sille pari tarkentavaa kysymystä ja lähdin tekeen ruokaa. Hetkisen puuhailtuani puhelin piippasi viestin merkiksi. Yllätyin miten nopeeta vastaus tuli ja lisäks kuinka asialliselta tää tyyppi vaikutti. Se kerto pystyvänsä näkemään vaikka heti tänään. Mun mielikuvitus alko taas laukkaan omia latujaan. Mietin jo miten lähettäsin Artun suoraan iltavuorosta tän miehen luo pelkkä osote mukanaan. En heti vastannut takas mut laitoin Artulle viestiä asiasta. Se oli into piukeena viestiensä perusteella joten kielsin varmuuden vuoksi sitä runkkaamasta et se pysys kiimasena loppuillan.

 Lopulta tein päätöksen et Arttu menis suoraan pantavaksi vuoronsa päätteeksi. Hyörin kotona täpinöissäni tietämättä miten päin oikeen olla. En voinut seurata toimitusta eikä ainakaan vielä haluttu kuvata touhuja. Ootin sit sängyllä makoillen ja vähän väliä itteäni tyydyttäen Arttua kotiin. Kun kuulin oven käyvän, pomppasin välittömästi ylös. Suudeltiin ja kähmittiin taas pitkään eteisessä kunnes Arttu puotti pommin. Homma ei ollut todellakaan menny suunnitelmien mukaan. Aluksi kaikki oli mennyt hyvin, Arttu oli imeny tätä nuorempaa jamppaa ahnaasti samalla riisuen itteään. Pian olikin aika ryhtyä tositoimiin ja molemmilla oli lupaavat seisokit päällä. Paitsi no Artun ei pitänyt tehdä mitään omallaan. Toisin kävi kun selvis että ne ei ollut päässy edes panoihin asti. Tää toinen kaveri oli halunnut imeä myös Arttua joka ei voinut hillitä itteensä ja niinpä nämä kaks vaan otti suihin puolin ja toisin ja välillä runkkaili toisiaan. Arttu oli ollut niin kiimanen että oli tullu aika lailla reisille heti alkuun. Kuuntelin tätä selostusta inhon ja vitutuksen vallassa. Arttu kysy vielä varovasti tekiskö mulla vielä mieli mut mun fiilikset oli kaikonnu jo aikaa sitten. Toista se ois ollu jos kaikki ois menny niin kuin suunniteltiin.

 Siinä kun pyöriskelin sängyssä koittaen saada unen päästä kiinni aloin miettiin mikä mua tässä hommassa oikeen kiihotti. Olin jo kauan aikaa ollut kiinnostunut miesten välisistä touhuista ja homopornoa vilkuilin aina silloin tällöin mutta oma mies on kuitenkin aivan eri juttu. Ja kun muuten meidän seksielämä on jo mahtavaa niin miksi pilata se? Ehkä mussa on jotain dominan vikaa kun koko kropassa kihelmöi kun pääsen käskyttään mua kaks kertaa isompaa körilästä joka vois helposti heitellä mua pitkin seiniä.

 Meni varmaan viikko ennen kuin otettiin asia taas puheeksi. Seuranhakuilmot oli jääny avoimiksi ja kun avasin tätä varten tehdyn sähköpostin niin vastassa oli liuta vastauksia jos jonkinlaisilta miehiltä. Varmaan puolet meni roskiin surkean kirjotusasun tai lyhyyden takia mut yks ilmo herätti mun mielenkiinnon. Kyseessä oli nelikymppinen mies joka kerto olevansa rehellisesti täyshomo jossa oli vähän sadistinkin vikaa. Mieleen pomppas ne pari bdsm-pätkää joita olin katellu yks ilta. Ne oli vähintäänkin outoja vaikka jossain määrin vähän kinky olinkin. En silti halunnu heittää Arttua mihinkään kidutusluolaan joten kun päätin lopulta vastata viestiin kerroin tarkkaan mitä tuleman piti ja millä ehdoilla.

 Mainitsin varovaisesti asiasta Artulle joka innostu uudemman kerran. Sano olevansa vaikka heti valmis tosihommiin. Toppuuttelin vähän sen intoa ja muistutin mihin edelliskerran kiimasekoilut päätty. Se ymmärsi yskän mut sano olevansa aika voimaton kiimansa edessä. Jäin pohdiskelemaan tätä dilemmaa kunnes illalla sängyssä maatessa kerroin sille että huomenna se saa luvan hankkia itelleen siveysvyön. Arttu tiesi mistä oli kyse mut epäröi. Kertasin sille jälleen kerran faktat ja ettei sitominen tai kahleet sopineet ainakaan ekalle kerralle uuden tyypin kanssa. Sain sen vakuutettua aika nopeesti. Se jopa kysy joutuisko se pitään sitä vyötä ennakkoon ennen tapaamista johon en osannut vielä vastata. Oikeestaan ennen tuota hetkeä en ollu ees ajatellu tota mahollisuutta. Tunsin taas tutun tunteen valtaavan kehoni joten käskin Arttua antamaan mulle kunnon kielikylvyn. Se painu alas virne huulillaan. Viime päivien aikana kertyny kiima ja siitä johtuva turhautuminen purkautu nyt kertaheitolla. Otin tukevan otteen Artun päästä eka yhellä kädellä mut lopulta molemmilla ja painoin sitä mun haaroväliä vasten. Huohotin varmaan aika kovaa kun Arttu henkäisi jossain välissä olinko valmis panemaan. Vastasin tiukasti että panohommat on jäissä siihen asti kunnes Arttu on saanu parrua sisäänsä. Se tajus asian laidan viimestään sillon kun puristin sen poskia mun reisillä. Se voimisti vaan otettaan niistä ja alko hoiteleen klitorista. Se oli ehkä parasta suuseksiä tai ylipäätään seksiä mitä olin koskaan saanu. Vavahtelin kauttaaltaan kun tunsn orgasmin olevan lähellä. Ja ne huudot kuulu varmaan naapuriin asti mutta ne nyt on kuullu jo vaikka ja mitä. Kun Arttu viimein nousi seisomaan näin sen kyrvän täysseisonnassa. Se katto mua kysyvästi eikä ees uskaltanu koskee aisaansa ennen kuin myönnyin antamaan luvan. Melkein ehdin kiihottua uudestaan siinä katellessani sen raivosaa runkkausta mut se ei taaskaan kestäny kauaa. Tosin nää lastit oli poikkeuksellisen isot ja tuli niin paineella että ensilaukaukset lensi vastapäisen lipaston päälle. Naurettiin tolle varmaan viis minuuttia ennen kuin käytiin nukkumaan.

  Seuraava päivä meni kutkuttavan odotuksen vallassa. Arttu kuittasi viestillä hakeneensa siveysvyön ennen töiden alkua. Oli kuulemma ollu ‘’vähän’’ noloa kysellä myyjältä oikeankokoista mallia kun sitä ei hyllystä heti ollut löytynyt. Hykertelin viestille töissä ja muutama työkaveri ihmetteli mun ylitsepursuavaa hyväntuulisuutta. Mutisin jotain liibalaabaa vastaukseksi ajatukset jo illassa.

 Kotona sain tuttuun tapaan ootella muutaman tunnin Arttua joten päätin käyttää nuo tunnit hyödyksi. Googlailin tarkempaa tietoa näistä vöistä ja miten niitä edes käytettiinkään. Muutaman videon katottuani aloin pääsemään jyvälle. Arttu tuli vähän etuajassa kotiin kun halusi kuulemma päästä kokeilemaan uutta ostostaan mahollisimman äkkiä. Se passas mulle oikein hyvin ja niinpä passitin Artun heti ekana suihkuun. Se tepasteli sieltä ulos rehvakkaasti munasillaan jolloin huomasin sen puoliheijarissa heiluvan vehkeen. Mittailin väliin vyötä ja väliin Artun kalleuksia ja totesin ettei vyö voinut mitenkään mahtua sen päälle. Arttu selitti nolona että vyö asennetaan täysin löysän munan päälle. Jäin ihmettelemään ettenkö muista miltä Artun löysä kalu näytti. Todettiin sen olevan välillä liiankin innokas paisumaan seurassani.

 Samainen ongelma johti nyt siihen että jouduin olemaan hetkisen erossa Artusta kun tämä ähersi vyön kanssa. Kirosanat viuhuivat ilmassa makuuhuoneen ohuen oven läpi samalla kun selailin tylsistyneenä puhelinta. Kului varmaan puolisen tuntia ennen kuin kaikki oli valmista ja lukko napsahtanut kiinni. Nappasin avaimen Artulta ja piilotin sen pomminvarmaan piiloon.

 Jotta kaikki sujuis ongelmitta sovin Artun ja Jaakon (sen nelikymppisen äijän) treffit viikonlopulle kun meillä kummallakin oli vapaata. Tälleen pystyin saatteleen Artun matkaan eikä työstressit painais päälle. Jännitystä oli silti ilmassa koko lauantaipäivä kun ooteltiin kello kuutta. Mullakaan ei tehny mieli vaikka Arttu pari kertaa ehdotti että hän vois mut tyydyttää. Sanoin oottavani mieluummin iltaan kun Arttukin pääsis kenties pukille. Olin pitänyt sen siveysvyössä sen pari päivää mitä vyön asentamisesta oli kulunut pikaisia pesuja lukuun ottamatta.

 Kellon lähetessä kuutta käskin Artun pesulle. Varmistin vieressä seisoen että paikat olis taatusti puhtaat Jaakkoa varten. Arttu valitteli kovasti vyön kiristävän sen palleja mutta totesin kylmästi sen aukeevan vasta illalla panojen jälkeen. Se murisi jotain vastaukseksi mut tiesin sen vaan tykkäävän tästä härnäämisestä ja kiusaamisesta. Olin kyllä sanonut sille että jos se alkaa tulla toisiin aatoksiin jossain vaiheessa niin sanoo rohkeesti niin tiedän lopettaa mutta koskaan se ei ollut vielä viheltänyt peliä poikki.

 Suihkuttelun jälkeen Arttu puki mun valkkaamat vaatteet päälleen. Alkkarit oli harmaat pikkarimalliset, mahdollisimman poikamaiset ja helposti päältä revittävät siis. Salaa jo tosin harkittin paljastavampien alusvaatteiden hankintaa. Sit vielä rento t-paita ja farkut niin mun äijä oli valmis astuttavaksi. Arttu heitti vielä nahkarotsinsa niskaansa ennen kuin huikkas heipat.

 Tällä kertaa jännitys oli vielä pahempi ku viimeksi vaikka edelliskerran mokiin oli nyt varauduttu. Yritin keskittyä telkkarissa pyörivään leffaan mutta ajatukset herpaantuivat koko ajan. Säpsähdin kun puhelin piippasi viestin merkiksi. Arttu ilmotti tulevansa kotia kohti. Ei mitään muuta. Nyt mua alko todellakin jännittää. Arttu lampsi sisälle reippaasti moikaten mikä anto jo mulle vähän suuntaa siitä miten hommat oli sujunu. Ja hyvinhän ne oli menneet.

 Kun oltiin päästy alkukähminnöistä makkarin puolelle Arttu alko kertoon mitä ne oli tehny. Ihan alkuun Jaakko oli pistäny Artun riisuuntumaan alkkarisilleen minkä jälkeen se oli kopeloinu Artun läpikotaisin. Jaakko oli ollu todella tyytyväinen siveysvyöhön ja muutenkin kuvat oli pitänyt kuulemma hyvin paikkaansa. Pian se oli pistäny Artun töihin avaamalla sepaluksensa ja käskemällä mun miestä saamaan sille seisokin. Arttu oli aluksi hapuillut käsillään Jaakon elintä ja vähän runkannut sitä mutta pian Jaakko oli jämerästi tarttunut Arttua takaraivosta ja pakottanut sen ottaan suihin. Sitä oli kestänyt jopa puuduttavan kauan mut Arttu kerto sen oman kyrvän olleen koko ajan puristuksissa muovisessa vankilassaan.

 Tää oli ollut vasta alkusoittoa. Seuraavaks oli lähteny Artun alkkarit ja mun mies seiso nyt nakuna vieraan miehen edessä. Jaakko vähenteli itekkin vaatteitaan mut käski Arttua esittelemään kroppaansa samanaikasesti. Arttu ei tohtinut sanoa haluavansa jo kyrpää suoleensa minkä aika tosin koitti heti seuraavaksi. Jaakko ponnahti ylös sängyltä ja käskytti Arttua nojaamaan sänkyä vasten perse tyrkyllä. Liukkari tuntu viileeltä reikää vasten jota Jaakko kommentoi tiukaksi. Välillä toinen käsi hapuili Artun kiimassa kärvisteleviä palleja mikä vaan lisäs Artun tuskaa. Aluks Jaakon aika kookas vehje ei ollut päästä sisälle mutta kun tarpeeks kauan rentouduttiin ja availtiin niin lopulta se sujahti helposti Artun sisälle. Arttu kerto sen olleen väliin raastavankin kivuliasta kun melkeen sen ittensä kokonen äijä paino lihanuijaansa sen perseeseen samalla kun paino ruhoaan selkää vasten. Mutta tokihan mun mies kesti sen niin ku tosimiehen kuuluukin mitä nyt vähän ärähteli ja kirosikin välillä. Rynkytystä kesti kuulemma varsin kauan eli Jaakko ei todellakaan ollut mikään ensikertalainen näissä hommissa. Ja toki Arttu ei halunnut leikkiä kumien kanssa vaan Jaakon kuumat lastit valu suoraan sen suoleen.

 Mitään hempeilyjä ei lopussa ollut vaan pikaisten putsausten jälkeen Jaakko lähetti Artun matkoihinsa. Läpsäs se vielä sitä perseelle ja toivo sen tulevan toistekin. Olin kiimasta sekaisin tän kaiken kuulemisen jälkeen ja käskytin Artun pesulle välittömästi. Seurasin itsekin pian perässä siveysvyön avain mukanani. Napsautin lukon auki niin että Arttu sai pestä kaikki paikkansa puhtaaksi. Alotettiin suutelot heti tietty suihkussa enkä pystynyt pitämään näppejäni erossa Artun jälleen vapaana seisovasta kyrvästä. Annoin sille myös hellää suuhoitoa palkaksi kärsivällisyydestä. Arttu huokaisi olevansa lähellä niin päätettiin siirtyä sängyn puolelle.

 Artun selostus illan tapahtumista riitti esileikiksi. Sen vehjekin kiilteli kiimatipoista joita tippu terskan päästä lakanoille asti. Kun se survas sen voimalla syvälle muhun huusin nautinnon kourissa varmaan tien toiselle puolelle asti. Sit alko raivoisa rynkytys kun Arttu alko purkaan viime päivien paineita. Kassit hakkas rytmikkäästi mun sileää ihoa vasten ja voimakkaat kädet piteli mua paikoillaan kun kiemurtelin sen alla. Supistelin Artun kivikovan stondiksen ympärillä kovempaa kuin koskaan. Arttu vaikersi olevansa lähellä samoin kuin mäkin. Melkeen samalla sekunnilla kun tunsin sen tulikuumat lastit mun sisällä sain orgasmin jollasta en tällä vuosikymmenellä oo vielä koskaan kokenut. Haukoin henkeä ja hapuilin otetta Artusta joka otti mut lämpimään karhuhalaukseen. Siinä hetkessä en muuta tarvinnu.

Terveisin

Sanna

Jani näytillä

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Janin ja Ollin tarina jatkuu, mutta kuinka pitkään?

 Jani tunsi olevansa takaisin lähtöruudussa. Erona aikaisempaan oli vain se, että tällä kertaa hänellä oli seuraa.

 Hänen kohtalotoverinsa, jonka perseneitsyyden hän oli pakotettuna ottanut, oli jossain vaiheessa päästetty vapaaksi köysistä, mutta saanut samalla vyötärölleen saman siveysvyön kuin kaikki muutkin kohteet. Sotilaspoliisi, jonka nimeksi paljastui Olli, ei ollut kovinkaan huonoa seuraa. Ollikin oli 19-vuotias ja viettänyt suurin piirtein saman ajan tässä laitoksessa kuin Janikin.

  • Aika jännä miten kaukana me ollaan asuttu toisistamme mut silti meidät on kaapattu samoihin aikoihin, Jani puhui kuiskaten varmuuden vuoksi. He eivät olleet varmoja saivatko he keskustella keskenään.
  • Mm, tää on joku valtakunnallinen järjestö, Olli jatkoi.
  • Tai maailmanlaajunen, Jani totesi.

 Seurasi lyhyt hiljaisuus. Tämäkin selli oli äänieristetty, joten hiljaisuuden vallitessa he kuulivat ainoastaan oman sydämensä lyönnit ja toisen hengityksen.

  • Miksköhän ne jätti sulle tuon sp-nauhan? Jani kummasteli Ollin hauista koristavaa asustetta.
  • Joku pervo nauttii siitä, Olli virnisti melkein kuin olisi oikeasti huvittunut.
  • Miten?
  • Kameroiden kautta, Olli sanoi ja heilautti päätään nurkkaan päin. – Niitä on joka puolella mut ne on hyvin piilotettu. Ne jakaa kuvaa nettiin luultavasti 24/7.

 Jani naurahti epäuskoisesti.

  • Eikö tuo oo vähän kaukaa haettua.
  • Musta se on ihan loogista. Tuskin ne uskaltaa päästää meitä pois täältä joten ne tyytyy kuvaamaan meitä ja asiakkaat saa tyydytyksen sitä kautta.

 Jani kohautti hartioitaan hiljaisuuden laskeutuessa jälleen heidän yllensä. Ei kestänyt kauaa, kun se rikottiin oven narahtaessa auki.

  Sisään astuneet kaksi vartijaa käskivät Janin ja Ollin seisomaan jonoon.

  • Selkä suoraksi! toinen heistä karjaisi Ollille ja mäjäytti tätä nyrkillä vatsalihaksille.

 Olli päästi matalan murahduksen, mutta suoristi selkänsä mutinoitta.

 Toinen vartijoista oli sillä aikaa kaivanut esiin kahleet, jotka kiinnitettiin Janin ja Ollin kaulan ympärille. Lopuksi heidät yhdistettiin lyhyellä metalliketjulla toisiinsa.

 Parivaljakko ohjattiin käytäväsokkeloa pitkin tyhjään huoneeseen, joka muistutti erehdyttävästi sitä huonetta, josta Jani ensimmäistä kertaa heräsi. Mitään sanomatta vartijat lukitsivat heidät sisään.

  • No mitäs nyt? Olli kysyi pälyillen ympäriinsä.
  • Hmm…onko tuolla joku lappunen? Jani osoitti yhtä seinistä.

 Nuorukaiset kävelivät seinälle, johon kiinnitetyllä lapulla oli teksti:

’’Olette molemmat lupaavia kohteita. Haluamme seuraavaksi testata teidän kykyjänne lisää. Aluksi pääskää ulos tästä huoneesta.’’

  • Siinäkö kaikki? Olli parahti. Hän koitti tunnustelemalla löytää lisäohjeita lapun ympäriltä tuloksetta.
  • Tuo olis jo liian helppoa, Jani virnuili. – Tää on taas joku älykkyystesti.
  • Olis tää huomattavasti helpompaa ilman tätä perkeleen ketjua, Olli manasi koittaen löysentää puristusta kaulallaan.

 Enempiä pohtimatta Jani ja Olli päättivät ryhtyä etsimään vihjeitä huoneen metallisen kylmiltä seiniltä. Etsintä oli kuitenkin yhtä tuloksellista kuin sen kuuluisan neulan löytäminen heinäsuovasta.

  • Ois tää tosiaan liian ilmeinen paikka, Olli totesi jonkin ajan kuluttua.

 Pojat istahtivat seinää vasten syvän huokauksen saattelemina.

  • Täähän on tasasta metallia koko huone. Miten ihmeessä täältä pääsis pois? Jani huokaisi.
  • On täällä tuo yks ovi, Olli osoitti ovea, josta he olivat huoneeseen tulleet.

 Jani ponnahti jo ylös, mutta Ollin parahdus sai hänet pysähtymään.

  • Ai vittu, varo vähän tätä vitun ketjua, tämä ärähti ja nousi ylös.

 Ovi oli samanlainen kuin jokainen heidän näkemänsä ovi tässä labyrintissa. Paksusta metallikahvasta vääntäminen ei tuottanut tulosta – ovi oli ja pysyi tiukasti lukittuna.

  • Mutta miks ne haluis meidän menevän tästä ovesta? Jani ihmetteli. – Sillonhan me tultas käytävälle.
  • Ei näistä ota selvää, Olli vastasi samalla tunnustellen oven reunoja. – Hei, täällä on jotain!

 Olli veti oven raosta esiin pienen, usean kertaan taitellun lappusen. Avattuaan sen hän luki sen ääneen:

  • ’’Kolme sanaa.’’
  • Kolme sanaa? Jani toisti hämillään.

 Hetken hiljaisuus. Ulkoa käytävältä ei kuulunut äänen ääntä.

  • Eli siis kolme sanaa, joilla oven saa auki, Olli sanoi silmät kirkastuen.
  • Tuskin sentään: ’’Minä rakastan sinua.’’, Jani naurahti.
  • Ei nähtävästi, Olli totesi oven pysyessä yhä lukittuna.
  • Jos ne haluaa meidän alistuvan lopullisesti. Koska jos me ei tehdä niin, me jäädään tänne ikiajoiksi.
  • Voi olla, Olli kommentoi. – Mutta mikä se olisi kolmen sanan muodossa?
  • Hmm…vaikkapa ’’Me alistumme teille.’’

 Piinaava jännitys. Ei mitään.

  • Entäs ’’Kohteet alistuvat tahtoonne.’’, Olli julisti.

 Samalla sekunnilla ovi narahti auki. Vilkaisten toisiinsa Jani ja Olli sen enempää empimättä astuivat ulos.

 Käytävä oli tyhjä ja hiljainen. Se jatkui kymmenisen metriä kumpaankin suuntaan haarautuen muutaman kerran.

  • Mihis nyt? Jani kysyi hieroen kananlihalla olevia käsivarsiaan – viileyteen ei tahtonut tottua koskaan.
  • Parasta tutkia kaikki ovet.

 Pääkäytävän ovista yksikään ei auennut. Sivukäytävät olivat kaikki umpikujia eivätkä niidenkään varrella olevat ovet auenneet. Jokainen näistäkin ovista muistutti täysin toisiaan.

  • No nyt meni hankalaksi, Olli huokaisi.
  • Älä vielä sano mitään, Jani rohkaisi. – Tällä kertaa me ei luultavasti mennä ovesta, vaan…lattiasta.
  • Miks?
  • Tuntuu vaan siltä.

 Janin opastamana parivaljakko alkoi tutkimaan lattiaa metri metriltä. Jokainen pieni kohouma tai painauma tutkittiin. Silmien harjaannuttua työ oli varsin helppoa, mutta mitään ei tahtonut löytyä.

  • Taisit olla väärässä, Olli totesi Janin takaa. – Lopetetaan jo, selkää särkee.
  • Mitäs se sotilas siellä valittelee, Jani piruili. – Käydään nyt loppuun asti läpi, kun kerran alotettiin, Jani sanoi jämäkästi ja kiskoi Ollia eteenpäin.

 Hetken päästä Jani pysähtyi äkisti saaden Ollin törmäämään häneen.

  • Tässä! Jani hihkaisi äskeisestä välittämättä.
  • Mitä siinä on? Olli murahti takaa.

 Jani näpersi lattiaa, kunnes sai nostettua sitä muutaman sentin. Sitten hän varoen siirsi lattialaatan sivuun. Alta paljastui luukku, jonka kahvaan hän tarttui.

  • Katopas, Jani kommentoi luukun alta paljastuvaa näkymää.
  • Mitäs helvettiä? Olli henkäisi Janin niskaan.
  • Ei kun alas vaan.

 He laskeutuivat alas paljastuneita portaita keskelle täydellistä pimeyttä. Vasta päästyään pois viimeiseltä askelmalta valot rävähtivät päälle.

 Silmiään siristellen nuorukaiset huomasivat seisovansa ikään kuin jalustalla keskellä suurta hallia. Tältä korkealta jalustalta johti vain yksi kapea sillan tapainen, juuri ja juuri jalan levyinen palkki toiselle puolelle, jossa heitä odotti suljettu ovi. Alla putoamista odotti verkko.

 Pitkän aikaa näkyä tuijotettuaan Olli parahti silmät suurina:

  • Miten helvetissä me tuota pitkin päästään?
  • Ei ainakaan seisoen, Jani vastasi.
  • Miten sitten? Roikkuenko? Olli ihmetteli.
  • Jep, Jani vastasi tyynesti.
  • Ei oo todellista…
  • Pakko se on olla. Tuuhan nyt, Jani sanoi ja kiskoi Ollin jalustan reunalle.

 Molemmat kumartuivat Janin mennessä ensimmäisenä. Jäntevä käsivarsi tarttui kylmään metallipalkkiin ja heti sen perään toinen. Viimein hän heittäytyi käsiensä varaan Ollin seuratessa tiiviisti perässä kahleen pakottaessa etenemään.

 Käsivarret jännittyneinä nuoret miehet etenivät varmoin ottein. Ollin hauista koristava SP-nauha oli kestokykynsä äärirajoilla lihaksien pullistellessa sen alla.

 Puoleenväliin päästyään molemmat ähkivät ja huohottivat kuuluvasti. Lyhyeltä vaikuttanut matka osoittautuikin hengästyttäväksi urakaksi urheilijanuorukaisillekin.

  • Ei vittu et on raskasta, Jani puuskutti.
  • Eteenpäin vaan! Olli huudahti. – Ei me tähän voida jäähä!

 Murahdellen Jani hivuttautui eteenpäin. Ähkien ja puhkien he viimein pääsivät loppumetreille. Käsivarret vapisten Jani hapuili jotain kiinteää mille astua.

  • Miten helvetissä me päästään tuonne ovelle? hän hätäili ääni vavisten.
  • Kato sinne alas, Olli neuvoi.

 Tason alapuolella olikin astinlauta, jolta Jani sai jalansijan. Samaan syssyyn Olli astui hänen vierelleen ja yhdessä toisiaan auttaen he kipusivat ylös oven eteen.

 Tasattuaan hengityksensä he kokeilivat ovea. Loksahdus vain ja se aukesi.

  • Sieltä he saapuvat! miesääni julisti.

 Samassa kaksi vartijaa ilmestyi kuin tyhjästä irrottaen Janin ja Ollin kahleistaan. Heidät ohjattiin vastakkaisiin suuntiin kirkkaasti valaistussa huoneessa.

 Huoneen päissä oli molemmille omat telineet, joihin heidät sidottiin x-asentoon. Janilta aukaistiin tämän lisäksi hänen siveysvyönsä. Katosta laskeutui lypsykone, jollaisella Jania oli jo aikaisemmin käsitelty. Putki asennettiin levossa olevalle kalulle, mutta itse laitetta ei vielä käynnistetty.

  • Nyt, hyvä yleisö, saatte nähdä jotain täysin uutta, miesääni julisti. – Kohde 725-97 on saanut viime viikkojen ajan uutta ainettamme, joka tekee hänen laukeamisensa mahdottomaksi seuraavien viikkojen ajaksi, jos nyt lopettaisimme annostelun. Jos taas jatkaisimme annostelua, vaikutukset jatkuisivat. Voimme myös nostaa annostelua, mikä arvioidemme mukaan johtaa vuosien mittaiseen tai peräti elinikäiseen laukeamattomuuteen. Seuraavaksi esittelemme aineen vaikutuksia käytännössä.

 Janiin liitetty lypsykone käynnistettiin. Hitaat pumppailut saivat paineen kasvamaan viikkojen selibaatin jälkeen. Tahti kiihtyi kuitenkin nopeasti aivan kuin laite tietäisi tarkalleen milloin pumpata kovempaa. Jani tunsi suunnatonta mielihyvää saadessaan pitkän tauon jälkeen tuntea kyrpänsä sykkivän terhakkaana, vaikkakin siitä oli kiittäminen tätä erikoista konetta eikä hänen rakasta kättään.

 Mutta kuten mies oli selittänyt, Jani ei päässyt kliimaksiin. Hänen nuoruuden intoa puhkuva kalunsa näytti siltä kuin se olisi minä hetkenä vain sylkäissyt nesteet pihalle, ja sen alla paisuneet kassit odottivat laukausta toisiaan vasten jännittyneinä. Laukeamisen sijaan Jania alkoi kalvamaan tuskastus niin lähellä odottavasta helpotuksesta ja suoranainen kipu turvonneissa kasseissa. Sieltä se levisi pikkuhiljaa kalun vartta pitkin terskaan, joka helotti tulipunaisena.

 Janin äänekäs vaikerointi ei saanut miestä lopettamaan. Kone lypsi Jania armottomasti ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Viimein vaikeroinnin muuttuessa karjunnaksi kasseja korventavan kivun takia laite pysäytettiin.

  • Kuten huomasitte, aineen vaikutuksesta kohde ei lauennut, vaikka kuinka stimuloimme penistä. Sen sijaan se sai aikaan tuskaisen tilan, jossa kipu sukuelimissä muuttui lopulta sietämättömäksi. Aine on jopa niin tehokas, ettei edes kiimaliimaa erittynyt.

 Jani oli tällä värin irrotettu laitteesta, jotta yleisö näkisi hänen sykkivän kyrpänsä kaikessa komeudessaan. Hän ei voinut vastustaa kiusausta olla katsomatta alas haaroihinsa. Ja toden totta: kalu oli täysin kuiva terskaa myöten.

  • Emme voi korostaa liikaa aineen potentiaalia, mies jatkoi. – Tämä tuo täysin uuden ulottuvuuden kohteiden kurinpidosta huolehtimiseen. Ja onhan tämä toki nautinnollista seurattavaa. Mutta mikä tärkeintä, kohde ei voi laueta ilman lupaa, vaikkei hän olisikaan lukittuna siveysvyöhön.

 Puheen loputtua Jani irrotettiin kahleista ja lukittiin pieneen häkkiin. Heti tämän jälkeen häkki alkoi nousemaan kohti kattoa lopulta jääden heilumaan ilmaan muutaman metrin korkeuteen. 

  • Otamme tarjouksia vastaan seuraavan kahden tunnin ajan. Pitäkää mielessänne, että tekemänne tarjous on sitova eikä sitä näin ollen voi peruuttaa. Vuokra-aikaa ei voi myöskään pidentää, vaan aikaa on vain tämä yksi ja ainoa viikonloppu, mies selosti.

 Jani jähmettyi niille sijoilleen. Puheet vuokrauksesta eivät jättäneet epäselväksi mistä oli kyse. Jopa hänen kovana kipuileva kyrpänsä veltostui hiukan.

  • Julistan täten tarjouskilpailun alkaneeksi!

Janin uudet kaverit

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Monenlaista hahmoa pyörii Janin ympärillä, mutta tuleeko kenestäkään pidempiaikaista tuttavuutta?

Päivät etenivät samalla puuduttavalla kaavalla osastolla G-3. Jani koitti parhaansa mukaan pitää lukua osastolla viettämistään päivistä, mutta oli mennyt sekaisin laskuissaan jo jokin aika sitten. Aikaa oli saattanut kulua pari viikkoa tai pari kuukautta.

Uusia kohteita tuli ja vanhoja meni tasaiseen tahtiin. Janin entinen työpari Markuskin oli viety jo pois ties minne. Jani ei saanut lopetettua pohdintoja hänen jossain tulevaisuudessa koittavasta siirrostaan.

Janin uudeksi työpariksi määrätty Ilkka oli tullut osastolle samoihin aikoihin hänen kanssaan. Jania aavistuksen lyhyempi Ilkka oli 24-vuotiaana osastonsa vanhimpia, mutta treenattu yläkroppa veti vertoja nuoremmille.

Työparina Ilkka ei ollut ehkä se kaikkein paras. Hänen jatkuva vastaanhangoittelu ajoi hänet ikäviin tilanteisiin. Joskus meni päiviä, ettei hänestä kuulunut mitään, mutta yhtäkkiä hän palasikin Janin rinnalle puunaamaan lattioita. Katoamisten aikana Janin kontolle jäivät Ilkankin työt. Yhtälö oli mahdoton, joten Janikin sai tuntea munissaan Ilkan rangaistuksen.

Tänäkin päivänä kellon osoittaen ehkä jotain iltapäivän tuntia kaksikko oli työn touhussa. Nytkin heidän työtään vartioi sama tatuoitu vartija kuin usein aiemminkin. Jani oli nimennyt tämän körmyn ”omavartijakseen”.

  • Annatko sen sangon, Ilkka murahti Janille.
  • Etkö tiedä etteivät kohteet puhu työn aikana! vartija karjaisi.
  • En! Ilkka huusi takaisin kasvot vihasta rypyillä.

Jani seurasi tilannetta hiljaa sivusta kuitenkin jatkaen siivoamistaan.

  • Jatka siivoamista! vartija jatkoi.

Ilkka vaikeni. Vartija kaivoi esiin tutun säätimen, jolla hän annosteli tujaukset sähkövirtaa Ilkan elimille. Kohde pysyi hiljaa paikoillaan tästä huolimatta – ainoastaan jalat nytkähtelivät hieman. Jani näki tuskanhuutojen odottavan aivan Ilkan yhteenpuristettujen huulten takana, mutta tämä ei antautunut.

  • Vai alat hankalaksi? vartija tuhahti ja työnsi säätimen taskuunsa. – Ylös siitä, hän jatkoi ja repi lyyhistyneen Ilkan pystyyn.

Vartija käänsi katseensa työnsä lopettaneeseen Janiin:

  • Seuraa meitä.

Vartija johdatti heidät takaisin kotiosastolle. Kolmikko pysähtyi ovivahdin kopille.

  • Kutsu koko osasto koolle, vartija käski kaapinkokoista vahtia.

Jani ja Ilkka vietiin ruokalaan. Jani käskettiin istumaan yhdelle pöydistä, kun taas Ilkka talutettiin tyhjän linjaston eteen.

  • Mene x- asentoon, vartija käski.

Tällä kertaa Ilkka ei hangoitellut vastaan. Kasvot olivat tyynen neutraalit.

Vartija paineli jälleen kerran säätimen nappeja. Jani ei pystynyt käsittämään miten noin pienellä vekottimella pystyi tekemään niin paljon.

Samassa katosta alkoi laskeutua metalliset kahleet Ilkan käsien kohdalle. Samanlaiset kahleet nousivat myös lattiasta jaloille.

Jani tunsi kylmän väreen lävistävän koko kehonsa. Tämä ei tietäisi hyvää.

Vartija lukitsi Ilkan kädet ja jalat kahleisiin samalla kun ruokalaan alkoi marssia loput osaston kohteista. Nämä täyttivät paikat Janin ympärillä kummastelevat katseet heidän eteensä kahlitussa Ilkassa.

Osaston loput vartijat asettuivat ruokalan seinille vartioon tatuoidun körmyn ottaessa estradin haltuun. Hän kaiveli taskustaan vekottimen, jota Jani ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt.

  • Nyt näette mitä jatkuva niskoittelu saa aikaan, körmy julisti samalla vetäen vekottimen täyteen mittaansa. Nyt se muistutti taikasauvaa, johon Janin katse oli tiukasti lukkiutunut.

Ilkka säilytti ihailtavan hyvin tyyneytensä – tai siltä se ulkopuolisen silmin ainakin näytti. Vartijan avatessa napin painalluksella Ilkan siveysvyön auki nuorukainen yritti pyristellä vaistomaisesti irti kahleistaan. Janin katse laskeutui magneetin tavoin Ilkan paljastuneelle elimelle, jonka alla selibaatista turvonneet kivekset roikkuivat velttoina.

Vartija naurahti kuuluvasti:

  • Tästä pinteestä et pääsekään enää niin helpolla!

Hän nosti sauvan Ilkan jännittyneelle rintakehälle. Kuului napsahdus, ja heti perään Ilkan karjaisu. Jani oli ollut näkevinään pienen kipinän sauvan päässä.

  • Tällä vehkeellä on kaksi kertaa enemmän tehoja kuin niillä jotka on teidän munissanne kiinni, vartija rehenteli hiljaiselle yleisölle.

Sauva laskeutui alas Ilkan hyvin muodostuneille vatsalihaksille, joille se antoi parit tujaukset. Ilkka vaikeroi ja rimpuili. Kasvot helottivat tulipunaisina, ja hänen huohotuksensa kaikui pitkin salia.

 Jani päätteli seuraavan kohteen olevan Ilkan sukukalleudet, mikä ei-niin-yllättäen osoittautuikin oikeaksi. Jännitys salissa oli noussut huippuunsa. Kaikki olivat hiljaa Ilkan huohotusta lukuun ottamatta.

 Sadistinen virne huulillaan vartija jakeli sähköiskuja ensin Ilkan levossa olevalle kalulle, joka hetken päästä helotti omenanpunaisena. Ilkan karjunta oli lievimmin sanottuna korvia riipivää. Siltikään kukaan yleisöstä ei ulkoisesti reagoinut siihen – toki kaikkien oli jatkuvasti pinnisteltävä tämän pokerinaaman ylläpitämiseksi.

 Ilkan voimakkaiden käsivarsien ja paksujen jalkojen pyristely kahleita vastaan oli yhtä tuloksetonta kuin hänen karjuntansakin. Janista vaikutti siltä kuin tämä vain yllyttäisi vartijaa kiihdyttämään tahtiaan.

 Eturivissä istuneet saattoivat hyvin nähdä Ilkan kassien tuskaisen tilan, mikä tulisi iskujen myötä vain pahenemaan. Kenties jopa viikkojen selibaatti oli saanut ne turpoamaan silminnähtävästi ja punoittamaan epäterveellä tavalla. Syitä selibaatille saattoi olla monia. Ehkä vain harva oli kiinnostunut saamaan hänen mälliään tai sitten selibaatti oli osa hänen rangaistustaan. Saattoihan joku johtohahmo myös puhtaasta mielihyvästä pitää Ilkan kaltaisen atleetin tällaisessa turhauttavassa tilassa.

 Oli miten oli, mutta seuraava sähköiskujen sarja sai yleisön vavahtamaan kauhusta. Osa ei kyennyt peittelemään järkytystään, vaan se paistoi selvänä heidän kasvoiltaan. Janin kehon lävisti kylmä väre, joka oli kuin heijastuma Ilkan kasseja polttavasta sähköstä.

 Ilkan karjunta kuulosti joltain b-luokan kauhuelokuvan ääniraidalta miehisen matalalla äänellä höystettynä. Tämä ei ollut vielä mitään lihaksikkaan kehon raivokkaan rimpuilun rinnalla. Teräs ei kuitenkaan antanut periksi. Punoitus Ilkan palleissa alkoi sinertyä kidutuksen yhä jatkuessa.

 Pienen ikuisuuden jälkeen vartija lopetti iskujen antamisen. Ilkan jännittynyt kroppa valahti veltoksi jääden roikkumaan kahleiden varaan.

  • Ehkä seuraavalla kerralla mietit kaks kertaa ennen kuin väität vastaan, vartija totesi.

 Ilkka ei huohotukseltaan pystynyt vastaamaan, mutta silmien kipunoinnista saattoi yhä aistia syvään uurtuneen vihan vartijaa kohtaan.

 Vartija viittoi kollegansa paikalle. Pari isointa järkälettä tarttui Ilkkaa käsivarsista ja talutti hänet ulos salista, vaikka kestokykynsä rajoille uuvutettu Ilkka ei kyllä olisi tuottanut vastusta kellekään.

 Ilkasta ei tämän episodin jälkeen kuultu. Luultavasti hänet oli alennettu jonnekin alemmalle tasolle tässä jättimäisessä sokkelossa.

 Kului parisen viikkoa ilman mainittavia sattumuksia. Jani alkoi olla osastonsa pitkäaikaisimpia asukkeja. Henkisen jaksamisen kannalta samat rutiinit ja tuttu ympäristö olivat hyviä, mutta jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta jäyti koko ajan takaraivossa.

 Yhtenä aamuna ennen aamuherätystä Janin sellin ovi avattiin. Ovesta astui sisään kaksi mustiin pukeutunutta miestä kommandopipoilla varustettuina. He raahasivat Janin ulos osastolta ilman vastarintaa. Jani oli puolet matkasta sokaistunut kirkkaista valoista ja yhä tokkuraisena äkkiherätyksestä.

 Pitkän kävelyn jälkeen Jani puskettiin tällä kertaa pimeään huoneeseen. Ovi hänen takanaan kolahti pahaenteisesti kiinni.

  • Seuraava vaihe koulutuksestasi alkaa, tuttu konemainen ääni ilmoitti kaiuttimista.

 Keskelle huonetta syttyi kirkas valokeila. Keskellä sitä oli nelinkontin alastomana sidottuna pellavapäinen nuori mies paljaalla hauiksellaan musta SP-nauha. Tämän vartalo piirtyi terävästi vasten pimeää taustaa. Silmät oli peitetty, ja suu tukittu.

  • Tehtävänäsi on poistaa edessäsi olevan kohteen perseneitsyys. Liukuvoidetta löydät kohteen viereltä. Aikaa on viisi minuuttia siveysvyön avaamisesta.

 Kuin taikaiskusta Janin vyö aukesi paljastaen tarkalleen vain hänen sukukalleutensa muun vyön jäädessä kiinni. Hän ei tuhlannut aikaa, vaan riensi kohteen luo. Ajattelulle – saati tunteilulle – ei ollut sijaa.

 Nuori varusmies – luultavasti Janin ikiä – oli perse tyrkyllä Janin viikkoja selibaatissa viettäneen kyrvän edessä. Vähemmästäkin Janilla olisi ottanut eteen. Tyttöystävän ollessa pelkkä häilyvä muisto häntä ympäröivien miesten keskellä tällainen tilaisuus oli mittaamattoman arvokas.

 Reilu loraus liukkaria kyrvälle ja hieman myös sotilaan tiukalle reiälle olivat ainoat Janin tarvitsemat valmistelut. Nyt täydessä seisokissa sykkivä kalu odotti terska punaisena hetken päästä koittavaa helpotusta.

 Terävä työntö kivenkovalla terskalla sai sotilaan reiän avautumaan riittävästi. Jani sai puskettua keskikokoisen kyrpänsä miltei tyveä myöten sisään. Kohde hänen allaan koitti vaikeroida minkä suuntukkeeltaan pystyi. Vaalean karvoituksen peittämät reidet tärisivät Janin melan porautuessa nuorukaisen sisään. Jani ei edes kuullut näitä hiljaisia valituksia, vaan painoi konemaisesti tiukkaa reikää mielessään ainoastaan laukeaminen.

 Minuutit kuluivat vilistäen. Vielä viimeiset työnnöt ja hän olisi valmis.

 Kuului korkea piippaus.

  • Aika on ohi. Keskeytä tehtävä, kaiuttimista kaikui.

 Jani jähmettyi. Kliimaksiin valmiina oleva kyrpä jäi avuttomana seisomaan sotilaspoliisin reikään.

  • Irrottaudu kohteesta!

 Jani hätkähti ja veti kalunsa ulos. Se heilui sykkimisen tahdissa aivan kuin se huutaisi siemensyöksyä.

 Kuului oven aukaisu. Janin luo käveli taas yksi naamioitunut körmy mustissa. Tämä kumartui hänen vierelleen, nappasi kiinni Janin kyrvästä karhunkämmenellään ja painoi kylmäainetta sisältävän pussin vasten kalua.

 Jani parahti kivusta, mutta körmy ei hetkahtanut. Tuskaa kesti siihen asti, kunnes Janin kyrpä oli jälleen löysänä. Tämän jälkeen vartija lukitsi siveysvyön takaisin paikoilleen.

 Kassit edelleen pakottaen Jani jätettiin virumaan yhdessä kovia kokeneen varusmiehen kanssa. Kattovalon sammuttua he jäivät odottamaan pimeyteen ja hiljaisuuteen ympäröityinä uusia koettelemuksia.