Avainsana: vessaleikit

Maajussille renki osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Yleisön toiveesta kirjoitin jatkoa tälle tarinalle. Lopetus oli sellainen, että jatkoa on vielä luvassa!

Janne istuskeli saunamökin kuistilla jalassaan yhä maastokuvioiset bokserit. Onneksi Tuomolla oli useampi pari samoja boksereita, joten niitä pystyi pesemään välillä. Lisäksi kesä oli ollut poikkeuksellisen lämmin, joten kylmäkään hänelle ei ollut tullut. Janne oli viettänyt jo kohta kaksi viikkoa Tuomon tilalla. Takaraivossa kaihersi epävarmuus siitä, milloin hän pääsisi takaisin kotiin. Tuomo oli tyytynyt kommentoimaan asiaa epämääräisesti ja hieman vältellen.

Niin ja olihan Jannella boksereiden lisäksi asusteena munia kuristava siveysvyö. Sekin oli irrotettu ainoastaan pesuja varten. Jokaisena pienenäkin vapaahetkenään Janne mietti tekevänsä lähestulkoon mitä tahansa, kunhan hän saisi runkata kunnolla edes yhden kerran. Mutta ei, muovinen vankila pysyi tiukasti paikoillaan. Tuomolta oli turha enää edes anella ulospääsyä.

Janne havahtui ajatuksistaan kuullessaan Tuomon käskyn tulla päärakennukselle. Nuorukainen pomppasi seisomaan ja marssi talolle. Pääoven eteen oli parkkeerattu oudon näköinen auto. Sisällä Jannen hämmennys vain kasvoi, kun vastassa oli Tuomon lisäksi vieras mies sekä suunnilleen hänen ikäisensä poika.

  • Tässä on Janne, Tuomo aloitti esittelyn saman tien. – Hän on ollut täällä kohta pari viikkoa ja on edistynyt oikein hyvin.
  • Päivää, Janne tervehti kädestä pitäen vierasta miestä katse osittain lattiaa kohti.
  • No päivää päivää, minä oon Mikkosen Timo. Ja tässä on Daniel, minun poikani, mies vastasi Jannen kädenpuristukseen ja viittasi vierasta poikaa kohti.
  • Niin tai sijaispoika, Daniel kommentoi kuivasti.
  • Minä en ole koskaan asiaa niin aatellut, mutta se keskustelu ei ehkä kuulu tähän hetkeen.

Daniel nyökkäsi laiskasti Jannea kohti jonkinlaisena tervehdyksenä. Janne aisti, että tälle oli turha tarjota kättä, joten hän jäi syrjään kuuntelemaan Tuomon selostusta.

  • No niin, nyt kun on tervehdykset hoidettu alta pois niin voidaankin jatkaa. Mikä teidät sai tulemaan tänne?
  • Noh, osan toki jo tiedätkin, kun juteltiin silloin aikaisemmin puhelimessa. Mutta pääasia on se, että tämä on viimeinen mahdollisuus Danielille ennen kuin sosiaalityöntekijä siirtää hänet johonkin laitokseen. Sitä me ei vaimon kanssa millään haluttais. Daniel on ollut meillä jo pienestä saakka ja on tärkeä osa meidän perhettä.
  • Sen kyllä huomaa…, Daniel mulkoili kulmiensa alta Timoa.
  • Täällä ei tuollaisia puheita kuunnella! Tuomo sanoi tiukasti katse nauliintuneena uuteen poikaan.

Daniel säpsähti hiukan. Jannekin tunsi pienen poltteen vatsanpohjassa.

  • Ollaan selkeästi oikeassa paikassa, Timo sanoi väliin. – No mutta kirjoitetaan nyt ne paperit kuntoon niin te pääsette jatkamaan.
  • Sopii oikein hyvin. Tulkaa tunne työhuoneeseen. Jää sinä Janne vielä tänne odottelemaan.

Kului vajaa puoli tuntia, kunnes Timo käveli takaisin eteiseen. Hän hyvästeli Jannen ja pyysi tätä samalla menemään Tuomon toimistoon. Janne koputti kuuliaisesti oveen ja odotti Tuomon vastauksen ennen kuin astui sisään.

  • Hyvä kun tulit, Tuomo sanoi. – Saat hieman auttaa minua.
  • Ai miten? Janne oli entistä hämmentyneempi.
  • Odota hetki niin kerron.

Daniel seisoi ikkunan vierellä katse jossain kaukaisuudessa. Tiukat shortsit paljastivat muhkean takapuolen. Jannen katse hakeutui puoliksi vahingossa, puoliksi tarkoituksella ihailemaan noita muotoja. Siveysvyössäkin tuntui pieni värähdys.

Yhtäkkiä Tuomo tarrasi kiinni Danielin käsivarsiin, vei ne tämän selän taakse ja lukitsi ranteet yhteen käsiraudoilla. Daniel huusi jotakin, mutta samassa hän olikin jo lattialla Tuomon alla.

  • Älä luulekaan että tää olis helppoa, Tuomo ähki Danielin korvan juureen. – Isäs kyllä kertoi millainen kriminaali olet.
  • Vitun pervo päästä irti! Daniel riuhtoi, mutta turhaan.

Tuomo tyytyi vain virnistämään ja haki pöydän laatikosta sakset. Sulavilla liikkeillä hän leikkasi t-paidan Danielin päältä. Alta paljastui leveä selkä sekä ikäisekseen lihaksikkaat hartiat. Janne tunsi jopa pientä kateutta Danielin kropan muodoista.

  • Ja nyt kannattaa olla rimpuilematta tai lähtee munatkin samalla irti, Tuomo käski samalla kun käänsi Danielin selälleen.

Daniel jähmettyi paikoilleen, kun Tuomo leikkasi ensin häneltä shortsit ja niiden alta bokserit, joiden alta paljastui tummanruskea patukka. Terhakkaat kivekset roikkuivat houkuttelevasti reisien välissä.

  • Sullahan on ihan miehen vehkeet, Tuomo kommentoi ja tarttui ronskisti kiinni Danielin vehkeisiin.
  • Irti niistä helvetti! Daniel huusi selkeästi tuskissaan.
  • No älähän nyt. Janne tässä auttaa näiden suhteen. Otas Janne sieltä alimmasta laatikosta sellainen L-koon siveysvyö.
  • Mikä vitun siveysvyö? Daniel parahti.

Janne oli seurannut näytöstä silmät suurina, mutta Tuomon käsky palautti hänet tähän hetkeen. Hän toi paketin Tuomolle, joka kuitenkin käski Jannea avaamaan sen.

  • No niin, ja nyt minä pidän tämän kaverin paikoillaan, ja sinä saat asentaa vyön paikoilleen.
  • No jos minä vaan osaan, Janne vastasi ja tuijotti muovisia osia.
  • Kyllä sinä osaat. On jo niin monta kertaa koottu se sunkin vyö.

Jannen ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Hän etsi paketista suurimman kivesten taakse tulevan renkaan ja alkoi asettelemaan sitä Danielin sukukalleuksille. Haparoivin ottein hän kuin ihmeen kaupalla sai renkaan paikoilleen. Renkaan halkaisija riitti juuri ja juuri Danielin isoille kasseille. Seuraavaksi vuorossa oli itse häkkiosan asennus. Heti kun Janne hipaisikaan Danielin patukkaa, kasvoi se sentin tai pari. Hetken sen parissa tuskailtuaan neuvoi Tuomo laittamaan hieman liukuvoidetta putkeen. Tämä auttoikin ja pian kuului Jannelle jo kovin tuttu naksautus, kun munalukko lukitsi koko paketin kiinni.

  • Ja minä ottaisin sen avaimen, Tuomo avasi kämmenensä, jolle Janne tiputti pienen avaimen.
  • Mikä vitun härveli toi on? Vitun reilua hei!

Danielin ruskeat silmät suorastaan paloivat vihasta, kun ne leiskuivat Jannea kohti. Janne tunsi tutun punan leviävän kaulalta ylös kohti kasvoja. Tuomo läimäytti välittömästi avokämmenellä Danielia kasvoihin.

  • Ja nyt loppu tuo kiroilu! Ja alat kunnioittamaan toisia niin kuin tapoihin kuuluu. Tämä tässä on Janne ja sinä tottelet häntä kaiken suhteen. Onko selvä?

Daniel tyytyi vain tuijottamaan Tuomoa tuuheiden kulmiensa alta.

  • Parempi että rauhoitut siinä hetkisen. Mene Janne tekemään ruokaa siksi aikaa.

Janne oli enemmän kuin tyytyväinen saadessaan luvan poistua. Ajatukset pyörivät uudessa pojassa ja mitä kaikkea uutta se toisi hänelle. Kaiken hässäkän keskellä Janne oli ehtinyt kiinnittää huomionsa Danielin orastavaan rintakarvoitukseen, joka jatkui houkuttelevana janana alas munille. Alakerrassa tuntui tuttu puristus, kun oma kalu yritti epätoivoisesti päästä vapaaksi. Janne oli kyllä aiemminkin katsonut välillä homopornoa netissä ja vilkuillut salaa luokkakavereitaan pukukopissa, mutta ei hän koskaan ollut päässyt kopeloimaan toisen pojan munia. Eikä hän oikeastaan tiennyt pitikö hän pojista oikeasti vai johtuiko kaikki teini-iän ylitse vuotavasta kiimasta.

Janne hääräsi keittiössä aikansa, kunnes hän ilmoitti toimiston oven läpi ruoan olevan kohta valmista. Tuomo käski tuomaan ruoan hänelle ja Danielille suoraan toimistoon. Jannen astuessa sisään tarjottimen kanssa hän huomasi Danielin istuvan toimiston pöytää vasten yhä käsiraudoissa ilkosillaan. Pahin palo hänen silmistään oli kuitenkin jo laantunut.

  • Jätä se tarjotin vaan tuohon pöydälle, Tuomo ohjeisti. – Syö ite ihan rauhassa ja sitten voit mennä saunalle.

Janne nyökkäsi ja hipsi takaisin keittiöön. Siivottuaan paikat hän lompsi saunalle lukemaan vanhoja sarjakuvia, jotka Tuomo oli anteliaasti luovuttanut hänen käyttöönsä. Iltapäivä mateli eteenpäin ja vaihtui lopulta illaksi. Janne kuuli epämääräistä kolinaa ulkoa, joten hän nousi ylös sängyltään ja meni ulos, jossa häntä vastassa olivat Tuomo ja Daniel. Uudella tulokkaalla oli päällään samanlaiset bokserit kuin hänelläkin. Käsiraudat olivat ilmeisesti vielä paikoillaan käsien asennosta päätellen.

  • Näytähän Janne vähän paikkoja tälle meidän uudelle tulokkaalle. Mun pitää käydä sisällä hoitamassa yks puhelu.

Janne mutisi jotain vastaukseksi ja samassa Tuomo harppoi jo takaisin kohti taloa.

  • Tosiaan tässä on tää sauna, jossa mä myös nuk-, Janne ehti kertoa ennen kuin Daniel keskeytti hänet.
  • Karataan täältä hei molemmat! Tää ei oo aidattu tai mitään. Sä varmaan tiedät helpoimman reitin pois täältä.

Janne tuijotti Danielia suu auki. Hän ei enää tiennyt mitä ajatella.

  • No, mitä sä vielä mietit? Danielin silmät tuikkivat kohti Jannen avonaista suuta.
  • Seuraa mua.

Janne ohjasi Danielin saunamökin ohi kohti metsänrajaa. Daniel juoksi käsiraudoista huolimatta ripeästi ja pysyi Jannen perässä.  Matkalla Janne sai selville, että Danielin isä oli kotoisin Turkista, kun taas äiti on suomalainen. Isä oli lähtenyt jo varhain takaisin Turkkiin, mikä oli kai johtanut äidin elämän suistumiseen päihteiden pariin. Tämä oli lopulta johtanut Danielin huostaanottoon ja sijoittamiseen sijaisperheeseen.

  • Mitä me sit tehään kun päästään pois täältä? Janne huohotti, kun he olivat päässeet ensimmäisten puiden luo.
  • Kyl me jotain keksitään, Daniel vastasi. Pelkästään hänen katseensa riitti vakuuttamaan Jannen.

Kaksikko jatkoi puiden sekaan. Kuusten tiheät neulaset raapivat ikävästi poikien ihoa. Maahan tippuneet kävyt ja oksat saivat aikaan kirosanojen tulvan molempien huulilta. Hetken pusikossa käveltyään tulivat he jonkinlaiselle metsäautotielle. Pojat lähtivät kävelemään sitä suuntaan, jossa he olettivat isomman kaupungin sijaitsevan. Hyttyset olivat heränneet horroksestaan, kun ne haistoivat kaksi salskeaa nuorta metsän keskellä. Erityisesti Daniel kärsi niiden kutiavista pistoista ilman mahdollisuutta hätistää niitä käsillään.

  • Kohta me päästään pois täältä, Janne yritti lohduttaa toveriaan.

Hyttysten häätäminen oli oiva tekosyy koskettaa Danielin jänteviä käsivarsia ja rintakehää. Daniel sopersi vieläpä kiitoksen tästä hyvästä.

  • Hei tuolla näkyy poliisiauto! Janne hihkaisi.

Daniel seisahtui paikoilleen, kun Janne viittoi poliiseja kohti.

  • Pitäiskö meidän Janne lähtee? Jos ne vaikka etsii meitä.
  • En mä nyt usko, Jannen kasvoilla käväisi kuitenkin epäilyksen varjo.

Poliisiauto kiihdytti vauhtia ja oli pian poikien luona. Matkustajan puolelta astui ulos arviolta nelikymppinen, tummapiirteinen sekä raamikas körmy. Kuskin ovesta kömpi esiin hieman nuorempi vaaleilla piirteillä varustettu poliisimies, joka ei hänkään ollut mikään kukkakeppi.

  • Mitäs pojat täällä tekee? vanhempi poliiseista kysyi tiukasti.
  • Ollaan vaan kävelemässä, Janne sai soperrettua. Jalat tuntuivat aivan spagetilta.

Kuului tömähdys, kun Jannen takana Daniel kaatui kasvot edellä maahan. Kirosanojen saattelemana raudoitettu poika yritti nousta seisomaan tuloksetta.

  • Taidatte olla karkumatkalla, nuorempi poliisi kommentoi pieni virne suupielessä.

Poliisit harppoivat Jannen luo ja laittoivat tämän varmoin ottein käsirautoihin. Danielin he nostivat kevyesti maijan takaosaan. Jannea ei tarvinnut kuin hiukan käskeä niin hänkin oli pian poliisiauton kyydissä.

Auto kaarsi hetken kuluttua takaisin Tuomon pihaan. Talon isäntä odotteli poikia kädet ristissä päärakennuksen kuistilla.

  • Vai semmoinen reissu pojilla. Ja minä kun ajattelin pystyväni luottamaan sinuun Janne.

Tuomon katse porautui suoraan Jannen läpi. Mielessä alkoi jo pyöriä tuleva rangaistus.

  • Joo mutta ei nämä onneksi kauas kerenneet, vanhempi poliiseista kommentoi pitäen samalla Danielia tiukassa otteessaan.
  • Onneksi eivät. Ja kiitos kuuluu kokonaan teille.
  • Joo pitäähän sitä kaveria aina auttaa, nuorempi poliiseista sanoi ja vinkkasi silmää Tuomolle.
  • Varmaan haluatte jäädä seuraamaan poikien rangaistusta? Tai vähän ehkä auttaakin siinä?
  • Oikein mielellään, vanhempi lainvalvoja totesi ja kohensi otettaan Danielista. – Mihin nää viedään?
  • Seuratkaahan minua.

Parivaljakko kuljetettiin huoneeseen, jonka olemassaolosta Janne ei ollut edes tietoinen. Se ei ollut kovin suuri, mutta silti se oli täynnä mitä erikoisempia välineitä. Valoa ikkunattomaan tilaan tuli heikosti yhdestä kattovalaisimesta.

  • Sitokaa pojat nyt alkuun noihin penkkeihin. Käsiraudat voi pysyä paikoillaan, mutta muu kroppa mielellään kiinni, Tuomo ohjeisti.

Janne ja Daniel kiinnitettiin vastapäisiin tuoleihin, joiden alaosa oli poistettu melkein kokonaan. Köydet tarrautuivat inhottavasti kiinni jo valmiiksi herkkään ihoon.

  • Mitä te vitun pervot teette? Ei näin saa tehä! Daniel huusi yrittäen samalla riuhtoa itseään irti.

Vanhempi poliiseista läimäytti Danielia molemmille poskille.

  • Turpa kiinni nyt tai se tukitaan.

Nuorempi virkatoveri oli jo askeleen edellä ja asensi Danielin suuhun löytämänsä suukapulan. Pojan silmät kipinöivät vihasta, mutta suusta valui pelkkää kuolaa hänen yrittäessään huutaa solvauksia miehille.

  • Lupaatko sinä olla hiljaa? vaalea sänkipää kysyi Jannelta.
  • Lupaan herra, Jannen suusta pääsi kuin suoraan automaatista.
  • Hyvä asenne pojalla, mies virnisti.

Tuomo oli sillä aikaa ottanut pari pitkää metalliketjua, joiden päissä oli ikävän näköiset nänninipistimet. Nyt hän asetti nipistimet poikien välille niin, että toinen pää oli kiinni Jannen nännissä ja toinen vastaavasti Danielin.

  • Hyvältä näyttää, vanhempi poliisi kommentoi ja veti toista ketjua alaspäin. Pojat ähkivät kivusta, kun nipistimet porautuivat herkkiin nänneihin.

Tuomo oli jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen vetäessään poikien boksereita nilkkoihin. Poliisikaksikko oli saanut juonesta kiinni heidän liukastaessaan kahta dildoa. Poikien katseet olivat nauliintuneet noihin värikkäisiin vehkeisiin, joiden määränpää oli heille jo harvinaisen hyvin selvillä.

  • Tämän ei pitänyt tapahtua ihan vielä mutta minkäs sille voi, Tuomo totesi kuivasti hänen tarttuessaan toiseen dildoista.

Nuorempi poliiseista siirtyi Danielin luo Tuomon hoidellessa Jannen. He alkoivat yhtä aikaa työntämään tekokaluja nuorten neitseellisiin reikiin. Janne puri huultaan silmät suljettuina, kun dildo työntyi sentti sentiltä hänen sisäänsä. Hän oli luvannut olla hiljaa eikä hän halunnut pettää lupauksiaan uudestaan.

Daniel sen sijaan riuhtoi itseään sen minkä köysiltä vain kykeni. Kuolaa valui pitkin leukaa ja rintaa epämääräisen muminan säestämänä.

  • Turhaan sä pistät vastaan, nuori poliisi virnuili Danielin hikisille kasvoille. – Tää tulee suhun halusit tai et.

Vanhempi poliisi tehosti sanomaa vetämällä nänniketjua alas. Janne ei enää kyennyt hillitsemään itseään, vaan parkaisi korvia särkevästi. Poliisit eivät tästä tykänneet, vaan tukkivat Jannenkin suun kapulalla. Janne laski päänsä alas nöyryytettynä.

  • Sehän meni ihan hyvin, Tuomo kehaisi Jannea ja läimäytti tätä hartioille.
  • Tääkin on kohta perillä, nuorempi poliisi ähkäisi survoessaan dildoa Danielin pyhimpään.

Danielin pää pyöri vimmatusti ja käsivarsien lihakset supistelivat kuin kouristuksessa vasten köysiä. Lopulta hänenkin oli myönnettävä tappionsa, kun dildon pää osui vasten reiän suuta.

  • Hitto kun meinaa kusettaa, nuorempi poliisi tokaisi noustessaan seisomaan. – Mites teitä muita?

Tuomo ja vanhempi poliisimies nyökyttelivät. Yhdessä he päättivät omistaa kaiken säästämänsä nesteen Danielille. Nuorukainen katsoi silmät levällään, kun mieskolmikko ympäröi hänet kullit roikkuen sepaluksista. Ensimmäisen suihkun avasi nuorempi sänkipää, jonka esinahan peittämästä kullista virtasi kirkasta nestettä paineella pitkin Danielin rintakehää ja vatsaa. Seuraavaksi oli vanhemman poliisin vuoro, jonka puoleksi esinahan peittämä paksu patukka suihkutti tummempaa tavaraa suoraan Danielin punoittaville kasvoille. Poika yritti kakoa enimpiä pois siinä juurikaan onnistumatta. Suihkun viimeisteli Tuomon tummahko neste, joka levisi kaulalta aina haaroväliin saakka, jossa sen otti vastaan Danielin muoviseen vankilaan teljetty kalu. Nöyryytyksen huipensi naurunremakka, joka virisi kolmikon huulilta Danielin häpeästä punoittaville kasvoille.

  • Ja toinen saa luvan putsata nää, vanhempi poliiseista kääntyi Jannen puoleen.
  • Hyvä idea, Tuomo totesi ja siirtyi Jannen eteen. – Lupaatko käyttäytyä kuten kiltin pojan kuuluu?

Janne nyökytteli silmät anelevasti kohti Tuomoa. Tilan isäntä riisui suukapulan hitaasti Jannen suusta. Mukana tuli aimo annos kuolaa, joka valahti suoraan Jannen syliin. Tuomo otti ensimmäisen vuoron Jannen suulla. Vanhan miehen ahavoitunut kyrpä sujahti yllättävän helposti Jannen nuoreen suuhun. Janne yritti kuvitella itsensä jonnekin aivan muualle varsin kehnoin tuloksin. Kauaa Tuomo ei kaluaan Jannen suussa uittanut, kun vuorossa oli jo vanhempi poliiseista. Tämä körmy sen sijaan tunki kaluaan Jannen suuhun ronskein ottein.

  • Nuolet sen terskan kunnolla kans. Koko päivän, kun on istunut autossa niin paikat kyllä hautuu.

Janne teki parhaansa, mutta tunsi siitä huolimatta inhan nipistyksen nännissään. Saatuaan tarpeekseen vanhempi miehistä luovutti paikkansa nuoremmalle. Tämä olikin innokkaammalla päällä. Saatuaan pelkän terskan sisäänsä työnsi nuori sänkipää meisselinsä pohjaan saakka. Janne joutui hieman kakomaan, kun kalu kävi paikoissa, joissa ei ollut koskaan käynyt mitään vastaavaa. Poliisin patukka kasvoi koko ajan sekä pituutta että paksuutta Jannen lämpimän kosteassa suussa. Janne oli tuntevinaan jo kiimalimaa kielensä päässä.

  • Ai vittu mä tuun kohta!

Ei aikaakaan, kun Janne tunsi paksun mällin täyttävän hänen suunsa. Hänen piti taistella tosissaan pitääkseen kaiken tuon tavaran sisällään.

  • Nielet nyt kaiken mitä vieras sulle tarjosi, Tuomon tiukka ääni kuului jostain taustalta.

Meisseli vedettiin ulos Jannen suusta. Tippa tai pari mälliä valui hänen huuliltaan alas rinnalle, mutta lopun suolaisen tavaran hän nieli urheasti. Tuomo käski vielä avata suun tarkistusta varten.

  • Ei hemmetti, meidän pitää lopetella vuoro asemalla, vanhempi poliiseista totesi vilkaistuaan kelloaan.
  • Ei se mitään, kyllä pojat täällä teitä oottelee, Tuomo virnisti. – Onko teillä vapaata milloin?
  • Ite asiassa taitaa olla molemmilla huominen vapaata, nuorempi pisti väliin. – Voidaan tulla vielä tänään tänne jatkoille.
  • Tulkaa ihmeessä, minä pidän sillä välin pojille seuraa.

Miehet lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin poikien jäädessä odottamaan tulevaa yötä pelonsekaisin tuntein.  

Roolileikkimme menee maalle osa III

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Kesäinen maatilamatkailu tulee päätökseensä. Laurin ja Mikan seikkailut toki jatkuvat vielä tämänkin jälkeen.

Heräsin aamun kirkkaaseen sarastukseen. Suuta kuivasi viimeöinen kupittelu. Kapusin istumaan silmiäni hieroen. Nousin ylös ja suuntasin ensimmäisenä Tuomon työhuoneeseen. Olin oikeilla jäljillä, sillä näin Tuomon jo istuvan tietokoneensa äärellä. Sanoin huomenet ja kiersin isännän vierelle.

Ruudulla näkyi kuinka Mika seisoi kopissaan pää painuksissa. Ilmeisesti uni oli saanut äijästä yliotteen loppu viimein. Kuva oli sen verran terävä, että saattoi nähdä iholla kimaltavat hikivanat sekä reisiä koristavat raipanjäljet.

  • Ajattelitko vielä jatkaa rääkkiä? kysyin Tuomolta.
  • Kyllä sitä vielä voisi pari juttua kokeilla, Tuomo vastasi arvoituksellisesti.

Annoin Tuomolle vapaat kädet jatkaa Mikan suhteen ja lähdin sillä välin katsomaan miten Lauri ja Lucas voivat. Avatessani vajan lukitun oven lehahti sieraimiini hien ja kiiman sekoitus. Suoraan edessäni näin kuinka Lauri imi ahnaasti Lucaksen pitkää ja tummaa aisaa. Pojuni silmät olivat kiinni eikä hän heti huomannut tuloani. Lucas sen sijaan kääntyi minuun päin ja sanoi ilman minkäänlaista aksenttia:

  • Anteeksi herra, ei ollut tarkoitus.

Lucaksen silmissä paistoi aito huoli ja katumus. Käskin orjia lopettamaan ja ottamaan oikeaoppisen asennon. Lucas kääntyi minuun päin, asetti jalkansa haara-asentoon ja kädet selkänsä taakse. Komea tykki sykki ylväänä koko muun komeuden edessä. Lauri sen sijaan kömpi hitaasti seisomaan eikä asentokaan näyttänyt aivan täydelliseltä.

  • Laitapa jalkas vähän etäämmälle toisistaan, käskin Lauria ja tökkäsin pojua reiden punaiseen viiruun.

Lauri irvisti, mutta korjasi silti asentonsa.

  • Kumpi teistä alotti ton homman?
  • Minä herra, Lucas ilmoitti miltei välittömästi.
  • Ei kun minä herra, Lauri pisti väliin.
  • Jaahas, vai te yritätte suojella toisianne. Kertokaahan totuus niin päästään helpommalla.

Järkäleet seisoivat hievahtamatta edessäni. Karvaiset rinnat kohoilivat hengityksen tahdissa ja käsien lihakset supistelivat aina välillä.

  • No siinä tapauksessa te molemmat saatte rangaistuksen.

Käskin kaksikon ulos ja kävelytin heidät päärakennuksen edustalle, jossa näin Tuomon ja Villen seisovan. Lähempänä näin Mikan makaavan maassa mahallaan.

  • Pistettiin sonni syömään ruohoa, Ville nauroi huomatessani ihmettelevän katseeni.
  • No niin, pitäähän sonnin kasvaa, vastasin. Villehän vaikutti vielä kekseliäämmältä kuin Tuomo. – Tämä sun pojus oli muuten tarjoamassa valtikkaansa mun Laurille.
  • Mitä?
  • Kyllä näin pääsi valitettavasti käymään herrani, Lucas sanoi pää painuksissa.

Ville marssi pojunsa eteen ja antoi kaksi läimäisyä avokämmenellä suoraan naamalle.

  • Kumpi näistä aloitti?
  • Ei ne suostuneet kertomaan.
  • No sit me rangaistaan molempia.
  • Näin olin kans ajatellut.

Tuomo ehdotti, että koko kolmikkoa rangaistaisiin yhtä aikaa tehokkuuden vuoksi. Suostuimme tähän ja kysyimme, oliko Tuomolla jotain erityistä mielessä. Ja olihan hänellä.

Aluksi juotettiin jokaiselle monta litraa vettä. Emmehän halunneet orjillemme sentään nestehukkaa. Sen jälkeen köriläät laitettiin juoksemaan ympyrää sangot roikkuen kiveksistä. Oli hupaisaa seurata miten isot äijät juoksivat kömpelösti muoviset ämpärit jalkojen välissä killuen. Ensimmäisenä kusihätä iski Lucakselle, jonka käskettiin lopettaa juokseminen ja kusta ämpäriin. Suorituksen jälkeen Lucas jatkoi juoksuaan, mutta nyt piti varoa, ettei kusi loiskunut yli. Toisena suoriutui Lauri, jonka siveysvyöhön lukitusta kalusta kusta roiskui hieman ämpärin ulkopuolelle. Viimeiseksi kusemiskilpailussa tullut Mika joutui kusemaan Laurin ja Lucaksen avustamana. Tuomo käski pojuja tarttumaan Mikan paksuun vehkeeseen ja pitelemään siitä kiinni, kunnes viimeinenkin pisara olisi saatu talteen. Mikalta meni yllättävän kauan saada kusisuihku aikaan, mutta sen auettua tuli sankoon oikein tummaa tavaraa. Isukin silmät olivat tiukasti suljettuina, kun oma poika ja pojan ikäinen jätkä pitelivät kiinni hänen kalustaan. Häpäisyn kruunasi se, kun Mikan käskettiin mennä polvilleen ja Tuomo kaatoi kusiämpärin suoraan Mikan päälle naurunremakan saattelemana.

  • Kiitos herrat, Mika tyytyi sanomaan.

Seuraava ohjelmanumero oli sekin hauska. Siinä Mika ja Lauri menivät vierekkäin maahan polvilleen ja kaksikko sidottiin toisiinsa kiinni käsistä ja jaloista. Lucas kapusi heidän yläpuolelleen hommaan erikseen rakennetun tason avulla. Lucaksen vehkeet näkyivät juuri sopivasti alla olevan kaksikon päiden välistä. Lucaksen reidet sidottiin kiinni Lauriin ja Mikaan sekä kädet erikseen selän taakse. Sitten jokaisen pojun kroppaan piirrettiin tussilla eri kokoisia ympyröitä ja niihin pistemääriä, jotka olivat sitä isompia mitä pienempi ympyrä oli kyseessä. Tuomo haki sisältä korillisen kananmunia ja piirsi kengällään maahan viivan, jonka takaa munia heitettäisiin pojuja kohti.

Tuomo näytti ensin mallia. Hän heitti ensimmäisen munansa Mikaa kohti ja se läsähti suoraan toiseen nänneistä rikkoutuen ja levittäen sisälmyksensä pitkin karvaista rintaa ja mahaa.

  • 30 pistettä! Tuomo huudahti.

Laitoin pisteet ylös ja kokeilin itse seuraavaksi. Tähtäsin Lauria kohti ja osuin pojuani reiteen, jolla sain 20 pistettä. Ville tähtäsi myös Lauria kohti osuen suoraan munille. Pojuni murahti hieman, kun muna iskeytyi vasten kiiman korventamia kasseja.

Tätä jatkui hyvän tovin. Lucas sai myös osansa munista, jotka värjäsivät pojun tummahkon ihon vaaleammaksi. Lucaksen päältä munat jatkoivat valumistaan alas Laurin ja Mikan kasvoille ja siitä kroppaa pitkin aina munille saakka. Ei mennyt kauaa, kun alakerran kaksikko oli yltä päältä kananmunan peitossa. Munan niljakas rakenne otti oikein hyvin kiinni karvoihin ja jähmettyi niihin kesäpäivän kuumuudessa.

Munat alkoivat loppumaan, mutta niin näytti pojujen kärsivällisyyskin. Laurin kasvot olivat mutrussa, kun kananmunaa valui pään sängeltä alas poskia pitkin. Vieressä jököttävä Mika näytti erityisen kärsivältä, kun aiemmin kusen korventama kroppa oli nyt yltä päältä munassa. Kumpikaan kaksikosta ei kuitenkaan valittanut, vaan kesti rääkin murahtelemalla aina väliin.

Lopulta heittokisan voittajaksi julistautui Ville, joka sai palkinnoksi päättää kenet astuisi ensimmäisenä. Lauri ja Lucas käskettiin noutamaan Tuomon väsäämä astutusalusta, johon sonni voitiin sitoa tiukasti nelinkontin. Ennen astumisia sonnit piti kuitenkin huuhdella hyvin, joten Tuomo tarttui puutarhaletkuun. Kylmä vesisuihku iskeytyi ensin Mikaan, joka ärähti tuskaisena. Lauri ja Lucas saivat luvan hinkata kananmunan ja kusen irti isukin mahtavista karvoista. Panin merkille, kuinka Mikan tykki oli puoliheijarissa kaikesta rääkistä huolimatta.

Sama pesu tehtiin myös Laurille ja Lucakselle. Latinopojan lerssi heilui komeasti valtavien kassien säestämänä. Se loi huvittavan kontrastin Laurin lukittujen vehkeiden kanssa.

Ville oli valinnut Laurin astuttavaksi. Pojuni kiinnitettiin penkkiin niin, että vaalean karvan peittämä perse oli ahnaasti tyrkyllä. Mika ja Lucas käskettiin polvilleen seuraamaan esitystä.

Villen ei tarvinnut juuri houkutella kaluaan hommaan. Pian oli Laurin reikä liukastettu ja Villen kyrpä jo kolkutteli reiällä. Kuului matala murahdus, kun pojuni reikä laajeni Villen kalun vaikutuksesta. Ville ei aikaillut, vaan aloitti armottoman tikkaamisen välittömästi. Lauri murahteli ja puhkui naama punaisena. Oma kaluni alkoi ottamaan eteen. Vilkuilin Mikaa, jonka oma kyrpä alkoi sekin kurkottelemaan taivasta kohti.

Aurinko porotti kirkkaana Laurin vaalealle selälle, kun Ville souti kyrpänsä kanssa sonnipojuni reikää. Laurin lukittu kalu roikkui raskaan näköisenä metallivankilassaan mällisäkkien seurana. Pojuni murahtelu syventyi ja kiihtyi entisestään. Ville ei vaikuttanut olevan vielä lähellä tulemista, vaan vuoroin kiihdytti ja hidasti tahtiaan nautintoaan pidentääkseen. Laurin siveysvyö näytti räjähtävän kaikesta siihen kerääntyneestä paineesta.

  • Herra nyt tulee! Lauri kerkesi huutaa ennen kuin paksu mälli purkautui siveysvyön raoista.

Koko pojuni kroppa vavahteli laukeamisen tahdissa. Hikipisaroita tipahteli maahan, ja punoittavat kasvot olivat syvillä uurteilla. Ville kiihdytti loppuhuipennukseen ja laukoi omat tavaransa syvälle Laurin reikään.

  • Sehän meni hyvin, vieras tokaisi kömpiessään seisomaan.

Irrotin Laurin penkistä ja autoin pojuni seisomaan. Kopeloin mällin peittämää siveysvyötä ja samassa käskin Mikan ja Lucaksen konttaamaan luokseni.

  • Nuolkaahan tää puhtaaksi.

Kaksikko totteli mukisematta. Molempien kalut heiluivat ylväässä seisokissa. Olin hieman yllättynyt kuinka innokkaasti Mika nuoli poikansa lukittuja sukukalleuksia puhtaaksi. Silmät suljettuina tuo sonni piti huolen siitä, että pojuni kulkuset olivat taas edustuskunnossa.

Juuri kun Ville oli saanut vaatteet takaisin päälleen, soi hänen puhelimensa. Lyhyen puhelun jälkeen Ville kääntyi muiden puoleen:

  • Tuli yllättävä työjuttu. Joudun valitettavasti jättämään teidän mahtavan seuran.
  • No, ei voi mitään. Harmi juttu kyllä, kun just päästiin vauhtiin, Tuomo totesi.
  • Samat sanat, sanoin heti perään. – Oli kyllä oikein kivaa. Käykäähän pojut sanomassa kiitokset vieraalle.

Lauri ja Mika konttasivat Villen eteen ja nousivat polvilleen. Päät olivat kunnioittavasti hieman painuksissa. Mika aloitti:

  • Kiitos herra, että sain palvella teitä. Olisin mielelläni jatkanut palvelusta pidempäänkin. Anteeksi vielä herra siitä eilisestä. Lupaan käyttäytyä jatkossa paremmin.
  • Anteeksipyyntö hyväksytty, Ville virnisti. – Toivotaan, että näemme vielä joskus tulevaisuudessa.
  • Kiitos herra, Mika sanoi ja antoi puheenvuoron Laurille.
  • Kiitos mahdollisuudesta palvella teitä herra. Herran ansiosta sain uusia ja hienoja kokemuksia. Toivottavasti saan palvella herraa jatkossakin.
  • Ilo oli täysin minun puolellani poju, Villen virne vain laajeni, kun hän taputteli Laurin yhä punoittavia poskia.

Villen ja Lucaksen lähdettyä Lauri komennettiin ruoanlaittoon, kun taas Mika joutui jälleen ratsun rooliin. Tuomo satuloi kovia kokeneen körmyn tottunein ottein ja ratsasti tällä ympäri tilaa. Seurasin tätä näytöstä jonkin matkan päästä. Tuomon lyönnit ja Mikan matala murahtelu kantautui satunnaisesti minunkin korviini. Pohdin mielessäni, kuinka kauan Mika jaksaisi tällaista rääkkiä.

Lauri tuli ilmoittamaan ruoan olevan valmista. Käskin pojuani kutsumaan Tuomon ja isukkinsa syömään. Pian kuulin Mikan tömistelyn ja läähätyksen. Kuola valui solkenaan sonniratsun suusta ja karvainen kroppa kiilteli hiestä.

Taivas oli mennyt yllättäen pilveen. Juuri kun olimme kaikki päässeet sisälle, alkoi ulkona sataa. Tuomo kääntyi Laurin ja Mikan puoleen virnistäen:

  • Menkäähän pojat tuonne ulos salin ikkunan alle niin voidaan ihastella teitä samalla kun syödään.

Ilmeet kaksikon kasvoilla olivat väsyneet ja ilottomat, mutta he tiesivät jo oikein hyvin, ettei kannattanut sanoa vastaan. Niinpä he kiersivät kiltisti talon toiselle puolelle patsastelemaan.

Istuimme Tuomon kanssa valmiiksi katettuun pöytään. Katsoin ulos ikkunasta, jota yhä voimistuva sade pieksi. Aivan ikkunan takana seisoivat sonnimme oikeaoppisessa asennossa kädet selän takana ja jalat leveässä haara-asennossa. Päät olivat painuneet alas luultavimmin piiskaavan sateen takia. Mikan leveä rintakehä nousi ja laski huomiota herättävästi, kun hän yritti toipua äskeisestä ratsastuksesta. Lauri seisoi käytännössä hievahtamatta paikallaan, aivan kuin hän olisi oikea patsas. Siveysvyössä viruva kalu oli vetäytynyt kropan lähelle täyttäen vain puolet tyrmästään.

Ruokailun jälkeen Tuomo kävi noutamassa pojut sisälle. Hieman yllättäen Tuomo käski kaksikon oikeaan suihkuun ja lepäämään sen jälkeen yläkerran aulan patjoilla. Nyt tajusin niidenkin tarkoituksen. Ennen lepohetkeä kävin vielä lukitsemassa Mikan kalun siveysvyöhön vahinkojen välttämiseksi.

Loppupäivä oli sateinen ja se kului meillä kaikilla pääasiassa sisätiloissa. Mika kärsi loput rangaistuksestaan hakemalla polttopuita päärakennukseen ja saunalle, alasti totta kai. Lauri puolestaan toimi minun ja Tuomon leikkikaluna, jota kopeloitiin ja härnättiin surutta. Kaikista pahinta olisi, jos orjat maleksisivat toimettomina.

Päivä kääntyi iltaan, joten oli taas aika lukita sonnit karsinaansa. Äänettöminä kaksikko marssi edellämme parakkiin, jossa tuntui leijuvan pysyvä hien ja kiiman tuoksu. Tuomo lukitsi ovet huolella, minkä jälkeen vetäydyimme hänen työhuoneeseensa. Tilan isäntä avasi kuva- ja ääniyhteyden parakkiin, jossa oli aluksi aivan hiljaista. Lauri ja Mika makasivat selällään omissa punkissaan. Lopulta Lauri avasi keskustelun:

  • Ei kyllä toisaalta haittaa, että se Ville joutui lähtemään.
  • No ei, Mika tyytyi vastaamaan.
  • Ne tais kuluttaa sut loppuun sillä ratsastuksella?
  • Kyllä se kävi kunnon päälle. Mutta rangaistus on silti kärsittävä.
  • Niin mutta ihan ymmärrettävä se sun tekos oli siinä tilanteessa, Lauri käänsi kylkensä isäänsä kohti.
  • Ehkä normaalissa tilanteessa, mutta sun pitää ymmärtää, että me ollaan nyt eri asemassa. Me ei olla tasa-arvoisia herrojen kanssa.
  • Niin kai se sitten on.

Kaksikko hiljeni ja vaipui lopulta uneen. Toivotin Tuomolle hyvät yöt ja painuin itsekin pehkuihin. Jäin vielä miettimään Mikan sanomisia, jotka kuulostivat siltä kuin hän olisi ollut jo vuosia orjan asemassa. Selkeästi hänellä oli halu alistua, mutta eilisen kaltaisissa tilanteissa hän saattoi lipsua roolistaan. Se oli kuitenkin varmaa, etten ollut luovuttamassa hänen suhteensa.

Heräsin jo varhain enkä saanut enää unen päästä kiinni. Hetken sängyssä pyörittyäni päätin marssia parakille. Sisällä parakissa kuului ainoastaan Laurin hiljainen tuhina ja Mikan matala hengitys. Hiivin Mikan viereen ja herätin hänet ravistelemalla olkapäätä. Mikan silmät aukenivat vähitellen. Käskin häntä kuiskaten olemaan hiljaa ja seuraamaan minua ulos. Lukitsin Laurin sisälle, minkä jälkeen marssitin Mikan saunalle.

Aamun kosteus oli tarttunut nurmikkoon, jota Mikan järkälemäiset ja alastomat jalat talloivat alleen. Päässäni pyöri miljoona eri ajatusta, mutta keskityin nyt vain olennaiseen eli edessäni askeltavaan isukkiin.

Saunalla käskin Mikan seisomaan eteeni orja-asentoon samalla kun istahdin vastapäiselle penkille. Mittailin katseellani tuota järkälettä. Näytti ihan siltä kuin käsivarret olisivat paisuneet entisestään tämän reissun aikana.

  • Miten tosissaan sä oot tämän alistumisen suhteen? kysyin katse Mikan vielä unisissa silmissä.
  • Täysin tosissaan, herra. Toivottavasti se on näkynyt käytöksessäni.
  • Onhan se näkynyt, sitä ei voi kiistää. Ja oot pitänyt tuota siveysvyötäkin jo viikkokausia, viittasin katseellani muoviseen kaluvankilaan.
  • Kiitos herra. Tätä siveysvyötä on kunnia kantaa.
  • Mahtava kuulla, hymähdin. – No jos oot täysin tosissaan tämän suhteen niin tehtäiskö me sullekin samanlainen sopimus mitä Laurille? Olisit sen jälkeen virallisesti orjan asemassa.

Mika ei aluksi vastannut mitään. Kasvot olivat jähmettyneet paikoilleen. Ainoastaan rintakehä nousi ja laski hengityksen tahdissa.

  • No, miten on?
  • Kyllä se sopii herra, Mika sai ulos suustaan.
  • Mainiota. Minäpä alan heti valmistella sopimusta. Pyydetään Tuomo siihen todistajaksi.

Siirryimme Mikan kanssa päärakennukseen, jossa Tuomo jo aamuvirkkuna puuhaili. Käskin Mikan valmistaa meille aamiaista samalla, kun keskustelin Tuomon kanssa suunnitelmistani. Häntä ei tarvinnut taivutella todistajan rooliin. Kysyin samalla Tuomolta oliko hänellä tarjota jonkinlaista kaulaketjua väliaikaiseksi omistuksen merkiksi. Tuomo vastasi hänellä olevan parempi vaihtoehto, jonka paljastaisi seremonian lopuksi.

Aamiaisen jälkeen kävin noutamassa Laurin parakista. Pojuni oli hiljainen eilisen rääkin jäljiltä enkä itsekään ollut juttutuulella ajatuksieni pyöriessä tulevassa.

Sisällä pirtissä käskin Laurin nurkkaan polvilleen. Keskelle lattiaa Tuomo oli järjestänyt pienen ’’alttarin’’ sohvapöydästä ja tyynystä. Mika istutettiin polvilleen tyynylle. Kävin Tuomon kanssa viimeistelemässä ja tulostamassa sopimuksen. Se oli käytännössä samansisältöinen Laurin sopimuksen kanssa. Asetuimme Tuomon kanssa seisomaan pöydän toiselle puolelle Mikaa vastapäätä. Tuomo aloitti:

  • Olemme kokoontuneet tänne liittämään virallisesti yhteen Herran ja orjan. Tällä sopimuksella vahvistetaan se liitto, joka käytännössä on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Luen nyt seuraavaksi sopimuksen ehdot.

Tuomo luetteli orjan ja Herran tehtävät ja velvollisuudet. Korviani hieman kuumotti mitä pidemmälle listassa päästiin. Ajatella, että pian tuo koko jässikkä olisi virallisesti minun vallassani!

  • Onko kenelläkään tässä huoneessa jotain tätä virallistamista vastaan?

Katsoin nyt Lauriin, jonka katse oli lukittunut isäänsä. Kasvot olivat tutun ilmeettömät, mutta silmissä näkyi sekoitus hämmennystä, iloa ja ylpeyttä. Suu pysyi visusti kiinni.

  • Jos ei, niin julistan teidät Herraksi ja orjaksi! Voitte nyt allekirjoittaa sopimukset.

Heti allekirjoitusten jälkeen Tuomo kaivoi taskuistaan esiin älykellon näköisen vekottimen, jonka hän kiinnitti Mikan lukittujen elinten juureen. Toisessa kädessään hänellä oli pieni kaukosäädin, jota hän nyt painoi. Mika ulvahti korvia huumaavasti ja painui kaksin kerroin.    

  • Tämä vehje antaa sähköiskuja suoraan munille. Tässä kaukosäätimessä on viisi eri voimakkuutta iskuille, tuo oli kakkonen. Akku kestää normikäytöllä noin parisen viikkoa. Tähän saa myös vara-akun, joten iskut ei jää antamatta sen vuoksi, ettei olisi virtaa. Pysyy orja hyvässä nuhteessa, Tuomo selitti ja ojensi säätimen minulle.
  • Vais niin, hymähdin. – No onhan tämä kyllä monikäyttöisempi kuin se kaulaketju. Pitää sekin toki vielä hankkia.

Mika oli päässyt takaisin polvilleen, kun painoin säätimestä uudestaan kakkosta. Karjaisu oli yhtä kova tälläkin kertaa ja ukko painui miltei lattiaa vasten.

  • Kiitos kovasti. Tätähän pitää harkita Laurillekin.
  • Eipä mitään. Minä lähetän sulle linkin, josta noita voi tilata.

Seuraavaksi oli aika syöttää sonnit ja pistää ne työhommiin. Tällä kertaa halusin Mikan ojan kaivuuseen ja Laurin jatkamaan ruohon leikkuuta.

Päivästä oli tulossa kuuma, sen tunsi jo nyt. Mika käveli edelläni pää painuksissa lapio toisessa kädessä. Pitelin kädessäni kaukosäädintä, jolla annoin ilman varoitusta ykkösen verran sähköä. Mika murahti ja hiljensi vauhtia.

  • Ei pysähdytä orja! käskin välittömästi.

Mika keräsi itsensä ja jatkoimme matkaa. Päästyämme ojalle laitoin Mikan rehkimään sellaista vauhtia, että tämä taatusti tietäisi uuden asemansa. Pian Mikan selällä ja rinnalla valui noroina hikeä, joka tipahteli lopulta maahan. Matala ärinä ja puhina säesti tätä komeaa näytöstä.

Päivä oli ehtinyt puoleenväliin, kun Mika rojahti istumaan ojan pohjalle puuskuttaen.

  • En jaksa herra enää, uusi orjani sai sanottua puuskutuksen lomasta.
  • Vai et jaksa, tivasin katse tiukasti Mikassa.

Pyörittelin kädessäni kaukosäädintä. Sitten väänsin sen toiseksi korkeimpaan asentoon ja annoin kunnon tujauksen sähköä sonnin munille. Mika karjaisi sellaisella voimalla, että sen kuuli taatusti koko seutukunta. Valtava kroppa painui kylkiasentoon ojan pohjalle.

  • Alkaako nyt kiinnostamaan?

Mika ei vastannut mitään, mutta kömpi aluksi polvilleen ja siitä seisomaan. Hikisenä ja likaisena hän tarttui lapioon ja jatkoi yksitoikkoista työtään.

Päivä painui lopulta iltapäivän puolelle ja oli aika lopetella työhommat. Käskin täysin nuutuneen ja hiestä märän orjani nousta ylös ojasta. Kävelimme päärakennukselle tuttuun tyyliin, Mika edellä ja minä hänen perässään. Saavuimme sinne hieman ennen Lauria ja Tuomoa.

  • No mites meni päivä, tarviko tämä kannustusta? Tuomo kysyi nyökäten Mikaa kohti.
  • Ihan hyvin se lopulta meni, mutta ei sujunut ilman pientä kannustusta, virnistin.

Huuhtelimme pojut puutarhaletkuilla enimmistä lioista. Tuomo tarjoili jo tutuksi tulleen orjaruoan kippoihin eteemme. Molemmat pojut ahmivat ruokaa niin nopeasti kuin pystyivät. Kaukana muistoissa olivat ne ajat, kun ei ruoka maistunut.

Siinä Mikan mahtavaa selkää seuratessani alkoi etumukseni pullottaa uhkaavasti. Ennen minun ja Tuomon ruokailua halusin vielä testata Tuomon astutusalustan. Käskin Mikan ja Laurin kontata nurmikentälle, jolla Lauri oli jo aiemmin astuttu. Siellä tuo alusta vielä seisoi yksinäisenä.

Minun ja Tuomon voimin Mika saatiin nopeasti sidottua alustaan. Lauri laitettiin seuraamaan vierestä. Mikasta huokui miehinen ja aavistuksen verran multainen tuoksu. Vartalolta tipahteli vesitippoja maahan. Liukastin karvaisen reiän ja oman täydessä seisokissa jyskyttävän kaluni. Pian Mikan reikä oli täynnä oikeaa tavaraa. Sonnin matala murahtelu ja kiimassa supisteleva reikä saivat kaluni lähelle laukeamista hetkessä. Hillitsin itseni enkä kiihdyttänyt heti tahtia. Halusin nauttia tästä hetkestä täysillä.

Hapuilin maasta kaukosäätimen ja päätin antaa ykkösen tasoisen iskun ihan vaan huvikseni. Mika murahti astetta kovempaa ja yritti päästä irti kahleista. Kiihdytin hieman tahtia. Seuraavaksi annoin kakkosen tasoisen iskun, mikä sai aikaan karjaisun ja vavahduksen, joka heilutti minuakin. Panin nyt kiihtyvällä tahdilla tuota isukkia. Sivusilmällä tarkkailin, että Lauri oli seurannut herkeämättä tätä näytöstä.

Lopulta en kestänyt kovin kauaa, vaan laukaisin lastit syvälle Mikan reikään. Me molemmat ähisimme ja puhisimme. Itsellenikin oli kihonnut hiki pintaan iltapäivän helteessä. Irrottauduin Mikasta, jolloin Tuomo iski tämän kimppuun. Isäntä vaati saada kaukosäätimen itselleen, jolla hän alkoi jakelemaan ilkeän näköisiä iskuja Mikan munille. Tuomon tikkaaminen ja iskujen antaminen sointuivat sulassa sovussa yhteen. Pihapiirin täytti Mikan voimistuva karjunta sekä Tuomon miehinen voihkinta. Tuomon purkaus Mikan sisälle tapahtui samalla, kun sonni sai tujauksen sähköä munilleen.

Mika oli sen verran voipunut kaikesta käsittelystä, joten laitoimme Laurin yksinään valmistamaan päivällistä. Päästin Mikan irti kahleistaan ja annoin tälle luvan käyttää päärakennuksen suihkua. Menin itsekin sisälle ihailemaan Laurin alastonta peppua ja selkää, kun tämä puuhaili keittiössä.

  • No miltäs tuo äskeinen näytti? kysyin.
  • Oikein hyvältä herra, Lauri vastasi sen enempiä miettimättä. – Olisinpa saanut olla toisen orjan tilalla.
  • Varmasti olis se kelvannut.

Samassa Mika saapui suihkunraikkaana keittiöön. Kassit pullottivat turpeina siveysvyön alla. Käskin hänet polvilleen seuraamaan, kun toinen pojuni kattoi pöydän. Lauri kävi ilmoittamassa Tuomolle ruoan olevan valmista ja siirtyi isänsä viereen polvilleen seuraamaan herrojensa ruokailua.

Loppuviikko sujui käytännössä samanlaisissa merkeissä. Laurin ja Mikan päivät kuluivat työhommissa minun ja Tuomon toimiessa työnjohtajina. Välillä toinen sonneista sai toimia ratsuna minulle ja Tuomolle. Iltapäivä ja ilta olivat rentoutumisen aikaa ainakin meidän herrojen osalta. Orjakaksikko sai mällit jokaiseen kuviteltavissa olevaan paikkaan. Orjien omat munat sen sijaan pysyivät visusti lukossa.

Sunnuntai-iltana oli lähdön ja samalla palkanmaksun hetki. Pojut olivat ryhdikkäästi polvillaan päärakennuksen edessä kädet selän takana, kun Tuomo latoi seteleitä käteeni. Tällä kertaa sonnit oli puettu, kun piti palata ihmisten ilmoille.

  • Kiitos tästä viikosta, totesin Tuomolle. – Ei tämä rahallinen korvaus ole arvokkain asia, jonka täältä sai mukaan.
  • Kiitos vaan itsellesi. Oli näistä kahdesta oikeasti apuakin, vaikka aluksi ehkä vähän epäilin näitä.

Lopuksi käskin pojujani kiittää Tuomoa mahdollisuudesta palvella häntä. Pakkauduimme autoon Mikan ottaessa jälleen kuskin paikan. Kotimatka sujui varsin hiljaisissa merkeissä. Jokainen meistä kolmesta oli varmasti omalla tavallaan voipunut tästä reissusta.

Janin viikonloppu jatkuu

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Janin piina mieskolmikon leikkikaluna ei ota loppuakseen.

 Janin sileä iho kiilteli himmeästi ikkunasta kajastavassa valossa. Kaulaa koristava panta ei tuntunut enää niin tukehduttavalta, kun kolme raavasta miestä ympäröi häntä katseet tiukasti hänen nuoressa vartalossaan.

  • Mitäs seuraavaksi? sänkipäinen körmy kysyi Janin takaa.

 Pekka hymisi mietteliäänä silmät vaellellen pitkin Janin hyvin muodostunutta kehoa. Lyhyiden harhamatkojen jälkeen ne kuitenkin aina palasivat nuoren miehen kovana sykkivään aisaan.

  • Teitä kahta ei ookaan vielä tyydytetty, hän vihjaili vierailleen.

 Ennen kuin kumpikaan heistä ehti vastata Jani sanoi väliin hiljaa arkaillen:

  • Kusettaa herra.

 Miesten katseet porautuivat syvälle Janiin. Hän alkoi katumaan sanomisiaan, kunnes Pekka laukaisi jännittyneen tilanteen:

  • Kusettaa vai? No mihis aattelit kusta?
  • En tiedä herra.
  • Etpä tietenkään, Pekka virnuili taputellen samalla Janin hartioita. – Tiedättekö te arvon vieraani?
  • No ei me sitä vessaan ainakaan voida päästää, punahiuksinen kommentoi. – Eikä sisällekään sovi kusta, joten pihalle kai se on vietävä.

 Sänkipää ja Pekka nyökyttelivät idealle. Talutushihnasta kiskoen Jani tuotiin samalle etupihalle, johon hänet oli aiemmin päivällä toimitettu.

  • No nyt näyttää hyvältä, sänkipää kommentoi vilkuillen ympärilleen aivan kuin etsisi muita ihmisiä täältä korpien keskeltä.
  • Ja jottei tämä mene liian helpoksi niin kuset sitten itteäs kohden etkä maata, Pekka ohjeisti.

 Janin koko kroppa vavahteli sekä loppukesän viileydestä että jännityksestä. Hän ehti jo kuvittelemaan kauhuskenaarioita oman kusensa juomisesta, jota tuntui kertyvän kiihtyvää tahtia hänen sisäänsä.

 Normaalisti Janille niin helppo suoritus kuin kuseminen oli muuttunut yhtäkkiä pinnistelyksi. Pisuaareilla ei ollut ollut koskaan ongelmaa, vaikka olisi joutunut seisomaan kylki kyljessä tuntemattomien miesten ympäröimänä, mutta nyt kalun päästä ei tullut tipan tippaa.

 Häntä ympäröineet miehet tajusivat hekin pian tilanteen laidan.

  • Pojalta on tainnut unohtua miten kustaan, Pekka naurahti. – Pitäskö meidän näyttää vähän mallia?

 Kaksi muuta miestä nyökyttelivät ja availivat jo sepaluksiaan. Jani käskettiin polvilleen soralle, joka raapi inhasti ihoa.

 Kului piinaava hetki ennen kuin ei-niin-nuorien miesten sulut aukesivat päästäen kellertävän nesteen virtaamaan putkea pitkin ulos lerssin päästä. 

 Ensimmäisenä kastui rintakehä, josta kultainen neste valui kutitellen alas haaroihin ja edelleen jalkoja pitkin maahan. Ei mennyt kauaa kun koko seurueen valtasi kitkerä lemu.

 Lopun ravistelut viskoivat pisaroita Janin kasvoille asti, mikä sai hänet melkein yökkäämään. Hän piti kuitenkin urheasti pintansa loppuun asti.

  • Siinä näit miten miehet kusee, Pekka kehaisi lopeteltuaan.
  • Kamala lemu tästä kyllä tuli, punapää valitteli. – Tää kyllä pitää pestä ihan aluksi.
  • Oot oikeessa, sänkipää nyökkäili ja tarttui maassa lojuneeseen puutarhaletkuun. – Väistäkäähän.

 Hyvä että Jani oli ehtinyt toipua kultaisesta suihkustaan kun hän sai päälleen viileän vesiryöpyn. Toisaalta puhdistava vesi ei ollut haitaksikaan, mutta viileähkö vesi yhdistettynä viileään tuulenvireeseen ei ollut kaikkein paras yhdistelmä. Sänkipää pesi Janin kropan kauttaaltaan, mutta kovana sykkivään vehkeeseen sillä ei ollut mitään vaikutusta. Seisokki oli ja pysyi.

 Sänkipään lopeteltua tuuli tuntui vielä purevammalta Janin märällä keholla. Hän koitti tehdä kaikkensa lopettaaksen kroppansa värinän, muttei onnistunut. Hampaiden kalina viimeistään herätti miesten huomion.

  • Kato nyt mitä te teitte, Pekka ivaili. – Täähän menee kohta rikki!

 Janin sisällä kiehui. Keskittymällä puremaan hampaansa yhteen hän sai pidettyä suunsa supussa.

  • Kuset on nyt kustu niin eiköhän se oo aika siirtyä takasin sisätiloihin, Pekka ohjeisti.

 Sisällä Pekka kaivoi Janille pyyhkeen, johon tämä sai kuivata itsensä, ettei kastelisi mökkiä piloille.

  • Tämän esittelyssä mainittiin että reikä on vielä neitsyt, Pekka ilmoitti kun he kaikki olivat takaisin sohvilla. – Pitäähän meidän se korkata kun siitä kerran ollaan maksettukin.

 Kaksi muuta miestä nyökyttelivät virne huulillaan. Janin sisällä kasvoi paniikki sekunti sekunnilta.

  • Reikä esiin poju, Pekka käskytti.

 Jani totteli parhaansa mukaan menemällä polvilleen pää vasten lattiaa samalla levittäen käsillään reikänsä paremmin näkyviin. Takaa kuului tyytyväisiä myhähtelyjä.

  • Komee reikä kyllä on, sänkipää murahti. – Mutta tiukan näkönen.
  • Joo, pitää tälle jotain tehä, Pekka sanoi kun nousi ylös tunnustellakseen Jania isoilla kourillaan. Hän painoi peukalonsa reiän suulle saaden Janilta lyhyen inahduksen.
  • Tuo ollu vielä mitään poika, Pekka nauroi.

 Hän kaiveli laatikoistaan mustan dildon, jonka liukasti ammattilaisen ottein. Kohta muovinen terska kutitteli Janin reiällä, joka yritti kovasti hangoitella vastaan. Vastarinta oli kuitenkin turhaa Pekan kokeneita käsiä vastaan. Musta patukka upposi vääjäämättä Janiin. Tuskainen puhina ja ärinä ei saanut Pekkaa lopettamaan operaatiotaan.

  • Loppuun asti vaan, punapää kommentoi.
  • Katotaan mihin asti päästään, Pekka ähki.

 Janin voihkinta kasvoi karjumiseksi kun tekokyrpä puski itsensä hänen sisälleen. Polttava ja pakottava tunne repi häntä käsissä ja jaloissa asti. Tuntui kuin koko kroppa olisi halkaistu kahtia.

  • Ei taida mennä pohjaan asti, sänkipää huokaisi.
  • Ei vaikka valituksesta voisi toista päätellä, Pekka virnisti ja alkoi liu’uttaa lelua hitaasti ulos Janista.

 Paksun terskan pullahtaessa ulos Jani huokaisi raskaasti. Jalat rentoutuivat paljastaen paremmin hitusen löystyneen reiän, joka ei enää ollut niin neitseellinen.

  • Kumpi aloittaa? Pekka vilkaisi tovereitaan.

 Sänkipää nousi ylös, avasi sepaluksensa ja käveli rauhallisesti Janin taakse. Sydän jyskyttäen nuorukainen odotti liikkumattomana vääjäämätöntä. Hän saattoi jo tuntea tuon körmyn kourat lanteillaan ja huohotuksen korvassaan.

 Kaiken keskeytti ovikellon kirkas ääni. Pekka säpsähti, mutta ryhdistäytyi nopeasti ja askelsi avaamaan oven. Jani kuuli vaimeaa puhetta, mutta ei uskaltanut kääntää päätään äänen suuntaan.

  • Ystävämme poliisista saapuivat, Pekka ilmoitti tyynesti.

 Hänen perässään käveli kaksi varsin nuorta poliisia virka-asuissaan. Toinen hieman lyhyempi kaljupää ja toinen vaaleahiuksinen körmy.

 Hetken ajan Jani luuli pelastuksensa tulleen, mutta kun uudet vieraat istahtivat tyynesti istumaan, tajusi hän että he olivat saapuneet vain seuraamaan esitystä.

 Kaljupäinen poliisi esittäytyi Juusoksi, ja kookkaampi Anteroksi. He eivät ennestään olleet tuttuja aiempien vieraiden kanssa, mutta miehet tuntuivat tulevan silti hyvin juttuun.

  • Me taidettiin keskeyttää jotain, Antero huomautti katse Janissa.

 Sänkipää oli vetänyt sepaluksensa kiinni ja istahtanut sohvalle ovikellon kuullessaan. Hän selitti kaksikolle tilanteen, jolle nämä hymähtelivät aivan kuin olisivat itse olleet paikalla.

  • Tultiin siis sopivaan aikaan, Juuso heitti naureskellen.
  • Nousehan sinäkin ylös, Pekka käskytti Jania tälla kertaa ilman hihnan nykäisyä.

 Jalat ja perse poltellen kivusta Jani kapusi seisomaan. Kädet pysyivät tiukasti pakaroilla jättäen puoliheijarissa heiluvat sukukalleudet esiin.

  • Ei ollenkaan huono, Antero myhäili raapien rouheaa sänkeään.
  • Mutta turha koittaa saada sitä tulemaan, punapää sanoi väliin. – Se uus aine estää sen.
  • Aijaa, Juuso virnisti ja ponnahti ylös tuoliltaan.

 Lyhyt mutta jäntevä poliisimies oli hitusen lyhyempi Janin rinnalla, mutta se ei estänyt häntä kopeloimasta tätä. Pian mielenkiinto jämähti liukkarin jämien hieman tahmeaksi jättämään kaluun, jota Juuso elvytti hitain vedoin.

 Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Yllättäen Juuso laskeutui polvilleen pitäen yhä kiinni Janin aisasta. Sen enempää miettimättä hän ahmaisi Janin punoittavan terskan suuhunsa. Aikansa sitä imettyään hän jatkoi pidemmälle vartta pitkin tottunein ottein.

 Jani seisoi hämmennyksestä jähmeänä. Vaikka viime aikojen kokemukset olivat olleet uusia ja epämieluisia, oli tämä kaiken huippu. Näin intiimi kanssakäynti oli aiemmin kuulunut vain seurusteluun. Nyt kalju poliisi otti häneltä suihin samalla kun joukko miehiä seurasi sivusta.

 Ehkä piinaavinta oli tieto siitä että loppuhuipennus jäisi jälleen tulematta. Vaikka Juuso olisi maailman paras suihinottaja, ei hän saisi Jania tulemaan. Pakottava paineen tunne alkoi jälleen hiipiä Janin kasseihin, mikä sai hänet ynähtelemään. Juuso lisäsi vaistomaisesti tahtiaan, mikä pahensi tilannetta. Polttava kipu levisi vartta pitkin aina terskan päähän asti.

 Jani ähki jo niin kuuluvasti, että Juuso hiljensi tahtiaan. Lopulta vain Janin tummana helottava terska oli tämän ahneen kielen syleilyssä. Kun Juuso viimein irroitti suunsa sykkivästä vehkeestä, oli kyrpä märkä syljestä ja liukkarista. Kalu vavahteli dramaattisesti, vaikka kukaan ei edes koskenut siihen. Juuso virnisti, pyyhkäisi suupielensä kuivaksi ja nousi seisomaan.

  • Vaikuttava esitys, Pekka kommentoi. – Mutta annetaanko nyt vuoro illan pääesityksellemme?

 Sänkipää tajusi merkin ja kapusi jälleen ylös. Pelkällä katseellaan hän sai Janin palautumaan aikaisempaan asentoonsa reikä esillä. Tunnelma oli jännittynyt, kun sepalus aukesi paljastaen alati pituutta kasvavan peniksen.

 Sänkipäinen körmy laskeutui polvilleen Janin taakse, laski kämmenensä tämän lanteille ja ihasteli ylväänä nousevaa elintään. Toisella kädellä hän kurkottautui levittämään liukkaria nyt juhlakunnossa seisovalle kalulleen. Yleisö odotti hiljaisena.

 Jani oli sulkenut silmänsä. Koko kroppa oli jännittynyt tulevan koitoksen edessä. Ensikosketus oli viileä ja epätodellinen. Sitten alkoi hienoinen polte, joka kasvoi kasvamistaan. Sänkipään paksuhko kalu painautui hitaasti dildon jälkiä pitkin. Toinen suurista kourista oli vaeltanut Janin niskalle, josta se sai jämäkän otteen. Körmyn ruho painautui Janin selkää vasten samaa tahtia kalun kanssa. Jani tunsi itsensä lopullisesti alistetuksi.

 Sitten alkoi rynkytys. Kyrpä hakkasi Janin sisuksia kuin ompelukone miehisen puhinan saattelemana. Sänkipään karvainen kroppa tuntui nihkeältä Janin ihoa vasten. Onneksi reikää oli hetkeä aiemmin avattu dildolla. Muuta hyvää Jani ei tilanteesta keksinytkään.

 Sänkipää alkoi korista äänekkäästi. Jani tiesi loppuhuipennuksen olevan lähellä, joten hän pinnisti kaikki henkiset ja fyysiset voimansa tulevaan koitokseen. Aluksi terskan päästä purskahti laihaa nestettä, jonka perään tuli varsinaista spermaa paksuina klöntteinä. Jani tunsi tahmaisuuden leviävän lämpimänä vyörynä hänen sisällään. Olo oli nihkeä ja ryytynyt.

  • Mainiota, Pekka taputteli heti perään kun sänkipää oli vasta sulkemassa sepalustaan. – Tämä oli toki vasta esimakua, mutta meillä on vielä hyvin aikaa. Annetaan siksi ilostuttajallemme hetki aikaa huilata.

 Tämän jälkeen Pekka tarttui Jania hihnasta ja veti tämän tuttua reittiä takaisin tyrmään. Tällä kertaa mukaan nakattiin sanko tarpeita varten ja vesikippo. Pekan virnistyksen saattelemana ovi sulkeutui jälleen kerran Janin edessä.

Työmatkalla

Kirjoitettu julkaissut Novellisti

Hieman perinteisempää tarinaa vuodelta 2015 tähän väliin.

Viittäkymmentä hätyyttelevällä Jounilla oli ollut jälleen yksi helvetinmoinen päivä. Kokouksia kokousten perään. Hän oli kolmen päivän työmatkalla Helsingissä. Nyt oli menossa toinen päivä, jonka iltaa hän vietti istumalla hotellin ala-aulan baarissa oluella.

Turhaan hän ei siellä istunut. Normaalisti hän kuluttaisi aikaansa huoneessaan katsoen televisiota tai lukien kirjaa. Mutta nyt tuo uuvuttava rutiini loppuisi.

Hän oli nimittäin rohkaissut mielensä viikkojen pohdinnan jälkeen ja vastannut peräti kahteen seuranhakuilmoitukseen. Molemmat miehiä.

Kyllä, hän oli homo. Sen hän pystyi itselleen myöntämään, vaikka hänellä odottikin perhe Jyväskylässä.

Häntä jännitti paljon. Mahaa kipristeli kuin se olisi ollut kipeä. Olut kuitenkin auttoi ja vähitellen maha turtui miltei tunnottomaksi.

Miehet joiden kanssa hän oli sopinut tapaamisen olivat tuskin kolmeakymmentä, joten he olivat täydellisiä pieneen isä-poika roolileikkiin. Molemmat totta kai tiesivät että heitä odottaisi kimppakivasessio, jossa Jouni olisi oikeutetusti pääosassa. Pääosassa siten, että hän saisi laukoja lastejaan pojujen timmeille pepuille ja sileille kasvoille.

Hänen lyhyt, mutta paksu vehje hieman kovettui, kun hän ajatteli tulevaa iltaa. Mustat farkut alkoivat käydä ahtaiksi, ei niinkään kalun kovettuessa, vaan muhkeiden kassien tultua enemmän esiin.

Kassit olivat hänen suurin ylpeytensä. Hänellä ei ollut enää nuoruusvuosien jatkuvaa himoa runkata, joten nämä persikan kokoiset häränkivekset olivat tehtailleet valkoista mahlaa jo viikon ajan, joten oli jo aikakin syöstä se ulos.

Jouni oli koko ajan tarkkaillut baarin kirjavaa asiakaskuntaa sekä varsinkin niitä jotka astuivat sisään, koska heidän joukossaan hänenkin ”pojut” olisivat.

Muutama potentiaalinen nuori mies oli kävellyt hänen ohitseen ilman rintamerkkiä pinkin, pitkähihaisen suoran paidan vasemmalla puolella: sen avulla Jouni saattoi tunnistaa miehet. Hänen merkkinsä sen sijaan oli sinivalkoraitainen, lyhythihainen suora paita, sekä kaljut hiukset.

”Siinä on yksi!”, Jouni äkkäsi nopeasti baarin tiskiltä hieman yli kolmikymppisen ”Daddy’s boy”:n. ”On siinä kyllä komea poju.”, hän jatkoi ajattelemistaan.

Totisesti komea: Jouni istui pöydässään juuri sellaisessa kulmassa, josta saattoi nähdä nuorukaisen kiinteän pepun vasten kireitä farkkuja. Ruskeat hiukset oli kammattu nuorekkaasti hieman sekaisin.

Nyt hän kääntyi ympäri suoraan Jounia kohti kädessään täysinäinen oluttuoppi. Hänen lyhyen sängen peittämät kasvonsa levesivät hymyyn, jonka saattelemana hän asteli Jounin luo.

  • ’Big daddy’? nuorukainen kysyi jääden odottamaan vastausta pöydän viereen.
  • ’Daddy’s boy’? Jouni kysyi ja niin molemmat tiesivät osuneensa oikeaan.
  • Sebastian, terve, nuori mies jatkoi ja istui alas nahkaiselle penkille.
  • Jouni, tervepä terve.
  • Ei oo toinen poju vielä tullu?
  • Ei oo ei.

Seurasi lyhyt hiljaisuus, jonka aikana molemmat salaa mielessään mittailivat toisiaan. Jounilla oli jo aikaa sitten käyneet olot ahtaaksi alakerrassa, kun hän oli ihaillut Sebastianin nuorta vartta baaritiskillä.

Sebastian taasen sai vasta nyt tilaisuuden tutkia miestä, jonka kanssa hän viettäisi tulevan illan ja yön. Hän ei ollut pettynyt: Jouni oli juuri sellainen ”isukki”, jonka pehmeään kainaloon sai käpertyä rajun eroottisen illan jälkeen.

Hörpittyään muutaman kulauksen juomistaan, osui miesten näkökenttään heidän iltansa viimeinen petikaveri. Jo päältä päin näki, että hän oli reilusti pumpatumpi kuin Sebastian: koholla olevat rintalihakset paistoivat läpi kireästä paidasta ja hartiat olivat hyvin muodostuneet.

Pitkin harppauksin hän asteli pöydän luo, tervehti ja istui alas, käsissään hänelläkin täysinäinen oluttuoppi.

Aika kului leppoisasti tutustuessa ja olutta hörppiessä. Sitä mukaa kun lasit tyhjenivät ja illan kohokohta lähestyi yritti Jouni hillitä pullotusta housuissaan onnistuen siinä vaihtelevasti. Hän kun ei voinut uskoa saavansa viettää ilta tällaisten silopeppujen kanssa.

  • Eiköhän lähetä pojat mun huoneeseen, Jouni ehdotti, kun jokaisen oluttuoppi lähenteli pohjaa.
  • Lähetään vaan, viimeisenä pöytään istuutunut Ossi virnisti.

Miehet poistuivat baarista hissiin, joka vei heidät viidenteen kerrokseen ja sieltä Jounin huoneeseen.

  • Mä käyn vielä vessassa. Ottakaa te pojat ihan rennosti, Jouni kehotti ja sulkeutui vaalealaattaiseen kylpyhuoneeseen.

Pojat nyökkäsivät ja heittäytyivät leveälle parisängylle. Jouni sen sijaan vetaisi sepaluksensa auki kuseakseen, mutta juuri kun hän oli aikeissa laskea lastinsa posliinille, tuli hänelle parempi idea. Hän avasi oven raolleen ja huikkasi pojat kylpyhuoneeseen. Pojat tottelivat häntä kuuliaisesti, kuten kunnon poikien kuuluukin ja pian pieni kylpyhuone oli täysi kolmesta aikuisesta miehestä.

Pojat kiinnittivät katseensa pakostakin Jounin tukevaan kaluun, joka oli täydessä erektiossaan Jounin miehekkään kouran sisällä.

  • Nyt riisuutukaa, Jouni käski samalla alkaen itsekin avaamaan paitansa nappeja.

Pojat tekivät työtä käskettyä. Sebastianin runsas karvoitus jatkui yläruumiissakin: rinta oli karvainen, mutta selvästi väliin sheivattukin, karvoitus laski sitten varsin leveänä kaistaleena navan yli aina jalkoväliin asti. Yläruumis oli timmi, muttei erityisen lihaksikas, lukuunottamatta hiukan koholla olevia rintalihaksia.

Ossi sen sijaan oli täysin karvaton yläruumiistaan. Hän taisi olla sitä myös luonnostaan, koska ainakaan Jounin silmiin ei osunut ainuttakaan sänkikarvaa. Jos Sebastian oli pettymys lihastensa osalta, niin Ossi korvasi hänet täydellisesti: rintalihakset olivat koholla, hauikset olivat selvästi lihaksikkaat, vaikkakaan Sebastianin vastaavat eivät olleet mitkään rimpulat nekään, mutta Ossin todellinen plussa oli hänen sixpackinsa. Hän olisi aivan hyvin voinut olla malli vatsalihastensa perusteella.

Jounin yläruumis taasen oli normaalin jo keski-iän ylittäneen miehen yläruumis: paljon karvoja, vahvat hauikset, mutta poikien yllätykseksi maha oli miltei tasainen.

Mutta Jounin ulkomuoto ei ollut tänä iltana tärkeä, vaan poikien. Jouni kävi molemmat pojat läpi huolellisesti, kehui heitä, erityisesti Ossia, mikä sai Sebastianin ilmeen synkkenemään joka kerta, mutta se kirkastui aina kun Jouni kehui tätä hitusenkin verran.

  • Nyt loputkin vaatteet, Jouni käski käsi hakeutuen välittömästi hänen kyrvälleen.

Pojat olivat kuuliaisia ja pian Jounin käsi pääsi tunnustelemaan muitakin kyrpiä kuin omaansa.

Sebastianin karvoitus jatkui reiluna aina pepulle asti, mutta toisin kuin muut karvansa, hän oli sheivannut kaikki sukupuolielimiensä lähistöltä jättäen tasaisen, silitettävän sängen.

Sebastianin kalu oli puolitanassa hänen riisuessaan mustat Björn Borginsa. Jounin tartuttua siihen se nousi välittömästi ylvääseen erektioon, jonka pituus lähenteli viittätoista senttiä. Kassit olivat normaalin kokoiset, mikä tuotti Jounille pienen pettymyksen.

  • Ei se haittaa, hän totesi. – Mulla näitä kasseja riittää, hän virnisti taputellen samalla Sebastianin timmin pepun ylhäältä alas.

Sebastian virnisti nolona katse kaakelissa, mille vieressä seisova alaston Ossi virnisti ilkeästi, mutta tämän hymy hyytyi lyhyeen kun Jouni julisti tuomionsa atleetin varustuksesta:

  • Ei oo sulla pitkä kyrpä…oiskohan kolme-, neljätoista senttinen, Jouni mittaili kasvot kurtistuneina mietteliääseen ilmeeseen. – Ja näin ohutkin vielä.

Nyt sai Sebastian vuoron virnistellä vahingoniloisesti, mutta hänenkin virneensä koki tylyn lopun, kun Jouni käski heidät molemmat heidän takaa löytyvään kylpyammeeseen.

Jouni riisui loputkin vaatteet yltään sillä aikaa kun kaksi hänen nuorta pojuaan ahtautui kylpyammeeseen jalkapohjat vastakkain.

  • Kusettaa niin vitusti, olivat ainoat sanat, jotka Sebastian kuuli ennen kuin hänen päällensä ryöpsähti aimo lastillinen lemuavaa virtsaa.

Se kasteli ensin hänen hiuksensa, sitten se valui inhasti ruumista pitkin aina haaroväliin saakka, jossa se tappoi hänen ylvään erektionsa sekunneissa.

Pian saman käsittelyn sai Ossi, jonka ruskealla sänkitukalla virtsa tuntui entistä kuumempana ja iljettävämpänä kuin Sebastianilla. Jouni ei kuitenkaan kauaa aikaillut, vaan laski pääosan virtsastaan Ossin jännittyneille vatsalihaksille, joiden väleistä se sitten valui aina tämän urheilijanuorukaisen säälittävälle tumpille, jollaiseksi Ossin kyrpä oli muuttunut ensimmäisten virtsapisaroiden osuessa tämän päälaelle.

Viimeiset tipat valuivat pitkin Sebastianin persvakoa ja karvaisia jalkoja, kun Jouni vielä veteli muutaman kerran esinahkaansa eteen ja taakse varmistuakseen siitä, etteivät hänen pojunsa jäisi mistään paitsi.

Kun Jouni oli hoitanut tarpeensa hän tarttui suihkupäähän, väänsi lämpötilan jääkylmälle ja avasi hanan. Pojat olivat yhtä tyrmistyneen näköisiä kuin viimeksikin. Kai he sentään osoittaisivat kiitollisuutta häntä kohtaan, kun hän pesisi heidät kusesta eikä jättäisi heitä virumaan siihen?

Hän hieroi molemmat pojut läpi kunnolla hyytävän kylmän veden kanssa. Pojujen viriilit sukukalleudetkin pysyivät aisoissa, kun ne suihkutteli kylmällä vedellä.

Hampaat kalisten, iho kananlihalla ja nännit kovina pojut nousivat ylös seisomaan Jounin heitä käskiessä.

Jounin kalu sojotti pystyssä, kun pojujen omat kyrvät olivat vetäytyneet sykkyrälle lähelle heidän kehojaan.

  • Kuivatkaa nyt ittenne ja tulkaa sitten sänkyyn, Jouni käski tallustellen itse sängylle.

Hän heittäytyi valkoisille peitoille, joiden päältä hänen pojunsa olivat jo poistaneet päiväpeitteen. Hän oli keskellä sänkyä, jotta saisi molemmat pojut kainaloihinsa samaan aikaan.

Pojut saapuivat pian kylpyhuoneesta hiukan paremmassa kunnossa kuin missä Jouni oli heidät sinne jättänyt. Molempien kasvoilla oli totinen ilme, eikä kumpikaan ollut aikeissakaan ilveillä toiselle tai vähemmän Jounille.

  • Tulkaahan pojat tänne, Jouni kehotti ystävällisempään sävyyn taputellen paikkoja molemmilta sivuiltaan.

Ossi hyppäsi ensin sänkyyn vallaten Jounin vasemman kainalon Sebastianin löntystellessä oikealle puolelle sänkyä. Jouni kiersi käsivartensa tiukasti molempien pojujensa hartioiden ympäri ja rutisti lujaa.

  • Tuo oli pojat opiksi teille. Täällä ei virnuilla kenellekkään, Jouni torui pojujaan katse viipyen tasaisesti molemmissa.

Pojut nyökyttelivät päitään vaisusti, katse tiukkana Jounin totisissa silmissä. Kumpikaan ei sanonut sanaakaan ja katse oli edelleen vakava.

  • No se siitä sitten, Jouni oli ottanut monta pykälää hilpeämmän äänensävyn. – Kumpi haluu alottaa? hän kysyi laskien katseensa merkitsevästi täydessä erektiossaan komeilevaan kaluunsa.

Pojut vilkuilivat toisiaan epäröiden Jounin odotellessa tyynenä tämän mieltentaiston lopputulosta. Lopulta Ossi otti pioneerin paikan vastaan täynnä salaista ylpeyttä. Hän halusi kaikesta huolimatta jollain tavalla ”päihittää” Sebastianin. Kaiken lisäksi Jounin lämpimän kusen valuminen pitkin hänen kehoaan oli näin jälkikäteen ajateltuna ollut aivan helvetin kiihottavaa.

Ossi kumartui ulos Jounin kainalosta eikä aikaakaan kun hän oli jo ahmaissut sisäänsä Jounin terskan ja vähitellen koko kalun. Se sykki hänen posken sisäpintaansa vasten hullun lailla ja joka sekunti tuntui kuin se ampuisi mahlansa hänen kitalakeensa.

Mutta niin ei käynyt. Pian Jounin voimakas käsi tarttui hänen vasempaan hartiaansa ja Jouni veti hänet takaisin kainaloonsa.

  • Älähän innostu liikaa poju, Jouni torui häntä. – Annetaanhan Sebunkin yrittää.

Sebastian tajusi aikansa tulleen ja oli vähintäänkin yhtä innokkaana kuin Ossi ”iskänsä” kyrvän kimpussa. Hänestä tuntui kuin Jouni huokailisi hänen käsittelyssään syvemmin ja äänekkäämin kuin Ossin vastaavassa, mutta se saattoi olla pelkkää kuvitelmaakin.

Sebastiankin sai tasan saman ajan Jounin tyydyttämiseen kuin Ossikin. Ilme Jounin kasvoilla kertoi suuhoitojen olleen tarpeeseen.

  • Kiitos pojut, hyvin veditte molemmat, Jouni kiitteli ja taputteli pojujaan selälle.

Jouni katsahti vaistomaisesti pojujen omiin varustuksiin, jotka olivat heränneet jälleen eloon. Tästä Jouni sai idean.

  • Ootte ansainneet pikku palkinnon, Jouni sanoi pikku virne huulillaan. – Menkää kuusysiin niin saatte tekin tyydytyksenne.

Pojujen ilmeet selkeästi kirkastuivat tämän uutisen johdosta. Jouni kömpi heidän välistään pois jääden istumaan sängyn päätyyn. Automaattisesti Ossi asettui Sebastianin päälle luoden näin hyvät näkymät tilannetta sivusta seuraavalle Jounille.

Pojut aloittivat hommat välittömästi. Pelkät imemisen äänet saivat Jounin kyrvän sykkimään kuin viimeistä päivää. Puhumattakaan Ossin herkkupepun hienoisesta värähtelystä imemisen tahtiin.

Jouni ei pystynyt enää hillitsemään itseään. Hän nappasi laukustaan liukkarin ja kortsupaketin. Valmistelujen jälkeen hän asettui Ossin pepun taakse polvet Sebastianin pään vierellä.

Jo pelkkä liukastetun etusormen työntäminen Ossin tiukkaan reikään sai Jounin kalun valuttamaan kiimatippoja lakanoille. Ossin lutkutukseen ilmestyi sinne tänne matalia huohotuksia.

Kun Ossin reikä oli lämmitelty, oli aika siirtyä varsinaisiin hommiin. Ossin timmi reikä odotti liukkarista kiillellen Jounin sykkivää, paksua kyrpää sisäänsä. Ja sinne se upposikin, hitaasti, vähitellen, kutitellen ja kihelmöiden.

Ensityöntöjen jälkeen homma alkoi luistamaan niin kuin ennen. Työnnöt olivat varmoja ja tukevia. Ossi sai todellakin miehen kyrpää ja siltä se tuntuikin. Hänellä alkoi olla vaikeuksia imeä Sebastianin kalua.

Jouni murahteli epämääräisesti huomatessaan tämän ja läpsäisi vielä mojovat iskut Ossin pakaroille. Sama meno jatkui silti. Sebastiankin alkoi ähkimään, kun Ossin imu muuttui surkeaksi räpeltämiseksi.

  • No jo on, Jouni ärähti ja keskeytti lykkimisensä.

Sitten hän riuhtaisi Ossin polvilleen hartioista ja ohjasi tämän seisomaan. Jouni pomppasi itsekin ylös ja ryhtyi penkomaan matkalaukkuaan.

Pojujen yllätykseksi esiin nousivat metalliset käsiraudat. Niillä Jouni lukitsi Ossin kädet selän taakse.

  • Seisot nyt siinä ja katot kun miehet nussii, Jouni käski.

Ossi oli jähmettynyt paikalleen. Nuoren miehen kyrpä oli enää puolitanassa, mutta alkoi osoittaa elonmerkkejä heti kun Jouni pääsi Sebastianin kimppuun.

Jouni oli vaihtanut välissä kortsun, mutta kaikki kävi nopeasti kuin kokeneella miehellä pitääkin. Sebastian odotti reikä liukkarissa doggy-asennossa Jounin sykkivää valtikkaa.

Sinne se solahtikin upeasti. Sebastian alkoi voihkimaan välittömästi, mikä vain voimistui kun Jouni pääsi jälleen panemisen makuun. Suuret kivekset hakkasivat Sebastianin pakaroita, kun Jouni painoi aisansa kokonaisena sisään.

Sebastian voihki pää lujasti kiinni patjassa, mutta pientä ähinää kuului Ossinkin suunnalta. Tämän kyrpä oli taas palautunut juhlakuntoon, mutta seisoi nyt orpona ilman stimulaatiota.

  • Sen siitä saa kun ei osaa ottaa kyrpää niin ku mies, Jouni kommentoi Ossin tilaa.
  • Ootko varma et Sebukaan osaa? Ossi pisti yllättäen vastaan.
  • Kokeillaan, Jouni virnisti.

Ossi astui askeleen eteenpäin ja työnsi kalunsa Sebastianin huulille. Tämä katseli hetken terskan päätä, kunnes ahmaisi sen suuhunsa.

Samalla Jouni vain kiihdytti tahtiaan. Silmät eivät meinanneet pysyä auki ja huohotukset tulivat jostain keuhkojen perältä.

Sebastian otti Jounin aisaa taitavasti sisäänsä, mutta samanaikaisesti onnistui ottamaan Ossin kyrpää suuhunsa ongelmitta. Ossi työnsi kaluaan yhä syvemmälle ja syvemmälle ja lopulta pohjaan asti, mutta se ei Sebastianin imemistä haitannut.

Jouni oli äänistä päätellen saavuttamassa kliimaksinsa. Työnnöt olivat nopeita ja lyhyitä. Viimein Jounin kalu alkoi sykkimään valkoista mahlaa Sebastianin tiukkaan reikään. Matalat murahtelut kielivät järisyttävästä orgasmista.

Heti perään Ossin kyrpä laukesi sykäyksittäin ensin Sebastianin suuhun ja loput liemistä roiskuivat pitkin tämän kasvoja.

Jouni nousi seisomaan ja heitti mällistä raskaan kortsun roskikseen. Hän vapautti Ossin käsiraudoistaan kouraisten lopuksi vielä tämän pakaroita.

  • Harmi kun et osaa ottaa kunnolla kyrpää. Nää sun pakaras on aivan mahtavat.

Sebastiankin oli saanut itsensä ylös. Hänen kyrpänsä sykki silminnähden valuttaen kiimatippoja jatkuvalla syötöllä.

  • Otahan nyt Sebulta suihin, Jouni käski Ossia.

Tämä teki työtä käskettyä ja laskeutui polvilleen Sebastianin eteen. Nuoren miehen kyrpä sujahti nopeasti Ossin kitaan ja ei kauaakaan kun lämmin mahla syöksyi Ossin suuhun. Lastit tämä nieli viimeistä pisaraa myöten.

  • Hyvä poika, Jouni taputteli Ossin selkää. – Käydäänhän pojat vielä suihkussa.

Pojut menivät ensinksi ammeeseen Jounin huuhdeltaviksi. Sitten Jouni asettui heidän keskellensä ja käski heidän puhdistaa hänet perusteellisesti. Sen he tekivät saippuoimalla joka sopukan Jounin kropasta ja lopuksi huuhtelemalla. Erityisesti jalkovälin seutu sai perusteellisen käsittelyn.

Kuivauksen jälkeen kaikki kolme rojahtivat sängylle ilkosillaan. Jounin oli helppo nukahtaa nuorten miesten väliin mielessään jo aamun uusintakierros.